Flavoria Innovation Festivalin yhteydessä järjestetty Kalainnovaatioviikko kokosi viime vuonna yritykset ja opiskelijat tarkastelemaan kala-alan ajankohtaisia haasteita. Yhteistyön kautta teemaviikon tapahtumaan on saatu mukaan alan suuria toimijoita, mikä on vahvistanut käsitystä siitä, että alalla on todellinen tarve uusille ratkaisuille ja innovaatioille, esimerkiksi kalan kulutuksen lisäämiseksi.
Tapahtuma järjestettiin nyt neljättä kertaa, mutta viimevuotinen toteutus poikkesi aiemmista. Laajan ruokaketjun sijaan huomio kohdistettiin nyt yhteen, tarkasti rajattuun sektoriin – kala-alaan.
Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksen (NuFO) projektikoordinaattori Emma Sivulan mukaan Kalainnovaatioviikon ydin on tuoda yhteen yritysten todelliset kehittämiskohteet ja monialaiset opiskelijatiimit.
”Yritykset tuovat mukanaan pitkän työkokemuksen ja syvällisen alan tuntemuksen, kun taas opiskelijat lähestyvät ongelmia tuorein, usein yllättävin näkökulmin”, Sivula kertoo.
NuFon projektikoordinaattori Sini Laikolan mukaan yritysten ja opiskelijoiden yhteistyöllä syntyy uudenlaisia ratkaisuja.
”Kun yhteen saadaan yritykset, jotka ovat pitkään toimineet kala-alan ytimessä, ja opiskelijat, joilla ei välttämättä ole lainkaan aiempaa kosketusta alaan, syntyy ratkaisuja, joita alan toimijat eivät itse tulisi ajatelleeksi.”
Viikko rakentui tiiviiksi viiden päivän kokonaisuudeksi, jossa korostuivat ryhmätyö, ideointi ja käytännön ongelmanratkaisu. Opiskelijoille se oli myös opintojakso, josta sai opintopisteitä. Palautteessa toistuu kokemus siitä, että intensiivinen ja vuorovaikutteinen toteutus koetaan poikkeuksellisen opettavaiseksi.
”Opiskelijat ovat kertoneet oppivansa viikon aikana jopa enemmän kuin monilla pidemmillä kursseilla”, toteaa NuFon tutkimuskoordinaattori Anni Kerttula.
Yksi viikon tavoitteista oli osoittaa, ettei ruokaketjun tai kala-alan kehittäminen ole vain elintarviketieteilijöiden tehtävä. Mukana työskentelee esimerkiksi markkinoinnin, kielten ja muiden alojen opiskelijoita, mikä avaa näkymää siihen, kuinka laaja osaamiskirjo kestävien ratkaisujen rakentamiseen tarvitaan.
Kala-alan teema yllätti opiskelijat myönteisesti
Kala-alan valinta teemaksi toi kuitenkin omat haasteensa. Tapahtuman järjestäjät kertovat, että opiskelijoiden rekrytoinnissa näkyi teeman vieraus: kynnys osallistua oli aiempia vuosia korkeampi.
”Epäilemme, että kala-ala tuntui monelle niin etäiseltä, etteivät kaikki uskaltaneet lähteä mukaan”, Kerttula sanoo.
Ne, jotka lähtivät, olivat kuitenkin usein positiivisesti yllättyneitä. Projektiryhmän edustajien mukaan moni koki aluksi, ettei oma osaaminen liittyisi kala-alan kehittämiseen, mutta käsitys muuttui nopeasti, kun monialaisuuden merkitys avattiin.
“Työskentely opiskelijoiden kanssa oli erittäin innostavaa! He katsoivat käsillä olevaa haastetta eri näkökulmasta, laatikon ulkopuolelta, mikä antoi tuoretta kulmaa antaen kimmokkeita uusille mahdollisuuksille.”
Ari Hietanen,Tuotekehitys- ja laatupäällikkö, Kalavapriikki Oy
Kalainnovaatioviikko kokosi viime vuonna yritykset ja opiskelijat keskustelemaan kala-alan ajankohtaisista haasteista.
Tapahtuma sisälsi myös käytännönläheisiä oheisohjelmia. Opiskelijat pääsivät seuraamaan kalan käsittelyä ja tutustumaan uusiin tapoihin hyödyntää kalaa ruoanlaitossa. Catch the Future -seminaarin yhteydessä opiskelijat pääsivät maistamaan ammattikokin valmistamia innovatiivisia kalaruokia, ja osa opiskelijoista kertoi jopa muuttaneensa omaa suhtautumistaan kalaan.
