Kategoria: Ajankohtaista

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Suomen toimintaohjelmasta 2014–2020 rahoitettiin meripolitiikan toimenpiteitä yhteensä noin kymmenellä miljoonalla eurolla. Toimenpidekokonaisuudesta tilattiin arviointi Gaia Consultingilta. Arvioinnin mukaan meripolitiikan koordinointi ja viranomaisyhteistyö parantuivat, mutta kunnianhimoisiksi asetetut tavoitteet jäivät osin saavuttamatta.

Meripolitiikka oli ensimmäistä kertaa mukana Suomen EMKVR-toimintaohjelmassa ohjelmakaudella 2014–2020. Meripolitiikan toimenpiteiden keskeiset tavoitteet olivat:

• meren tilan parantaminen
• merialueiden valvonnan kehittäminen
• merialueita koskevan tiedon ylläpito ja seuranta
• merialuesuunnittelun edistäminen
• meriosaamisen kehittäminen
• kansallisen meripolitiikan kehittäminen.

Meripolitiikassa rahoitettiin mm. merellisen monialaonnettomuuden hallintajärjestelmän luomista, merialuesuunnittelun koordinaation kehittämistä sekä selvityksiä rantojen roskaantumisesta ja vedenalaisen melun vaikutusalueista. Lisäksi rahoitettiin itämeri.fi-sivusto, joka tarjoaa tietoa Itämerestä ja kokoaa yhteen keskeiset suomalaiset meriaineistot ja -palvelut. Meriosaamista pyrittiin vahvistamaan kehittämällä toimijoiden osaamista ja verkostoitumista.

Meripolitiikan arvioinnissa tarkasteltiin toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä hallinnon menettelyiden toimivuutta. Tarkastelussa oli 18 meripolitiikan hanketta, jotka toteutettiin vuosina 2016–2020. Arvioinnin aikana vielä kesken olleet hankkeet jätettiin tarkastelun ulkopuolelle.

Meripolitiikan johtaminen ja viranomaisyhteistyö parantuivat

Arvioinnin mukaan meripolitiikan toimenpidekokonaisuus paransi meripolitiikkaan liittyvää poikkihallinnollista viranomaisyhteistyötä. Hallinnonrajat ylittävä yhteistyö mahdollisti meripolitiikan toimenpiteiden laaja-alaisuuden sekä sellaisten toimenpiteiden rahoittamisen, jotka jäävät eri hallinnonalojen väliin.

Meripolitiikkaa rahoitettiin ensimmäistä kertaa, joten yhteistyörakenteita ei ollut valmiina, vaan ne piti perustaa.

Meripolitiikkaa ei ollut ennen tätä kautta, ja EMKR:stä saatu rahoitus on ollut keskeisessä roolissa yhtenäisen kansallisen meripolitiikan luomisessa sekä EU:n meripolitiikan integroimisessa kansalliseen meripolitiikkaan, toteaa ympäristöneuvos Jussi Soramäki, joka toimi meripolitiikan rahoituksen ohjausryhmän puheenjohtajana.

Toimenpidekokonaisuus on arvioinnin mukaan lisännyt myös meripolitiikan strategista suunnittelua ja johtamista.

Tavoitteet olivat liian kunnianhimoisia suhteessa rahoitukseen – kehitettävää myös viestinnässä ja sidosryhmäyhteistyössä

Arviointiraportin keskeinen kritiikki kohdistui meripolitiikan toimenpiteiden riittämättömyyteen suhteessa asetettuihin kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Vaikka jokaisessa teemassa toteutettiin hyviä ja onnistuneita hankkeita, ei tavoitetiloja kuitenkaan saavutettu.

Merialuevalvonnassa toteutettiin monipuolisesti toimia ja tavoitteisiin päästiin melko hyvin. Vaikutuksia kustannustehokkuuteen ja johtamisen kehittämiseen on kuitenkin vaikea arvioida, sillä ne saattavat toteutua vasta pidemmällä aikavälillä. Merialuesuunnittelun edistämisessä keskeisenä tavoitteena oli ihmistoimintojen ja luonnonsuojelun yhteensovittaminen. Merialuesuunnitelman laatiminen luo arvioinnin mukaan edellytyksiä tällaiselle yhteensovittamiselle, mutta ei itsessään takaa sen onnistumista.

Meren tilan parantamisessa asetetut tavoitteet olivat hyvin kunnianhimoisia. Hankkeissa toteutetut toimet ovat olleet hyviä, mutta niiden merkitys meren tilaan on varsin rajallinen. Arvioinnin mukaan hankkeissa on kuitenkin onnistuttu tuottamaan meriympäristöä koskevaa tietoa sekä jossain määrin ehkäisemään ja lieventämään ympäristöhaittoja. Erityisesti tiekartta kohti roskatonta merta nähtiin onnistumisena. Myös meritiedossa toteutetun itämeri.fi-sivuston arvioitiin saavuttaneen tavoitteensa hyvin.

