Avainsana: euroopan meri- ja kalatalousrahasto
Luonnonvarakeskuksen ja Jyväskylän yliopiston selvitys: Merimetsojen saalistus voi heikentää ahvensaaliita erityisesti pesimäalueiden lähistöllä
Luonnonvarakeskuksen tiedote, 12.8.2020:
ICES Journal of Marine Science -tiedesarjassa julkaistussa Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa on arvioitu alueella pesivien ja oleskelevien merimetsojen vaikutusta Merenkurkun ahvenkantoihin ja -saaliiseen. Pesivien merimetsojen suuri määrä tärkeällä ahventen kalastus- ja lisääntymisalueella voi pienentää ahvenkantoja ja -saaliita pesintöjen vaikutusalueella. Laajemmassa mittakaavassa saalistuksen vaikutus on vähäisempi.
Merenkurkussa on vuodesta 2016 alkaen pesinyt runsaasti merimetsoja. Niiden vaikutusta ahvenkantoihin selvitettiin merkintäkokeella vuonna 2018, jolloin alueella laskettiin 3 140 merimetson pesää. Yhteensä 1 977 ahventa merkittiin kalan nahan alle laitettavalla pienellä ja näkymättömällä PIT-merkillä.
– Merkintäkokeen perusteella voidaan todeta, että suuri pesivien merimetsojen määrä keskeisellä ahventen kalastus- ja lisääntymisalueella voi pienentää ahvenkantoja ja -saaliita paikallisesti. Laajemmassa mittakaavassa saalistuksen vaikutus vähenee. Kokonaisuutta tarkastellen Merenkurkun runsas merimetsokanta voi heikentää ahvenenkalastuksen kannattavuutta erityisesti pesimäkolonioiden vaikutusalueella, Luken tutkija Lari Veneranta sanoo.
Merkkejä löytyi kolonioista noin 9 prosenttia merkittyjen ahventen kokonaismäärästä. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että koko pesimä- ja muuttokauden aikana merimetsot saalistivat enintään 20–33 prosenttia merkityistä ahvenista, jos mukaan lasketaan nuorten yksilöiden ravinnonkulutus ja oletetaan, että merimetsot pysyivät samalla alueella pesinnän jälkeen.
– Arvioimme kirjallisuustietojen perusteella, että merimetsojen pesintäaikaan noin puolet merimetsojen syömistä ahvenista ja niissä olevista merkeistä päätyi pesimäkolonioihin. Merkkien etsintä onnistui hyvin, ja testiemme mukaan pesimäalueille päätyneistä merkeistä noin 90 prosenttia oli löydettävissä etsintälaitteella, Veneranta kertoo.
Merimetsojen arvioitiin kasvattavan merkittyjen ahventen luonnollista kuolevuutta 7–26 prosenttiyksikköä. Ahventen kasvunopeus vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa ahvenkannasta päätyy merimetsojen saaliiksi. Tyypillinen merimetson syömä ahven on noin 15 senttimetrin pituinen. Ahvenen ikä- ja kasvumääritysten perusteella noin puolet tutkimusalueen ahvenkannasta jää luontaisesti pienikokoiseksi ja puolet saavuttaa 3–4 vuodessa 22–25 senttimetrin kalastuskoon. Pienikokoiseksi jäävät yksilöt voivat olla koko ikänsä alttiina merimetson saalistukselle, mutta eivät ole juurikaan kalastuksen kohteena.
Pesimäkolonioita ympäröivällä 2 800 neliökilometrin kokoisella tilastoruudulla merimetsojen kuluttaman osuuden yli 2-vuotiaiden ahventen biomassasta ja tuotannosta arvioitiin olevan noin 8 prosenttia, kun muun luonnollisen kuolevuuden osuus oli noin 63 prosenttia ja kalastuksen 29 prosenttia. Muualta tulevien, läpimuuttavien merimetsojen saalistusta ei huomioitu laskelmissa.
Merenkurkun merimetsojen vaikutusta ahvenkantaan on arvioitu pitkällä aikavälillä
Jos ahvenkanta harvenee, merimetso siirtyy käyttämään enemmän muita saalislajeja. Myös muu luonnollinen kuolevuus vähenee sekä ahventen kasvu voi nopeutua ja lisääntymisteho kasvaa.
