Kuukausi: kesäkuu 2018

Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti 26.6.2018 hakuohjeet seuraaville toimenpiteille:

Hakuohje kestävä vesiviljely – art. 56 – eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevat toimenpiteet
Hakuohje kestävä vesiviljely – art. 51 – vesiviljelyalueiden kehittäminen
Hakuohje kestävä vesiviljely – art. 50 – Osaaminen ja verkottuminen
Hakuohje kestävä kalastus – art. 27 – kalastuksen neuvontapalvelut

Pro Kala Ry:n tiedote. Julkaistu: 26.06.2018, 09:30

Euroopan unioni on maailman suurin kalatuotteiden markkina-alue, mutta sen sisällä kulutustottumukset vaihtelevat. Missä EU-maissa suositaan lähikalaa? Entä mikä tuotteessa ratkaisee ostopäätöksen, ulkonäkö, alkuperä vai vastuullisuus? Kuluttajatutkimus vastaa.

Euroopan komissio haastatteli viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa lähes 30 000 EU-maiden kansalaista selvittääkseen, miten kalaa kulutetaan EU:n alueella. Kulutetuissa tuotteissa ja niihin liittyvissä valinnoissa ja arvostuksissa havaittiin maiden välillä huomattavia eroja.

Portugalissa kauppansa tekevät pakasteet, Maltalla purkkisäilykkeet. Merikalaa arvostavat rannikkovaltiot kuten Kreikka, sisävesikalaa sisämaavaltiot kuten Unkari. Suomalaisten kalankulutusta puolestaan leimaa rakkaus kotimaiseen kalaan.

 

Toimintaympäristöissä on eroa

Kalatalous toimii eri maissa hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä. Se näkyy myös kuluttajatutkimuksen vastauksista.

Välimeren maissa on tavanomaista ostaa kala erikoistuneelta kalakauppiaalta tai suoraan alkutuottajalta. Kreikassa suoraan kalastajan tai kalankasvattajan puoleen kääntyy kyselyn mukaan jopa 40 prosenttia kuluttajista.

Pohjoismaissa kalateollisuus on vahvasti osa elintarviketeollisuutta, ja kalan toimittamisesta kuluttajalle vastaa ammattimainen ketju alkutuottajasta jalostajaan ja kauppiaaseen. Suorat yhteydet alkutuottajaan ovat harvinaisempia, ja kyselyn mukaan peräti 95 prosenttia suomalaista ilmoittaa ostavansa kalan marketeista ja päivittäistavarakaupoista.

 

Pakkaus ratkaisee

Tuotteen alkuperällä, ulkonäöllä ja hinnalla on väliä kautta Euroopan unionin. Lähes 60 prosenttia tutkimukseen osallistuneista ilmoittaa tekevänsä ostopäätöksen tuotteen ulkonäön perusteella, 55 prosenttia katsoo hintaa ja 42 prosenttia tuotteen alkuperää.

Myös tuotetietoja syynätään tarkasti. Tuotteen erääntymispäivä, raaka-aine ja se, onko tuote ollut pakasteessa ennen myyntiä, kiinnostavat kuluttajaa.

Tutkimus kuitenkin paljastaa myös kalatuotteiden ympärillä leijuvan epätietoisuuden. Kaikkiaan 14 prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei tiedä, ovatko hänen ostamansa kalatuotteet kasvatetusta vai villikalasta valmistettuja, ja vajaa kymmenes on epätietoinen myös siitä, kuluttaako meri- vai sisävesikalaa.

 

Suomalainen suosii suomalaista

Kyselyssä selvitettiin, miten kalan alkuperä vaikuttaa kuluttajan ostopäätökseen. Lähituotteiden suosio oli suurinta Kreikassa, Sloveniassa ja Ruotsissa. Sen sijaan briteistä lähes puolet ilmoitti, ettei kalan alkuperällä ole väliä.

