Kategoria: Ajankohtaista
EMKVR:n uutiset ja ajankohtaiset
Koronavirustilanteesta johtuvien komission hyväksymien väliaikaisten valtiontukikehysten merkitys kalatalousalalla
Koko EU:n talous kokee nyt vakavia seurauksia koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi. Yhdessä muiden tukitoimenpiteiden kanssa komissio haluaa varmistaa, että jäsenmailla on riittävästi liikkumavaraa taloudellisten vahinkojen korjaamiseksi.
Komissio hyväksyi nopeutetulla menettelyllä tilapäiset puitteet valtiontukitoimenpiteille koronavirustilanteessa. Tilapäisissä valtiontukikehyksissä on tilanteen korjaamiseksi viisi erilaista elementtiä (i) suorat tuet, verotuet ja ennakkomaksut, (ii) valtiontakaukset, (iii) tuetut julkiset lainat, (iv) suojatoimet pankeille ja (v) lyhytaikainen vientiluottovakuutus.
Kalatalouden osalta tulee ottaa huomioon suorien tukien, verotukien ja ennakkomaksujen osalta asetetut erityisehdot. Yrityskohtainen tuki ei saa ylittää 120 000 euroa ja tuki ei koske kalatalous- ja vesiviljelyalan vähämerkityksellisen tuen soveltamisalan ulkopuolella jääviä toimenpiteitä.
Tukea voi myöntää yrityksille, jotka eivät olleet vaikeuksissa ennen 31.12.2019. Hyväksyttyjen väliaikaisten valtiontukikehysten mukainen tuki pitää myöntää 31.12.2020 mennessä.
Muutos mahdollistaa kansallisten varojen käytön koronaviruksen aiheuttamien taloudellisten vahinkojen korjaamiseen. Valtiontukisääntöjen kansallisesta soveltamisesta tiedotetaan myöhemmin, kun valmistelu asian tiimoilta etenee.
Lue lisää komission tiedotteesta: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_20_496
Komission tiedonanto väliaikaisista valtiontuen kehyksistä: https://ec.europa.eu/competition/state_aid/what_is_new/sa_covid19_temporary-framework.pdf
Koronaviruksen vaikutus kalatalousalaan ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimeenpanoon
Koronaviruksen leviämisellä Euroopassa on vaikutuksia myös kalatalouden yrityksiin ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) toimintaan. Tällä hetkellä kalatalouden yritystoiminta ja kalakauppa toimivat suhteellisen normaalisti ja myös kalan ulkomaankauppa sekä logistiikka toimivat. Maa- ja metsätalousministeriö, ELY-keskukset ja Luonnonvarakeskus pitävät keskitetysti yllä ajantasaista tilannekuvaa koronaviruksen aiheuttamista vaikutuksista kalatalousalalle ja kalakauppaan. Hallinto pyrkii omilla toimillaan tukemaan kalan alkutuotannon ja kalakaupan toimintaedellytyksiä.
Euroopan unionin tasolla neuvotellaan parhaillaan siitä, miten meri- ja kalatalousrahastoa ja valtiontukia voitaisiin hyödyntää kalatalousalan tukemiseksi vaikeassa koronatilanteessa. Asiasta tiedotetaan heti, kun neuvottelut saadaan päätökseen.
EMKR:n tukien myöntäminen ja maksaminen pyritään hoitamaan normaalisti, mutta esimerkiksi paikan päällä tehtäviä tarkastuksia saatetaan lykätä. Lisäksi uuden, vuosia 2021−2027 koskevan ohjelmakauden valmistelussa saattaa tulla viivästyksiä, koska fyysistä läsnäoloa vaativia valmistelutilaisuuksia joudutaan siirtämään myöhemmäksi. Esimerkiksi ELY-keskusten alueellisia, yleisölle avoimia valmistelutilaisuuksia ei näillä näkymin voida järjestää alkuperäisessä aikataulussa eli huhti-toukokuussa. Uusista ajankohdista tiedotetaan mahdollisimman pian.
