Kalatalouden Innovaatiopäivät kokosivat yhteen alan osaajat ja ideat jo yhdeksättä kertaa

Kalatalouden Innovaatiopäivät kokosivat tänä vuonna yhdeksättä kertaa yhteen kalatalousalan toimijat, yritykset, tutkijat, hallinnon, järjestöt ja muut sidosryhmät keskustelemaan ja kehittämään suomalaista kalataloutta. Tapahtuman järjesti Pro Kalan koordinoima Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma.

Ensimmäisen päivän ohjelmasta ja kustannuksista vastasivat kalastuksen, vesiviljelyn, ympäristön ja Blue Productsin innovaatio-ohjelmat yhdessä. Toisen päivän kokonaisuuden järjesti Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma.

Vuonna 2017 ensimmäistä kertaa järjestetyt Innovaatiopäivät ovat vuosien varrella vakiintuneet tärkeäksi vuosittaiseksi kohtaamispaikaksi, jossa alan viestintä, verkostoituminen ja kehittämistyö kietoutuvat yhteen. Tapahtuman tavoitteena on välittää tietoa innovaatio-ohjelmista, kuulla palautetta tehdyistä toimista ja niiden toteutuksesta, sekä toimia koko kala-alan yhteisenä keskustelufoorumina.

Tänäkin vuonna ohjelma oli rakennettu osallistujien toiveiden ja palautteen pohjalta. 

”Vuodesta toiseen eniten kiitosta saavat yritysten puheenvuorot, niin myös tänä vuonna. Niissä tuotiin esiin käytännön kokemuksia, oivalluksia ja innovaatioita kalatalouden arjesta”, kertoi Pro Kalan toiminnanjohtaja Katriina Partanen.

Torstaiaamupäivältä Partanen nosti esiin Fisionäärit-opiskelijatiimin, joka sai tämän vuoden palautekyselyssä erinomaiset  arvioinnit. Fisionäärit esitteli yleisölle kampanjansa, jolla tiimi voitti Seafood Innovation -kilpailun.  Yritysten näkökulmat toivat esiin konkreettisia seikkoja ja osoittivat, miten tutkimus, tuotekehitys ja markkinointi voivat yhdessä vahvistaa kalan asemaa suomalaisessa ruokaketjussa. 

Perinteiseen tapaan tapahtumassa kuultiin myös alan ulkopuolinen keynote-puheenvuoro, joka tarjosi uusia ajatuksia ja inspiraatiota  oman työnsä kehittämiseen. Tänä vuonna puhujavieraana oli valmentaja ja kirjailija Marjo Rantanen, joka käsitteli asiakaslähtöisyyttä osana arjen työtä. Hänen mukaansa asiakasymmärrys ei ole erillinen projekti tai kampanja, vaan asenne ja osa päivittäistä tekemistä. 

”Kun pysähdymme hetkeksi miettimään, mitä asiakas todella tarvitsee, syntyy arvoa molemmille osapuolille –  ei vain kaupallista hyötyä, vaan myös luottamusta ja pitkäjänteistä yhteistyötä”, Rantanen tiivisti esityksessään.

Jo useampana peräkkäisenä vuotena Innovaatiopäivien suurin osallistujaryhmä ovat olleet alan yritysten edustajat, mikä on ollut järjestäjän kannalta erittäin myönteistä. Sekä tapahtuman että innovaatio-ohjelmien päätavoitteena on vastata juuri yritysten tarpeisiin ja toteuttaa toimenpiteitä ja kehitysprojekteja niiden pohjalta. Innovaatiopäivien ydin kiteytyikin yhdessä tekemiseen ja oppimiseen. Tapahtuma tarjosi mahdollisuuden jakaa kokemuksia, löytää uusia yhteistyökumppaneita ja rakentaa yhteistä suuntaa suomalaiselle kalataloudelle. Päivissä tutkimus, elinkeinoelämä, hallinto, järjestöt ja muut sidosryhmät kohtasivat. Sen tuloksena syntyi uusia ideoita kestävän ja kilpailukykyisen tulevaisuuden rakentamiseen.

Teksti ja kuvat: Bertills & Jung 
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!