Pitkällä aikavälillä mallin nähdään hyödyttävän sekä yrityksiä että opiskelijoita. Yritykset saavat käyttöönsä tuoreita ideoita ja näkökulmia, ja kala-ala voi rakentaa myönteistä mielikuvaa nuorten keskuudessa.
Teksti: Bertills & Jung Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Lisätietoa: Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksen projektikoordinaattori Sini Laikola, Turun yliopisto sini.laikola@utu.fi
Kalatalouden Innovaatiopäivät kokosivat tänä vuonna yhdeksättä kertaa yhteen kalatalousalan toimijat, yritykset, tutkijat, hallinnon, järjestöt ja muut sidosryhmät keskustelemaan ja kehittämään suomalaista kalataloutta. Tapahtuman järjesti Pro Kalan koordinoima Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma.
Ensimmäisen päivän ohjelmasta ja kustannuksista vastasivat kalastuksen, vesiviljelyn, ympäristön ja Blue Productsin innovaatio-ohjelmat yhdessä. Toisen päivän kokonaisuuden järjesti Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma.
Vuonna 2017 ensimmäistä kertaa järjestetyt Innovaatiopäivät ovat vuosien varrella vakiintuneet tärkeäksi vuosittaiseksi kohtaamispaikaksi, jossa alan viestintä, verkostoituminen ja kehittämistyö kietoutuvat yhteen. Tapahtuman tavoitteena on välittää tietoa innovaatio-ohjelmista, kuulla palautetta tehdyistä toimista ja niiden toteutuksesta, sekä toimia koko kala-alan yhteisenä keskustelufoorumina.
Tänäkin vuonna ohjelma oli rakennettu osallistujien toiveiden ja palautteen pohjalta.
”Vuodesta toiseen eniten kiitosta saavat yritysten puheenvuorot, niin myös tänä vuonna. Niissä tuotiin esiin käytännön kokemuksia, oivalluksia ja innovaatioita kalatalouden arjesta”, kertoi Pro Kalan toiminnanjohtaja Katriina Partanen.
Torstaiaamupäivältä Partanen nosti esiin Fisionäärit-opiskelijatiimin, joka sai tämän vuoden palautekyselyssä erinomaiset arvioinnit. Fisionäärit esitteli yleisölle kampanjansa, jolla tiimi voitti Seafood Innovation -kilpailun. Yritysten näkökulmat toivat esiin konkreettisia seikkoja ja osoittivat, miten tutkimus, tuotekehitys ja markkinointi voivat yhdessä vahvistaa kalan asemaa suomalaisessa ruokaketjussa.
Perinteiseen tapaan tapahtumassa kuultiin myös alan ulkopuolinen keynote-puheenvuoro, joka tarjosi uusia ajatuksia ja inspiraatiota oman työnsä kehittämiseen. Tänä vuonna puhujavieraana oli valmentaja ja kirjailija Marjo Rantanen, joka käsitteli asiakaslähtöisyyttä osana arjen työtä. Hänen mukaansa asiakasymmärrys ei ole erillinen projekti tai kampanja, vaan asenne ja osa päivittäistä tekemistä.
”Kun pysähdymme hetkeksi miettimään, mitä asiakas todella tarvitsee, syntyy arvoa molemmille osapuolille – ei vain kaupallista hyötyä, vaan myös luottamusta ja pitkäjänteistä yhteistyötä”, Rantanen tiivisti esityksessään.
Jo useampana peräkkäisenä vuotena Innovaatiopäivien suurin osallistujaryhmä ovat olleet alan yritysten edustajat, mikä on ollut järjestäjän kannalta erittäin myönteistä. Sekä tapahtuman että innovaatio-ohjelmien päätavoitteena on vastata juuri yritysten tarpeisiin ja toteuttaa toimenpiteitä ja kehitysprojekteja niiden pohjalta. Innovaatiopäivien ydin kiteytyikin yhdessä tekemiseen ja oppimiseen. Tapahtuma tarjosi mahdollisuuden jakaa kokemuksia, löytää uusia yhteistyökumppaneita ja rakentaa yhteistä suuntaa suomalaiselle kalataloudelle. Päivissä tutkimus, elinkeinoelämä, hallinto, järjestöt ja muut sidosryhmät kohtasivat. Sen tuloksena syntyi uusia ideoita kestävän ja kilpailukykyisen tulevaisuuden rakentamiseen.
