L-S Kalatalouskeskuksen “Saaristomeren kala-aitat” -hankkeen tavoitteena oli parantaa Saaristomerellä tarjottavien kala-alan palveluiden näkyvyyttä ja tunnettavuutta eli lyhyesti ja ytimekkäästi laittaa kala kartalle.

– Saaristomereltä löytyy paikallisen kalan myyntipaikkoja, kalastusoppaita, kalastustarvikemyyntiä ja erityiskalastuskohteita, mutta niiden sijainti- ja yhteystietoja ei ole ollut löydettävissä mistään, kertoo hankkeen vetäjä, kalatalousneuvoja Anu Niinikorpi. Yritysten asiakaskunta on koostunut pääasiassa paikallisista asukkaista, mutta tiedossa oli, että satunnaisetkin kesäasukkaat ja matkailijat esimerkiksi Saariston rengastiellä ostaisivat mielellään lähellä kalastettua tai kasvatettua kalaa ja hyödyntäisivät paikallisia palveluja.

Palvelulle oli tarvetta

Kala-alan yrittäjille ja yrityksille tarjottiin mahdollisuutta saada tietonsa verkkosivustolle, josta asiakkaat löytäisivät keskitetysti kala-alaan liittyvien yritysten tiedot sekä muuta saariston palveluihin liittyvää tietoa. Yhteydenotot yrityksiin tapahtuivat puhelimitse.

– Suhtautuminen oli pääasiassa hyvin ystävällistä ja kiinnostunutta; yrittäjälle vaivaton ja maksuton mahdollisuus saada lisää näkyvyyttä otettiin avosylin vastaan, Niinikorpi toteaa.

Kerätyt tiedot toimitettiin Finserve Oy:lle, joka ylläpitää ja tuottaa muitakin matkailuaiheisia Internet-sivustoja sekä nettilehtiä. Finnserven avaamassa palvelussa http://www.finlandarchipelago.com/ oli hankkeen päättyessä kartalla 48 kalanmyyjää ja kalastajaa, 5 kalastustarvikemyyjää, 16 kalastusopasta ja 4 erityiskalastuskohdetta. Sivut ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Tiedottaminen tärkeässä roolissa

Finland Archipelago verkkosivujen ja Facebook-sivujen avautumisesta tiedotettiin yrityksiä, jotta ne voisivat jakaa tietoa palvelusta myös omilla sosiaalisen median kanavillaan. Facebook-sivun näkyvyyttä lisättiin ostamalla ensimmäiselle julkaisulle mainosaikaa, jonka ansiosta yli 1 700 ihmistä näki julkaisun. Alueen kunnat ja sanomalehdet saivat omat tiedotteet. Hanke on ollut esillä myös L-S Kalatalouskeskuksen kotisivuilla elokuusta lähtein, ja sitä on markkinoitu yhdistyksen Facebook-sivulla sekä jaettu Twitterissä.

Niinikorpi kertoo, että huhtikuussa käynnistyneen hankkeen aikataulu oli hiukan liian tiukka, mikä johti siihen, että verkkosivuja ei ehditty saada auki aivan matkailukauden alkuun.

– Muiden vetämieni hankkeiden kohdalla aikataulu on ollut väljempi, työskentely yhteistyötahojen kanssa suunnitelmallisempaa ja tiedotus hankkeen etenemisestä tiiviimpää. Olen kokenut, että tämä auttaa hankkeen etenemistä, sillä kuten sanotaan, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Hankerahoituksen ja maksatuksen haku sujuvaa

Rahoituksen haun Niinikorpi koki kohtuullisen helpoksi.

– Tämä hanke oli ensimmäinen kosketukseni Hyrrään ja EMKR-hankkeisiin, joten opeteltavaa riitti, mutta Hyrrä ohjasi uutta käyttäjää, ja lisäksi kalatalousaktivaattori vastasi lukuisiin esitettyihin kysymyksiin aina nopeasti. Jouduimme yhden kerran täydentämään hakemusta puutteellisten liitteiden vuoksi.