Kotimaisia tuotteita suosivat eniten kreikkalaiset, suomalaiset ja kyproslaiset. Suomalaisista peräti 63 prosenttia ilmoitti asettavansa kotimaiset tuotteet etusijalle, kun kaikkien vastanneiden keskiarvo oli ainoastaan 37 prosenttia.

Kuluttajat siis arvostavat kotimaista kalaa, mutta sen osuus Suomessa myytävästä kalasta on vähentynyt radikaalisti viimeisten vuosikymmenten aikana. Saatavuuden parantaminen onkin otettu työn alle myös hallitusohjelmassa, jonka tavoitteena on ollut kotimaisen vesiviljelytuotannon kasvattaminen. Myös luonnonkalan tarjonnan lisäämistä pidetään yleisesti tärkeänä. Kotimaisen alkutuotannon edellytysten parantaminen merkitsee vesiviljelyssä kasvatuslupien saatavuuden helpottamista ja kalastuksessa etenkin haittaeläinten aiheuttamiin ongelmiin puuttumista.

 

Lisätietoja:

Katriina Partanen, toiminnanjohtaja, Pro Kala

0400 827 277, katriina.partanen@prokala.fi

 

Pro Kala ry on kalan asialla.

Yhdistys lisää toiminnallaan kuluttajien tietämystä kalan ja kalatuotteiden monipuolisuudesta, terveellisyydestä ja ravitsemuksellisesta merkityksestä, ja näin edistää kalan tietä vedestä ruokapöytään. Lisäksi yhdistys tukee kalatoimialan sisäistä verkostoitumista ja yhteistyön kehittämistä.

Tavoitteisiin pyritään aktiivisella tiedotustyöllä, menekinedistämiskampanjoilla, alaa palvelevilla kuluttajatutkimuksilla ja selvityksillä sekä erilaisilla kalaan liittyvillä kehitysprojekteilla.

Vuonna 1994 perustetun yhdistyksen jäsenistö koostuu elinkeinokalatalouden järjestöistä, ammattikalastajista, kalan jalostajista ja kalakauppiaista.

Lisätietoja Pro Kala ry:n toiminnasta ja jäsenyydestä antaa toiminnanjohtaja Katriina Partanen, katriina.partanen@prokala.fi

Osta tilalta! -päivänä 15.9.2018 juhlitaan ruoan tuottajia ja kotimaista ruokaa ympäri Suomea. Päivän tarkoituksena on, että kuluttajat näkevät mistä suomalainen ruoka tulee, ja samalla tuottajat voivat markkinoida ja myydä omia tuotteitaan. Viime vuonna päivään osallistui 200 ruoantuottajaa ympäri Suomen, ja tiloilla vieraili noin 20 000 kävijää. Osta Tilalta –päivä soveltuu myös mainiosti kalastajille ja kalankasvattajille, mikäli edellytykset suoramyyntiin ovat olemassa.  Tässä on hyvä tilaisuus kertoa kuluttajille mistä oman alueen lähiruoka – tässä tapauksessa kala – tulee, ja nostaa kalastus ja vesiviljely samalle kartalle muun alkutuotannon kanssa. Myyjäksi ilmoittautuminen on ilmaista!

	Lue lisää tapahtuman verkkosivuilta

Meri- ja kalatalousverkosto osallistui Tartun yliopiston ja Viron kalatalousverkoston Tallinnassa järjestämään Itämeren alueen kalastusfoorumiin 30.6.2018 (The 2nd Fisheries forum of the Baltic Sea). Tapahtuman pääteemana olivat kalastuslaivat: millaista kalustoa Virolla on nykyään käytössä, ja mitä Euroopassa on kalastusaluksien kehittämisessä meneillään juuri nyt. Myös maailmanlaajuinen ylikalastusongelma puhutti.