Teksti ja kuvat: Bertills & Jung Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Keväällä 2025 toteutettu Hyvin kasvatettu kala -kampanja on osa Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa, jota koordinoi Pro Kala ry. Ohjelma on EU:n osarahoittama. Suomen Kalankasvattajaliitto on vastannut tämän kampanjaosuuden toteutuksesta ohjelman partnerina.
Kampanjan tarkoituksena on kasvattaa kotimaisen kalan arvostusta ja kysyntää. Kampanjan avulla kuluttajien tietoisuuteen on tuotu suomalaisen kalankasvatuksen vastuullisuutta, kalojen hyvinvointia sekä kalan ekologisia ja ravitsemuksellisia hyötyjä. Kampanja on osa kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa, ja se vastaa suoraan alan kohtaamiin haasteisiin, kuten tiedon puutteeseen ja mielikuviin sekä alan houkuttelevuuteen nuorten ja päättäjien silmissä.
Kampanjan ytimessä on selkeä viesti: Suomessa kasvatettu kala on hyvin hoidettua, terveellistä, eettisesti tuotettua ja vastuullinen valinta.
”Käsityksemme mukaan suomalainen kalankasvatus on suurelle yleisölle varsin tuntematon toimiala. Kampanjan viesti on yksinkertainen: hyvin kasvatettu kala on ympäristöystävällinen tuote, voi hyvin ja maistuu kaikille”, sanoo Suomen Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Janne Sankelo.
Näkyvyyttä, vuorovaikutusta ja uutta tietoa
Kampanja käynnistettiin mittavalla kauppakeskusmainonnalla ympäri Suomen. Mainosnäytöt sijoitettiin strategisesti ruokakauppojen läheisyyteen, ja näkyvyyttä kertyi noin 20 miljoonaa näyttökertaa. Valituissa kohteissa kampanjaa elävöitti myös lohimaskotti Pirjo, joka jakoi esitteitä ja keskusteli kuluttajien kanssa. Kohtaamisista saatu palaute oli erittäin myönteistä.
Samanaikaisesti käynnistettiin monikanavainen sosiaalisen median kampanja, johon sisältyi myös erityisesti nuorille kohdennettua viestintää. Keskiössä on Kalankasvattajaliiton verkkosivuilla sijaitseva kampanjasivu, joka tarjoaa kuluttajille tietoa kalankasvatuksesta sekä kalojen hyvinvoinnista, ympäristövaikutuksista ja ruokaturvasta helposti omaksuttavassa ja visuaalisessa muodossa.
”Halusimme tarjota ihmisille mahdollisuuden tutustua kalankasvatukseen myös virtuaalisesti. Toukokuussa julkaistava kalankasvatuslaitoksen virtuaalivierailu tuo esiin arjen, joka yleensä jää kuluttajalta piiloon”, Janne Sankelo toteaa.
Miksi kampanja on tärkeä?
Suomalainen kalankasvatus on keskeinen osa huoltovarmuutta ja ruokaturvaa. Se työllistää ihmisiä eri puolilla maata ja tarjoaa ravinteikasta lähiruokaa. Kala on myös yksi ympäristöystävällisimmistä proteiininlähteistä. Alan toiminta on kuitenkin yhä heikosti tunnettua, siihen liittyy vahvoja harhaluuloja.
”Tarvitsemme kampanjan, joka paitsi myy kalaa myös rakentaa luottamusta ja kertoo tarinaa kalankasvatuksen todellisuudesta. Ilman ymmärrystä ei synny arvostusta, ja ilman arvostusta ei synny kestävää kysyntää”, Sankelo sanoo.
Kampanjalla on myös laajempi yhteiskunnallinen vaikutus. Kun kuluttajat valitsevat suomalaista kalaa, he tukevat kotimaista työtä, maaseutuelinkeinoja ja ilmastotavoitteita. Kalankasvatus voi vähentää ruokaketjun riippuvuutta ulkomaisista tuontiproteiineista ja tarjota vaihtoehtoja lihalle.
Kampanja on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa alan kehitystä ohjataan strategisesti kohti ekologisempaa tulevaisuutta. Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisu Tiekartta kaupallisen kalastuksen vihreään siirtymään 2025–2050 sisältää vaiheet energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön siirtymiseen.
”Kampanja saattaa saada jatkoa. Kyse olisi pikemminkin markkinointiviestinnästä, ja yritysten rooli kampanjan suunnittelussa kasvaisi”, Sankelo toteaa lopuksi.
