Kategoria: Ajankohtaista

Kalatalouden innovaatiopäivät järjestettiin 4.-5.11.2021 Vantaalla Scandic Aviacongressissa. Tapahtumassa pidettyjen esitysten materiaalit löydät alta.

Tapahtuman ohjelma

Videotallanteet torstain esityksistä löydät täältä.

Torstain 4.11. esitykset

Kotimaisen kalan ja kala-alan parempi tulevaisuus. Kotimaisen kalan edistämisohjelma on käynnistynyt. 
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma

Vesiviljelyn innovaatioverkosto ja spin off -hankkeita
Johtava tutkija Jouni Vielma, Luonnonvarakeskus

Miten mahdollistetaan kestävä tuotannon kasvu merialueilla
Tutkija Markus Kankainen, Luonnonvarakeskus 

Vesiviljelyn kasvun mahdollistaminen sisävesillä
Tutkija Jani Pulkkinen, Luonnonvarakeskus 

Tutkimuksen ja kalastuksen välinen kumppanuus

Rysäpyydyksen kalamäärälaskurin sekä autonomisesti liikkuvan hyljekarkottimen kehitystyö vauhdissa (esitys sisältää animaatioita, jotka eivät näy pdf-tiedostossa; koko esitys on katsottavissa tapahtuman videotallenteesta.)
Tutkimusinsinööri Esa Lehtonen, Luonnonvarakeksus 

Sisävesikalastuksen kannattavuus – tuoreita taloudellisia tunnuslukuja
Tutkija Joonas Valve, Luonnonvarakeskus 

Tietoisku uusista EU:n suunnitelmista haitallisten aineiden raja-arvoille ja pitoisuuksien kehitys
Erikoistutkija Panu Rantakokko, THL 

Blue Products -innovaatio-ohjelma

Tiekartta kalan lisäarvoon
Erikoistutkija Jari Setälä, Luonnonvarakeskus

Happosilakat – vaihtoehtoja etikalle
Projektitutkija Nora Logrén, Turun yliopisto, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus

Esikoe tehostetun jäähdytyksen vaikutuksesta silakan laatuun
Tiimipäällikkö Hanna-Leena Alakomi, Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy

Ympäristöohjelma

Kalojen stressin seuranta kortisolia vedestä mittaamalla – mittausmenetelmien arviointia ja uuden kehittämistä
Tutkimuspäällikkö Pekka Kilpeläinen, Oulun yliopisto

Kalaston hoito osana vesistökunnostusverkostoa
Tutkija Pinja Kasvio, Suomen ympäristökeskus 

Innovatiivisia menetelmiä rannikon lisääntymisaluekunnostusten tuloksellisuuden seurantaan
Tutkija Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 

Perjantain 5.11. esitykset

Kala yhteisessä ruokapöydässä
Vuorineuvos Reijo Karhinen, Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin puheenjohtaja 

Erikoistutkija Jari Setälä, Luonnonvarakeskus

Suomen kalatalouspolitiikan pitkäaikainen tavoite on ollut lisätä kotimaisten kalavarojen arvoa. Vajaasti hyödynnetyille kaloille on jo pitkään etsitty käyttömuotoja ja rehuksi menevästä silakasta ja kilohailista haluttaisiin käyttää suurempi osa ihmisravintona. Kalateollisuus pyrkii käyttämään arvokkaat raaka-aineensa entistä tarkemmin. Vasta valmistunut kotimaisen kalan edistämisohjelmakin tähtää siihen, että Suomen kalantuotannon arvo kasvaa ja suomalaiset söisivät jatkossa entistä enemmän kotimaassa tuotettua kalaa.

Blue Products -ohjelmassa on tutkittu uusia tuotantoteknologioita, joiden avulla kalavaroille ja sivuvirroille saataisiin syntymään lisäarvoa. Ohjelmassa on rakennettu yhteistyötä tutkimuksen ja kalateollisuuden välillä. Yhtenä yhteistyövälineenä on vasta valmistunut tiekartta, jonka avulla havainnollistetaan lisäarvotuotteiden valmistuksen taloudellisia mahdollisuuksia Suomessa. Tiekartan laskelmien kautta tutkijat ovat yhdessä kiinnostuneiden yritysten kanssa arvioineet kaupallisen tuotannon edellytyksiä.