Tilaisuuden avanneen Tarton yliopiston kalatalouspuolen tutkimusjohtajan Markus Vetemaan mukaan uusien kalastusalusten kehittämisen pitäisi lähteä ajatusmallista, että jos halutaan tehdä kalastusalus, niin ensin pitää miettiä  miksi sellainen tarvitaan – toisin sanoen mitä ominaisuuksia siinä tulee olla, ja mitä tulee välttää. Hän korosti myös tarvetta pohtia laajemmin kalatalouden roolia yhteiskunnassa. Kalastajien ei varmasti oletetakaan troolaavan roskia, mutta he ovat merellä ja näkevät mitä siellä tapahtuu: jokainen kalastaja Itämerellä tarkkailee meremme tilaa, ja huomaa siellä tapahtuvat muutokset. Tämä on arvokasta tietoa, ja toistaiseksi liian vähän hyödynnettyä. Laajempi käsitys kalastajan toimenkuvasta voisi myös houkutella uusia ihmisiä alalle.

Olavi Petron Viron Maatalousministeriöstä painotti puheenvuorossaan laivaston kehittämistä ja kalatalouden tarvetta olla tehokas toimissaan. Virossa troolialusten määrä on reilussa kymmenessä vuodessa vähentynyt 80 %.  Pienimuotoisen rannikkokalastuksen alusten määrä taas on liki kaksinkertaistunut, mutta moottoritehot ja saaliskapasiteetti pienentyneet. Vielä 2000-luvun alussa valtaosa troolialuksista oli neuvostoaikaisia, ja laivaston koko oli liki 200 troolaria. Vuonna 2018 aluksia on 25, mutta ne ovat tehokkaampia, ja niiden saaliskapasiteetti on kasvanut huomattavasti. Painetta uudistumiseen kuitenkin on, sillä kalusto on edelleen vanhaa ja niiden huoltaminen hankalaa ja kallista. Viron ammattikalastajaliiton puheenjohtaja Mart Undrestin mukaan alusmäärää pitäisi myös kasvattaa 50 alukseen, mutta nuorien saaminen alalle on hankalaa.

Uuden sukupolven kalastusalukset ovat entistä tehokkaampia – ja mukavampia

Hollantilainen kalastuksen ja merenkulun kehittämisen insinööri Frans Veenstra kertoi kotimaassaan tehtävästä kehitystyöstä ja visioista kalastusaluksien tulevaisuudeksi. MDV-projektissa alusten kehittämistä lähestytään taloudellinen ja ekologinen kestävyys edellä. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä ja investoinneilla pyritään kehittämään energiatehokas ja käytännöllinen kalastusalus. Myös toimialan tekeminen houkuttelevammaksi otetaan huomioon kalastusaluksen työolojen parantamisessa. Ensimmäisen pilottialuksen, MDV-1:n suunnittelu alkoi vuonna 2010, ja se valmistui vuonna 2015. Tavoitteena oli jopa 80 % säästöt energiankulutuksessa, johon pyrittiin rungonmuodon optimoinnilla, energiatehokkaalla propulsiojärjestelmällä ja hybridimateriaalien käytöllä rakennuksessa.

Katso Youtube-video:

MDV-projektin menestystekijöinä Veenstra mainitsi taloudellisesti kannattavan liikeidean ja eri alojen toimijoiden yhteistyön – mukana olivat niin julkinen sektori, kalastajat sekä eri alojen tutkijat ja kehittämisyhtiöt.  CE-sertifioitujen kalastusalusten tuotanto on määrä aloittaa tänä vuonna, ja kiertotalouden periaatteet ovat niiden suunnittelussa ja valmistamisessa olleet vahvasti mukana: kunnianhimoisena tavoitteena on päästötön, jätteetön ja tapaturmaton alus.

Voit katsoa MDV-projektin esitelmän täältä.

Tanskalaisen laivanrakennusfirman Karstensen Shipyardin Kent Damgaard esitteli seuraavan sukupolven valtamerikalastusaluksia rakentavaa telakkaa. Damgaard kertoi, että heillä energiatehokkuus oli suunnittelussa ollut korkeana prioriteettinä, ja tähän pyrittiin mm. virtausdynamiikan optimoinnilla. Käyttömukavuutta oli myös selkeästi mietitty: kuvien perusteella laivat näyttävät lähes hotelleilta sisältä. Funktionaalisuutta ja turvallisuutta ajatellen aluksissa on kaikki ”ylimääräinen” piilotettu laivalla liikkumista ja ylläpitoa vaikeuttamasta. Hinnaksi 30 metrin alukselle kerrottiin 4 miljoona euroa.

