Kategoria: Markkinointiohjelma
Kalatalouden Innovaatiopäivät kokosivat yhteen alan osaajat ja ideat jo yhdeksättä kertaa
Kalatalouden Innovaatiopäivät kokosivat tänä vuonna yhdeksättä kertaa yhteen kalatalousalan toimijat, yritykset, tutkijat, hallinnon, järjestöt ja muut sidosryhmät keskustelemaan ja kehittämään suomalaista kalataloutta. Tapahtuman järjesti Pro Kalan koordinoima Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma.
Ensimmäisen päivän ohjelmasta ja kustannuksista vastasivat kalastuksen, vesiviljelyn, ympäristön ja Blue Productsin innovaatio-ohjelmat yhdessä. Toisen päivän kokonaisuuden järjesti Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma.
Vuonna 2017 ensimmäistä kertaa järjestetyt Innovaatiopäivät ovat vuosien varrella vakiintuneet tärkeäksi vuosittaiseksi kohtaamispaikaksi, jossa alan viestintä, verkostoituminen ja kehittämistyö kietoutuvat yhteen. Tapahtuman tavoitteena on välittää tietoa innovaatio-ohjelmista, kuulla palautetta tehdyistä toimista ja niiden toteutuksesta, sekä toimia koko kala-alan yhteisenä keskustelufoorumina.
Tänäkin vuonna ohjelma oli rakennettu osallistujien toiveiden ja palautteen pohjalta.
”Vuodesta toiseen eniten kiitosta saavat yritysten puheenvuorot, niin myös tänä vuonna. Niissä tuotiin esiin käytännön kokemuksia, oivalluksia ja innovaatioita kalatalouden arjesta”, kertoi Pro Kalan toiminnanjohtaja Katriina Partanen.
Torstaiaamupäivältä Partanen nosti esiin Fisionäärit-opiskelijatiimin, joka sai tämän vuoden palautekyselyssä erinomaiset arvioinnit. Fisionäärit esitteli yleisölle kampanjansa, jolla tiimi voitti Seafood Innovation -kilpailun. Yritysten näkökulmat toivat esiin konkreettisia seikkoja ja osoittivat, miten tutkimus, tuotekehitys ja markkinointi voivat yhdessä vahvistaa kalan asemaa suomalaisessa ruokaketjussa.
Perinteiseen tapaan tapahtumassa kuultiin myös alan ulkopuolinen keynote-puheenvuoro, joka tarjosi uusia ajatuksia ja inspiraatiota oman työnsä kehittämiseen. Tänä vuonna puhujavieraana oli valmentaja ja kirjailija Marjo Rantanen, joka käsitteli asiakaslähtöisyyttä osana arjen työtä. Hänen mukaansa asiakasymmärrys ei ole erillinen projekti tai kampanja, vaan asenne ja osa päivittäistä tekemistä.
”Kun pysähdymme hetkeksi miettimään, mitä asiakas todella tarvitsee, syntyy arvoa molemmille osapuolille – ei vain kaupallista hyötyä, vaan myös luottamusta ja pitkäjänteistä yhteistyötä”, Rantanen tiivisti esityksessään.
Jo useampana peräkkäisenä vuotena Innovaatiopäivien suurin osallistujaryhmä ovat olleet alan yritysten edustajat, mikä on ollut järjestäjän kannalta erittäin myönteistä. Sekä tapahtuman että innovaatio-ohjelmien päätavoitteena on vastata juuri yritysten tarpeisiin ja toteuttaa toimenpiteitä ja kehitysprojekteja niiden pohjalta. Innovaatiopäivien ydin kiteytyikin yhdessä tekemiseen ja oppimiseen. Tapahtuma tarjosi mahdollisuuden jakaa kokemuksia, löytää uusia yhteistyökumppaneita ja rakentaa yhteistä suuntaa suomalaiselle kalataloudelle. Päivissä tutkimus, elinkeinoelämä, hallinto, järjestöt ja muut sidosryhmät kohtasivat. Sen tuloksena syntyi uusia ideoita kestävän ja kilpailukykyisen tulevaisuuden rakentamiseen.
Teksti ja kuvat: Bertills & Jung
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Hyvin kasvatettu kala -kampanja vahvistaa luottamusta kotimaiseen ruokaan ja tukee vastuullista tulevaisuutta
Keväällä 2025 toteutettu Hyvin kasvatettu kala -kampanja on osa Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa, jota koordinoi Pro Kala ry. Ohjelma on EU:n osarahoittama. Suomen Kalankasvattajaliitto on vastannut tämän kampanjaosuuden toteutuksesta ohjelman partnerina.
