Kalatalouden ympäristöohjelmassa (Kymppi) tulevaa kautta ohjaavat useat eri teemat. Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi katse kääntyy seuraavaksi erityisesti ilmastonmuutokseen varautumiseen, ennallistamisen vaikuttavuuden parantamiseen ja uusien innovatiivisten seurantamenetelmien kehittämiseen.
Tulevalla kaudella keskeiseen asemaan nousee tutkimustyö, joka liittyy vaelluskalojen kuten lohen selviytymistä edistäviin toimenpiteisiin. Tarkoituksena on esimerkiksi kartoittaa syitä merivaellukselle lähteneiden lohenpoikasten heikentyneeseen eloonjääntiin. Selvitystyössä huomioidaan sekä kalastuksen kestävyys että lohen luontainen selviytyminen.
– Merivaelluksen alun eloonjäänti on kaikkein keskeisin leikkuri, joka vaikuttaa lohikannan heikentymiseen. Lohikantojen selviytymisestä löytyy myös eroja, sillä pohjoisella Itämerellä kantojen tilanne on yleisesti parempi kuin eteläisen Itämeren lohikannoilla, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi kertoo.
Kympissä kerätään tutkimustietoa, jotta se palvelee niin kotimaista hallintoa kuin kalastajia. Tutkimustiedon avulla pystytään antamaan parempaa ohjeistusta niin kalastukseen kuin lohikantojen hoitoon.
Ilmastonmuutos vaikuttaa koko ekosysteemiin
Lohen selviytymistä tutkitaan monesta eri näkökulmasta huomioiden esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset niin veden lämpötilaan kuin lajin ravintoon.
–Joet alkavat olla niin lämpimiä, että lohi ei ole sopeutunut nykyisiin olosuhteisiin. Tarkoitus onkin nyt tutkia, miten äärilämpötilat vaikuttavat lohen hyvinvointiin ja selviytymiseen tällaisissa olosuhteissa, Luonnonvarakeskuksen akatemiatutkija Jenni Prokkola kertoo.
Lohen sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen tutkitaan esimerkiksi selvittämällä, millaiset valmiudet lohella on sopeutua fysiologisesti jokien lämpötilan nousuun ja esiintyykö kantojen välillä perinnöllistä vaihtelua.
– Tarkoituksena on myös vertailla eri kantoja keskenään, jotta saamme tietoa siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa esimerkiksi järvilohen ja itämerenlohen lämmönsietokykyyn. Tällainen vertailu antaa meille mahdollisuuksia selvittää, kannattaako järvilohen perimän monimuotoisuutta parantaa esimerkiksi risteytysten avulla, Prokkola kertoo.
Ilmastonmuutos vaikuttaa epäsuorasti koko Itämeren ekosysteemiin, ja se muuttaa lohen elinympäristöä, ei pelkästään veden lämpötilaa.
– Lohi tarvitsee sekä joen että meren selviytyäkseen. Meren osalta keskeistä on, miten Itämeren lajiston muutokset vaikuttavat esimerkiksi lohen ravintoon, Romakkaniemi kertoo.
Selvitystyö vauhtiin syksyllä
Selvitystyö pääsee kunnolla vauhtiin tulevana syksynä, kun näytteenotot alkavat. Näytteenoton yhteydessä tutkitaan esimerkiksi niitä kaloja, jotka ovat jo lähteneet merivaellukselle.
–Tarkoituksena on tutkia, miten lohen koko ravintoverkko vaikuttaa sen selviytymiseen. Selvitämme, mitä lohet ovat syöneet tutkimalla niiden vatsan sisältöä ja tekemällä niin sanottuja isotooppianalyyseja, joiden avulla saamme tarkempaa tietoa lohen ravinnosta. Lisäksi tutkimme lohen perimää, jotta voimme selvittää mihin lohikantaan ne kuuluvat, Mikko Kiljunen, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, kertoo.
Tutkimuksen yhteydessä on myös tarkoitus kerätä tietoa lohen ravintokohteista, mikä rakentaa laajempaa ymmärrystä vuorovaikutuksesta saaliskalan ja lohen välillä.
Näytteenotossa kaivataan myös yhteistyötä kalastajien kanssa. Tutkimustyö on riippuvaista kalastajilta saatavista näytteistä, joita tarvitaan analyysien toteuttamiseksi.
Pohjoismainen yhteistyö osana vesivoiman ympäristövaikutusten tutkimusta
Kymppi-ohjelmassa tehdään kattavaa yhteistyötä Itämeren alueen valtioiden kesken. Lohen selviytymiseen liittyviä toimenpiteitä tehdään tiiviisti yhdessä Ruotsin kanssa, sillä Itämeren tärkeimmät ja eniten tuottavat lohikannat sijaitsevat Pohjanlahden alueella.
Pohjoismainen yhteistyö on avainasemassa, kun kaasujen ylikyllästymisen eli kaasusupersaturaation esiintymistä rakennetuissa joissa aletaan selvittää tänä vuonna. Tutkimustietoa vaihdetaan tiiviisti erityisesti Suomen ja Norjan välillä. Suomesta puuttuu vielä kattava tutkimustieto, Norjassa ilmiötä on jo tutkittu. Ongelman esiintymistä ei tiettävästi ole aiemmin selvitetty Suomessa, ja ilmiö on myös kansainvälisesti heikosti tunnettu.
Kaasujen supersaturaatiossa on kyse ilman liukenemisesta veteen korkeassa paineessa vesivoimaloissa. Ilmiö aiheuttaa kaloille ja pohjaeläimille kaasukuplatautia sekä siihen liittyvää kuolleisuutta. Tutkimustiedon perusteella herkimpiä supersaturaatiolle ovat lohen ja taimenen joki- ja vaelluspoikaset, joiden arvioidaan kärsivän suurimmat kalastotappiot.
Suomen tutkimus käynnistyy nyt yhteistyössä norjalaistutkijoiden kanssa.
– Norjalaisten kanssa neuvotellaan parhaillaan ja heidän laitteistoaan pyritään vuokraamaan Kemi- ja Ounasjoen tutkimuksiin, jotka toteutetaan pilottitutkimuksena, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Kimmo Tolonen taustoittaa.
Tutkimuksella selvitetään säännösteltyjen jokien ympäristöongelmia ja säännöstelyn vaikutuksia esimerkiksi herkästi reagoivaan loheen.
– Meillä on Kemijoelta havaintoja kaasukuplataudin esiintymisestä Luonnonvarakeskuksen lohen poikasten alasvaellustutkimuksessa, jossa huomattavan suuri osa poikasista kuoli kaasukuplatautiin. On tärkeää selvittää ilmiön yleisyys, syntymekanismi ja yhteys säännöstelytilanteisiin Suomen olosuhteissa, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jarno Turunen painottaa.
Tutkimuksella etsitään ratkaisuja ongelman selvittämiseksi. Esimerkiksi Norjassa vastaavissa tutkimuksissa on havaittu, että tietyissä tilanteissa ongelmia voidaan ratkaista suhteellisen edullisin keinoin tai lieventää niitä tehokkaasti.
Teksti: BYROON Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Barcelonassa järjestetty maailman suurin kala-alan tapahtuma, Seafood Expo Global, kokosi yli 2000 alan yritystä yhteen huhtikuun lopulla. Suomen yhteisellä maaosastolla mukana olleet kuusi yritystä saivat messuilta mukaansa uusia kontakteja, ideoita sekä näkyvyyttä kala-alan keskuudessa.
Seafood Expo Global -messut kokosivat kolmen päivän aikana yli 30 000 kala-alan toimijaa yhden katon alle. Messut ovat suomalaisille kala-alan yrityksille vuoden tärkein kansainvälisen alan tapahtuma, tarjoten mahdollisuuksia asiakkaiden tapaamiseen sekä uusien kontaktien luomiseen.