Kent Damgaardin esitelmä

Islannissa kehitellään turskasta ravintolisiä ja kauneudenhoitotuotteita

Islannin Vilhjalmur Arnason  Iceland Ocean Clusterista oli viikko sitten vieraillut Suomessa Yritysten innovaatiopäivässä 24.5., ja oli nyt myös Virolaisille kertomassa Islannin uudesta tavasta lähestyä kalataloutta: kalastuskiintiöiden lisäämisen sijasta on keskitytty saaliin mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Meriklusteriin otettu mukaan lukuisia muita aloja, jotka kiinnostavat myös nuoria. Klusterissa keskitytään jätteen ja saastuttamisen vähentämiseen sekä saaliin hyödyntämisasteen lisäämiseen.  Mm. klusterissa kehiteltyjä tuotteita näet Arnasonin esityksestä.

Valtaosa maailman kalakannoista on ylikalastettuja, mutta saalismäärät kasvavat – paitsi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n asiantuntija Yimin Ye loi katsauksen maailman kalakantojen tilaan, jonka rinnalla Itämeren tulevaisuus näytti valoisalta. Ye totesi kalansaaliiden kasvaneen globaalisti vuoteen 1995 asti, ja sen jälkeen pysyneen tuolla tasolla. Ylikalastettujen kalakantojen määrä on kuitenkin jatkuvasti kasvanut, ja tällä on ollut valtavia sosio-ekonomisia vaikutuksia. Esimerkiksi vuonna 2013 ylikalastus aiheutti 32 miljardin tappion globaalisti (Ye et al. 2013) Kalastuksen painopiste on myös siirtynyt kehittyneistä maista kehittyviin maihin: kalastusaluskapasiteetista 80 % on kehittyvissä maissa. Samaan aikaan kehittyvät maat ovat niitä, joissa kalastuksen säätely perustuu heikosti tutkimustietoon – jos ollenkaan.  Tämä ongelma on globaali: kalakannat liikkuvat, ja maat kalastavat samoja resursseja. Toisaalta myös markkinatalous ajaa tätä kehitystä eteenpäin, koska kalan kauppa suuntautuu kehittyvistä maista kehittyneisiin maihin.

Ye kertoi myös laivojen automaattisesta identifiointi järjestelmästä (Automatic Identification System, AIS), joka alun perin kehitettiin välttämään laivojen yhteentörmäystä. Se on pakollinen yli 24 metrisille aluksille, joskin myös tässä on alueellista vaihtelua. AIS kerää tietoja mm. laivan sijainnista ja suunnasta. Kehittyneissä maissa lähes kaikki laivat ovat tässä järjestelmässä, mutta kehittyvissä maissa sen käyttöaste on alhainen. AIS-dataan perustuvaa laivojen liki reaaliaikaista sijaintitietoa voi katsoa sivustolla https://www.marinetraffic.com/ . Sivuston kartalla alukset on merkitty erivärisin symbolein niiden käyttötarkoituksesta riippuen.

Näet Yimin Yen esitysmateriaalin kokonaisuudessaan täältä

Kalatalouden innovaatio-ohjelmiin kuuluvaa markkinointiohjelmaa koordinoiva Pro Kala on tarttunut kaksin käsin innovatiivisuuden haasteeseen. Ensimmäisen vuoden aikana kalan markkina-aseman ja arvon kasvattamiseen sekä alan julkisuuskuvan ja verkostoitumisen kehittämiseen tähtäävässä ohjelmassa on muun muassa järjestetty kalatalouden innovaatiopäivät, julkaistu ensimmäinen koko kalan tuotantoketjun kattava tietokirja ja aloitettu perinne kansallisen kalakeittopäivän viettämiseksi vuosittain.