Maksatusprosessi vaati perehtymistä kirjanpidon järjestämisen osalta, mutta vaikutti Niinikorven mukaan muuten aivan kohtuulliselta ja vaatimukset esimerkiksi liitteiden suhteen ovat järkeenkäyviä ja käytännöllisiä.

– On suuri helpotus maksatushakemuksen laatimisen kannalta, että yleiskuluihin on varattu kiinteämääräinen rahoitus, eikä joka puhelusta, toimistotarvikkeesta tai osuudesta työtilakuluihin tarvitse olla laskelmaa.

Hanke toteutti Saaristomeren kalatalousstrategian painopistettä ”Kalavarojen hyödyntämis- ja jalostusasteen nosto”, ja sille myönnettiin 6 100 euron tuki Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmän rahoituskehyksestä.

Hankkeessa luotuja sivuja päivitetään edelleen. Tavoitteena on, että myös alueen muut matkailupalveluorganisaatiot linkittäisivät Finland Archipelago -sivuston omille sivuilleen. Mikäli kala-alan yrittäjä haluaa tietonsa mukaan, yhteystieto löytyy Finland Archipelago -verkkosivuilta. Kannattaa käydä muutenkin tutustumassa, ja käyttää paikallisia palveluja, nyt kun tietää, mistä ne löytyvät!

Kirjoittaja:

Maria Saarinen
kalatalousaktivaattori
Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä
maria.saarinen@sameboat.fi
0400 260 094

MMM avasi määräaikaisia hakutoimenpiteitä: Ilmoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan määräaikaisen hakumenettelyn avaamisesta

Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut uusia hakuohjeita. Uudet hakuohjeet ovat nyt saatavilla seuraaville toimenpiteille:

Kestävä kalastus – art. 29 – osaaminen ja vuoropuhelu
Kestävä kalastus – art. 30 – tulonlähteiden monipuolistaminen
Kestävä kalastus – art. 38 – kalastuksen ympäristöinvestoinnit
Kestävä kalastus – art. 42 & 44 – saaliin arvon lisääminen
Kestävä vesiviljely – art. 49 – vesiviljelyn neuvontapalvelut
Paikallinen kehittäminen – art. 63 – kalatalouden toimintaryhmät
Kalan jalostus ja kauppa – art. 69 – kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus

Maa- ja metsätalousministeriön sähköinen saalisilmoitusjärjestelmä on uudistunut

Merialueen saalisilmoituspalveluun kirjautumisessa on tapahtunut merkittävä muutos 21.12.2017 alkaen.
Järjestelmään pääsyä varten asiakas tarvitsee uuden ELU2-käyttäjätunnuksen.

ELU2-käyttäjätunnuksena toimii asiakkaan kalatalousviranomaiselle toimittama sähköpostiosoite. Asiakkaalle toimitetaan kyseiseen kalastusviranomaiselle toimitettuun sähköpostiosoitteeseen järjestelmään pääsyyn tarvittavat tiedot. Mikäli asiakkaalle ei ole sähköpostiin tullut kirjautumistietoja, tulee asiakkaan olla yhteydessä kalatalousviranomaiseen.

Lisäksi asiakkaan tulee olla alusasiakkaana (kalastusaluksen päällikkönä/allekirjoittajana) vähintään yhdessä kalastusalusrekisteriin merkityssä aluksessa, jolla harjoitetaan kaupallista kalastusta tai kaupallisena kalastajana harjoittaa kalastusta vain ilman kalastusalusta.

Merialueen saalisilmoitusjärjestelmä koskee alle 10 metriä pitkiä kalastusaluksia, jotka harjoittavat kaupallista kalastusta.