Jos tuensaajan on tarpeen tehdä muutoksia tai hakea lisäaikaa käynnissä olevaan, EMKR:n tuella toteutettavaan hankkeeseen koronaepidemian vuoksi, tulee asiasta neuvotella rahoittavan ELY-keskuksen kanssa mahdollisimman pian.
Koronaviruksen takia peruuntuneiden tilaisuuksien, kuten matkojen tai tapahtumien, kulut ovat tukikelpoisia, jos niitä ei ole mahdollista peruuttaa tai hakea takaisin tilaisuuden järjestäjältä tai palvelun tarjoajalta. Tilaisuuksien järjestämisessä ja niihin osallistumisessa tulee noudattaa viranomaisten antamia ohjeita ja suosituksia.
Ruokaviraston sivuilta löytyy tarkempaa ohjeistusta koronaviruksesta ja elintarvikkeista kuluttajille ja yrityksille.
Lisätietoa:
Tukien maksatukseen liittyvissä kysymyksissä neuvoo KEHA-keskus.
Valtioneuvosto: Tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta
Euroopan komissio: Koronavirus – EU:n toimet
Maa- ja metsätalousministeriö: Turvataan arjen jatkuminen ruoantuotannossa
Kalaviikko 2020 siirtyy myöhemmäksi
Kalaviikko 2020-tapahtuma on siirretty myöhäisempään ajankohtaan vallitsevan koronavirustilanteen vuoksi.
Lue lisää täältä!
PERUTTU: Ilmastoystävällisiä kalainnovaatioita ja liiketoimintamahdollisuuksia käsittelevä tilaisuus ruoka-alan ammattilaisille 3.4.2020 Espoossa
Kotimaisen kalan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja ilmastoystävällisiä innovaatioita käsittelevä tilaisuus piti järjestää perjantaina 3.4.2020 VTT:n tiloissa Espoossa. Koronaviruksen takia tilaisuus siirtyy myöhäisempään ajankohtaan, joka ilmoitetaan myöhemmin. Ilmoittautuneille lähetetään asiasta vielä erillinen viesti.
Kenelle: Ruoka-alan ammattilaisille, erityisesti kala-alan yrityksille sekä yksityisille ja julkisille ammattikeittiöille.
Aika: Perjantai 3.4.2020
Paikka: VTT (Tietotie 2, Espoo)
Järjestäjät: Maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Kalatalouden innovaatio-ohjelma Blue Products
Teemat: Tutkimuksesta kohti kaupallistamista. Uudet kalatuotteet ammattikeittiöissä ja niiden kehitystyön vauhdittaminen.
Sisällöt:
- Kotimaisen kalan rooli tulevaisuuden ruokajärjestelmässä.
- Uusia konkreettisia mahdollisuuksia uusiksi tuotteiksi ja kotimaisen kalan arvon lisäämiseksi.
- Onnistuneiden liiketoimintamallien esittelyjä. Kuinka edetä tutkimustuloksista kohti menestyvää liiketoimintaa?
- Esimerkkejä ja ideoita, kuinka ammattikeittiöt voivat lisätä kotimaisen kalan käyttöä sekä edistää uusien tuoteinnovaatioiden läpimurtoa.
- Uusia rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksia yrityksille ja ruokapalveluille.
- Mahdollisuuksien mukaan tuotemaistiaisia ja tuote-esittelyjä.
Blogi: Kalatalouselinkeinon kehittäminen edellyttää laajaa yhteistyötä
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kausi on pitkällä. Rahaston tärkeimpiä tavoitteita ovat kalatalouselinkeinojen ja kalakantojen edistäminen sekä hallinnon parantaminen. Vuosittain tehtävällä kyselyllä arvioidaan kalataloushallinnon ja kalatalouspolitiikan toimivuutta. Vastausten mukaan kalataloushallinto on parantunut, mutta kalatalouselinkeinojen kehittämisessä on edelleen ongelmia. Monet ratkaisut eivät ole yksin kalataloushallinnon käsissä, vaan edellyttävät yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa.