Viime keväänä toimintansa aloittaneella kalatalouden markkinointiohjelmalla on takanaan työntäyteinen vuosi. Ohjelman tavoitteena on kalan arvostuksen nostaminen, toimialan verkostoitumisen ja yhteistyön kehittäminen ja alan yritysten kansainvälistymisen edistäminen.

– Kaikki kalatalouden markkinointiohjelman toimenpiteet tähtäävät lopulta samaan tavoitteeseen, kestävästi tuotettujen kalatuotteiden markkina-aseman ja arvon parantamiseen, kiteyttää ohjelman vetäjä Katriina Partanen Pro Kalasta.

Erilainen innovaatio-ohjelma

Markkinointiohjelma poikkeaa muista kalatalouden innovaatio-ohjelmista. Sen painopiste ei ole tutkimuksessa ja kehittämisessä, vaan viestinnässä. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on alan näkyvyyden ja julkisuuskuvan parantaminen. Kalatoimialan imagoa halutaan parantaa ja tuoda esiin faktatietoa tämän päivän kalataloudesta ja sen vaikuttavuudesta. Esimerkiksi vesiviljelyn tai kalastuksen ympäristövaikutuksista on edelleen vallalla käsityksiä, jotka eivät perustu nykytietoon.

Joulukuussa julkaistiin koko elinkeinokalatalouden ketjun historiaa ja tulevaisuutta luotaava kirja Kala – kohtalo vai kutsumus?. Kirja on saanut erittäin innostuneen vastaanoton. Koko kalatalouden ketjua ei ole aikaisemmin koottu yksiin kansiin, vaikka kala kuluttajien ruokapöytiin tulee juuri ketjun, ei yksittäisen toimijan kautta.

Kalan ja toimialan näkyvyyttä on lähdetty tavoittelemaan myös viestinnän monikanavaisuutta lisäämällä. Kalan ystäville on luotu uusi Facebook-sivu sekä -ryhmä, joissa seuraajat voivat jakaa kalareseptejään ja saada uusia ideoita kalan käyttöön ja kalaruokien valmistamiseen.

– Syödään kalaa -ryhmän suosio on yllättänyt iloisesti meidät perustajatkin. Reseptivinkkien, kuvien ja keskustelun määrä kertoo, että kala kiinnostaa ja kuluttajaviestintää sosiaalisessa mediassa tarvitaan, iloitsee Katriina Partanen.

 

Mukana kansainvälistymisessä

Kalatuotteiden viennin edistäminen on kirjattu yhdeksi EMKR toimintaohjelman keskeisistä tavoitteista ja myös yhdeksi markkinointiohjelman painopisteeksi. Viennin edistämisessä tehdään yhteistyötä Food from Finland -elintarvikkeidenvientiohjelman sekä mahdollisuuksien mukaan myös muiden vientihankkeiden ja ohjelmien kanssa.

– Erityisesti viennin edistämisessä saadaan resursseja yhdistämällä ja yhtenäisellä ilmeellä enemmän aikaan kuin niin, että jokainen toimisi erikseen, sanoo Partanen.

Ohjelman tuella koordinoidaan Suomen maaosasto Brysselissä joka kevät järjestettävään European Seafood Expoon. Kevään 2018 Seafood Expoon pystytettiin kolmatta kertaa peräkkäin Pro Kalan koordinoima yhteisosasto. Näytteilleasettajana Suomen osastolla on vuosittain ollut viidestä seitsemään yritystä, jotka kaikki ovat saaneet messuilta uusia kontakteja ja vientiasiakkaita.

 

”Tekemällä oppii ja paikan päällä näkee parhaiten” 

Vuoropuhelun, sekä toimialan ja hallinon välisen ymmärryksen lisäämiseksi aloitettiin keväällä 2018 kala-alan Virkamies-TET. Kutsumme kirjoituspöydän ääressä työtään tekevät elinkeinokalatalouden toimijat tutustumaan alan yritysten arkeen ja työhön yhden työpäivän ajaksi.