Järjestelmää käyttäen voi tehdä seuraavat merikalastusta koskevat ilmoitukset:

• Purkamisilmoitus kiintiöityjen kalalajien osalta (Laki 1188/2014 21§ Alle kymmenmetrisen kalastusaluksen kalastuskiintiöjärjestelmään kuuluvia kalalajeja koskevat saalisilmoitukset)
• Rannikkokalastusilmoitus kaikkien rannikkokalastussaaliiden osalta (Laki 1188/2014 22§ Alle kymmenmetrisen kalastusaluksen muita kuin kiintiöjärjestelmään kuuluvia kalalajeja koskevat saalisilmoitukset)

Sähköinen saalisilmoituspalvelu löytyy osoitteesta: https://saalisilmoitus.mmm.fi

Tarvittaessa lisätietoja antavat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Kalatalouspalveluiden Valvontaryhmä
Jari Hakala
Markus Leppikorpi
Niklas Ulenius
Paavo Suominen
Markku Nousiainen
Lars Sundqvist
Jukka Lähde
Ari Suominen
Petri Savola
Maria Uusitalo

Varsinais-Suomen ELY-keskus
Sähköposti on muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Puhelinvaihteen numero: 0295 022 500

Tuen avulla yritys pystyy kehittämään tuotantoprosessejaan, mikä vaikuttaa kalojen hyvinvointiin, tuottavuuteen ja työntekijöiden työhyvinvointiin.

Taimen-yhtiöt on kala-alan johtava toimija Suomessa ja Ruotsissa, sillä on yhteensä 30 tuotantolaitosta. Yli 50 vuotta toiminut yritys on osannut hyödyntää myös EMKR-tuen mahdollisuudet.

– Olemme olleet EU-tukikuvioissa siitä lähtien, kun se on ollut mahdollista. Tuilla on iso merkitys toimintaamme. On tärkeää, että voimme kehittää toimintaamme, koska itse kalanviljelyssä lupakiintiöt pienenevät jatkuvasti, toimitusjohtaja Auli Kuusela toteaa.

Hän laskee, että yritys on saanut rahoitusta yli kymmeneen EMKR-hankkeeseen. Suurin osa on ollut tukea kone- ja laitehankintoihin, lisäksi heillä on ollut yksi rakennusprojekti. Rahoitusta on saatu muun muassa lajittelukoneen ja työlautan hankintaan, kalojen toimituksien kestopakkauksiin, nostolaitteeseen, joka helpottaa kalojen perkausta, ruodonpoistolaitteeseen ja rokotuskoneeseen.

– Rahoitukset ovat tulleet tarpeeseen. Olemme pystyneet nykyaikaistamaan tuotantoa, edistämään kalojen hyvinvointia ja lisäämään työtekijöiden työhyvinvointia, Kuusela arvioi.

Rahoituksen hakeminen on Kuuselan mukaan nykyään kohtuullisen helppoa, sillä Hyrrä-järjestelmää on kätevä käyttää. Hänestä sitä voisi kehittää niin, että yrityksen perus liitteet (tilinpäätöstiedot ym.) tallentuisivat järjestelmään kalenterivuoden ajaksi. Se nopeuttaisi entisestään hakuprosessia.

– Meillä tehdään useita hakemuksia vuodessa. Vie turhaa aikaa, kun pitää joka kerta liittää yrityksen perustiedot uudelleen.

Taimen Oy:n toimitusjohtaja on tyytyväinen tukipäätöksiin, sillä hyvin perustelluille hankkeille on tullut rahoitusta. Tiukasti lupasäännöstellyn kalankasvatuksen alalla hankerahoitus mahdollistaa yhtiön kehittämissuunnitelmat.

Kala elää nosteessa

Ruokakalan suosio on viime vuosina ollut kasvussa, mikä näkyy myös Taimen-yhtiöissä.

– Tällä hetkellä me emme pienten lupakiintiöiden takia pysty tuottamaan niin paljon kuin olisi kysyntää, Kuusela sanoo.

Taimen-yhtiöiden kokonaistuotanto on vuosittain noin kahdeksan miljoonaa kiloa. Konserni on erikoistunut kirjolohen kasvatukseen ja jalostukseen sekä järvi- ja meritaimenen, järvi- ja merilohen ja saimaannieriän istukastuotantoon. Se hallitsee 60 prosenttia Suomen kirjolohen ruokakalatuotannosta ja on ainoa yritys Suomessa, joka pystyy tarjoamaan tuoretta kalaa tukkureille ja jatkojalostukseen ympäri vuoden.