Kalataloushallinnon ja kalatalouspolitiikan toimivuutta selvitettiin kyselyllä kesällä 2019 kolmannen kerran. Vastaajina oli kalatalouden yrittäjiä, sidosryhmiä ja hallintoa. Vastausten perusteella kalataloushallinnon toimintaan oltiin suhteellisen tyytyväisiä. Kalatalousalan sidosryhmien ja yrittäjien mielestä hallinto palvelee hyvin asiakkaita. Kalatalousyrittäjät olivat sidosryhmiä kriittisempiä, mutta myös heidän mielestään hallinto on palveluhenkistä ja maksatukset sujuvat hyvin.
Ympäristö- ja kalatalouspolitiikan yhteensovittaminen on hallinnon keskeisin kipukohta
Vaikka rahaston hallinnointi on parantunut, kalataloushallinnon kehittäminen vaatii edelleen työtä. Yritysten mielestä byrokratiaa ei ole pystytty keventämään riittävästi, eikä kalataloutta ole onnistuttu sitomaan Suomen ruokapolitiikkaan. Niin sidosryhmien, yritysten kuin itse kalataloushallinnonkin mielestä suurimmat kehittämisongelmat liittyvät ympäristöpolitiikkaan. Kalatalouden yhteensovittaminen ympäristöpoliittisiin tavoitteisiin on edelleen vaikeaa.
Hallinto on edistänyt kalakantojen hoitoa
Kalatalousalan sidosryhmien mielestä kalakantojen elinvoimaisuutta on onnistuttu tukemaan. Hallinto on pystynyt parantamaan vaelluskalojen lisääntymismahdollisuuksia ja turvaamaan kalakantoja kalastuksen säätelyllä. Kalatalousyritykset kokevat, että hallinto ei ole kuitenkaan pystynyt turvaamaan kalastusmahdollisuuksia eikä parantamaan yritystoiminnan kehittämisedellytyksiä. Niin yritysten, sidosryhmien kuin kalahallinnon mielestä kalatalouden tarpeita ei ole onnistuttu sovittamaan yhteen kalataloutta haittaavien eläinten suojelun kanssa. Petoeläinten kalatalouselinkeinoille aiheuttamia ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan osapuolia tyydyttävällä tavalla.
Monimutkaistuva yhteiskunta haastaa kalataloutta
On huolestuttavaa, että monet kalatalouden keskeiset ongelmat ovat vieläkin ratkaisematta. Se ei kuitenkaan johdu kalataloushallinnon toimettomuudesta. Ongelmat on tunnistettu ja kalataloushallinto, kuten myös tutkimus ja kalatalousala kokonaisuudessaan, tekevät paljon yhteistyötä ympäristöhallinnon kanssa. Yhteistyön tulokset ovat jääneet laihoiksi, koska hallinnonalojen tavoitteet ovat keskenään usein ristiriitaisia.
Kalatalouden kehittämiseen tarvitaan yhteistoimintaa. Kalatalous on pieni sektori, joka ei pysty yksin vaikuttamaan riittävästi omaan toimintaympäristöönsä. Kalatalous olisi nähtävä yhteiskunnallisena toimijana, joka on osa ruokasektoria ja jonka perusta on luonnonvarataloudessa. Kalatalouden ja muiden hallinnonalojen tavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää neuvottelevaa yhteistyötä. Ratkaisuja on tehtävä yhteisymmärryksessä, ja eri sektoreiden tavoitteet on otettava tasapainoisemmin huomioon.