Monin paikoin maailmalla lisäarvotuotteiden valmistus kalasta on jo arkipäivää, koska isoissa kalastusmaissa raaka-ainemäärät ovat moninkertaiset Suomeen verrattuna. Täällä ollaan vasta nyt pohtimassa tarkemmin lisäarvotuotteiden valmistusta. Silakka ja lohiteollisuuden sivuvirrat ovat suuria kalavarantoja Suomen, minkä vuoksi tiekartassa on erityisesti arvioitu näihin raaka-aineisiin perustuvia tuotantotapoja.

Silakan jalostuksessa otettiin ensimmäinen askel uuteen tuotantoteknologiaan, kun Suomeen perustettiin ensimmäinen kalajauhotehdas vuonna 2016. Kalajauhotehdas tuottaa kalajauhoa ja kalaöljyä kalarehujen raaka-aineeksi. Tiekartassa arvioidaan menetelmiä, joilla silakasta voitaisiin tuottaa elintarvikekelpoisia tuotteita, joiden arvo voi nousta kalajauhoon verrattuna moninkertaiseksi.

Kalajauhon valmistuksen perusprosessissa kalaa kuumennetaan niin paljon, että menetetään arvokkaita proteiineja. Tiekartassa arvioidaan menetelmiä, joissa proteiinit erotellaan entsymaattisen hydrolyysin ja pH-käsittelyn niin, että arvokkaimmatkin proteiinit saadaan talteen. Entsymaattisen hydrolyysin kautta syntyy kalaöljyä ja proteiinihydrolysaattia. Hydrolysaatit ovat kuivauksen jälkeen monikäyttöisiä jauheita, joita voidaan käyttää lisäravinteina ja hyödyntää esimerkiksi elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudessa. Ne sopivat myös lemmikkieläinteollisuuteen. pH-prosessin avulla erotettuja proteiinikonsentraatteja käytetään yleensä elintarviketeollisuudessa.

Tiekartassa arvioidaan myös märkäekstruusiolla tehdyn nyhtösilakan valmistuksen kannattavuutta. Ekstruusiossa kalaan sekoitetaan kasvisproteiinia, kuumennetaan, paineistetaan, muotoillaan haluttuun muotoon ja jäähdytetään. Nyhtökala on monikäyttöinen ja voi sopia esimerkiksi puikkojen, pihvien, pyöryköiden ja jauhelihan raaka-aineeksi. Prosessissa voidaan käyttää fileitä, perattua tai kokonaista kalaa ja siihen sopii silakan lisäksi muutkin pienet kalat.

Laskelmien perusteella nyhtökalan valmistus silakasta on kannattavaa huomattavasti pienemmillä raaka-ainemäärillä kuin hydrolysaattien ja konsentraattien valmistus. Nyhtösilakan valmistus on kannattavaa jo 300 tonnin vuosittaisella raaka-ainemäärällä, kun proteiinijakeiden valmistus edellyttää miljoonia kiloja kalaa. Myös investoinnit ovat ihan eri tasolla. Nyhtökalan valmistuksen voi aloittaa puolen miljoonan investoinnilla, kun proteiinijakeiden valmistus edellyttää laitoskoosta ja tuotantotavasta riippuen 3,5 – 8,5 miljoonan euron investointia. Tuotantomäärän kasvaessa laitosten kannattavuus paranee. Silakan riittävyys muodostuu isossa laitoksessa riskiksi, koska kiintiöt vaihtelevat paljon ja investoinnin myötä kilpailu raaka-aineesta kasvaisi.

Lohiteollisuuden sivuvirrat ovat monimuotoinen raaka-ainelähde, josta on entsymaattisen hydrolyysin kautta saatavissa silakkaa monipuolisemmin tuotteita. Sivuvirrat ovat rasvaisia, joten niistä saadaan paljon kalaöljyä. Taloudellisesti merkittävin lopputuote on proteiinihydrolysaatti. Lohien ruodot ovat myös niin isoja, että ne ovat siivilöitävissä erikseen. Ne voidaan murskata, jauhaa ja kuivata kalsiumpitoiseksi jauheeksi, jolle on omat markkinat esimerkiksi ravintolisinä. Nahoista voidaan entsymaattisen prosessin kautta tehdä kollageenihydrolysaattia. Nahkojen osuus sivuvirroista on pieni, mutta kollageenihydrolysaatin arvo on ainakin neljä kertaa suurempi kuin tavallisen proteiinihydrolysaatin. Laskelmien perusteella kannattavaan hyödyntämiseen riittää 1,5 miljoonaa kiloa fileointijäännöstä vuodessa. Tämä vastaa noin 7 miljoonasta lohikalakilosta saatua sivuvirtaa. Harvalla kalayrityksellä on yksin niin isoa tuotantomäärää, mutta kannattavan tuotannon edellytykset voivat syntyä useamman yrityksen sivuvirtoja yhdistämällä.