Pro Kala koordinoi Suomen maaosastoa, jossa kuusi suomalaista kala-alan yritystä esittelivät ja maistattivat tuotteitaan niin kansainvälisille ostajille kuin myös yhteistyökumppaneille. Maaosasto toteutettiin osana EU:n osarahoittamaa kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa. Suomen maaosastolla olivat mukana Disas Caviar Oy, Finnforel Oy, Hätälä Oy, Kalaneuvos Oy, Länsi-Rannikon Kala Oy ja Troolari Olympos Oy.
Messujen jälkeen katse kääntyy tulevaan
Messujen päätyttyä yritysten katseet kääntyvät vahvasti tulevaan, sillä tapahtumasta käteen jääneet kokemukset ja kohtaamiset olivat poikkeuksetta positiivisia. Varsinainen työ alkaa, kun aloitettuja keskusteluja ja yhteistyökuvioita lähdetään syventämään arjessa.
”Keskitymme jatkamaan messuilla aloitettuja keskusteluja sekä kehitysprojekteja. Tällaiset tapahtumat ovat erittäin hyviä, jotta meillä on mahdollisuus hahmottaa yrityksen ja tuotteiden kiinnostavuutta myös kansainvälisesti”, Disas Caviarin myyntijohtaja Juha Alanen kertoo.
Disas Caviar sai messuilta tietoa yrityksen tuotteiden kiinnostavuudesta.
Vaikka messujen tavoitteet ja merkitys vaihtelevat vuosittain, ne toimivat aina tärkeänä peilinä tulevaisuuden kasvusuunnitelmille. Siinä missä yhdelle pääpaino oli tällä kertaa nykyasiakkaiden suhteiden lujittamisessa, siintävät seuraavissa tavoitteissa jo uudet maanosat.
”Tulevaisuudessa tavoitteena on pyrkiä kasvattamaan myyntiä erityisesti Amerikan ja Länsi-Euroopan suuntaan, emmekä myöskään ole unohtaneet Aasiaa ja Australiaa kiinnostavina markkina-alueina”, Länsirannikon kalan toimitusjohtaja Aarne Paesalu tiivistää.
Länsirannikon Kalan toimitusjohtaja Aarne Paesalu toivoo lisäävänsä myyntiä Amerikan ja Länsi-Euroopan suunnalla.
Inspiraatiota ja uskoa omaan tekemiseen
Asiakaskohtaamisten lisäksi messut ovat yrityksille korvaamaton paikka ammentaa uusia ideoita, inspiraatiota ja toimialan tuoreimpia innovaatioita. Paikan päällä pääsee konkreettisesti näkemään, mihin suuntaan koko ala on kehittymässä.
”Messut ovat myös tapa pysyä ajan tasalla alalla tapahtuvista uutisista ja innovaatioista. Koska myös laitevalmistajat ovat messuilla edustettuna, se on hyvä tilaisuus tutustua myös uudenlaisiin tuotantoratkaisuihin. Meille messut on ehdottomasti myös yksi parhaista tilaisuuksista tavata nykyisiä yhteistyökumppaneita ja löytää uusia”, Troolari Olympoksen toimitusjohtaja Mauno Leppik summaa.
Parhaimmillaan messut antavatkin yrityksille vahvan vahvistuksen sille, että tehdyt strategiset valinnat ja investoinnit kantavat hedelmää pitkälle tulevaisuuteen.
”Messut osoittivat meille sen, että olemme oikealla tiellä paitsi vientipanostuksemme, mutta ennen kaikkea sen suhteen, että RAS (Recirculating Aquaculture System) eli kiertovesikasvatus on tulevaisuuden tapa kasvattaa kalaa. Se kiinnostaa alan ammattilaisia joka vuosi yhä enemmän”, Finnforelin myyntijohtaja Kimmo Jokinen kertoo.
Finnforelin edustajat uskovat, että kiertovesikasvatus on tulevaisuuden tapa kasvattaa kalaa.
Suomalainen osaaminen loisti Seafood Excellence Global -finaalissa
Messuilla järjestetään vuosittain arvostettu Seafood Excellence Global -kilpailu. Tänä vuonna kilpailun kovatasoiseen finaaliin raivasi tiensä peräti kolme suomalaistuotetta: Hätälä Oy:n lämminsavulohirouhe ja kalakasvisnugetti sekä Kalaneuvos Oy:n Rapea kirjolohileike. Vaikka varsinaista voittoa ei tällä kertaa tullutkaan, oli kolmen tuotteen pääsy finaaliin 17 eri maan ja 38 finalistin joukkoon jo itsessään vahva osoitus suomalaisesta osaamisesta.
Finaalipaikat osoittavat suomalaisten yritysten osuvan suoraan globaalien markkinoiden ytimeen, sillä nykyisin kuluttajien toiveissa korostuvat helpot, valmiit, laadukkaat ja vaivattomat ratkaisut.
”Osallistuimme kilpailuun uutuustuotteellamme Kalaneuvos Rapea kirjolohileike, joka edustaa juuri sitä suuntaa, joka esiintyy myös kuluttajien toiveissa. Menestys kilpailussa todisti meille, että valittu innovaatiosuuntamme toimii myös kansainvälisesti ja näiden teemojen parissa jatkamme myös tuotekehityksen osalta”, kertoo Kalaneuvoksen tuote- ja markkinointijohtaja Juho Järvinen.
Kalaneuvoksen uutustuote oli yksi Seafood Excellence Global -kilpailun finalisteista.
Tuoteominaisuuksien lisäksi nykyisessä markkinatilanteessa korostuvat laajemmat arvot. Asiakaskohtaamisissa nousivat vahvasti esiin vastuullisuus ja läpinäkyvyys, joista on tullut alalla jo ehdottomia perusvaatimuksia.
Kilpailumenestys ja messunäkyvyys tukevat suoraan myös yritysten strategisia tavoitteita ja kansainvälistymistä, sillä ne tarjoavat ainutlaatuisen alustan verkostoitua maailmalla.
”Laadukkaan tuotteen esittely on vaikuttavampaa, kun taustalla on onnistumista kilpailussa. Tuotteitamme maistaneet muistavat meidät ja tuotteemme, joten jatkumo messuilta arkeen jatkuu helpommin. Onnistumisten ohella niin tuotteet kuin tuotekehitys saavat positiivista rohkaisua”, Hätälän vientipäällikkö Ville Viksten kertoo.
Hätälä Oy sai messuilta rohkaisua työnsä tueksi.
Suomen hallitusohjelman tavoitteena on elintarvikeviennin arvon kaksinkertaistaminen vuoteen 2031 mennessä noin 2,3 miljardista eurosta yli 4 miljardiin euroon. Kala-ala on keskeisessä roolissa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Kalatuotteet ovat elintarvikeviennissä kolmanneksi suurin tuoteryhmä.
Teksti: BYROON Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Lisätietoa:
Malin Lönnroth, Pro Kala ry Toiminnanjohtaja malin.lonnroth@prokala.fi 040 669 2694
Flavoria Innovation Festivalin yhteydessä järjestetty Kalainnovaatioviikko kokosi viime vuonna yritykset ja opiskelijat tarkastelemaan kala-alan ajankohtaisia haasteita. Yhteistyön kautta teemaviikon tapahtumaan on saatu mukaan alan suuria toimijoita, mikä on vahvistanut käsitystä siitä, että alalla on todellinen tarve uusille ratkaisuille ja innovaatioille, esimerkiksi kalan kulutuksen lisäämiseksi.
Tapahtuma järjestettiin nyt neljättä kertaa, mutta viimevuotinen toteutus poikkesi aiemmista. Laajan ruokaketjun sijaan huomio kohdistettiin nyt yhteen, tarkasti rajattuun sektoriin – kala-alaan.
Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksen (NuFO) projektikoordinaattori Emma Sivulan mukaan Kalainnovaatioviikon ydin on tuoda yhteen yritysten todelliset kehittämiskohteet ja monialaiset opiskelijatiimit.
”Yritykset tuovat mukanaan pitkän työkokemuksen ja syvällisen alan tuntemuksen, kun taas opiskelijat lähestyvät ongelmia tuorein, usein yllättävin näkökulmin”, Sivula kertoo.
NuFon projektikoordinaattori Sini Laikolan mukaan yritysten ja opiskelijoiden yhteistyöllä syntyy uudenlaisia ratkaisuja.
”Kun yhteen saadaan yritykset, jotka ovat pitkään toimineet kala-alan ytimessä, ja opiskelijat, joilla ei välttämättä ole lainkaan aiempaa kosketusta alaan, syntyy ratkaisuja, joita alan toimijat eivät itse tulisi ajatelleeksi.”
Viikko rakentui tiiviiksi viiden päivän kokonaisuudeksi, jossa korostuivat ryhmätyö, ideointi ja käytännön ongelmanratkaisu. Opiskelijoille se oli myös opintojakso, josta sai opintopisteitä. Palautteessa toistuu kokemus siitä, että intensiivinen ja vuorovaikutteinen toteutus koetaan poikkeuksellisen opettavaiseksi.
”Opiskelijat ovat kertoneet oppivansa viikon aikana jopa enemmän kuin monilla pidemmillä kursseilla”, toteaa NuFon tutkimuskoordinaattori Anni Kerttula.
Yksi viikon tavoitteista oli osoittaa, ettei ruokaketjun tai kala-alan kehittäminen ole vain elintarviketieteilijöiden tehtävä. Mukana työskentelee esimerkiksi markkinoinnin, kielten ja muiden alojen opiskelijoita, mikä avaa näkymää siihen, kuinka laaja osaamiskirjo kestävien ratkaisujen rakentamiseen tarvitaan.
Kala-alan teema yllätti opiskelijat myönteisesti
Kala-alan valinta teemaksi toi kuitenkin omat haasteensa. Tapahtuman järjestäjät kertovat, että opiskelijoiden rekrytoinnissa näkyi teeman vieraus: kynnys osallistua oli aiempia vuosia korkeampi.
”Epäilemme, että kala-ala tuntui monelle niin etäiseltä, etteivät kaikki uskaltaneet lähteä mukaan”, Kerttula sanoo.
Ne, jotka lähtivät, olivat kuitenkin usein positiivisesti yllättyneitä. Projektiryhmän edustajien mukaan moni koki aluksi, ettei oma osaaminen liittyisi kala-alan kehittämiseen, mutta käsitys muuttui nopeasti, kun monialaisuuden merkitys avattiin.
“Työskentely opiskelijoiden kanssa oli erittäin innostavaa! He katsoivat käsillä olevaa haastetta eri näkökulmasta, laatikon ulkopuolelta, mikä antoi tuoretta kulmaa antaen kimmokkeita uusille mahdollisuuksille.”
Ari Hietanen,Tuotekehitys- ja laatupäällikkö, Kalavapriikki Oy
Kalainnovaatioviikko kokosi viime vuonna yritykset ja opiskelijat keskustelemaan kala-alan ajankohtaisista haasteista.
Tapahtuma sisälsi myös käytännönläheisiä oheisohjelmia. Opiskelijat pääsivät seuraamaan kalan käsittelyä ja tutustumaan uusiin tapoihin hyödyntää kalaa ruoanlaitossa. Catch the Future -seminaarin yhteydessä opiskelijat pääsivät maistamaan ammattikokin valmistamia innovatiivisia kalaruokia, ja osa opiskelijoista kertoi jopa muuttaneensa omaa suhtautumistaan kalaan.
Pitkällä aikavälillä mallin nähdään hyödyttävän sekä yrityksiä että opiskelijoita. Yritykset saavat käyttöönsä tuoreita ideoita ja näkökulmia, ja kala-ala voi rakentaa myönteistä mielikuvaa nuorten keskuudessa.
Teksti: Bertills & Jung Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Lisätietoa: Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksen projektikoordinaattori Sini Laikola, Turun yliopisto sini.laikola@utu.fi
Suomen vesiviljelystrategian tavoitteena on kasvattaa kotimaisen kalan tuotantoa merkittävästi – jopa kolminkertaiseksi. Merialueilla tuotantoa voidaan lisätä merkittävästi, kunhan ympäristövaikutukset ja merialueiden muu käyttö huomioidaan. Vesiviljelyn kehittämisohjelma on tuonut yhteensovittamiseen uusia menetelmiä ja tietoa kasvatuksen ympäristövaikutuksista.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Markus Kankaisen mukaan sijainninohjaussuunnitelman tavoitteena on löytää parhaat paikat kalankasvatukselle merellä.
”Tarkoituksena on määritellä kalankasvatukselle parhaat sijainnit merialueella ja ohjata uusi tuotanto tällaisille alueille”, Kankainen kertoo.
Kun samoilla merialueilla on useita toimijoita ja monenlaisia tavoitteita, kokonaisuutta on tarkasteltava laajasti.
”Tilaa riittää kaikille, kun suunnittelu tehdään yhteensovittaen.”
Luonnonvarakeskuksen tutkija Markus Kankaisen mukaan sijainninohjaussuunnitelman tavoitteena on löytää parhaat paikat kalankasvatukselle merellä.
Sijainnilla on ratkaiseva merkitys
Kalankasvatuksen ympäristövaikutuksissa tärkein yksittäinen tekijä on sijainti. Hyvät virtausolosuhteet vähentävät paikallista kuormitusta.
”Sijainti ratkaisee pitkälti vaikutusten laajuuden: mitä avoimempi, syvempi ja virtaamiltaan parempi vesialue on, sitä vähemmän syntyy rehevöittävää kuormitusta”, Kankainen selittää.
Luke ja Suomen ympäristökeskus (Syke) hyödyntävät mallinnusta, jotta uusia kalankasvatuslaitoksia voidaan ohjata alueille, joilla rehevöitymisvaikutus jää mahdollisimman vähäiseksi ja ja jotka eivät ole kuormitukselle herkkiä.
Aiemmin tutkimusnäyttöä merialueiden kalankasvatuksen paikallisista vaikutuksista on ollut niukasti.
”Verrattain vähän on ollut tietoa siitä, kuinka paljon kalankasvatuslaitokset todellisuudessa vaikuttavat alueen veden laatuun, kuten levien määrään”, Kankainen toteaa.
Vuonna 2025 Luke ja Syke toteuttivat laajan kenttätutkimuksen Saaristomerellä, Ahvenanmaalla ja Selkämerellä. Tutkimuksessa hyödynnettiin uusia mittausmenetelmiä, kuten optisia sensoreita ja veneestä tehtävää liikkuvaa mittausta. Työ rahoitettiin Vesiviljelyn kehittämisohjelmasta.
”Voimme mitata vettä jopa silloin, kun vene kulkee 20 solmun nopeudella, saaden samalla mittausdataa sekunnin välein”, Kankainen kuvaa.
Alustavien tulosten mukaan tarkastelluilla kalankasvatuslaitoksilla ei havaittu selkeää paikallista tai alueellista rehevöittävää vaikutusta. Havainnot viittaavat siihen, että laitosten ravinnekuormitus on olosuhteisiin nähden vähäinen ja sekoittuu tehokkaasti ympäröivään vesimassaan.
Tietoa päätöksenteon tueksi
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa luotettavaa tietoa, jotta ympäristölupapäätökset voidaan tehdä oikeasuhtaisesti ja kestävällä tavalla.