Kalataloushallinnon ja kalatalouspolitiikan toimivuutta selvitettiin kyselyllä kesällä 2019 osana Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelman arviointia. Kysely lähetettiin kalatalouden yrittäjille, sidosryhmille ja hallinnolle kolmannen kerran. Kyselyyn saatiin yli 260 vastausta ja lähes kaksi kolmasosaa vastaajista oli yrittäjiä. Valtaosa yrittäjistä oli kaupallisia kalastajia. Linkki kyselyyn (PDF)
Luonnonvarakeskus arvioi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman vaikuttavuutta. Jatkuvan arvioinnin tuloksia tiivistetään muun muassa kalatalousverkoston blogikirjoituksiin, kalamarkkina- ja olosuhdekatsauksiin sekä teemakohtaisiin raportteihin.
Teksti: Tutkija Kaija Saarni, Luonnonvarakeskus.
NordForsk avaa rahoitushaun vesiviljelyä koskeville tutkimushankkeille
NordForsk avaa rahoitushaun yhteispohjoismaiseen rahoitusohjelmaan, jolla rahoitetaan vesiviljelyä koskevia tutkimus- ja innovaatiohankkeita. Rahoitusta on jaossa kaikkiaan 72 miljoonaa Norjan kruunua eli noin 7,7 miljoonaa euroa. Hakemukset tulee jättää 5.5.2020 mennessä.
NordForsk on Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteydessä toimiva organisaatio, joka edistää ja rahoittaa pohjoismaista tutkimusyhteistyötä. Kestävän vesiviljelyn tutkimusohjelma The Nordic Research and Innovation Programme for Sustainable Aquaculture tarjoaa rahoitusta kuudesta kahdeksalle tutkimus- ja innovaatiohankkeelle, joista kukin voi saada rahoitusta enintään 10 miljoonaa Norjan kruunua eli noin miljoona euroa. Osa rahoituksesta on kansallista rahaa, joka Suomessa maksetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Mukaan valittavien tutkimusryhmien odotetaan hankkivan myös omaa rahoitusta.
Ohjelman tavoitteena on tuottaa tietoa ja ratkaisuja lohikalojen kestävään kasvatukseen Pohjoismaissa. Lisäksi siinä painotetaan vastuullisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan periaatteita. Ohjelman painopisteet ovat
- Vesiviljelyn mikrobiomijärjestelmät
- Vesiviljelyn ruokintajärjestelmät
- Bioteknologian edistysaskeleet
- Vesiviljelyn ”big dataan” perustuvat hallinta- ja valvontajärjestelmät.
Rahoitusta voivat saada yhteistyöhankkeet, joissa on mukana partnereita vähintään kolmesta rahoittajakonsortion maasta, joista vähintään kahden täytyy olla Pohjoismaita. Rahoituksen tarkempiin ehtoihin vaikuttavat kansalliset säännökset sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukikelpoisuusehdot. Suomen puolesta hanketta koordinoi maa- ja metsätalousministeriö, jolta saa tarkempia tietoja valintakriteereistä.
Päätöksen ohjelmaan valittavista hankkeista tekee kansainvälinen asiantuntijaraati. Valinnassa kiinnitetään huomiota erityisesti hankesuunnitelman tieteellisiin ansioihin, hankkeen innovatiivisuuteen, suunniteltuun toteutustapaan ja viestintäsuunnitelmaan.
Lue lisää tutkimusohjelmasta ja rahoitushaun yksityiskohdista täältä.
Paikallisten toimintaryhmien tulevaisuutta ideoitiin työpajassa Lehmonkärjessä
Kalatalouden paikallisten toimintaryhmien ja hallinnon edustajat kokoontuivat 28.–29.1.2020 Asikkalan Lehmonkärkeen ideoimaan toimintaryhmien tulevaisuutta Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tulevalla ohjelmakaudella. Kaksipäiväisessä työpajassa visioitiin niin toimintaryhmien roolia kuin hallintomalliakin.
Työpajan alussa kerrattiin, miksi paikalliset toimintaryhmät on alkujaan perustettu, ja keskusteltiin nykyisen kauden arvioinnista saaduista alustavista tuloksista. Paikallisuuden, verkostoitumisen ja aktivoinnin tuoma merkitys ja lisäarvo korostuivat sekä ryhmille asetetuissa tavoitteissa että toiminnan arvioinnissa.
