Kuukausi: helmikuu 2020
Kalaviikko 2020 siirtyy myöhemmäksi
Kalaviikko 2020-tapahtuma on siirretty myöhäisempään ajankohtaan vallitsevan koronavirustilanteen vuoksi.
Lue lisää täältä!
PERUTTU: Ilmastoystävällisiä kalainnovaatioita ja liiketoimintamahdollisuuksia käsittelevä tilaisuus ruoka-alan ammattilaisille 3.4.2020 Espoossa
Kotimaisen kalan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja ilmastoystävällisiä innovaatioita käsittelevä tilaisuus piti järjestää perjantaina 3.4.2020 VTT:n tiloissa Espoossa. Koronaviruksen takia tilaisuus siirtyy myöhäisempään ajankohtaan, joka ilmoitetaan myöhemmin. Ilmoittautuneille lähetetään asiasta vielä erillinen viesti.
Kenelle: Ruoka-alan ammattilaisille, erityisesti kala-alan yrityksille sekä yksityisille ja julkisille ammattikeittiöille.
Aika: Perjantai 3.4.2020
Paikka: VTT (Tietotie 2, Espoo)
Järjestäjät: Maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Kalatalouden innovaatio-ohjelma Blue Products
Teemat: Tutkimuksesta kohti kaupallistamista. Uudet kalatuotteet ammattikeittiöissä ja niiden kehitystyön vauhdittaminen.
Sisällöt:
- Kotimaisen kalan rooli tulevaisuuden ruokajärjestelmässä.
- Uusia konkreettisia mahdollisuuksia uusiksi tuotteiksi ja kotimaisen kalan arvon lisäämiseksi.
- Onnistuneiden liiketoimintamallien esittelyjä. Kuinka edetä tutkimustuloksista kohti menestyvää liiketoimintaa?
- Esimerkkejä ja ideoita, kuinka ammattikeittiöt voivat lisätä kotimaisen kalan käyttöä sekä edistää uusien tuoteinnovaatioiden läpimurtoa.
- Uusia rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksia yrityksille ja ruokapalveluille.
- Mahdollisuuksien mukaan tuotemaistiaisia ja tuote-esittelyjä.
Blogi: Kalatalouselinkeinon kehittäminen edellyttää laajaa yhteistyötä
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kausi on pitkällä. Rahaston tärkeimpiä tavoitteita ovat kalatalouselinkeinojen ja kalakantojen edistäminen sekä hallinnon parantaminen. Vuosittain tehtävällä kyselyllä arvioidaan kalataloushallinnon ja kalatalouspolitiikan toimivuutta. Vastausten mukaan kalataloushallinto on parantunut, mutta kalatalouselinkeinojen kehittämisessä on edelleen ongelmia. Monet ratkaisut eivät ole yksin kalataloushallinnon käsissä, vaan edellyttävät yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa.
Kalataloushallinnon ja kalatalouspolitiikan toimivuutta selvitettiin kyselyllä kesällä 2019 kolmannen kerran. Vastaajina oli kalatalouden yrittäjiä, sidosryhmiä ja hallintoa. Vastausten perusteella kalataloushallinnon toimintaan oltiin suhteellisen tyytyväisiä. Kalatalousalan sidosryhmien ja yrittäjien mielestä hallinto palvelee hyvin asiakkaita. Kalatalousyrittäjät olivat sidosryhmiä kriittisempiä, mutta myös heidän mielestään hallinto on palveluhenkistä ja maksatukset sujuvat hyvin.
Ympäristö- ja kalatalouspolitiikan yhteensovittaminen on hallinnon keskeisin kipukohta
Vaikka rahaston hallinnointi on parantunut, kalataloushallinnon kehittäminen vaatii edelleen työtä. Yritysten mielestä byrokratiaa ei ole pystytty keventämään riittävästi, eikä kalataloutta ole onnistuttu sitomaan Suomen ruokapolitiikkaan. Niin sidosryhmien, yritysten kuin itse kalataloushallinnonkin mielestä suurimmat kehittämisongelmat liittyvät ympäristöpolitiikkaan. Kalatalouden yhteensovittaminen ympäristöpoliittisiin tavoitteisiin on edelleen vaikeaa.