”On tärkeää, että päätökset perustuvat tutkittuun tietoon, erityisesti ympäristölupien osalta”, Kankainen painottaa.
Kehittämistyössä on siirrytty yhä enemmän käytännön soveltamiseen.
”Emme enää pelkästään kehitä menetelmiä, vaan olemme siirtyneet niiden aktiiviseen hyödyntämiseen.”
Menetelmiä käytetään jo muun muassa Kalavaltio-hankkeessa, jossa haetaan kalankasvatuksen ympäristölupia valtion vesialueille sekä Vesiviljelyn kehittämisohjelman Upscale-osiossa, jossa arvioidaan mahdollisuuksia lisätä tuotantomääriä nykyisillä, olosuhteiltaan hyvillä laitoksilla.
Kankaisen mukaan kalankasvatuksella on tulevaisuudessa merkittävä rooli kestävän ruokajärjestelmän kokonaisuudessa.
”Pitäisin sitä tärkeänä, jopa välttämättömänä. Merialueet ovat edelleen suurelta osin hyödyntämätön resurssi ruokatuotannossa, kun maapinta-ala alkaa käydä vähiin.”
Hänen mukaansa kalankasvatus on myös erittäin resurssitehokas tuotantomuoto verrattuna moniin muihin vaihtoehtoihin.
”Kalankasvatus on monella tapaa tehokasta ja resurssiviisasta tuotantoa”, Kankainen tiivistää.
Teksti: Bertills & Jung Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Lisätietoa:
Tutkija Markus Kankainen, Luonnonvarakeskus, markus.kankainen@luke.fi
Kalatalouden Innovaatiopäivät kokosivat tänä vuonna yhdeksättä kertaa yhteen kalatalousalan toimijat, yritykset, tutkijat, hallinnon, järjestöt ja muut sidosryhmät keskustelemaan ja kehittämään suomalaista kalataloutta. Tapahtuman järjesti Pro Kalan koordinoima Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma.
Ensimmäisen päivän ohjelmasta ja kustannuksista vastasivat kalastuksen, vesiviljelyn, ympäristön ja Blue Productsin innovaatio-ohjelmat yhdessä. Toisen päivän kokonaisuuden järjesti Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma.
Vuonna 2017 ensimmäistä kertaa järjestetyt Innovaatiopäivät ovat vuosien varrella vakiintuneet tärkeäksi vuosittaiseksi kohtaamispaikaksi, jossa alan viestintä, verkostoituminen ja kehittämistyö kietoutuvat yhteen. Tapahtuman tavoitteena on välittää tietoa innovaatio-ohjelmista, kuulla palautetta tehdyistä toimista ja niiden toteutuksesta, sekä toimia koko kala-alan yhteisenä keskustelufoorumina.
Tänäkin vuonna ohjelma oli rakennettu osallistujien toiveiden ja palautteen pohjalta.
”Vuodesta toiseen eniten kiitosta saavat yritysten puheenvuorot, niin myös tänä vuonna. Niissä tuotiin esiin käytännön kokemuksia, oivalluksia ja innovaatioita kalatalouden arjesta”, kertoi Pro Kalan toiminnanjohtaja Katriina Partanen.
Torstaiaamupäivältä Partanen nosti esiin Fisionäärit-opiskelijatiimin, joka sai tämän vuoden palautekyselyssä erinomaiset arvioinnit. Fisionäärit esitteli yleisölle kampanjansa, jolla tiimi voitti Seafood Innovation -kilpailun. Yritysten näkökulmat toivat esiin konkreettisia seikkoja ja osoittivat, miten tutkimus, tuotekehitys ja markkinointi voivat yhdessä vahvistaa kalan asemaa suomalaisessa ruokaketjussa.
Perinteiseen tapaan tapahtumassa kuultiin myös alan ulkopuolinen keynote-puheenvuoro, joka tarjosi uusia ajatuksia ja inspiraatiota oman työnsä kehittämiseen. Tänä vuonna puhujavieraana oli valmentaja ja kirjailija Marjo Rantanen, joka käsitteli asiakaslähtöisyyttä osana arjen työtä. Hänen mukaansa asiakasymmärrys ei ole erillinen projekti tai kampanja, vaan asenne ja osa päivittäistä tekemistä.
”Kun pysähdymme hetkeksi miettimään, mitä asiakas todella tarvitsee, syntyy arvoa molemmille osapuolille – ei vain kaupallista hyötyä, vaan myös luottamusta ja pitkäjänteistä yhteistyötä”, Rantanen tiivisti esityksessään.
Jo useampana peräkkäisenä vuotena Innovaatiopäivien suurin osallistujaryhmä ovat olleet alan yritysten edustajat, mikä on ollut järjestäjän kannalta erittäin myönteistä. Sekä tapahtuman että innovaatio-ohjelmien päätavoitteena on vastata juuri yritysten tarpeisiin ja toteuttaa toimenpiteitä ja kehitysprojekteja niiden pohjalta. Innovaatiopäivien ydin kiteytyikin yhdessä tekemiseen ja oppimiseen. Tapahtuma tarjosi mahdollisuuden jakaa kokemuksia, löytää uusia yhteistyökumppaneita ja rakentaa yhteistä suuntaa suomalaiselle kalataloudelle. Päivissä tutkimus, elinkeinoelämä, hallinto, järjestöt ja muut sidosryhmät kohtasivat. Sen tuloksena syntyi uusia ideoita kestävän ja kilpailukykyisen tulevaisuuden rakentamiseen.
Teksti ja kuvat: Bertills & Jung Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Keväällä 2025 toteutettu Hyvin kasvatettu kala -kampanja on osa Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa, jota koordinoi Pro Kala ry. Ohjelma on EU:n osarahoittama. Suomen Kalankasvattajaliitto on vastannut tämän kampanjaosuuden toteutuksesta ohjelman partnerina.
Kampanjan tarkoituksena on kasvattaa kotimaisen kalan arvostusta ja kysyntää. Kampanjan avulla kuluttajien tietoisuuteen on tuotu suomalaisen kalankasvatuksen vastuullisuutta, kalojen hyvinvointia sekä kalan ekologisia ja ravitsemuksellisia hyötyjä. Kampanja on osa kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa, ja se vastaa suoraan alan kohtaamiin haasteisiin, kuten tiedon puutteeseen ja mielikuviin sekä alan houkuttelevuuteen nuorten ja päättäjien silmissä.
Kampanjan ytimessä on selkeä viesti: Suomessa kasvatettu kala on hyvin hoidettua, terveellistä, eettisesti tuotettua ja vastuullinen valinta.
”Käsityksemme mukaan suomalainen kalankasvatus on suurelle yleisölle varsin tuntematon toimiala. Kampanjan viesti on yksinkertainen: hyvin kasvatettu kala on ympäristöystävällinen tuote, voi hyvin ja maistuu kaikille”, sanoo Suomen Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Janne Sankelo.
Näkyvyyttä, vuorovaikutusta ja uutta tietoa
Kampanja käynnistettiin mittavalla kauppakeskusmainonnalla ympäri Suomen. Mainosnäytöt sijoitettiin strategisesti ruokakauppojen läheisyyteen, ja näkyvyyttä kertyi noin 20 miljoonaa näyttökertaa. Valituissa kohteissa kampanjaa elävöitti myös lohimaskotti Pirjo, joka jakoi esitteitä ja keskusteli kuluttajien kanssa. Kohtaamisista saatu palaute oli erittäin myönteistä.