Toimintaryhmien rooli ja merkitys tulevalla kaudella
Työpajan pääpaino oli tulevan ohjelmakauden suunnittelussa. Ryhmätöissä pohdittiin, miten paikalliset toimintaryhmät voisivat tukea valmisteilla olevan kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteita ja tuoda lisäarvoa sen toteuttamiseen, valmisteltiin tulevan toimintaohjelman SWOT-analyysia ja luonnosteltiin toimintaryhmien hallintomallia tulevalle kaudelle.
Toimintaryhmien roolia kotimaisen kalan edistämisohjelmassa hahmoteltiin suunnittelemalla toimenpiteitä, joita ryhmät voisivat rahoittaa. Lisäksi pohdittiin ryhmien tuomaa lisäarvoa ohjelmalle. Toimenpiteistä esiin nousivat erityisesti viestintä, yritysten kehittäminen, aloittavien kalastajien tukeminen, verkostoituminen ja tuenhakijoiden neuvonta. Ryhmien nähtiin tuovat lisäarvoa erityisesti verkostojen rakentajina sekä toiminnan ja muutosten käynnistäjinä. Myös ryhmien roolia neuvojina, sitouttajina ja tietoisuuden levittäjinä paikallistasolla pidettiin tärkeänä.
SWOT-analyysissa hahmoteltiin paikallisten toimintaryhmien toimintaan liittyviä vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia tulevalla ohjelmakaudella. Työskentelyn tuotokset antavat hyvän pohjan toimintaohjelman SWOT-osion kirjoittamiselle.
Tuleva hallintomalli pohdinnassa
Työpajan toisena päivänä keskityttiin tulevan hallintomallin suunnitteluun. Nykyisessä mallissa ongelmana on ollut erityisesti ryhmien aktivointi- ja hallintokulujen liian suuri osuus koko budjetista, joten ensi vuonna alkavalla ohjelmakaudella mallia täytyy viilata vähintään tältä osin. Mahdollisia malleja nykyisen lisäksi olisivat monirahastoisuus, jossa yhteistyö maaseutupuolen kanssa vahvistuisi, ja laajempi kansallinen verkosto, jolla olisi yhteinen rahoituskehys paikallisen kehittämisen hankkeisiin. Työpajatyöskentelyn perusteella päädyttiin siihen, että uuden mallin olisi hyvä olla eräänlainen hybridi, Kalaleader 2.0, joka hyödyntäisi eri mallien parhaat piirteet.
Maa- ja metsätalousministeriö alkaa työpajan tulosten pohjalta valmistella paikallisen kehittämisen SWOT-analyysia sekä ryhmien hallintomallia tulevassa EMKR:ssä. Analyysia ja hallintomallia käsitellään keväällä paikallisen kehittämisen teemaryhmässä sekä tulevan ohjelmakauden valmistelutyöryhmässä.
Luonnossa menestyvät kalaistukkaat – kasvatuksen ja tuloksellisuuden haasteet -seminaari 19.2. Kajaanissa – ilmoittaudu 14.2. mennessä!
Luonnonvarakeskus (Luke) sekä Kainuun ja Koillismaan Kalaleader järjestävät Luonnossa menestyvät kalaistukkaat – kasvatuksen ja tuloksellisuuden haasteet -seminaarin keskiviikkona 19.2.2020 kello 9–15 Kajaanissa kongressi- ja kulttuurikeskus Kaukametsän Kouta-Salissa. Tilaisuus tarjoaa ajankohtaista tietoa kalaistukkaiden kasvattajille sekä istuttajille ja niistä vastaaville tahoille, sekä kalastusta harrastaville ja muille asiasta kiinnostuneille.
Seminaari järjestetään osana Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kalatalouden ympäristöohjelman toimintaa.