Hallinto on edistänyt kalakantojen hoitoa
Kalatalousalan sidosryhmien mielestä kalakantojen elinvoimaisuutta on onnistuttu tukemaan. Hallinto on pystynyt parantamaan vaelluskalojen lisääntymismahdollisuuksia ja turvaamaan kalakantoja kalastuksen säätelyllä. Kalatalousyritykset kokevat, että hallinto ei ole kuitenkaan pystynyt turvaamaan kalastusmahdollisuuksia eikä parantamaan yritystoiminnan kehittämisedellytyksiä. Niin yritysten, sidosryhmien kuin kalahallinnon mielestä kalatalouden tarpeita ei ole onnistuttu sovittamaan yhteen kalataloutta haittaavien eläinten suojelun kanssa. Petoeläinten kalatalouselinkeinoille aiheuttamia ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan osapuolia tyydyttävällä tavalla.
Monimutkaistuva yhteiskunta haastaa kalataloutta
On huolestuttavaa, että monet kalatalouden keskeiset ongelmat ovat vieläkin ratkaisematta. Se ei kuitenkaan johdu kalataloushallinnon toimettomuudesta. Ongelmat on tunnistettu ja kalataloushallinto, kuten myös tutkimus ja kalatalousala kokonaisuudessaan, tekevät paljon yhteistyötä ympäristöhallinnon kanssa. Yhteistyön tulokset ovat jääneet laihoiksi, koska hallinnonalojen tavoitteet ovat keskenään usein ristiriitaisia.
Kalatalouden kehittämiseen tarvitaan yhteistoimintaa. Kalatalous on pieni sektori, joka ei pysty yksin vaikuttamaan riittävästi omaan toimintaympäristöönsä. Kalatalous olisi nähtävä yhteiskunnallisena toimijana, joka on osa ruokasektoria ja jonka perusta on luonnonvarataloudessa. Kalatalouden ja muiden hallinnonalojen tavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää neuvottelevaa yhteistyötä. Ratkaisuja on tehtävä yhteisymmärryksessä, ja eri sektoreiden tavoitteet on otettava tasapainoisemmin huomioon.
Kalataloushallinnon ja kalatalouspolitiikan toimivuutta selvitettiin kyselyllä kesällä 2019 osana Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelman arviointia. Kysely lähetettiin kalatalouden yrittäjille, sidosryhmille ja hallinnolle kolmannen kerran. Kyselyyn saatiin yli 260 vastausta ja lähes kaksi kolmasosaa vastaajista oli yrittäjiä. Valtaosa yrittäjistä oli kaupallisia kalastajia. Linkki kyselyyn (PDF)
Luonnonvarakeskus arvioi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman vaikuttavuutta. Jatkuvan arvioinnin tuloksia tiivistetään muun muassa kalatalousverkoston blogikirjoituksiin, kalamarkkina- ja olosuhdekatsauksiin sekä teemakohtaisiin raportteihin.
Teksti: Tutkija Kaija Saarni, Luonnonvarakeskus.
NordForsk avaa rahoitushaun vesiviljelyä koskeville tutkimushankkeille
NordForsk avaa rahoitushaun yhteispohjoismaiseen rahoitusohjelmaan, jolla rahoitetaan vesiviljelyä koskevia tutkimus- ja innovaatiohankkeita. Rahoitusta on jaossa kaikkiaan 72 miljoonaa Norjan kruunua eli noin 7,7 miljoonaa euroa. Hakemukset tulee jättää 5.5.2020 mennessä.
NordForsk on Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteydessä toimiva organisaatio, joka edistää ja rahoittaa pohjoismaista tutkimusyhteistyötä. Kestävän vesiviljelyn tutkimusohjelma The Nordic Research and Innovation Programme for Sustainable Aquaculture tarjoaa rahoitusta kuudesta kahdeksalle tutkimus- ja innovaatiohankkeelle, joista kukin voi saada rahoitusta enintään 10 miljoonaa Norjan kruunua eli noin miljoona euroa. Osa rahoituksesta on kansallista rahaa, joka Suomessa maksetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Mukaan valittavien tutkimusryhmien odotetaan hankkivan myös omaa rahoitusta.
Ohjelman tavoitteena on tuottaa tietoa ja ratkaisuja lohikalojen kestävään kasvatukseen Pohjoismaissa. Lisäksi siinä painotetaan vastuullisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan periaatteita. Ohjelman painopisteet ovat
- Vesiviljelyn mikrobiomijärjestelmät
- Vesiviljelyn ruokintajärjestelmät
- Bioteknologian edistysaskeleet
- Vesiviljelyn ”big dataan” perustuvat hallinta- ja valvontajärjestelmät.