Samanaikaisesti käynnistettiin monikanavainen sosiaalisen median kampanja, johon sisältyi myös erityisesti nuorille kohdennettua viestintää. Keskiössä on Kalankasvattajaliiton verkkosivuilla sijaitseva kampanjasivu, joka tarjoaa kuluttajille tietoa kalankasvatuksesta sekä kalojen hyvinvoinnista, ympäristövaikutuksista ja ruokaturvasta helposti omaksuttavassa ja visuaalisessa muodossa.
”Halusimme tarjota ihmisille mahdollisuuden tutustua kalankasvatukseen myös virtuaalisesti. Toukokuussa julkaistava kalankasvatuslaitoksen virtuaalivierailu tuo esiin arjen, joka yleensä jää kuluttajalta piiloon”, Janne Sankelo toteaa.
Miksi kampanja on tärkeä?
Suomalainen kalankasvatus on keskeinen osa huoltovarmuutta ja ruokaturvaa. Se työllistää ihmisiä eri puolilla maata ja tarjoaa ravinteikasta lähiruokaa. Kala on myös yksi ympäristöystävällisimmistä proteiininlähteistä. Alan toiminta on kuitenkin yhä heikosti tunnettua, siihen liittyy vahvoja harhaluuloja.
”Tarvitsemme kampanjan, joka paitsi myy kalaa myös rakentaa luottamusta ja kertoo tarinaa kalankasvatuksen todellisuudesta. Ilman ymmärrystä ei synny arvostusta, ja ilman arvostusta ei synny kestävää kysyntää”, Sankelo sanoo.
Kampanjalla on myös laajempi yhteiskunnallinen vaikutus. Kun kuluttajat valitsevat suomalaista kalaa, he tukevat kotimaista työtä, maaseutuelinkeinoja ja ilmastotavoitteita. Kalankasvatus voi vähentää ruokaketjun riippuvuutta ulkomaisista tuontiproteiineista ja tarjota vaihtoehtoja lihalle.
Kampanja on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa alan kehitystä ohjataan strategisesti kohti ekologisempaa tulevaisuutta. Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisu Tiekartta kaupallisen kalastuksen vihreään siirtymään 2025–2050 sisältää vaiheet energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön siirtymiseen.
”Kampanja saattaa saada jatkoa. Kyse olisi pikemminkin markkinointiviestinnästä, ja yritysten rooli kampanjan suunnittelussa kasvaisi”, Sankelo toteaa lopuksi.
Ilmastonmuutos, luonnonvarojen hupeneminen ja ympäristövastuun merkityksen kasvu pakottavat kaikkia toimialoja uudistumaan, ja tämä koskee myös kaupallista kalastusta. Suomessa ala on murroksessa, ja kyse on ehkä pikemminkin siitä, että olemme vasta nyt heränneet ymmärtämään tilanteen laajuuden ja merkityksen.
Juuri valmistunut Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisema Tiekartta kaupallisen kalastuksen vihreään siirtymään 2025–2050 tarjoaa suuntaviivoja kestävään muutokseen. Tiekartta on laadittu maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta Kalastuksen kehittämisohjelmassa (KaKe).
”Tiekartta ei ole valmiiden vastausten kokoelma, vaan väline keskustelun, linjausten ja päätöksenteon tueksi. Sen tärkein viesti on, että jos haluamme turvata kalatalouden tulevaisuuden, vihreään siirtymään on panostettava nyt”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tapio Keskinen sanoo.
Tehokkuutta nykykalustolla – tulevaisuus yhä hämärän peitossa
Tiekartan ensimmäinen viesti on selkeä: nopein ja realistisin askel kohti ilmastoystävällisempää kalastusta on parantaa nykyisten kalastusalusten energiatehokkuutta. Tämä on mahdollista jo nyt nykyisen teknologian avulla ilman suuria rakenteellisia muutoksia.
”Tulevaisuudessa päästöjä voivat vähentää myös vaihtoehtoiset energialähteet, kuten biopolttoaineet, synteettiset polttoaineet, vety ja sähkö. Näiden hyödyntäminen vaatii kuitenkin vielä aikaa, sillä teknologiat kehittyvät eri tahtiin, kalastusalusten erityistarpeet poikkeavat muista liikennevälineistä ja toimiva infrastruktuuri puuttuu”, Keskinen sanoo.
Yksi tiekartan keskeisistä havainnoista on kalastajien heikko investointihalukkuus. Rahoitus, tutkimus ja pilotoinnit ovat kaikki kriittisessä roolissa. Siirtymää vähähiilisempään kalastukseen jarruttavat epäselvät tulevaisuudennäkymät, heikko poliittinen tuki ja kannustimien puute.
”Tiekartassa peräänkuulutetaan kansallisia linjauksia, pitkäjänteistä ohjelmatyötä sekä rahoituskeinoja, joissa kalastuksen erityispiirteet on otettu huomioon”, Keskinen jatkaa.
Lisäksi on tärkeää todeta, että siirtymään ei ole olemassa vain yhtä oikeaa polkua. Kalastus on alana hyvin monimuotoinen, erilaiset kalastusmuodot, alukset ja toimintaympäristöt vaativat erilaisia ratkaisuja. Siksi kehityspolkuja on oltava useita, ja avainasemassa ovat joustavat, käytännönläheiset ratkaisut.
Kalastus osana vihreää siirtymää – paikallisesti tärkeä ala tarvitsee yhteisiä ratkaisuja
Vaikka kaupallinen kalastus muodostaa vain pienen osan Suomen ruoantuotannosta, paikallisesti sen merkitys on suuri. Se työllistää rannikkoseuduilla ja sisävesillä, ylläpitää saaristoelinkeinoja ja on keskeinen osa kotimaisen kalan huoltovarmuutta.
”Jos emme onnistu vihreässä siirtymässä, vaarana on, että koko ala taantuu. Mutta jos onnistumme, voimme paitsi vähentää ympäristökuormaa myös vahvistaa kotimaista kalataloutta pitkällä aikavälillä”, Keskinen toteaa.
Kalastusalan on osallistuttava vihreään siirtymään muun yhteiskunnan mukana – ja samalla varmistettava laadukkaan ja ympäristöystävällisen luonnonkalan tuotanto myös tulevaisuudessa.
”Onnistunut siirtymä vaatii poliittisia päätöksiä, kokeiluja, pilotteja ja innovaatioita. Tämä on edellytys vastuulliselle, kannattavalle ja kestävälle kalataloudelle tulevaisuudessa.”
Teksti: Bertills & Jung Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien ensimmäistä uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Lisätietoa: Erikoistutkija Tapio Keskinen Puhelinnumero: +358295327664 Sähköposti: tapio.keskinen@luke.fi
Vuonna 2017 käynnistyneiden kalatalouden innovaatio-ohjelmien väliraportit on julkaistu. Väliraporteissa on koottu yhteen ohjelmien ensimmäisen kolmivuotiskauden toiminta. Innovaatio-ohjelmia on kaikkiaan viisi: vesiviljelyn innovaatio-ohjelma, kalatalouden ympäristöohjelma, tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuusohjelma, kalastuksen innovaatio-ohjelma ja kalatalouden markkinointiohjelma.
Maa- ja metsätalousministeriön sekä ELY-keskusten käynnistämissä kalatalouden innovaatio-ohjelmissa keskitytään suomalaisen kalatalouden uudistamiseen ja toimintaedellytysten vahvistamiseen. Ohjelmat ovat Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittamia. Ohjelmia koordinoivat Luonnonvarakeskus (Luke), Aktion Österbotten ja Pro Kala. Ohjelmarahoitus jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisestä vaiheesta teetettiin keväällä 2019 ulkopuolinen väliarviointi, jonka perusteella kaikki ohjelmat saivat jatkorahoituksen toiseen vaiheeseen. Toisen vaiheen rahoittamisen ehtona oli ensimmäisen vaiheen tuloksellinen toteuttaminen. Vaikuttavuuden varmistamiseksi ohjelmien toimintaa arvioidaan jatkuvasti.
Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuusohjelma (Tukala):
Johtava tutkija Ari Leskelä, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 029 532 7404
Kotimaisesta kalasta saatavan arvon lisääminen ja uudet lisäarvotuotteet (Blue Products):
Erikoisasiantuntija Guy Svanbäck, Österbottens Fiskarförbund, guy.svanback(at)fishpoint.net, p. 050 086 0566
Markkinointiohjelma:
Toiminnanjohtaja Katriina Partanen, Pro Kala ry, etunimi.sukunimi@prokala.fi, p. 040 082 7277
Koronakriisi näkyy Suomen kalataloudessa muun muassa kalan hinnan laskuna ja kalastajien myyntiväylien vähenemisenä.
Kalan kokonaistarjonnassa ei ole alkuvuonna tapahtunut suuria muutoksia, vaikka jakeluketjut ovat nopeasti muuttuneet. Kalan tuonti jatkuu lähes normaaliin tapaan, ja kasvatettua kalaa on tarjolla.
Koronakriisi on kuitenkin supistanut kotimaan kalan tuotannolle tärkeitä markkinakanavia, minkä vuoksi on tärkeää miettiä entistä paremmin kalan omavaraisuuden lisäämistä ja huoltovarmuuden turvaamista.
– Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa tietoa kriisin vaikutuksista kalatalouden toimialaa tukevien päätösten perustaksi. Kriisistä saadut kokemukset ja opit kerätään talteen ja niiden perusteella pyritään rakentamaan entistä paremmat edellytykset sopeutua tulevaisuuden kriisitilanteisiin, Luken erikoistutkija Jari Setälä sanoo.
Uusia jakeluteitä ja markkinointikanavia otetaan käyttöön
Koronaviruksen vaikutukset vaihtelevat yrityksittäin. Kalan myynti ravintoloiden ja palvelutiskien kautta on vähentynyt, mutta pakattujen tuotteiden myynti on kasvanut. Suurimmassa pulassa ovat toimijat, jotka ovat erikoistuneet räätälöimään tuotteensa ravintola- ja matkailualan asiakkaille. Joustavimpia ovat yritykset, jotka ovat rakentaneet tuotantonsa monipuolisesti useiden markkinoiden varaan.
– Tavallisesti iso osa luonnonkalasta päätyy kuluttajille ravintoloiden ja kaupan palvelutiskien kautta. Koronaepidemian torjunnan vuoksi ravintolat on suljettu ja myös osa palvelutiskeistä on kiinni, mikä on vienyt markkinoita erityisesti kalastajilta, Setälä sanoo.
Perinteisten jakelukanavien takellellessa monet kalastajat keskittyvät suoramyyntiin ja markkinoivat tuotteitaan sosiaalisessa mediassa, kun kalamarkkinatapahtumiakin on peruttu. Kalaa myös pakastetaan ja pakataan kuluttajapakkauksiin.
– Kalatukkujen kannattaisi olla nyt valppaana ja panostaa tilanteeseen sopiviin tuotteisiin ruoan verkkokaupan ja kotiinkuljetusten kasvaessa. Kuluttajille voitaisiin esimerkiksi tarjota marketeissa pakastettuja kuluttajapakattuja kuhafileitä. Nopeasti tuoreena pakastettu kuhafilee on huippulaatuista ja maistuu varmasti, kunhan sitä vain opitaan käyttämään, merimaskulainen kalastaja Olavi Sahlsten sanoo.
Sääntelyn muutokset voisivat helpottaa kalankasvattajia hintapaineissa
Kalan hinta määrittyy pitkälti lohen maailmanmarkkinahinnan mukaan, sillä Norjasta tuotu lohi on Suomen kalamarkkinoiden päätuote. Kalan hinta on laskussa.
– Norjan lohen päämarkkinat ovat Euroopassa, jossa koronaepidemiaan liittyvät rajoitukset ovat sekoittaneet markkinoita. Lentorahdit ovat lähes poikki USA:han, ja Aasian markkinat ovat vasta pikkuhiljaa elpymässä. Norjalaisilla on paljon kalaa altaissa, ja lohta on tällä hetkellä paljon tarjolla, minkä vuoksi hinnat ovat laskeneet. Norjasta tuodun lohen hinta vaikuttaa meillä kasvatetun kalan ja luonnonkalan hintoihin, Luken tutkija Kaija Saarni kertoo.
Lohen hinnan oletetaan pysyvän viime vuosien hintatasoa alemmalla tasolla vielä syksyyn asti, mutta hintakehitystä on hyvin vaikea ennustaa.
– Jo tällä hetkellä lohen toiseksi tärkeimmässä tuottajamaassa Chilessä on lohen jalostuslaitoksia tautikaranteenissa ja osa laitoksista on menettänyt kaloja myrkyllisten leväkukintojen vuoksi. Tällaiset asiat vähentävät lohen kokonaistarjontaa, mikä voi vaikuttaa hintoihin. Lentoliikenteen vapautuminen voisi myös saada hinnat nopeasti nousuun, Saarni sanoo.
Lohen hinta vaikuttaa erityisesti kotimaisen kirjolohen kasvattajien tuloihin. Päämyyntikausi on syksyllä, ja syksyn hinta ratkaisee kasvattajan tuloksen. Esimerkiksi kasvatuksen sääntelyn muutoksilla olisi toimialaa helpottava vaikutus.
– Isoissa tuottajamaissa kaavaillaan tilanteen vuoksi joustavuutta kalankasvatuslupiin. Silloin kalaa ei tarvitsisi lupaehtojen ylittämisen pelossa myydä hallitsemattomasti, vaan kalaa voidaan silloin tarjota kysynnän mukaan ja välttyä hintaromahduksilta. Tätä tilapäismenettelyä pitäisi Suomessakin pohtia, sanoo johtava tutkija ja vesiviljelyn innovaatio-ohjelman koordinaattori Jouni Vielma Lukesta.
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kausi on pitkällä. Rahaston tärkeimpiä tavoitteita ovat kalatalouselinkeinojen ja kalakantojen edistäminen sekä hallinnon parantaminen. Vuosittain tehtävällä kyselyllä arvioidaan kalataloushallinnon ja kalatalouspolitiikan toimivuutta. Vastausten mukaan kalataloushallinto on parantunut, mutta kalatalouselinkeinojen kehittämisessä on edelleen ongelmia. Monet ratkaisut eivät ole yksin kalataloushallinnon käsissä, vaan edellyttävät yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa.
Kalataloushallinnon ja kalatalouspolitiikan toimivuutta selvitettiin kyselyllä kesällä 2019 kolmannen kerran. Vastaajina oli kalatalouden yrittäjiä, sidosryhmiä ja hallintoa. Vastausten perusteella kalataloushallinnon toimintaan oltiin suhteellisen tyytyväisiä. Kalatalousalan sidosryhmien ja yrittäjien mielestä hallinto palvelee hyvin asiakkaita. Kalatalousyrittäjät olivat sidosryhmiä kriittisempiä, mutta myös heidän mielestään hallinto on palveluhenkistä ja maksatukset sujuvat hyvin.
Ympäristö- ja kalatalouspolitiikan yhteensovittaminen on hallinnon keskeisin kipukohta
Vaikka rahaston hallinnointi on parantunut, kalataloushallinnon kehittäminen vaatii edelleen työtä. Yritysten mielestä byrokratiaa ei ole pystytty keventämään riittävästi, eikä kalataloutta ole onnistuttu sitomaan Suomen ruokapolitiikkaan. Niin sidosryhmien, yritysten kuin itse kalataloushallinnonkin mielestä suurimmat kehittämisongelmat liittyvät ympäristöpolitiikkaan. Kalatalouden yhteensovittaminen ympäristöpoliittisiin tavoitteisiin on edelleen vaikeaa.