Ilmoittautuminen
Tutustu tarkemmin ohjelmaan ja ilmoittaudu seminaariin 14.2.2020 kello 12.00 mennessä oheisesta linkistä: https://www.lyyti.fi/reg/Luonnossa_menestyvat_kalaistukkaat_7119
Euronewsillä artikkeli rannikon menestyksekkäistä mestari-kisällihankkeista
Euronews-uutissivu on julkaissut artikkelin suomalaisen rannikkokalastuksen haasteista ja mestari-kisällihankkeiden mahdollisuuksista niiden ratkaisijana.
Artikkelissa haastatellaan mestari-kisälliohjelman käyneitä kalastajia Tanja Åkerfeltiä ja Marie Kellgreniä sekä ESKO-kalatalousryhmää. He kertovat koulutushankkeen hyvistä kokemuksista, mutta myös rannikkokalastuksen ongelmista, kuten hylkeiden aiheuttamista vahingoista ja ammattikunnan korkeasta keski-iästä. Koulutuksen kautta on mahdollista saada nuoria uusia kalastajia alalle ja mahdollistaa näin elinkeinon jatkuminen. Samanlaista positiivista kehitystä kaivattaisiin hyljeongelmaan, joka odottaa yhä ratkaisuaan: nyt kalastajat kokevat kasvavan hyljekannan verottavan saaliita liikaa.
Artikkelin yhteydessä julkaistua videota näytetään myös Euronewsin tv-kanavalla 21.–27.1.2020.
Lue artikkeli ja katso video tästä linkistä.
Lue lisää kalatalouden paikallisten toimintaryhmien hankkeista täältä.
Lausuntopyyntö: Euroopan meri- ja kalatalousrahaston uuden toimintaohjelman ja sen ympäristövaikutusten arvioinnin valmistelun käynnistäminen
Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt uuden Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Suomen toimintaohjelman valmistelun ja siihen liittyvän ympäristövaikutusten arvioinnin. Ministeriö pyytää lausuntoja valmistelusuunnitelmasta 14.2.2020 mennessä. Uusi toimintaohjelma ja siihen liittyvä kansallinen lainsäädäntö koskevat rahaston seuraavaa ohjelmakautta 2021−2027. Toimintaohjelman valmistelun yhteydessä päivitetään myös kansallinen vesiviljelystrategia ja siihen liittyvä ympäristöselostus.
Uusi EMKR-rahasto toimii EU:n meri- ja kalatalouspolitiikan rahoitusvälineenä kaudella 2021–2027. Suomen toimintaohjelman valmistelun yhteydessä päivitetään myös kansallinen vesiviljelystrategia, sillä nykyinen strategia ulottuu vain vuoteen 2022 asti.
Koska toimintaohjelman ja vesiviljelystrategian muodostamalla kokonaisuudella voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia, niistä tehdään lain edellyttämä ympäristövaikutusten arviointi eli SOVA-arviointi. Arvioinnin tarkoituksena on tarkastella ohjelman eri toteuttamisvaihtoehtoja ja niiden ympäristövaikutuksia. Arvioinnin tuloksena toimintaohjelmalle ja vesiviljelystrategialle laaditaan ympäristöselostus.
Toimintaohjelmaa ja vesiviljelystrategian muutosta valmistellaan maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä. Luonnonvarakeskus vastaa ympäristöarvioinnin ja -selostuksen laatimisesta.
Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja oheisesta suunnitelmasta, jossa kuvataan toimintaohjelman valmistelun ja vesiviljelystrategian muutoksen sekä niihin liittyvän ympäristöselostuksen lähtökohdat, tavoitteet ja valmisteluprosessi.
Viranomaisilla ja yleisöllä on mahdollisuus esittää mielipiteensä suunnitelmasta 14.2.2020 mennessä. Suunnitelmaa päivitetään saadun palautteen perusteella.
