Avainsana: lohi

Kalatalouden ympäristöohjelmassa (Kymppi) tulevaa kautta ohjaavat useat eri teemat. Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi katse kääntyy seuraavaksi erityisesti ilmastonmuutokseen varautumiseen, ennallistamisen vaikuttavuuden parantamiseen ja uusien innovatiivisten seurantamenetelmien kehittämiseen. 

Tulevalla kaudella keskeiseen asemaan nousee tutkimustyö, joka liittyy vaelluskalojen kuten lohen selviytymistä edistäviin toimenpiteisiin. Tarkoituksena on esimerkiksi kartoittaa syitä merivaellukselle lähteneiden lohenpoikasten heikentyneeseen eloonjääntiin. Selvitystyössä huomioidaan sekä kalastuksen kestävyys että lohen luontainen selviytyminen.

– Merivaelluksen alun eloonjäänti on kaikkein keskeisin leikkuri, joka vaikuttaa lohikannan heikentymiseen. Lohikantojen selviytymisestä löytyy myös eroja, sillä pohjoisella Itämerellä kantojen tilanne on yleisesti parempi kuin eteläisen Itämeren lohikannoilla, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi kertoo.

Kympissä kerätään tutkimustietoa, jotta se palvelee niin kotimaista hallintoa kuin kalastajia. Tutkimustiedon avulla pystytään antamaan parempaa ohjeistusta niin kalastukseen kuin lohikantojen hoitoon.

Ilmastonmuutos vaikuttaa koko ekosysteemiin

Lohen selviytymistä tutkitaan monesta eri näkökulmasta huomioiden esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset niin veden lämpötilaan kuin lajin ravintoon. 

–Joet alkavat olla niin lämpimiä, että lohi ei ole sopeutunut nykyisiin olosuhteisiin. Tarkoitus onkin nyt tutkia, miten äärilämpötilat vaikuttavat lohen hyvinvointiin ja selviytymiseen tällaisissa olosuhteissa, Luonnonvarakeskuksen akatemiatutkija Jenni Prokkola kertoo. 

Lohen sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen tutkitaan esimerkiksi selvittämällä, millaiset valmiudet lohella on sopeutua fysiologisesti jokien lämpötilan nousuun ja esiintyykö kantojen välillä perinnöllistä vaihtelua. 

– Tarkoituksena on myös vertailla eri kantoja keskenään, jotta saamme tietoa siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa esimerkiksi järvilohen ja itämerenlohen lämmönsietokykyyn. Tällainen vertailu antaa meille mahdollisuuksia selvittää, kannattaako järvilohen perimän monimuotoisuutta parantaa esimerkiksi risteytysten avulla, Prokkola kertoo.

Ilmastonmuutos vaikuttaa epäsuorasti koko Itämeren ekosysteemiin, ja se muuttaa lohen elinympäristöä, ei pelkästään veden lämpötilaa.

– Lohi tarvitsee sekä joen että meren selviytyäkseen. Meren osalta keskeistä on,  miten Itämeren lajiston muutokset vaikuttavat esimerkiksi lohen ravintoon, Romakkaniemi kertoo.

Selvitystyö vauhtiin syksyllä

Selvitystyö pääsee kunnolla vauhtiin tulevana syksynä, kun näytteenotot alkavat. Näytteenoton yhteydessä tutkitaan esimerkiksi niitä kaloja, jotka ovat jo lähteneet merivaellukselle. 

–Tarkoituksena on tutkia, miten lohen koko ravintoverkko vaikuttaa sen selviytymiseen. Selvitämme, mitä lohet ovat syöneet tutkimalla niiden vatsan sisältöä ja tekemällä niin sanottuja isotooppianalyyseja, joiden avulla saamme tarkempaa tietoa lohen ravinnosta. Lisäksi tutkimme lohen perimää, jotta voimme selvittää mihin lohikantaan ne kuuluvat, Mikko Kiljunen, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, kertoo.

Tutkimuksen yhteydessä on myös tarkoitus kerätä tietoa lohen ravintokohteista, joka rakentaa laajempaa ymmärrystä vuorovaikutuksesta saaliskalan ja lohen välillä. 

Näytteenotossa kaivataan myös yhteistyötä kalastajien kanssa. Tutkimustyö on riippuvaista kalastajilta saatavista näytteistä, joita tarvitaan analyysien toteuttamiseksi.

Pohjoismainen yhteistyö osana vesivoiman ympäristövaikutusten tutkimusta 

Kymppi-ohjelmassa  tehdään kattavaa yhteistyötä Itämeren alueen valtioiden kesken. Lohen selviytymiseen liittyviä toimenpiteitä tehdään tiiviisti yhdessä Ruotsin kanssa, sillä Itämeren tärkeimmät ja eniten tuottavat lohikannat sijaitsevat Pohjanlahden alueella.

Pohjoismainen yhteistyö on avainasemassa, kun kaasujen ylikyllästymisen eli kaasusupersaturaation esiintymistä rakennetuissa joissa aletaan selvittää tänä vuonna. Tutkimustietoa vaihdetaan tiiviisti erityisesti Suomen ja Norjan välillä. Suomesta puuttuu vielä kattava tutkimustieto, Norjassa ilmiötä on jo tutkittu. Ongelman esiintymistä ei tiettävästi ole  aiemmin selvitetty Suomessa, ja ilmiö on myös kansainvälisesti heikosti tunnettu.

Kaasujen supersaturaatiossa on kyse ilman liukenemisesta veteen korkeassa paineessa vesivoimaloissa. Ilmiö aiheuttaa kaloille ja pohjaeläimille kaasukuplatautia  sekä siihen liittyvää kuolleisuutta. Tutkimustiedon perusteella herkimpiä supersaturaatiolle  ovat lohen ja taimenen joki- ja vaelluspoikaset, joiden arvioidaan kärsivän suurimmat kalastotappiot. 

Suomen tutkimus käynnistyy nyt yhteistyössä norjalaistutkijoiden kanssa.

– Norjalaisten kanssa neuvotellaan parhaillaan ja heidän laitteistoaan pyritään vuokraamaan Kemi- ja Ounasjoen tutkimuksiin, joka toteutetaan pilottitutkimuksena, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Kimmo Tolonen taustoittaa. 

Tutkimuksella selvitetään säännösteltyjen jokien ympäristöongelmia ja säännöstelyn vaikutuksia esimerkiksi herkästi reagoivaan loheen. 

– Meillä on Kemijoelta havaintoja kaasukuplataudin esiintymisestä Luonnonvarakeskuksen lohen poikasten alasvaellustutkimuksessa, jossa huomattavan suuri osa poikasista kuoli kaasukuplatautiin. On tärkeää selvittää ilmiön yleisyys, syntymekanismi ja yhteys säännöstelytilanteisiin Suomen olosuhteissa, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jarno Turunen painottaa. 

Tutkimuksella etsitään ratkaisuja ongelman selvittämiseksi. Esimerkiksi Norjassa vastaavissa tutkimuksissa on havaittu, että tietyissä tilanteissa ongelmia voidaan ratkaista suhteellisen edullisin keinoin tai lieventää niitä tehokkaasti. 

Teksti: BYROON
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!  

Lisätietoa:
Nico Alioravainen, Tutkija, Luonnonvarakeskus
Puhelinnumero: +358295322700
Sähköposti: nico.alioravainen@luke.fi