Hallinto on edistänyt kalakantojen hoitoa
Kalatalousalan sidosryhmien mielestä kalakantojen elinvoimaisuutta on onnistuttu tukemaan. Hallinto on pystynyt parantamaan vaelluskalojen lisääntymismahdollisuuksia ja turvaamaan kalakantoja kalastuksen säätelyllä. Kalatalousyritykset kokevat, että hallinto ei ole kuitenkaan pystynyt turvaamaan kalastusmahdollisuuksia eikä parantamaan yritystoiminnan kehittämisedellytyksiä. Niin yritysten, sidosryhmien kuin kalahallinnon mielestä kalatalouden tarpeita ei ole onnistuttu sovittamaan yhteen kalataloutta haittaavien eläinten suojelun kanssa. Petoeläinten kalatalouselinkeinoille aiheuttamia ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan osapuolia tyydyttävällä tavalla.
Monimutkaistuva yhteiskunta haastaa kalataloutta
On huolestuttavaa, että monet kalatalouden keskeiset ongelmat ovat vieläkin ratkaisematta. Se ei kuitenkaan johdu kalataloushallinnon toimettomuudesta. Ongelmat on tunnistettu ja kalataloushallinto, kuten myös tutkimus ja kalatalousala kokonaisuudessaan, tekevät paljon yhteistyötä ympäristöhallinnon kanssa. Yhteistyön tulokset ovat jääneet laihoiksi, koska hallinnonalojen tavoitteet ovat keskenään usein ristiriitaisia.
Kalatalouden kehittämiseen tarvitaan yhteistoimintaa. Kalatalous on pieni sektori, joka ei pysty yksin vaikuttamaan riittävästi omaan toimintaympäristöönsä. Kalatalous olisi nähtävä yhteiskunnallisena toimijana, joka on osa ruokasektoria ja jonka perusta on luonnonvarataloudessa. Kalatalouden ja muiden hallinnonalojen tavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää neuvottelevaa yhteistyötä. Ratkaisuja on tehtävä yhteisymmärryksessä, ja eri sektoreiden tavoitteet on otettava tasapainoisemmin huomioon.
Yritysten ja sidosryhmien antamat heikoimmat arviot kalataloushallinnon toiminnasta. Lähde: Hallintokysely 2019.
Kalataloushallinnon ja kalatalouspolitiikan toimivuutta selvitettiin kyselyllä kesällä 2019 osana Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelman arviointia. Kysely lähetettiin kalatalouden yrittäjille, sidosryhmille ja hallinnolle kolmannen kerran. Kyselyyn saatiin yli 260 vastausta ja lähes kaksi kolmasosaa vastaajista oli yrittäjiä. Valtaosa yrittäjistä oli kaupallisia kalastajia. Linkki kyselyyn (PDF)
Luonnonvarakeskus arvioi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman vaikuttavuutta. Jatkuvan arvioinnin tuloksia tiivistetään muun muassa kalatalousverkoston blogikirjoituksiin, kalamarkkina- ja olosuhdekatsauksiin sekä teemakohtaisiin raportteihin.
Suomen kalatalouspolitiikan strategisena tavoitteena on luoda kalataloudelle kilpailukykyinen toimintaympäristö, joka kannustaa ja mahdollistaa alan arvoketjun kestävän kasvun ja uudistumisen. Erityisenä painopisteenä on ollut kotimaisen kalastuksen ja vesiviljelyn edistäminen. Miten tässä tavoitteessa on tähän mennessä onnistuttu?
Vesiviljelyn kasvuun tarvitaan pelisääntöjä
Kilpailukykyisen toimintaympäristön kehittäminen ei ole helpoimpia tehtäviä, koska alan ulkopuolisilla tekijöillä on suuri vaikutus kalatalouteen. Erityisesti ympäristöpolitiikka vaikuttaa kalatalouden toimintaedellytyksiin. Vesiviljelyssä on jo vuosikymmeniä rakennettu tiiviimpää yhteistyötä ympäristöviranomaisten kanssa. Edistys on ollut tuskastuttavan hidasta, mutta jotain on saatu aikaiseksi: Uusia lupia on pitkästä aikaa myönnetty niin merelle, sisävesille kuin kiertovesikasvatukseen. Vesiviljelyssä tavoitellaan noin 12 miljoonan kilon lisäkasvua, josta vajaa 4 miljoonaa kiloa voi toteutua jo nyt myönnettyjen uusien lupien avulla. Suurin osa uudesta kapasiteetista on syntynyt suurin panostuksin kiertovesikasvatukseen, jossa ruokakalan tuotantoa ei ole vielä saatu kannattavaksi.
Merikasvatus olisi puolestaan viime vuosien hintatasolla hyvinkin kannattavaa, mutta kasvun esteeksi on nousemassa uusia haasteita. Meriviljelyn edistäminen edellyttää tiukkeneviin ympäristörajoitteisiin liittyvien pelisääntöjen sopimista ympäristöviranomaisten kanssa. Vesiviljelyn innovaatio-ohjelmassa etsitään tutkijoiden, viranomaisten ja yrittäjien pitkäjänteisenä yhteistyönä ratkaisuja meri- ja kiertovesikasvatuksen ongelmiin. Vesiviljelyyn sopivia tuotantoalueita viedään myös merialuesuunnitelmiin ja kaavoitukseen.
Silakan markkinat monipuolistuvat
Kemiönsaareen perustettiin ensimmäinen kotimainen kalajauhotehdas. Kalajauhotehdas oli suomalaisen kalatalouden strateginen investointi, joka paransi suomalaisen silakankalastuksen toimintaedellytyksiä. Investoinnilla luotiin uudet merkittävät markkinat silakankalastajille ja myös kilpailukykyä Suomen vesiviljelylle. Investointi mahdollisti Itämeren ravinteita kierrättävän kalarehun ja ympäristöystävällisen kotimaisen arvoketjun. Kalajauhotehdas loi vakautta silakan hintoihin, millä on ollut suuri merkitys tilanteessa, jossa elintarvikesilakan vientiä on rajoitettu ja turkistalous on laskusuhdanteessa. Laskevat kalastuskiintiöt ovat silakankalastuksen ja silakkateollisuuden suurin ongelma. Myönteistä on, että silakan dioksiinipitoisuudet laskevat edelleen ja silakan jalostus elintarvikkeeksi kiinnostaa jälleen teollisuutta. Myös lisäarvotuotteiden ja sivuvirtojen tutkimukseen panostetaan.
Rannikkokalastuksen ongelmia ei ole saatu vähenemään
Rannikkokalastus on edelleen pahoissa vaikeuksissa. Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamia ongelmia ei ole erilaisissa yhteistyöelimissäkään pystytty ratkaisemaan tai lieventämään. Kalastajat pitävät rakenneohjelmasta maksettuja hylje- ja merimetsokorvauksia riittämättöminä ja epäoikeudenmukaisesti kohdistettuina. Kalastuksen innovaatio-ohjelmassa testattavat hylkeenkarkottimet saattavat olla osaratkaisu haittojen lieventämiseksi. Kalastajien määrä rannikolla laskee ja keski-ikä nousee. Uusia kalastajia on tullut vähän. Aloittavien kalastajien tukimuodot eivät nykyisellään toimi. Saaliiden vähentyessä yhä useampi kalastaja jalostaa ja myy saaliinsa suoraan kuluttajalle. Rahastosta on voitu tukea jalostusta tai muita tuotannon monipuolistamiseen liittyviä investointeja niin meri- kuin sisävesialueella.