Linkit:
Lisätietoja: asiantuntija Saana Tarhanen, p. 0295162036, saana.tarhanen[at]mmm.fi.
Ennakkoarviointi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoitusvälineistä suosittelee uusien rahoitusmuotojen käyttöönottoa
Maa- ja metsätalousministeriö teetti esiselvityksen rahoitusvälineiden käyttöönotosta Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa (EMKR). EU:n rahastoja koskevissa säännöksissä rahoitusvälineillä tarkoitetaan takaisinmaksettavaa rahoitusta, kuten lainoja, takauksia ja pääomasijoituksia. Rahoitusvälineillä voidaan helpottaa rahoituksen saamista ja lisätä yritysten saatavilla olevan rahan määrää erityisesti toimialoilla tai alueilla, joilla rahoituksen saatavuudessa on ongelmia. Ne sopivat taloudellisesti kannattaviin hankkeisiin. Rahoitusvälineet tukisivat alan uudistamista myös pitkällä aikavälillä, sillä jäsenmaat voivat käyttää takaisinmaksetut rahat uudelleen.
Gaia Consulting Oy:n tekemässä loppuraportissa todetaan, että kalatalouden toimialalla on tällä hetkellä useita merkittäviä epävarmuustekijöitä, joiden pohjalta rahoitusvälineiden käyttöön ottamista voidaan suositella. EMKR:n hallintoviranomaisena toimiva maa- ja metsätalousministeriö jatkaa raportin pohjalta töitä rahoitusvälineiden käyttöönoton mahdollistamiseksi tulevalla ohjelmakaudella 2021-2027.
EMKR rahoitusvälineiden käyttöönoton ennakkoarvioinnin loppuraportti PDF (lokakuu 2019)
Blogi: Kalatalouspolitiikan tavoitteena alkutuotannon kehittäminen
Suomen kalatalouspolitiikan strategisena tavoitteena on luoda kalataloudelle kilpailukykyinen toimintaympäristö, joka kannustaa ja mahdollistaa alan arvoketjun kestävän kasvun ja uudistumisen. Erityisenä painopisteenä on ollut kotimaisen kalastuksen ja vesiviljelyn edistäminen. Miten tässä tavoitteessa on tähän mennessä onnistuttu?
Vesiviljelyn kasvuun tarvitaan pelisääntöjä
Kilpailukykyisen toimintaympäristön kehittäminen ei ole helpoimpia tehtäviä, koska alan ulkopuolisilla tekijöillä on suuri vaikutus kalatalouteen. Erityisesti ympäristöpolitiikka vaikuttaa kalatalouden toimintaedellytyksiin. Vesiviljelyssä on jo vuosikymmeniä rakennettu tiiviimpää yhteistyötä ympäristöviranomaisten kanssa. Edistys on ollut tuskastuttavan hidasta, mutta jotain on saatu aikaiseksi: Uusia lupia on pitkästä aikaa myönnetty niin merelle, sisävesille kuin kiertovesikasvatukseen. Vesiviljelyssä tavoitellaan noin 12 miljoonan kilon lisäkasvua, josta vajaa 4 miljoonaa kiloa voi toteutua jo nyt myönnettyjen uusien lupien avulla. Suurin osa uudesta kapasiteetista on syntynyt suurin panostuksin kiertovesikasvatukseen, jossa ruokakalan tuotantoa ei ole vielä saatu kannattavaksi.
Merikasvatus olisi puolestaan viime vuosien hintatasolla hyvinkin kannattavaa, mutta kasvun esteeksi on nousemassa uusia haasteita. Meriviljelyn edistäminen edellyttää tiukkeneviin ympäristörajoitteisiin liittyvien pelisääntöjen sopimista ympäristöviranomaisten kanssa. Vesiviljelyn innovaatio-ohjelmassa etsitään tutkijoiden, viranomaisten ja yrittäjien pitkäjänteisenä yhteistyönä ratkaisuja meri- ja kiertovesikasvatuksen ongelmiin. Vesiviljelyyn sopivia tuotantoalueita viedään myös merialuesuunnitelmiin ja kaavoitukseen.