Idea on herättänyt runsaasti positiivista kiinnostusta, ja kalayrityksiin tutustujia ilmoittautui mukaan useita. Tämän kevään päivät on jo sovittu, mutta uusia mahdollisuuksia tulee jälleen syksyllä.

Kala-asiaa uusiin medioihin

Markkinointiohjelmassa panostetaan monipuoliseen viestintään. Medialle suunnattuja tiedotteita on julkaistu ohjelman alusta lähtien kalaa ja kalatoimialaa eri näkökulmista lähestyen, ja sosiaalisen median kanavissa tavoitetaan kuluttajat.

Ohjelman yhtenä tavoitteena on kalan ja toimialan nostaminen esiin myös uudenlaisissa medioissa. Seuraavaksi aloitetaan kala-alaa esittelevien videoiden tuotanto sekä podcast-yhteistyö.

– Podcastien ja niitä kuuntelevien määrä kasvaa koko ajan. Uskomme, että tätä kautta meidän on mahdollista tavoittaa aivan uusia kohderyhmiä, arvioi Partanen.

Lue Pro Kalan uusin uutiskirje täältä.

Pro Kalan luotsaama Kalatalouden markkinointiohjelma aloitti työnsä keväällä 2017 yhdessä neljän muun kalatalouden innovaatio-ohjelman kanssa. Muut ohjelmat ovat vesiviljelyohjelma, lisäarvo-ohjelma, kalastuksen ja tutkimuksen kumppanuusohjelma sekä kalatalouden ympäristöohjelma. Ohjelmat ovat osa hallituksen tavoitetta luoda kalataloudesta yli miljardin euron arvoketju vuoteen 2020 mennessä.

Maa- ja metsätalousministeriö avasi määräaikaisen hakumenettelun hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien saalisvahinkojen korvaamiseksi. Hakuaika päättyy 1.10.2018. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään (www.mavi.fi/hyrra) puoleenyöhön mennessä tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella 1.10.2018 klo 16.15 mennessä ELY-keskuksen kirjaamoon.

Hakemuksia voidaan hallinnon toiminnan tehostamiseksi käsitellä hakuaajan kuluessa esimerkiksi siten, että 31.7.2018 mennessä saapuneet hakemukset käsitellään yhdessä erässä, 31.8.2018 mennessä saapuneet hakemukset toisessa erässä ja loput hakemukset hakumenettelun päättymisen jälkeen.

Lue koko MMM:n päätös täälta: Hyljekorvausten määräaikainen hakumenettely 11.6.2018.

Hakuohje – hylje- ja merimetsokorvaus 11.6.2018

Food Bait -projektin tiedote:

Elintarvikeyritykset, tutkijat ja ruokaharrastajat ovat kohdanneet yhteisöllisen ruokakehittämisen toimintamallin parissa Seinäjoella ja Vaasassa kevään 2018 aikana. Tällä viikolla käynnistyvässä Food Business Summitissa Food Bait ja Blue Products -projektien seminaariosuudessa keskiviikkona 13.6.2018 esitellään tämän prosessin tuloksia ja kehitettyjä elintarvikkeita. Projektit tuovat Seinäjoelle puhujaksi myös ekoravintoloitsijan, ruokakirjailija ja keittiömestari Arthur Potts Dawsonin Iso-Britanniasta.

Projektien yhteinen seminaariosio ”Co-creation in food development – case Food Bait” Food Business Summit –tapahtumassa keskiviikkona 13.6.2018 klo 9-11.30 on maksuton osallistujille. (Sininen auditorio, Frami F, Kampusranta 11).