Sisävesien kalavarat paremmin käyttöön
Sisävesien kaupallisen kalastuksen kehitysedellytykset ovat olleet rannikkoa paremmat. Sisävesikalastuksen pyyntitekniikan kehittämiseen paneudutaan kalastuksen innovaatio-ohjelmassa ja kalatalousryhmien rooli sisävesikalastuksen kehittämisessä on ollut paikoin merkittävä. Erityisesti Kainuuseen ja Pohjois-Suomeen on saatu uusia nuoria kalastajia. Näille alueille on myös syntynyt kalastajien yhteenliittymiä, jotka jalostavat paikallisia tuotteita. Sisävesien muikku- ja kuhasaaliit ovat kasvaneet ja särkikaloja hyödynnetään entistä tehokkaammin. Tuontilohen korkea hinta on parantanut luonnonkalan kehitysedellytyksiä. Luonnonkalan menekki on ollut hyvä ja kalanjalostusteollisuus on etsinyt vaihtoehtoisia raaka-aineita sekä panostanut luonnonkalan keräilyyn. Kalastajien keskinäinen yhteistyö ja tietojen vaihto on sosiaalisen median avulla tiivistynyt.
Luonnonvarakeskus arvioi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman vaikuttavuutta. Jatkuvan arvioinnin tuloksia tiivistetään muun muassa kalatalousverkoston blogikirjoituksiin, kalamarkkina- ja olosuhdekatsauksiin sekä teemakohtaisiin raportteihin.
Teksti: Jari Setälä, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus.
Särkikaloja riittää vesissämme, ja kysyntä niistä valmistetuille elintarvikkeille on viime vuosina lisääntynyt nopeasti. Välillä kuitenkin kuulee ihmeteltävän särkikalajalosteiden korkeaa hintaa. Kalan käsittelystä syntyvien kustannuksien lisäksi yksi keskeinen syy korkeaan hintaan on kehittymätön logistiikka. Tätä ongelmaa on Itä-Suomessa lähdetty perkaamaan.
Pienet kalaerät ja suuret kuljetusmatkat nostavat tällä hetkellä särkikalasta jalostetun tuotteen hintaa merkittävästi. Kala pitäisi saada tuoreena ja riittävän suurina erinä jalostajalle. Liian pienet kalaerät jäävät helposti kokonaan kuljettamatta, mikä tietysti heikentää myös raaka-aineen saatavuutta. Tähän logistiseen haasteeseen pyrkii vastaamaan Itä-Suomen kalatalousryhmän rahoittama hanke Särkikalojen keräilyn ja kuljetusten logistiset ratkaisut. Itä-Suomen kalatalousryhmän hankkeessa selvitetään, kuinka kalakuljetusten logistiikkaa pystytään tehostamaan ja kuljetuksia yhtenäistämään sekä pienten että suurten kalansaaliiden osalta, ja pyritään löytämään kokonaan uusia ratkaisumalleja.
Kuljetusten optimointia sumputtamalla
Kalaa jalostavalle kalatalolle ei alle 400 kg särkikalaerien vastaanotto ole taloudellisesti kannattavaa. Näin esimerkiksi kalastajan sivusaaliina saamat 200 kg särkeä jää hyödyntämättä, koska nostettu saalis pitäisi saada pyyntipäivänä jalostamolle. Ongelmaa pyritään hankkeessa ratkomaan sumpulla, jossa saalis säilyisi elossa ja virheettömänä, kunnes kuljetus saadaan optimoitua. Kesän aikana testatuista sumppumalleista parhaimmaksi osoittautui pohjasta pintaan ulottuva sumppu, jossa kalat voivat itse hakeutua kulloinkin sopivaan vesikerrokseen. Kesän testeissä tässä sumppumallissa ei havaittu yhtään kalakuolemaa.
Kalakuljetuksia on myös suunniteltu yhdistettäväksi muun rahdin kuljetukseen. Tällöin pitää taata, että kalalle asetetut vaatimukset kylmäketjusta ja hygieniasta täyttyvät:
Taustaa: Suomessa on muutaman viime vuoden aikana herätty siihen, että vesistöissämme on huomattavia määriä hyödyntämättömiä resursseja, särkikaloja. Niitä on järvissämme runsaasti johtuen mm. ravinteiden huuhtoutumisesta järviin, ja siitä, että olemme keskittyneet pääasiassa arvokkaampien petokalojen pyyntiin. Runsaat särkikalakannat kiihdyttävät rehevöitymistä entisestään, ja tästä syystä särkikaloja on hoitokalastettu pois jo vuosikymmeniä. Kalat ovat päätyneet pääasiassa tunkiolle aivan viime vuosiin asti. Nyt niitä kalastetaan kuluttajien ruokapöytiä ajatellen, ja uusia tuotteita ilmestyy kauppojen hyllyille.
– Kuljetuksissa on ainakin suunniteltu ja testattu erilaisia tiivisteitä kalapakkeihin, että niitä voidaan kuljettaa muun rahdin yhteydessä. Samoin on selvitetty kustannuksia eri tavoille rahdata, kertoo Pekka Sahama hanketta ohjaavasta Itä-Suomen kalatalousryhmästä
Suunnitteilla on myös saalisilmoitus-sovellus mobiililaitteille, jolla tiedon kulkua kalastajan, logistiikkayrityksen ja jalostajan välillä pyritään parantamaan. Sovellus on vielä testivaiheessa, mutta ensi vuonna sitä päästään jatkokehittämään ja kokeilemaan logistiikkafirmojen järjestelmien kanssa. Mobiilisti tehtävä saalisilmoitus palvelee logistiikan lisäksi montaa muutakin tarkoitusta: kalastaja tekee samalla lain vaatiman saalisilmoituksen, särkikalojen kalastuksesta saadaan tilastollisiin ja kannanhoidollisiin tarkoituksiin tietoa, ja kalastaja saa reaaliaikaista seurantatietoa omasta saaliistaan. Tässä vaiheessa sovelluksen ei ole tarkoitus toimia saaliin kauppapaikkana, mutta tulevaisuudessa sekin voi olla mahdollista.
Särkikalojen ympärillä on käynnissä useita hankkeita
Logistiikkahanke on osa isompaa, Sitran rahoittamaa Nostetta särkikaloista – Vajaasti hyödynnetyn kalan kalatalo -hankekokonaisuutta. Siinä on tunnistettu neljä keskeistä särkikaloihin liittyvää haastetta: laadunvarmistus ja kalan tasainen saatavuus, tehokas logistiikka, käsittelyprosessin automatisointi sekä tiedonkulun digitalisointi. Hankkeen tavoitteena on ratkaista nämä ongelmat, ja luoda edellytykset kalatalo-konseptille, jossa särkikalan laatu on varmistettu, pienemmätkin kalaerät saadaan kerättyä kalastajilta kustannustehokkaasti, koneet perkaavat kaikenkokoiset kalat nopeasti ja tieto kulkee jouhevasti kalastajan, kuljetusfirman ja kalatalon välillä. Lyhyesti voidaan sanoa tavoitteena olevan, että kuluttajille olisi tarjolla enemmän kestävästi kalastettua lähikalaa.
Särkikalojen – ja muiden vajaasti hyödynnettyjen kalalajien – hyödyntämisasteen nostamiseen keskittyneitä hankkeita on tällä hetkellä käynnissä useita. Näiden koordinointia ja keskinäistä tiedonvaihtoa varten on käynnissä Vajaasti hyödynnettyjen kalalajien verkosto- ja aktivointihanke, eli VAKAVA-hanke. VAKAVAn verkkosivuilta löydät tietoa mm. muista käynnissä olevista särkikalahankkeista.
Särkikalojen keräilyn ja kuljetusten logistiset ratkaisut -hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu ja ohjaa Itä-Suomen Kalatalousryhmä