Meriosaamisessa rahoitettiin useita pieniä hankkeita, joilla ei arvioinnin mukaan ollut realistista mahdollisuutta saavuttaa teemalle asetettuja korkeita tavoitteita, kuten uudenlaisia yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksia, hallinnon ja tutkimuksen vaikuttavuuden parantamista tai liiketoimintojen kasvua. Myös meripolitiikassa rahoitus oli pientä suhteessa tavoitteiden laajuuteen. Hankkeet loivat pohjaa yhtenäisen kansallisen meripolitiikan luomiselle, mutta työtä täytyy vielä jatkaa.

Vaikka tavoitteet olivat liian korkeita suhteessa rahoitukseen, niin pienellä rahalla saatiin kuitenkin aikaan paljon vipuvaikutusta. Esimerkiksi itämeri.fi-sivusto toteutettiin eri toimijoiden hyvässä yhteistyössä, Jussi Soramäki toteaa.

Viestinnässä ja sidosryhmäyhteistyössä onnistuttiin arvioinnin perusteella osittain. Systemaattisen viestintäsuunnitelman puuttuessa yksittäisten hankkeiden merkitys meripolitiikan tavoitteiden kannalta jäi kuitenkin epäselväksi. Parempi kokonaiskuva edistäisi hanketoimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja verkostoitumista.

Arviointiraportin löydät täältä: Meripolitiikan toimenpiteiden loppuarviointi .

Innovaatio-ohjelmien hakemusten valmistelua tukevat hakuklinikat järjestettiin 4.5. ja 1.6.2023.

Alta löydät tilaisuuksissa esitetyn materiaalin:

1. hakuklinikka

2. hakuklinikka

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta tuettavia kalastuksen investointeja koskee niin sanottu 60 päivän aktiivisuusvaatimus, jos investointi liittyy kalastusalukseen. Rahastoa koskeva EU-asetus ei kuitenkaan selkeästi määrittele, mitkä investoinnit katsotaan aluksiin liittyviksi. Ongelmaa selvitetään Euroopan komission kanssa ja vastausta odotetaan kesän aikana.

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) voidaan rahoittaa kalastukseen liittyviä investointeja. Rahastoa koskevassa EU-asetuksessa on säädetty, että aluksille tehtävien investointien tukikelpoisuuden edellytyksenä on 60 päivän aktiivisuusvaatimus, eli aluksen on täytynyt olla aktiivisessa kalastuskäytössä vähintään 60 päivänä kahden edellisen kalenterivuoden aikana. Asetusteksti ei kuitenkaan selkeästi määrittele, mitkä investoinnit tulkitaan aluksille tehtäviksi investoinneiksi. Esimerkiksi passiivisten pyydysten ja pelastuspukujen osalta ei siis ole selvää, ovatko ne asetuksen tarkoittamia aluksille tehtäviä investointeja ja siten 60 päivän aktiivisuusvaatimuksen piirissä.

Aiemmalla rahastokaudella (2014–2020) EU-asetus mahdollisti aktiivisuuden tarkastelun myös kalastajakohtaisesti. Tällöin esimerkiksi pyydyksiä oli mahdollista käyttää usealla eri aluksella ja aktiivisiksi kalastuspäiviksi laskettiin kaikkien näiden alusten pyyntipäivät. Samoin jäältä ilman alusta tapahtuva talvikalastus oli mahdollista laskea mukaan 60 päivän aktiivisuusvaatimukseen. Uusi asetus ei enää mahdollista tätä tulkintaa. Näiden lisäksi asetusteksti tuo haasteita aloittavien kalastajien investointien tukemiseen.

Maa- ja metsätalousministeriö on keskustellut asiasta Euroopan komission kanssa ja pyytänyt tulkintaohjetta asetuksesta. Komission tulkintaa odotetaan kesän aikana. Maa- ja metsätalousministeriö on ohjeistanut EMKVR:n tukipäätöksistä vastaavia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia odottamaan komission tulkintaohjetta, ennen kuin ne tekevät tukipäätöksiä investointihankkeisiin, jotka mahdollisesti tulkitaan aluksille tehtäviksi investoinneiksi ja joissa 60 päivän aktiivisuusehto ei täyty. Näin vältetään riski siitä, että virheellisesti vastoin EU-asetusta myönnetty tuki jouduttaisiin myöhemmin perimään takaisin.