Kampanjan tarkoituksena on kasvattaa kotimaisen kalan arvostusta ja kysyntää. Kampanjan avulla kuluttajien tietoisuuteen on tuotu suomalaisen kalankasvatuksen vastuullisuutta, kalojen hyvinvointia sekä kalan ekologisia ja ravitsemuksellisia hyötyjä. Kampanja on osa kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa, ja se vastaa suoraan alan kohtaamiin haasteisiin, kuten tiedon puutteeseen ja mielikuviin sekä alan houkuttelevuuteen nuorten ja päättäjien silmissä.
Kampanjan ytimessä on selkeä viesti: Suomessa kasvatettu kala on hyvin hoidettua, terveellistä, eettisesti tuotettua ja vastuullinen valinta.
”Käsityksemme mukaan suomalainen kalankasvatus on suurelle yleisölle varsin tuntematon toimiala. Kampanjan viesti on yksinkertainen: hyvin kasvatettu kala on ympäristöystävällinen tuote, voi hyvin ja maistuu kaikille”, sanoo Suomen Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Janne Sankelo.
Näkyvyyttä, vuorovaikutusta ja uutta tietoa
Kampanja käynnistettiin mittavalla kauppakeskusmainonnalla ympäri Suomen. Mainosnäytöt sijoitettiin strategisesti ruokakauppojen läheisyyteen, ja näkyvyyttä kertyi noin 20 miljoonaa näyttökertaa. Valituissa kohteissa kampanjaa elävöitti myös lohimaskotti Pirjo, joka jakoi esitteitä ja keskusteli kuluttajien kanssa. Kohtaamisista saatu palaute oli erittäin myönteistä.
Samanaikaisesti käynnistettiin monikanavainen sosiaalisen median kampanja, johon sisältyi myös erityisesti nuorille kohdennettua viestintää. Keskiössä on Kalankasvattajaliiton verkkosivuilla sijaitseva kampanjasivu, joka tarjoaa kuluttajille tietoa kalankasvatuksesta sekä kalojen hyvinvoinnista, ympäristövaikutuksista ja ruokaturvasta helposti omaksuttavassa ja visuaalisessa muodossa.
”Halusimme tarjota ihmisille mahdollisuuden tutustua kalankasvatukseen myös virtuaalisesti. Toukokuussa julkaistava kalankasvatuslaitoksen virtuaalivierailu tuo esiin arjen, joka yleensä jää kuluttajalta piiloon”, Janne Sankelo toteaa.
Miksi kampanja on tärkeä?
Suomalainen kalankasvatus on keskeinen osa huoltovarmuutta ja ruokaturvaa. Se työllistää ihmisiä eri puolilla maata ja tarjoaa ravinteikasta lähiruokaa. Kala on myös yksi ympäristöystävällisimmistä proteiininlähteistä. Alan toiminta on kuitenkin yhä heikosti tunnettua, siihen liittyy vahvoja harhaluuloja.
”Tarvitsemme kampanjan, joka paitsi myy kalaa myös rakentaa luottamusta ja kertoo tarinaa kalankasvatuksen todellisuudesta. Ilman ymmärrystä ei synny arvostusta, ja ilman arvostusta ei synny kestävää kysyntää”, Sankelo sanoo.
Kampanjalla on myös laajempi yhteiskunnallinen vaikutus. Kun kuluttajat valitsevat suomalaista kalaa, he tukevat kotimaista työtä, maaseutuelinkeinoja ja ilmastotavoitteita. Kalankasvatus voi vähentää ruokaketjun riippuvuutta ulkomaisista tuontiproteiineista ja tarjota vaihtoehtoja lihalle.
Kampanja on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa alan kehitystä ohjataan strategisesti kohti ekologisempaa tulevaisuutta. Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisu Tiekartta kaupallisen kalastuksen vihreään siirtymään 2025–2050 sisältää vaiheet energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön siirtymiseen.
”Kampanja saattaa saada jatkoa. Kyse olisi pikemminkin markkinointiviestinnästä, ja yritysten rooli kampanjan suunnittelussa kasvaisi”, Sankelo toteaa lopuksi.