Tuottajia mukana pitkin Pohjanmaata

Tuote-esittelyissä ovat mukana Alavuden Öljynpuristamon Punajuuripesto, Laidun Herefordin Teuvalaista Nyhtönautaa, Snickars Delin kotimainen kalaherkku (röra) Raippaluodosta, Pietarsaarelaisen Pesma Tmi:n kalamakkara “Lahnakkara”, Pirjon Pakarin siemenpaahtoleipä Seinäjoelta, sekä Jalasjärveläisen West Mills Oy:n kauramuru. Ruokien vastapainoksi mukana on myös Lappajärveltä Tiinan Kokkituvan kuusenkerkällä maustettua Kraatterijärven vettä.
– Osallistuvat yritykset ovat saaneet tutkijoiden ja ruokaharrastajien panoksen tuotekehitykseensä, sekä tutkimustietoa tukemaan omaa tuotekehitysprosessia. Tukena ovat myös yritysverkosto ja uudet kumppanuudet. Työpajasarjan tavoitteena on ollut tuotelanseeraukset ja näkyvyyttä niin Suomessa kuin Ruotsissa kesän ja syksyn aikana, kuvailee tutkimusprofessori Anu Hopia Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta.

Projektien tavoitteena on auttaa elintarvike-, ravintola- ja matkailualan yrityksiä uudistamaan tuote- tai palvelukonseptiaan entistä kannattavammaksi asiakasnäkökulma huomioon ottaen. Food Bait -projekti lisää elintarvikesektorin pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä luomalla yhteisen oppifoorumin ja uusia liiketoiminnan ekosysteemejä Merenkurkun alueelle. Projektitoimijoina ovat Turun yliopisto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Uumajan yliopisto. Hanke päättyy 30.6.2019. Lisätietoa: www.foodbait.fi

Blue Productsin eli Kalastuksen innovaatio-ohjelman tavoitteena on Suomen kalastuselinkeinon taloudelli- nen kasvu kehittämällä lisäarvotuotteita silakasta ja vähäarvoisista kalalajeista, sekä niiden sivuvirroista. Konsortiota koordinoi Österbottens Fiskarförbund ja hallinnoi Aktion Österbotten. Muita toimijoita ovat Teknologian tutkimuskeskus (VTT), Turun yliopisto (UTU) ja Luonnonvarakeskus (Luke). Lisätietoa: www.merijakalatalous.fi, http://kalainnovaatiot.blogspot.fi

Lisätietoja:
tutkimusjohtaja, professori Anu Hopia
p. 050 378 9919
anu.hopia@utu.fi

Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Riitta Rahkonen oli tutustumassa ammattikalastajan työhön:

 

Lapin kalalla on kova kysyntä ja markkina-alueena on koko Suomi. Syynä on se, että täällä tuotetun kalan laatu ja sitä kautta maine on erinomainen. Myös lähiruuan suosion kasvu ja kuntien päätökset suosia paikkakunnalla tuotettuja elintarvikkeita lisäävät kysyntää. Tilauksia tulee kalastajille niin paljon, että jopa ei-oota joudutaan myymään. Syynä tähän ei suinkaan ole kalakantojen heikkous tai lupien saannin vaikeus, vaan kalastajien määrän väheneminen. Lapin kalastajat toivottavatkin työtä pelkäämättömät uudet yrittäjät tervetulleiksi.

Sodankylä näyttää esimerkkiä 

Lokan osuuskunnassa oli vielä kymmenkunta vuotta sitten 25 kokopäiväistä kalastajaa. Eläköitymisten vuoksi määrä on pikku hiljaa vähentynyt, ja nyt heitä on enää 15. Kalastajien määrän vähenemiseen havahduttiin toden teolla, kun kunta rupesi tiedustelemaan osuuskunnalta sen valmiuksia toimittaa keskuskeittiölle kalatuotteita.

Osuuskunta esitti kunnalle, että uusia kalastajia tulisi ruveta aktiivisesti rekrytoimaan, muuten kunnan suunnitelmat lähiruuan käytön lisäämisestä ovat kalan osalta tyhjän päällä. Kunta otti kalastajien huolen vakavasti, ja laajapohjaisella yhteistyöllä ruvettiin miettimään mitä voitaisiin tehdä. Mukana olivat paitsi osuuskunta ja kunta, myös TE-toimisto, Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Lapin kalatalouden toimintaryhmä. Maria Saarinen kävi yhdessä palaverissa kertomassa Ammattiopisto Livian kokemuksista mestari-kisälli-hankkeesta.

