Blogi: Kalatalouselinkeinon kehittäminen edellyttää laajaa yhteistyötä

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kausi on pitkällä. Rahaston tärkeimpiä tavoitteita ovat kalatalouselinkeinojen ja kalakantojen edistäminen sekä hallinnon parantaminen. Vuosittain tehtävällä kyselyllä arvioidaan kalataloushallinnon ja kalatalouspolitiikan toimivuutta. Vastausten mukaan kalataloushallinto on parantunut, mutta kalatalouselinkeinojen kehittämisessä on edelleen ongelmia. Monet ratkaisut eivät ole yksin kalataloushallinnon käsissä, vaan edellyttävät yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa.

Kalataloushallinnon ja kalatalouspolitiikan toimivuutta selvitettiin kyselyllä kesällä 2019 kolmannen kerran. Vastaajina oli kalatalouden yrittäjiä, sidosryhmiä ja hallintoa. Vastausten perusteella kalataloushallinnon toimintaan oltiin suhteellisen tyytyväisiä. Kalatalousalan sidosryhmien ja yrittäjien mielestä hallinto palvelee hyvin asiakkaita. Kalatalousyrittäjät olivat sidosryhmiä kriittisempiä, mutta myös heidän mielestään hallinto on palveluhenkistä ja maksatukset sujuvat hyvin.

Ympäristö- ja kalatalouspolitiikan yhteensovittaminen on hallinnon keskeisin kipukohta

Vaikka rahaston hallinnointi on parantunut, kalataloushallinnon kehittäminen vaatii edelleen työtä. Yritysten mielestä byrokratiaa ei ole pystytty keventämään riittävästi, eikä kalataloutta ole onnistuttu sitomaan Suomen ruokapolitiikkaan. Niin sidosryhmien, yritysten kuin itse kalataloushallinnonkin mielestä suurimmat kehittämisongelmat liittyvät ympäristöpolitiikkaan. Kalatalouden yhteensovittaminen ympäristöpoliittisiin tavoitteisiin on edelleen vaikeaa.

Hallinto on edistänyt kalakantojen hoitoa

Kalatalousalan sidosryhmien mielestä kalakantojen elinvoimaisuutta on onnistuttu tukemaan. Hallinto on pystynyt parantamaan vaelluskalojen lisääntymismahdollisuuksia ja turvaamaan kalakantoja kalastuksen säätelyllä. Kalatalousyritykset kokevat, että hallinto ei ole kuitenkaan pystynyt turvaamaan kalastusmahdollisuuksia eikä parantamaan yritystoiminnan kehittämisedellytyksiä. Niin yritysten, sidosryhmien kuin kalahallinnon mielestä kalatalouden tarpeita ei ole onnistuttu sovittamaan yhteen kalataloutta haittaavien eläinten suojelun kanssa. Petoeläinten kalatalouselinkeinoille aiheuttamia ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Monimutkaistuva yhteiskunta haastaa kalataloutta

On huolestuttavaa, että monet kalatalouden keskeiset ongelmat ovat vieläkin ratkaisematta. Se ei kuitenkaan johdu kalataloushallinnon toimettomuudesta. Ongelmat on tunnistettu ja kalataloushallinto, kuten myös tutkimus ja kalatalousala kokonaisuudessaan, tekevät paljon yhteistyötä ympäristöhallinnon kanssa. Yhteistyön tulokset ovat jääneet laihoiksi, koska hallinnonalojen tavoitteet ovat keskenään usein ristiriitaisia.

Kalatalouden kehittämiseen tarvitaan yhteistoimintaa. Kalatalous on pieni sektori, joka ei pysty yksin vaikuttamaan riittävästi omaan toimintaympäristöönsä. Kalatalous olisi nähtävä yhteiskunnallisena toimijana, joka on osa ruokasektoria ja jonka perusta on luonnonvarataloudessa. Kalatalouden ja muiden hallinnonalojen tavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää neuvottelevaa yhteistyötä. Ratkaisuja on tehtävä yhteisymmärryksessä, ja eri sektoreiden tavoitteet on otettava tasapainoisemmin huomioon.

infograafi
Yritysten ja sidosryhmien antamat heikoimmat arviot kalataloushallinnon toiminnasta. Lähde: Hallintokysely 2019.

Kalataloushallinnon ja kalatalouspolitiikan toimivuutta selvitettiin kyselyllä kesällä 2019 osana Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelman arviointia. Kysely lähetettiin kalatalouden yrittäjille, sidosryhmille ja hallinnolle kolmannen kerran. Kyselyyn saatiin yli 260 vastausta ja lähes kaksi kolmasosaa vastaajista oli yrittäjiä. Valtaosa yrittäjistä oli kaupallisia kalastajia. Linkki kyselyyn (PDF)

Luonnonvarakeskus arvioi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman vaikuttavuutta. Jatkuvan arvioinnin tuloksia tiivistetään muun muassa kalatalousverkoston blogikirjoituksiin, kalamarkkina- ja olosuhdekatsauksiin sekä teemakohtaisiin raportteihin.

Teksti: Tutkija Kaija Saarni, Luonnonvarakeskus.