Maa- ja metsätalousministeriö järjestää avoimen keskustelutilaisuuden hyljekorvausten mallista ja aloittavien kalastajien tukijärjestelmästä.  Tilaisuus järjestetään Teams-kokouksena 13.6.2023.

Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut hyljekorvausmallia sekä aloittavien kalastajien tukijärjestelmää, joita rahoitettaisiin Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta 2021–2027. Hyljekorvausjärjestelmällä korvataan hylkeiden kaupalliselle kalastukselle merialueilla aiheuttamia vahinkoja. Aloittavien kalastajien tukijärjestelmän on suunniteltu koostuvan useista tukimahdollisuuksista, kuten investointituesta, koulutussetelistä ja lainan takauksesta.

Uusista tukimuodoista järjestetään avoin keskustelutilaisuus 13.6.2023 klo 13–15 Teams-kokouksena. Tilaisuudessa esitellään suunnitellut tukimuodot ja niistä on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja antaa palautetta. Esitykset ovat suomeksi, mutta kysymyksiä voi esittää myös ruotsiksi. Esitysmateriaalit julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi tilaisuuden jälkeen ja niitä voi kommentoida vielä jälkikäteen.

Tilaisuuteen ei tarvitse erikseen ilmoittautua, vaan mukaan voi liittyä tällä Teams-linkillä:

Liity kokoukseen napsauttamalla tästä.

Monivuotisten innovaatio-ohjelmien hakumenettely on käynnissä 7.6.2023 asti. Hakijoille tarjotaan tukea hakemusten valmisteluun avoimilla hakuklinikoilla, ja seuraava klinikka järjestetään 1.6.2023.

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelman yksi päätavoitteista on uudistumisen ja innovaatioiden vauhdittaminen. Monivuotisilla innovaatio-ohjelmilla pyritään koko toimialaa pysyvästi hyödyttävään kehitystyöhön. Lisätietoa hakumenettelystä löydät täältä.

Hakumenettelyn aikana järjestetään kaksi hakuklinikkaa Teams:llä. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille rahoituksen hakemisesta kiinnostuneille. Hakuklinikoilla tarjotaan tukea hakemusten valmisteluun sekä vastataan mahdollisiin kysymyksiin.

Ensimmäinen klinikka järjestettiin 4.5.2023 ja siellä käsiteltiin hakumenettelyn tavoitteita, aikataulua ja hakemusten valmisteluun liittyviä kysymyksiä. Tilaisuudessa esitetyn materiaalin voit ladata täältä.

Toinen hakuklinikka järjestetään 1.6.2023 klo 14.00-15.30. Pääset liittymään hakuklinikan Teams-kokoukseen tästä linkistä. Klinikalle ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

Hakuklinikan järjestelyihin liittyen voit olla yhteydessä: saana.tarhanen@gov.fi.

Maa- ja metsätalousministeriö on avannut monivuotisia innovaatio-ohjelmia koskevan määräaikaisen hakumenettelyn. Hakuaika päättyy 7.6.2023.

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelman yksi päätavoitteista on uudistumisen ja innovaatioiden vauhdittaminen. Monivuotisilla innovaatio-ohjelmilla pyritään koko toimialaa pysyvästi hyödyttävään kehitystyöhön.

Hakumenettelyssä sovelletaan toimenpiteille vahvistettuja valintaperusteita maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän monivuotisen tutkimus- ja kehittämisohjelmia koskevan käyttösuunnitelman mukaisesti. Hakumenettely koskee EMKVR:n Suomen ohjelman toimenpiteitä:

1.1.1: Kaupallisen kalastuksen innovaatiot, kehittäminen ja neuvonta

1.6.1: Ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeet

2.1.1: Vesiviljelyn innovaatiot, kehittäminen ja neuvonta

2.2.1: Kalan jalostuksen innovaatiot, kehittäminen ja neuvonta

2.2.3: Menekinedistäminen

Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään (Hyrrä, https://hyrra.ruokavirasto.fi/login.html) puoleenyöhön mennessä.

Hakumenettelyn aikana järjestetään kaksi hakuklinikkaa Teams:llä. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille rahoituksen hakemisesta kiinnostuneille. Hakuklinikoilla tarjotaan tukea hakemusten valmisteluun sekä vastataan mahdollisiin kysymyksiin. Ensimmäinen hakuklinikka järjestään 4.5.2023 klo 14-15.30. Pääset liittymään ensimmäisen hakuklinikan Teams-kokoukseen tästä.

Hakuklinikan järjestelyihin liittyen voit olla yhteydessä: antony.starr@gov.fi

Toisesta hakuklinikasta tiedotetaan meri- ja kalataloussivustolla myöhemmin.