Kalankasvatus on tehokas tapa tuottaa ruokaa, sillä se kasvaa rehukilolla täsmälleen kilon ja pärjää lihantuotantoon verrattuna hyvin elinkaariajattelussa.

Tuetut hankkeet (EMKR-tuen osuus yhteensä 72 356,51 euroa):

• Vaa’ituksen ja mädin käsittelyn parantaminen
• Kestopakkaukset kalojen toimituksiin
• Nostolaite perkaukseen sekä ruodonpoistolaite
• Vaa’itusjärjestelmän parantaminen kalojen punnitus- ja etiketöintiprosessia sekä vientiä varten
• Pakkauskone kalan pakkaamiseen

Hankkeet ovat saaneet tukea EMKR-toimenpiteestä Vesiviljelyn investoinnit (art. 48.1.a-d, f-h).

Etelä-Suomen kalatalousryhmän lehdistötiedote

Kuluttajat haluavat tuoretta ja läheltä pyydystettyä kalaa, mutta kalasaaliit ja kalastajien määrä vähenevät Itämeren alueella koko ajan. Merkittävä yhteinen tekijä saaliiden vähenemiseen on voimakkaasti kasvaneet hylje- ja merimetsokannat. 14 kalatalousryhmää Ruotsin, Suomen, Viron ja Saksan rannikkoalueilla ovat käynnistäneet yhteishankkeen, jonka tavoitteena on etsiä uusia keinoja kalastajien ja haittaeläinten yhteiseloon.

Itämerellä hylje- ja merimetsokannat ovat kasvaneet voimakkaasti. Hylkeet syövät pyydyksiin menneet kalat niin, että kalastaminen käy mahdottomaksi heti kun hylkeitä on lähivesillä. Merimetsot hajottavat ja ajavat tehokkaalla joukkokalastamisella kalaparvet pois perinteisiltä elinalueiltaan.

Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamat ongelmat rannikonläheiseen, perinteiseen ammattikalastukseen on jo tunnistettu. Hylje on petoeläin, joka syö 5-6 kg kalaa päivittäin. Tutkimuksissa on todettu, että hylkeet vierailevat säännöllisesti kalastajien pyydyksissä, ja syövät ensisijaisesti kalastajien pyydyksiin jääneitä kaloja. Noin 50.000 yksilön hyljekanta syö siten vuositasolla 100 miljoonaa kiloa kalaa, mistä suuri osa on pois ammattikalastajien saaliista ja siten myös pois kuluttajien mahdollisuuksista nauttia läheltä pyydystettyä tuoretta kalaa. Haitta on niin suuri, että useissa kalastajayhteisöissä todetaan, että ellei asiaan saada muutosta, ei muutaman vuoden päästä kukaan enää voi kalastaa, kun vahingot ovat tuloja suurempia.

On toivottavaa, että nopeasti löydetään uusia keinoja saaliiden turvaamiseen. Siksi 14 kalatalousryhmää Suomen, Ruotsin, Viron ja Saksan rannikkoalueilla ovat käynnistäneet yhteishankkeen, jonka tavoitteena on löytää uusia keinoja kalastajien ja haittaeläinten hyvään rinnakkaiseloon ammattikalastuksen tulevaisuuden turvaamiseksi. Ammattikalastus on aina ollut keskeinen saaristoelinkeino joka pitää saaristokyliä edelleen asuttuina ja elinvoimaisina. Koska asia on merkittävä niin kalastajille, saariston ja rannikon asukkaille kuin myös kuluttajille, on Etelä-Suomen kalatalousryhmä ESKO ottanut asiassa aktiivisen roolin ja lähtenyt vetämään yhteistä projektia.