Rahoitusta voivat saada yhteistyöhankkeet, joissa on mukana partnereita vähintään kolmesta rahoittajakonsortion maasta, joista vähintään kahden täytyy olla Pohjoismaita. Rahoituksen tarkempiin ehtoihin vaikuttavat kansalliset säännökset sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukikelpoisuusehdot. Suomen puolesta hanketta koordinoi maa- ja metsätalousministeriö, jolta saa tarkempia tietoja valintakriteereistä.
Päätöksen ohjelmaan valittavista hankkeista tekee kansainvälinen asiantuntijaraati. Valinnassa kiinnitetään huomiota erityisesti hankesuunnitelman tieteellisiin ansioihin, hankkeen innovatiivisuuteen, suunniteltuun toteutustapaan ja viestintäsuunnitelmaan.
Lue lisää tutkimusohjelmasta ja rahoitushaun yksityiskohdista täältä.
Paikallisten toimintaryhmien tulevaisuutta ideoitiin työpajassa Lehmonkärjessä
Kalatalouden paikallisten toimintaryhmien ja hallinnon edustajat kokoontuivat 28.–29.1.2020 Asikkalan Lehmonkärkeen ideoimaan toimintaryhmien tulevaisuutta Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tulevalla ohjelmakaudella. Kaksipäiväisessä työpajassa visioitiin niin toimintaryhmien roolia kuin hallintomalliakin.
Työpajan alussa kerrattiin, miksi paikalliset toimintaryhmät on alkujaan perustettu, ja keskusteltiin nykyisen kauden arvioinnista saaduista alustavista tuloksista. Paikallisuuden, verkostoitumisen ja aktivoinnin tuoma merkitys ja lisäarvo korostuivat sekä ryhmille asetetuissa tavoitteissa että toiminnan arvioinnissa.
Toimintaryhmien rooli ja merkitys tulevalla kaudella
Työpajan pääpaino oli tulevan ohjelmakauden suunnittelussa. Ryhmätöissä pohdittiin, miten paikalliset toimintaryhmät voisivat tukea valmisteilla olevan kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteita ja tuoda lisäarvoa sen toteuttamiseen, valmisteltiin tulevan toimintaohjelman SWOT-analyysia ja luonnosteltiin toimintaryhmien hallintomallia tulevalle kaudelle.
Toimintaryhmien roolia kotimaisen kalan edistämisohjelmassa hahmoteltiin suunnittelemalla toimenpiteitä, joita ryhmät voisivat rahoittaa. Lisäksi pohdittiin ryhmien tuomaa lisäarvoa ohjelmalle. Toimenpiteistä esiin nousivat erityisesti viestintä, yritysten kehittäminen, aloittavien kalastajien tukeminen, verkostoituminen ja tuenhakijoiden neuvonta. Ryhmien nähtiin tuovat lisäarvoa erityisesti verkostojen rakentajina sekä toiminnan ja muutosten käynnistäjinä. Myös ryhmien roolia neuvojina, sitouttajina ja tietoisuuden levittäjinä paikallistasolla pidettiin tärkeänä.
SWOT-analyysissa hahmoteltiin paikallisten toimintaryhmien toimintaan liittyviä vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia tulevalla ohjelmakaudella. Työskentelyn tuotokset antavat hyvän pohjan toimintaohjelman SWOT-osion kirjoittamiselle.
Tuleva hallintomalli pohdinnassa
Työpajan toisena päivänä keskityttiin tulevan hallintomallin suunnitteluun. Nykyisessä mallissa ongelmana on ollut erityisesti ryhmien aktivointi- ja hallintokulujen liian suuri osuus koko budjetista, joten ensi vuonna alkavalla ohjelmakaudella mallia täytyy viilata vähintään tältä osin. Mahdollisia malleja nykyisen lisäksi olisivat monirahastoisuus, jossa yhteistyö maaseutupuolen kanssa vahvistuisi, ja laajempi kansallinen verkosto, jolla olisi yhteinen rahoituskehys paikallisen kehittämisen hankkeisiin. Työpajatyöskentelyn perusteella päädyttiin siihen, että uuden mallin olisi hyvä olla eräänlainen hybridi, Kalaleader 2.0, joka hyödyntäisi eri mallien parhaat piirteet.
Maa- ja metsätalousministeriö alkaa työpajan tulosten pohjalta valmistella paikallisen kehittämisen SWOT-analyysia sekä ryhmien hallintomallia tulevassa EMKR:ssä. Analyysia ja hallintomallia käsitellään keväällä paikallisen kehittämisen teemaryhmässä sekä tulevan ohjelmakauden valmistelutyöryhmässä.