Porukalla päädyttiin siihen, että kyseessä on kohtalaisen monimuotoinen kokonaisuus, jonka palikat pitää saada kohdalleen ennen rekrytoinnin aloittamista. Kunta sai kalatalouden toimintaryhmän kiintiöstä rahoituksen esiselvityshankkeelle, jossa paitsi selvitettiin rekrytoinnin käytännön järjestämistä, myös kokeiltiin tiedottamista. Kalakoulukierros, SOME ja perinteisessä mediassa olleet jutut poikivat yllättävän paljon yhteydenottoja. Niiden tuloksena Sodankylän tekojärvillä työskentelee nyt kolme uutta reipasta nuorta kalastajaa.

Esiselvityshankkeen perusteella kunta ja osuuskunta pitivät selvänä, että varsinaiselle rekrytointihankkeelle on selkeä tarve. Myös MMM ilmaisi kirjeellään tukevansa tällaista toimintaa. Tämän rohkaisemana hankkeelle yritettiin hakea rahoitusta EKMR:n artiklan 29 nojalla. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, joten kunta kääntyi kalatalouden toimintaryhmän puoleen. Hanke sopi erinomaisesti ryhmän kehittämisstrategiaan, ja ryhmä puolsi rahoitusta yksimielisesti.

Rekrytointihanke on nyt lähtemässä käyntiin, ja mukaan ehtii vielä mainiosti. Kokeneet kalastajat opastavat uusia yrittäjiä tekojärvillä kulkemisessa, kalastustekniikassa ja kalan käsittelyssä. Tarvittaessa annetaan myös apua majoituksessa ja paperitöissä, kuten rekisteröitymisessä. Lisätietoja antavat Risto Pyhäjärvi (0400-222 497) Lokan osuuskunnasta ja Marjaana Aarnio (040-560 470) Sodankylän kunnasta.

Tarvetta myös muualla Lapissa

Lapin kalatalouden toimintaryhmän alueella on laitoshyväksyttyjä kalankäsittelytiloja Sodankylän lisäksi Pellon Miekojärvellä ja Inarissa. Kemijärven tiloille ollaan hyväksyntää paraikaa hakemassa. Kaikilla näillä alueilla kaivataan uusia riuskoja yrittäjiä vesille, jotta kalan toimitusvarmuutta voidaan parantaa. Lisätietoja voi kysellä toimintaryhmältä (Markku Ahonen, 040-704 094, markku.ahonen@pll.fi).

Markku Ahonen
Lapin kalatalouden toimintaryhmä

Kalastuksen innovaatio-ohjelman puitteissa järjestetyssä Yritysten innovaatiopäivässä 24.5.2018 käytiin läpi kalastuksen innovaatio-ohjelman ensimmäisiä tuloksia ja tulevaa kehitystyötä. Lisäksi vieraana oli Islannista, Iceland Ocean Clusterista, Vilhjalmur Jens Arnason kertomassa kuinka heillä on tavoitteena 100 % kalan hyödyntämisaste.

Päivien esitykset löydät alta:

• Iceland Ocean Cluster, Vilhjalmur Jens Arnason
• Silakka ja särki proteiiniksi ja elintarvikekäyttöön, tutkija Anni Nisov, Teknologian tutkimuskeskus VTT
• Yhteiskehittäminen; tutkimus- ja kuluttajatiedon hyödyntäminen uusien kalajalosteiden tuotekehityksessä, Tutkimusjohtaja Anu Hopia, Turun Yliopisto
• Silakkamassan säilyvyyden parantaminen; Marjojen ja vitamiinien vaikutus pakastetun massan laatuun, Tutkija Tanja Seppälä, Turun Yliopisto
• Sivuvirroista lisäarvotuotteita, Erikoistutkija Jaakko Hiidenhovi, Luonnonvarakeskus