Silakan markkinat monipuolistuvat
Kemiönsaareen perustettiin ensimmäinen kotimainen kalajauhotehdas. Kalajauhotehdas oli suomalaisen kalatalouden strateginen investointi, joka paransi suomalaisen silakankalastuksen toimintaedellytyksiä. Investoinnilla luotiin uudet merkittävät markkinat silakankalastajille ja myös kilpailukykyä Suomen vesiviljelylle. Investointi mahdollisti Itämeren ravinteita kierrättävän kalarehun ja ympäristöystävällisen kotimaisen arvoketjun. Kalajauhotehdas loi vakautta silakan hintoihin, millä on ollut suuri merkitys tilanteessa, jossa elintarvikesilakan vientiä on rajoitettu ja turkistalous on laskusuhdanteessa. Laskevat kalastuskiintiöt ovat silakankalastuksen ja silakkateollisuuden suurin ongelma. Myönteistä on, että silakan dioksiinipitoisuudet laskevat edelleen ja silakan jalostus elintarvikkeeksi kiinnostaa jälleen teollisuutta. Myös lisäarvotuotteiden ja sivuvirtojen tutkimukseen panostetaan.
Rannikkokalastuksen ongelmia ei ole saatu vähenemään
Rannikkokalastus on edelleen pahoissa vaikeuksissa. Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamia ongelmia ei ole erilaisissa yhteistyöelimissäkään pystytty ratkaisemaan tai lieventämään. Kalastajat pitävät rakenneohjelmasta maksettuja hylje- ja merimetsokorvauksia riittämättöminä ja epäoikeudenmukaisesti kohdistettuina. Kalastuksen innovaatio-ohjelmassa testattavat hylkeenkarkottimet saattavat olla osaratkaisu haittojen lieventämiseksi. Kalastajien määrä rannikolla laskee ja keski-ikä nousee. Uusia kalastajia on tullut vähän. Aloittavien kalastajien tukimuodot eivät nykyisellään toimi. Saaliiden vähentyessä yhä useampi kalastaja jalostaa ja myy saaliinsa suoraan kuluttajalle. Rahastosta on voitu tukea jalostusta tai muita tuotannon monipuolistamiseen liittyviä investointeja niin meri- kuin sisävesialueella.
Sisävesien kalavarat paremmin käyttöön
Sisävesien kaupallisen kalastuksen kehitysedellytykset ovat olleet rannikkoa paremmat. Sisävesikalastuksen pyyntitekniikan kehittämiseen paneudutaan kalastuksen innovaatio-ohjelmassa ja kalatalousryhmien rooli sisävesikalastuksen kehittämisessä on ollut paikoin merkittävä. Erityisesti Kainuuseen ja Pohjois-Suomeen on saatu uusia nuoria kalastajia. Näille alueille on myös syntynyt kalastajien yhteenliittymiä, jotka jalostavat paikallisia tuotteita. Sisävesien muikku- ja kuhasaaliit ovat kasvaneet ja särkikaloja hyödynnetään entistä tehokkaammin. Tuontilohen korkea hinta on parantanut luonnonkalan kehitysedellytyksiä. Luonnonkalan menekki on ollut hyvä ja kalanjalostusteollisuus on etsinyt vaihtoehtoisia raaka-aineita sekä panostanut luonnonkalan keräilyyn. Kalastajien keskinäinen yhteistyö ja tietojen vaihto on sosiaalisen median avulla tiivistynyt.
Luonnonvarakeskus arvioi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman vaikuttavuutta. Jatkuvan arvioinnin tuloksia tiivistetään muun muassa kalatalousverkoston blogikirjoituksiin, kalamarkkina- ja olosuhdekatsauksiin sekä teemakohtaisiin raportteihin.
Teksti: Jari Setälä, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus.