Blogi: Kaupallisen kalastuksen valvonta uudistuu – mikä muuttuu 2024

EU:n yhteisen kalastuspolitiikan valvontajärjestelmän muuttamista koskeva asetus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja se tulee voimaan tammikuun 9 päivänä 2024. Muutoksia aletaan soveltaa asteittain, ja useimmat niistä alkavat näkyä käytännössä kahden vuoden kuluttua. Joidenkin muutosten siirtymäaika on tätäkin pidempi. Eräät muutokset kuitenkin tulevat sovellettaviksi heti 2024.

AIS ON

Välittömästi tammikuussa yli 15 metriä pitkille aluksille tulevat voimaan uudet säännöt AIS-laitteiden käyttöä koskien. Velvoite käyttää automaattista tunnistusjärjestelmää (Automatic Identification System, AIS) perustuu direktiiviin alusliikennettä koskevasta seuranta- ja tietojärjestelmästä. Sillä pyritään mm. parantamaan merenkulun turvallisuutta ja ehkäisemään alusten aiheuttamaa meren pilaantumista.

Kalastuksenvalvonta-asetuksessa on kuitenkin säädetty, että AIS-järjestelmää on käytettävä myös kalastuksenvalvonnassa. Valvontaviranomaisten on tehtävä AIS-järjestelmän tietojen ristiintarkastuksia muihin saatavilla oleviin tietoihin verraten. Kalastajan kannalta uutta on sen tarkentaminen, että kalastusaluksen päällikkö voi kytkeä AIS-järjestelmän pois päältä sellaisessa tilanteessa, jossa miehistön turvallisuus on välittömässä vaarassa. Jos AIS-järjestelmä kytketään pois päältä, aluksen päällikön on ilmoitettava siitä ja sen syistä lippuvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille. AIS-järjestelmä on käynnistettävä uudelleen heti, kun vaaratekijä on poistunut.

On melko vaikea kuvitella Itämerellä tilannetta, jossa kalastusaluksen miehistön turvallisuus vaatii AIS-järjestelmän sammuttamista. EU-lainsäädännön valossa AIS-laitteiden kytkeminen pois päältä johtaa siis rikkomusepäilyyn ja seuraamusmenettelyyn, ellei aluksen päällikkö ole ilmoittanut vaaratilanteesta viranomaisille.

MOT – saalisarvion sallittu poikkeama

Heinäkuusta alkaen muuttuvat kalastuspäiväkirjaan kirjattavan saalisarvion sallittua poikkeamaa koskevat säännöt. Näiden sääntöjen rikkominen tulee lisäksi aiempaa matalammalla kynnyksellä luonteeltaan vakavaksi, jolloin myös seuraamukset ovat raskaampia.

Sallitulla poikkeamalla tarkoitetaan sitä, kuinka paljon kalastuspäiväkirjaan kirjattu arvio kunkin kalalajin saalismäärästä saa erota purkamisilmoitukseen kirjatusta punnitusta määrästä tai valvontaviranomaisten tekemän tarkastuksen tuloksena todetusta määrästä. Pääsääntöisesti tämä ero saa olla kunkin kalalajin osalta enintään kymmenen prosenttia. Silakan ja kilohailin kalastuksessa lajittelemattomina purettuja saaliita on kuitenkin koskenut lievennys, ja tämä muuttuu 10.7.2024.

Itämerellä sovelletaan 10.7.2024-10.1.2028 lievennettyä sääntöä, jonka mukaan sallittu poikkeama on 20 prosenttia lajia kohden silakan ja kilohailin kalastuksessa lajittelemattomina purettujen saaliiden osalta. Sen jälkeen aletaan soveltaa kymmenen prosentin lajikohtaisen poikkeaman sääntöä. Poikkeukset eivät kuitenkaan lopu tähän.

Jos lajittelematon silakan ja kilohailin kalastuksen saalis puretaan satamaan, joka on päässyt Euroopan komission vahvistamaan luetteloon, sallitun poikkeaman sääntö on varsin suotuisa. Tällöin sallittu poikkeama on kunkin lajin osalta 10 prosenttia kaikkien kalastuspäiväkirjaan kirjattujen lajien kokonaismäärästä. Sellaisten lajien kohdalla, joiden osuus on alle 2 prosenttia kaikista puretuista lajeista, sallittu poikkeama on kunkin lajin osalta 200 kilogrammaa tai 0,5 prosenttia sen mukaan, kumpi on suurempi, kaikkien kalastuspäiväkirjaan kirjattujen lajien kokonaismäärästä.

Satamia ei kuitenkaan ole kovin helppo saada komission vahvistamaan luetteloon. Luetteloon pääsyn vaatimuksista annetaan keväällä komission täytäntöönpanosäädös, mutta epävirallisesti tihkuneet ennakkotiedot eivät ole järin lupaavia. Itse asiassa on epätodennäköistä, että Suomesta ainakaan alkuvaiheessa saataisiin yhtään satamaa luetteloon. Tavoitteena olisi hyvä olla, että viimeistään vuonna 2027 luetteloon saataisiin Suomestakin satamia, joissa kymmenen prosentin lajikohtainen poikkeama voitaisiin laskea suhteessa kokonaissaaliiseen.

On hyvä muistaa, että saaliin tarkka arviointi jo merellä ei kuitenkaan koske vain silakan ja kilohailin kalastusta, vaan kaikkia aluksia, joilla on velvoite pitää kalastuspäiväkirjaa. Jos kalastusta ei koske mikään edellä kuvatuista poikkeuksista, sallittu poikkeama on 10 prosenttia kunkin lajin osalta. Niiden aluksella pidettyjen lajien osalta, joiden määrät eivät ylitä 100 kilogrammaa elopainona ilmaistuna, sallittu lajikohtainen poikkeama on 20 prosenttia.

Lajikohtaisen saalisarvion lisäksi kaikkien lajien kokonaismäärän osalta sallittu poikkeama on 10 prosenttia.

Punnitusmenettelyt

Kaikki lähitulevaisuudessa eteen tulevat muutokset eivät kuitenkaan johdu uudesta asetusmuutoksesta. Vanhaakin lainsäädäntöä näet pitää noudattaa. Kalansaaliiden tarkka punnitseminen lajeittain on Suomen heikko kohta, johon Euroopan komissio on tarkastuksissaan kiinnittänyt huomiota.

Maa- ja metsätalousministeriö käy parhaillaan neuvotteluja komission kanssa punnitusten uudesta näytteenottosuunnitelmasta. Lopputulosta ei kannata lähteä ennakoimaan, mutta sitä voi pitää varmana, että kalansaaliiden punnitsemiskäytäntöihin tulee muutoksia. Muutokset vaativat varmasti myös investointeja ainakin satamiin, mahdollisesti myös aluksille. Saaliiden purkamisia joudutaan todennäköisesti myös keskittämään entistä harvempiin satamiin. Sitä on vaikea vielä arvioida, ajoittuvatko myös nämä muutokset jo vuoteen 2024.

Rikkomus ja seuraamus

Yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen rikkomuksista seuraa Suomessa hallinnollinen rikkomusmaksu ja vakavista rikkomuksista seuraamusmaksu. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan rikkomusmaksun minimi on Suomessa rikkomustyypin mukaan joko 100 tai 300 euroa. Seuraamusmaksu on aina vähintään 2 000 euroa.

Saalisarvion tarkkaa kirjaamista koskeva rikkomus, sanokaamme sallittua poikkeamaa koskeva rikkomus, tulee rikkomusmaksun piiriin, kun punnitut tai tarkastuksessa todetut määrät poikkeavat kalastuspäiväkirjaan kirjatuista määristä sallittua poikkeamaa enemmän.  Vakavan rikkomuksen ja seuraamusmaksun kynnys ylittyy pääsäännön mukaan, kun sallitun poikkeaman ylittävä kalastustuotteiden määrä on vähintään 100 prosenttia sallitusta poikkeamasta. Itämerellä harjoitetun silakan ja kilohailin kalastuksessa vakavan rikkomuksen kynnys kuitenkin ylittyy silloin, kun kalastuspäiväkirjaan kirjattujen arvioiden ja aluksesta purettujen tai tarkastuksen tuloksena saatujen määrien välinen ero on vähintään 25 prosenttia lajia kohti; tämän kynnyksen ollessa voimassa vuoden 2028 tammikuuhun.

Komission vahvistamaan luetteloon kuuluvissa satamissa vakavan rikkomuksen kynnys on, kuinka ollakaan, taas erilainen: sallitun poikkeaman ylittävä kalastustuotteiden määrä on vähintään 50 prosenttia sallitusta poikkeamasta.

Koettakaamme havainnollistaa asiaa kuvitteellisella esimerkillä. Oletetaan, että kalastuspäiväkirjaan on kirjattu kalansaalista yhteensä 100 000 kg, josta silakkaa 60 000 kg. Silakan osalta tilanne olisi eri vaihtoehdoissa seuraava:

Sovellettava sääntö	MOT	Vakava rikkomus
Pääsääntö (10 % per laji)	6 000 kg	12 000 kg
Itämeren väliaikainen poikkeus (20 % per laji)	12 000 kg	15 000 kg
Luetteloitu satama (10 % per laji per koko saalis)	10 000 kg	15 000 kg

Vastaavia esimerkkilaskelmia on syytä tehdä runsaastikin, koskien niin suurempia kuin pienempiä lajimääriä.

Vakavuus ei lopu tähän. Vakavan rikkomuksen kynnys ylittyy erittäin helposti, jos siihen on jo kertaalleen ehtinyt syyllistyä. Vakavan rikkomuksen peruste nimittäin on myös se, jos syyllistyy sallittua poikkeamaa koskevaan rikkomukseen, lievänäkin, seuraavan aikaikkunan puitteissa: “jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on vahvistanut, että asianomainen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on syyllistynyt vakavaan rikkomukseen tai sen on katsottu olevan vastuussa vakavasta rikkomuksesta 90 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti, lainvoimaisessa tuomiossa tai päätöksessä, joka on annettu rikkomuksen tekopäivää edeltäneiden 12 kuukauden aikana.” Tätä kierrettä kannattaa totisesti välttää.

Lopuksi

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee pikavauhtia luonnoksen hallituksen esitykseksi, jolla lakia yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta on tarkoitus muuttaa niin, että näiden muuttuneiden sääntöjen rikkomukset tulevat Suomessa EU-oikeuden edellyttämällä tavalla seuraamusten piiriin.

EU:n asetusmuutospaketti sisältää muitakin asioita, joita aletaan soveltaa jo 2024. Nämä eivät kuitenkaan niin suoraan näy kalastajan tai muun yrittäjän työssä.

Neuvotteleva virkamies Harri Kukka, maa- ja metsätalousministeriö 

Huom: Tämä teksti on laadittu säädösmuutosten hahmottamisen avuksi ja perustuu alustavaan analyysiin muutosten vaikutuksista eikä siihen voi vedota mahdollisissa säädösten soveltamiseen liittyvissä tulkinta- tai ristiriitatilanteissa.