– Nämä tekijät kompensoivat ainakin osittain merimetsojen saalistuksen ahvenkantaa vähentävää vaikutusta. Ahvenen runsauteen vaikuttavat eniten ympäristötekijät, kuten lämpötila poikasten ensimmäisenä kesänä, Luken vieraileva asiantuntija Outi Heikinheimo sanoo.
Merkintätutkimuksen tulosten ja muiden käytettävissä olevien aineistojen perusteella Merenkurkun merimetsojen vaikutusta ahvensaaliiseen on arvioitu pitkällä aikavälillä. Arvioinnissa on pyritty huomioimaan tausta-aineistoihin liittyvät epävarmuudet ja niiden vaikutukset tuloksiin. Mikäli merimetsojen lukumäärä ja 2-vuotiaan ahvenen tiheys säilyisivät pitkällä aikavälillä samalla tasolla kuin vuonna 2018, ahvenen saalisvähenemä pesivien merimetsojen saalistusalueella olisi enintään 32–67 prosenttia, jos oletetaan, että ahvenet eivät vaella, nuoret merimetsot ruokailevat samalla alueella kuin pesivät ja linnut pysyvät myös pesinnän jälkeen samalla alueella muuttomatkaan asti. Laajemmalle alueelle, tilastoruudulle yleistettynä, ahvensaalis heikkenisi korkeintaan 10–33 prosenttia.
– Koetuloksesta laajennetut kalastuksen saalista koskevat arviot ovat epätarkkoja, laajoja todennäköisyysjakaumia, koska lähtötiedot esimerkiksi ahventen populaatiodynamiikasta, alueellisesta jakaumasta ja liikkeistä ovat parhaimmillaan karkeita suuruusluokka-arvioita. Nämä todennäköisyysjakaumat tarjoavat silti parhaan käytettävissä olevan tiedon vuoden 2018 tasoisen merimetsokannan enimmäisvaikutuksesta Merenkurkun ahvenkantaan ja saaliiseen, sanoo Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen lehtori Timo J. Marjomäki.
Tutkimus tehtiin osana Luken koordinoimaa ja Euroopan Meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittamaa Tutkimuksen ja kalastajien kumppanuusohjelmaa. Ohjelman partnereita ovat Jyväskylän yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Suomen ammattikalastajaliitto SAKL ry.
Lisätietoja:
Tutkija Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus, lari.veneranta(at)luke.fi, puh. 029 532 7203
Dosentti Timo J. Marjomäki, Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos,
timo.j.marjomaki(at)jyu.fi, puh. 050 428 5274
Johtava tutkija Ari Leskelä, Luonnonvarakeskus, ari.leskela(at)luke.fi, puh. 029 532 7404
Kalatalouden innovaatio-ohjelmien väliraportit on julkaistu
Vuonna 2017 käynnistyneiden kalatalouden innovaatio-ohjelmien väliraportit on julkaistu. Väliraporteissa on koottu yhteen ohjelmien ensimmäisen kolmivuotiskauden toiminta. Innovaatio-ohjelmia on kaikkiaan viisi: vesiviljelyn innovaatio-ohjelma, kalatalouden ympäristöohjelma, tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuusohjelma, kalastuksen innovaatio-ohjelma ja kalatalouden markkinointiohjelma.
Maa- ja metsätalousministeriön sekä ELY-keskusten käynnistämissä kalatalouden innovaatio-ohjelmissa keskitytään suomalaisen kalatalouden uudistamiseen ja toimintaedellytysten vahvistamiseen. Ohjelmat ovat Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittamia. Ohjelmia koordinoivat Luonnonvarakeskus (Luke), Aktion Österbotten ja Pro Kala. Ohjelmarahoitus jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisestä vaiheesta teetettiin keväällä 2019 ulkopuolinen väliarviointi, jonka perusteella kaikki ohjelmat saivat jatkorahoituksen toiseen vaiheeseen. Toisen vaiheen rahoittamisen ehtona oli ensimmäisen vaiheen tuloksellinen toteuttaminen. Vaikuttavuuden varmistamiseksi ohjelmien toimintaa arvioidaan jatkuvasti.
Väliraportit:
Vesiviljelyn innovaatio-ohjelman väliraportti
Kalatalouden ympäristöohjelman väliraportti
Tutkimuksen ja kalastajien välisen kumppanuusohjelman väliraportti
Blue Productsin väliraportti
Markkinointiohjelman väliraportti
Lisätietoa väliraporteista:
Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma:
Johtava tutkija Jouni Vielma, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 029 532 7522
Kalatalouden ympäristöohjelma:
Erikoistutkija Pauliina Louhi, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 029 532 2189
Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuusohjelma (Tukala):
Johtava tutkija Ari Leskelä, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 029 532 7404
Kotimaisesta kalasta saatavan arvon lisääminen ja uudet lisäarvotuotteet (Blue Products):
Erikoisasiantuntija Guy Svanbäck, Österbottens Fiskarförbund, guy.svanback(at)fishpoint.net, p. 050 086 0566
Markkinointiohjelma:
Toiminnanjohtaja Katriina Partanen, Pro Kala ry, etunimi.sukunimi@prokala.fi, p. 040 082 7277
Uusia innovaatioita kala-alalla – innovaatio-ohjelmissa tehdään työtä koko alan kehittämiseksi
Pari vuotta käynnissä olleissa kalatalouden innovaatio-ohjelmissa keskitytään suomalaisen kalatalouden uudistamiseen ja toimintaedellytysten vahvistamiseen. Viidessä eri ohjelmassa on tähän mennessä esimerkiksi luotu jokavuotinen toimialan yhteen kokoava tapahtuma, tuotettu merkittävää tietoa kalatalousalueille ja tiivistetty tutkijoiden ja kaupallisten kalastajien yhteistyötä. Työ ohjelmissa jatkuu vuoteen 2022 saakka.
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) tukemissa innovaatio-ohjelmissa on tehty ensimmäisten vuosien aikana töitä korkean lisäarvon tuotteiden kehittämisen, kalatuotteiden markkina-aseman parantamisen ja viennin vauhdittamisen sekä kalakantojen luontaisen lisääntymisen edistämisen kanssa. Ohjelmien ensimmäinen vaihe päättyi vuoden 2019 lopussa, ja kaikki ohjelmat jatkuvat vielä kolmen vuoden ajan.
Blogi: Kalatalouselinkeinon kehittäminen edellyttää laajaa yhteistyötä
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kausi on pitkällä. Rahaston tärkeimpiä tavoitteita ovat kalatalouselinkeinojen ja kalakantojen edistäminen sekä hallinnon parantaminen. Vuosittain tehtävällä kyselyllä arvioidaan kalataloushallinnon ja kalatalouspolitiikan toimivuutta. Vastausten mukaan kalataloushallinto on parantunut, mutta kalatalouselinkeinojen kehittämisessä on edelleen ongelmia. Monet ratkaisut eivät ole yksin kalataloushallinnon käsissä, vaan edellyttävät yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa.
Kalataloushallinnon ja kalatalouspolitiikan toimivuutta selvitettiin kyselyllä kesällä 2019 kolmannen kerran. Vastaajina oli kalatalouden yrittäjiä, sidosryhmiä ja hallintoa. Vastausten perusteella kalataloushallinnon toimintaan oltiin suhteellisen tyytyväisiä. Kalatalousalan sidosryhmien ja yrittäjien mielestä hallinto palvelee hyvin asiakkaita. Kalatalousyrittäjät olivat sidosryhmiä kriittisempiä, mutta myös heidän mielestään hallinto on palveluhenkistä ja maksatukset sujuvat hyvin.
Ympäristö- ja kalatalouspolitiikan yhteensovittaminen on hallinnon keskeisin kipukohta
Vaikka rahaston hallinnointi on parantunut, kalataloushallinnon kehittäminen vaatii edelleen työtä. Yritysten mielestä byrokratiaa ei ole pystytty keventämään riittävästi, eikä kalataloutta ole onnistuttu sitomaan Suomen ruokapolitiikkaan. Niin sidosryhmien, yritysten kuin itse kalataloushallinnonkin mielestä suurimmat kehittämisongelmat liittyvät ympäristöpolitiikkaan. Kalatalouden yhteensovittaminen ympäristöpoliittisiin tavoitteisiin on edelleen vaikeaa.
Hallinto on edistänyt kalakantojen hoitoa
Kalatalousalan sidosryhmien mielestä kalakantojen elinvoimaisuutta on onnistuttu tukemaan. Hallinto on pystynyt parantamaan vaelluskalojen lisääntymismahdollisuuksia ja turvaamaan kalakantoja kalastuksen säätelyllä. Kalatalousyritykset kokevat, että hallinto ei ole kuitenkaan pystynyt turvaamaan kalastusmahdollisuuksia eikä parantamaan yritystoiminnan kehittämisedellytyksiä. Niin yritysten, sidosryhmien kuin kalahallinnon mielestä kalatalouden tarpeita ei ole onnistuttu sovittamaan yhteen kalataloutta haittaavien eläinten suojelun kanssa. Petoeläinten kalatalouselinkeinoille aiheuttamia ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan osapuolia tyydyttävällä tavalla.
Monimutkaistuva yhteiskunta haastaa kalataloutta
On huolestuttavaa, että monet kalatalouden keskeiset ongelmat ovat vieläkin ratkaisematta. Se ei kuitenkaan johdu kalataloushallinnon toimettomuudesta. Ongelmat on tunnistettu ja kalataloushallinto, kuten myös tutkimus ja kalatalousala kokonaisuudessaan, tekevät paljon yhteistyötä ympäristöhallinnon kanssa. Yhteistyön tulokset ovat jääneet laihoiksi, koska hallinnonalojen tavoitteet ovat keskenään usein ristiriitaisia.
Kalatalouden kehittämiseen tarvitaan yhteistoimintaa. Kalatalous on pieni sektori, joka ei pysty yksin vaikuttamaan riittävästi omaan toimintaympäristöönsä. Kalatalous olisi nähtävä yhteiskunnallisena toimijana, joka on osa ruokasektoria ja jonka perusta on luonnonvarataloudessa. Kalatalouden ja muiden hallinnonalojen tavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää neuvottelevaa yhteistyötä. Ratkaisuja on tehtävä yhteisymmärryksessä, ja eri sektoreiden tavoitteet on otettava tasapainoisemmin huomioon.
Kalataloushallinnon ja kalatalouspolitiikan toimivuutta selvitettiin kyselyllä kesällä 2019 osana Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelman arviointia. Kysely lähetettiin kalatalouden yrittäjille, sidosryhmille ja hallinnolle kolmannen kerran. Kyselyyn saatiin yli 260 vastausta ja lähes kaksi kolmasosaa vastaajista oli yrittäjiä. Valtaosa yrittäjistä oli kaupallisia kalastajia. Linkki kyselyyn (PDF)
Luonnonvarakeskus arvioi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman vaikuttavuutta. Jatkuvan arvioinnin tuloksia tiivistetään muun muassa kalatalousverkoston blogikirjoituksiin, kalamarkkina- ja olosuhdekatsauksiin sekä teemakohtaisiin raportteihin.
Teksti: Tutkija Kaija Saarni, Luonnonvarakeskus.
Luonnossa menestyvät kalaistukkaat – kasvatuksen ja tuloksellisuuden haasteet -seminaari 19.2. Kajaanissa – ilmoittaudu 14.2. mennessä!
Luonnonvarakeskus (Luke) sekä Kainuun ja Koillismaan Kalaleader järjestävät Luonnossa menestyvät kalaistukkaat – kasvatuksen ja tuloksellisuuden haasteet -seminaarin keskiviikkona 19.2.2020 kello 9–15 Kajaanissa kongressi- ja kulttuurikeskus Kaukametsän Kouta-Salissa. Tilaisuus tarjoaa ajankohtaista tietoa kalaistukkaiden kasvattajille sekä istuttajille ja niistä vastaaville tahoille, sekä kalastusta harrastaville ja muille asiasta kiinnostuneille.
Seminaari järjestetään osana Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kalatalouden ympäristöohjelman toimintaa.
Ilmoittautuminen
Tutustu tarkemmin ohjelmaan ja ilmoittaudu seminaariin 14.2.2020 kello 12.00 mennessä oheisesta linkistä: https://www.lyyti.fi/reg/Luonnossa_menestyvat_kalaistukkaat_7119