Hankkeessa on tarkoitus yhdistää eri maissa toimivien, luonnonvaroihin erikoistuneiden tutkimuslaitosten tuloksia ja näkemyksiä sekä ammattikalastajien kokemuksia ja näkemyksiä. Lisäksi pyritään löytämään uusia keinoja ammattikalastuksen ja siihen vaikuttavien haittaeläinten hyvään rinnakkaiseloon. Jo olemassa olevia toimintamalleja ovat esimerkiksi hylkeenkestävät pyydykset, hyljekarkottimet ja suojametsästys pyydysten lähellä. Uudet menetelmät ovat tervetulleita.

FAKTARUUTU:

Itämeren ammattikalastajien yhteistyöhön mukaan lähteneet 14 EU:n kalatalousryhmää ovat:

• Etelä-Suomen Kalatalousryhmä ESKO
• Saaristomeren Kalatalouden toimintaryhmä
• Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimitaryhmä
• Perämeren rannikon kalatalousryhmä
• Pohjanmaan rannikon toimintaryhmä
• LAG Leader Stockholmsbygd
• Leader Gute
• Leader Mittland Plus
• Leader Nordvästra Skåne med Öresund
• LEADER sydöstra Skåne
• SydostLeader
• Leader Gästrikebygden
• West Mecklenburg Baltic Sea coast FLAG
• Harju Kalandusühing

Kalatalousryhmät ovat osa Euroopan Unionin laajaa yhteistyöverkostoa, joiden tehtävänä on edistää kalatalouselinkeinoa paikallisin voimin. Kalatalousryhmät toimivat laajassa yhteistyössä elinkeinojen, kuntien ja järjestöjen kanssa, ja rahoittavat elinkeinon kehittämishankkeita. (www.sepra.fi/esko). Hankkeet rahoitetaan Euroopan Meri- ja kalatalousrahaston sekä eri valtioiden oman rahoituksen kautta. Lisäksi hankkeeseen osallistuu tutkijoita kansallisista tutkimuslaitoksista kuten Suomen Luonnonvarakeskus LUKE, Statens Lantbruksuniversitet SLU Ruotsista ja Eesti Marine Institut Virosta.

Lisätiedot:
Esko Taanila
projektipäällikkö
Leader Sepra / Etelä-Suomen kalatalousryhmä ESKO
p. + 358 44 3774516
esko.taanila@sepra.fi

Päätös kilohailisaaliita koskevan joustomekanismin soveltamisesta vuonna 2018 – Lue lisää SAKL:n sivuilta

Kala – kohtalo vai kutsumus?

Kalatalouden historia ja tulevaisuus yksissä kansissa

Kalatalouden tarina on yksi Suomen historian jännittävimmistä sivupoluista. Se, mikä alkoi eräkauden kalastuksena, on ajan virrassa muovautunut moderniksi luonnonvarataloudeksi – kalastuksen, kalanviljelyn, kalanjalostuksen ja kalakaupan tiiviiksi verkostoksi.

Itsenäisen Suomen juhlavuoden kunniaksi Pro Kala julkaisee 13.12.2017 kirjan Kala – kohtalo vai kutsumus? Teos on kiehtova sukellus suomalaisen kala-alan menneisyyteen ja tulevaisuuteen.

Yrittäjien tarinoissa avautuu huikaiseva näkymä niihin yrityksiin, erehdyksiin ja innovaatioihin, joiden kautta ala on sadan itsenäisen vuoden aikana kehittynyt elinvoimaiseksi ja muuntautumiskykyiseksi elinkeinoksi. Alan tulevaisuuteen kurkistavat kirjassa useat eri alojen tutkijat ja asiantuntijat.

Kirjan painopiste on innovaatioissa – kalatoimiala on elänyt innovaatioistaan jo kauan ennen kuin termi keksittiin. Tausta-ajatuksena kulkee myös vahva usko yhteistyön voimaan. Ala menestyy ennen kaikkea ketjuna, aina alkutuotannosta jalostukseen ja kauppaan.

Teoksen teemat ovat nyt kenties ajankohtaisempia kuin koskaan. Globaalin ruokakriisin edessä kestävä kalatalous vastaa moniin niistä kansainvälisistä kysymyksistä, joita meillä ei ole varaa sivuuttaa. Kala – kohtalo vai kutsumus? on kirja jokaiselle, joka haluaa tuntea alan menneisyyden ja olla mukana luomassa sen tulevaisuutta.

Kirjan voi tilata Pro Kalasta posti- ja toimituskuluja vastaan.

Lisätietoja ja kirjan tilaukset:

Katriina Partanen
toiminnanjohtaja
Pro Kala ry
p. 0400 827 277
katriina.partanen@prokala.fi

Petra Partanen
viestinnänsuunnittelija
Pro Kala ry
p. 040 529 0449
petra.partanen@prokala.fi

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman 2014-2020 muutetut valintaperusteet. Seurantakomiten kokouksessa 14.11.2017 hyväksytyt valintaperusteet korvaavat 12.5.2016 hyväksytyt valintaperusteet. Muutokset on tehty valvonnan toimenpiteiden kriteereihin ja pisteytykseen. Muiden toimenpiteiden ja yleisten valintaperusteiden osalta muutoksia ei ole tehty.

Löydät tietoa hankkeiden valintaperusteista Tuen edellytykset -sivulta.

Maa- ja metsätalousministeriö ryhtyy toimiin, jotta maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa päätetystä Pohjanlahden silakkakiintiön 40 prosentin leikkauksesta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa kalastuselinkeinolle.

Maa- ja metsätalousministeriö on erittäin tyytymätön neuvoston päätökseen siitä, että Pohjanlahden silakan kalastuskiintiöitä pienennettiin 40 prosentilla, vaikka tieteellisessä neuvossa ehdotettiin 32 prosentin vähennystä. Suomi äänesti asetusehdotusta vastaan, sillä ratkaisu ei noudata EU:n yhteisen kalastuspolitiikan periaatteita kalakantojen suurimmasta enimmäistuotosta ja parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon hyödyntämisestä.

Ratkaisu on vaikea kalastuselinkeinon näkökulmasta. Se merkitsee Suomen Pohjanlahden silakan kiintiön putoamista noin 115,5 miljoonasta kilosta noin 69,3 miljoonaan kiloon. Koska EU:n kiintiöjärjestelmä sisältää mahdollisuuden siirtää osa käyttämättömästä kalastuskiintiöstä seuraavalle vuodelle, Suomi voi siirtää tämän vuoden käyttämättömästä kiintiöstään noin 13 miljoonaa kiloa ensi vuodelle. Pohjanlahden silakkakiintiöstä on vuosina 2014–2016 kalastettu noin 90 miljoonaa kiloa, joten siirron vaikutuksesta kalastus supistuisi aiempien vuosien tasosta noin 10 prosenttia. Samalla kuitenkin käytetään siirron tuoma jousto. Sitä ei voida enää käyttää tulevaisuudessa, joten ongelmaan täytyy saada ratkaisu vuoden 2018 aikana.

MMM on kiirehtinyt komissiota tekemään muutosehdotuksen Itämeren monivuotisen hoitosuunnitelman muuttamiseksi siten, että Pohjanlahden silakan kalastuskuolevuuden vaihteluvälejä muutettaisiin parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon mukaiseksi. Tämän jälkeen voitaisiin muuttaa myös kalastuskiintiöitä koskevaa asetusta. Onnistuessaan prosessi johtaisi kalastuskiintiön korottamiseen tieteen mukaisesti vielä vuoden 2018 aikana.

MMM harkitsee myös kaikkia muita käytettävissä olevia keinoja, kuten esimerkiksi kiintiövaihtoja muiden maiden kanssa, elinkeinon tilanteen helpottamiseksi. Mahdollisten toimenpiteiden käyttöönottoa täytyy arvioida huolella, jotta ne todella helpottavat tilannetta, eivätkä aiheuta ongelmia pitkällä aikavälillä.

Lähde: MMM tiedote 20.10.2017