Päätös haun avaamisesta

Kalatalouden monivuotisten tutkimus- ja kehittämisohjelmien rahoittamiseen sovellettava käyttösuunnitelma

EMKVR:n Suomen ohjelman valintakriteerit

Maa- ja metsätalousministeriö on siirtänyt yritysten kehittämishankkeet jatkuvan hakumenettelyn piiriin 17.4.2023 alkaen. Rahoitusta voi hakea kalastuksen, vesiviljelyn ja kalanjalostuksen yrityslähtöisiin kehittämishankkeisiin toimenpiteistä:

1.1.1: Kaupallisen kalastuksen innovaatiot, kehittäminen ja neuvonta

2.1.1: Vesiviljelyn innovaatiot, kehittäminen ja neuvonta

2.2.1: Kalan jalostuksen innovaatiot, kehittäminen ja neuvonta

Tarkemmat hakuohjeet löytyvät täältä.

EU-rahastojen avulla kehitetään Suomea ja luodaan parempaa arkea jokaiselle. EU-rahoituksesta hyötyvät me kaikki; hankkeilla ja yritysinvestoinneilla parannetaan ympäristöä, yritysten toimintaa, suomalaisten harrastusmahdollisuuksia, tuotetaan laadukasta ruokaa ja varmennetaan suomalaisten turvallisuutta.

Euroopan osaamisen teemavuotta vietetään vuonna 2023. Mutta mitä rahoituksella konkreettisesti tehdään? Tähän kysymykseen saat vastauksia Eurooppa-päivänä, kun viisi mielenkiintoista hanketta kertovat, mitä hyvää he ovat saaneet EU-rahoituksen turvin aikaan. Tule siis juhlimaan kanssamme Eurooppa-päivää Oodiin tiistaina 9.5.2023 klo 9 alkaen! EU-rahoituksen avulla rahoitetut hankkeet astuvat esiin kello 15.

Keskustelijat:
• Elina Suni, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK (Elintarvikeketjun kyberturvallisuus -hanke, EAKR)
• Mia Pakarinen, OTL, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK (Johtajuuden hiomo -hanke, ESR+)
• Katja Mannerström, yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen pakolaisapu ry (Yhteiskuntaorientaatio -hanke, EU:n sisäasioiden rahastot)
• Janne Niemimäki, kalatalouskoordinaattori, Päijänne-Leader ry (Mestari-Kisälli -hanke, EMKVR)
• Anu Kosonen, EtM, ravitsemusasiantuntija, Mind Coach®, Pirteeks (KickCare-hanke, EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus)

Lue lisää Eurooppa-päivästä tapahtuman omilta sivuilta: https://www.eurooppapaiva.fi/

Lisätietoja:
Leena Lyra, TEM

Hankesuunnitelmassa kuvataan hankkeen tarve ja tausta sekä suunnitellut toimenpiteet, toteutustapa ja kustannukset. Hyvä hankesuunnitelma toimii hankkeen runkona, vähentää lisätietopyyntöjen tarvetta ja sujuvoittaa päätöksentekoa. Liitä hankesuunnitelma Hyrrään, kun jätät tukihakemuksen.

Seuraaviin toimenpiteisiin on lisätty hankesuunnitelmat:

• Kalastuksen investoinnit
• Moottorien vaihto ja energiatehokkuuden parantaminen
• Investoinnit pyydysten valikoivuuteen ja suojaamiseen sekä eläinten hyvinvointiin
• Vesiviljelyn investoinnit
• Kalan jalostuksen kasvu- ja kehitysinvestoinnit

Hankesuunnitelmat löydät täältä.

Maa- ja metsätalousministeriö on avannut määräaikaisen hakumenettelyn menekinedistämisen toimenpiteessä. Haku päättyy 10.3.2023.

Haun tavoitteena on tukea sellaisia yleishyödyllisiä hankkeita, jotka edistävät ympäristösertifioitujen kalatuotteiden markkinoille pääsyä. Haku on auki kollektiivisille tuensaajille.

Hakuaika päättyy 10.3.2023. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään (Hyrrä, https://hyrra.ruokavirasto.fi/login.html) puoleenyöhön mennessä. Hyrrässä tukea tulee hakea ohjelmakauden 2021–2027 toimenpiteestä menekinedistäminen, joka löytyy EMKVR-hankehakemus-valikon alta.

Päätös haun avaamisesta (PDF)

Alustava suunnitelma loppujen hakumenettelyiden avaamisesta on julkaistu 22.12.2022. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa.

Suunnitelma löytyy täältä.