Kalajauholle ja kalaöljylle on tunnetut maailmanmarkkinat. Näin on myös hydrolysaattijauheilla, mutta niiden markkinat ovat vähemmän tunnetut. Blue Products -ohjelma on aloittanut lisäarvotuotteiden kansainvälisten markkinoiden selvityksen. Lisäarvon muodostuksen kannalta olisi kuitenkin tärkeintä, että Suomeen voitaisiin luoda kotimaista raaka-ainetta hyödyntäviä lisäarvotuotteiden arvoketjuja. Vasta kalaöljyt kapseloimalla ja mineraalit ja hydrolysaatit pakkaamalla tuotteita voidaan tarjota kuluttajamarkkinoille, jossa arvonlisä kasvaa huomattavasti. Blue Products -ohjelma tavoitteena on rakentaa jatkossa tiiviimpää yhteistyötä lisäarvotuotteita valmistavien ja markkinoivien yritysten kanssa.

 

Tiekartta on tehty Luonnonvarakeskuksen, VTT:n ja Turun yliopiston tutkijoiden ja Österbottens Fiskarförbundin yhteistyönä. Tiekartasta ja siitä tehty powerpoint -tiivistelmä löytyvät kalatalousverkoston Blue Products -ohjelman sivuilta. Lisätietoa tiekartasta saa erikoistutkija Jari Setälältä: jari.setala@luke.fi.

Määräaikainen hakumenettely hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien saalisvahinkojen korvaamiseksi on auki 1.9.−1.11.2021. Koronavirusepidemiasta johtuvien etätyö- ja turvallisuusmääräysten vuoksi hakemukset tulee jättää ensisijaisesti sähköisesti.

Lisätietoa hakumenettelystä löydät tästä linkistä.

ELY-keskus avaa vuoden 2022 toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden sekä ei-siirrettävien käyttöoikeuksien haun ajalle 18.10. – 3.12.2021 klo 16:15 mennessä.

Kiintiönhaku

Kiintiön haku on mahdollinen vain käyttöoikeuksien haltijoille.

Sähköisesti täytettävä kiintiönhakulomake lähetetään käyttöoikeuden haltijoille sähköpostilla.

Niille siirrettävän ja ei-siirrettävän käyttöoikeuden haltijoille, jotka eivät ole ilmoittaneet sähköpostiosoitettansa ELY-keskukselle, hakulomake lähetetään kirjeenä.
On erittäin tärkeää, että hakuaikaa noudatetaan ja että vuoden 2021 kiintiömaksu on suoritettu ajallaan.

ELY-keskus tekee vuoden 2022 kiintiöpäätökset troolikalastukseen ennen vuodenvaihdetta ja silakan rysäkalastukseen sekä lohenkalastukseen alkuvuonna 2022.

Ei-siirrettävien käyttöoikeuksien- ja kiintiönhaku

Ei-siirrettävien käyttöoikeuksien haku on mahdollinen vain ryhmän I aloitteleville kaupallisille kalastajille, joilla on merialueelle rekisteröity kalastusalus. Tätä koskevan toimijakohtaisen kalastuskiintiön haku vuodelle 2022 tapahtuu samalla lomakkeella kuin ei-siirrettävän käyttöoikeuden haku.

Jaettavissa olevien ei-siirrettävien käyttöoikeuksien määrät ovat seuraavat:
– Silakka / Pohjanlahti / 30/31: 10,000 ‰
– Silakka / Itämeren pääallas ja Suomenlahti / 3D-R30: 8,000 ‰
– Lohi / Itämeren pääallas ja Pohjanlahti / 3BCD-F: 9,341 ‰
– Lohi / Suomenlahti / 3D32: 30,000 ‰

Hakulomake ei-siirrettävän käyttöoikeuden ja sen perusteella myönnettävän kalastuskiintiön hakemiseen on saatavilla pyynnöstä Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.

Hakulomakkeet toimitetaan sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi tai postitse osoitteeseen: Varsinais-Suomen ELY-keskus, PL 236, 20101 Turku, 3.12.2021 klo 16:15 mennessä.

Lomakepyynnöt ja tiedustelut:
Kalastusmestari Aki Koskinen, puh. 0295 023 025 aki.koskinen@ely-keskus.fi
Kalastusmestari Niklas Ulenius, puh. 0295 023 070 niklas.ulenius@ely-keskus.fi

ELY-keskuksen päätös hakemisen määräajasta

 

 

Kalatalouden innovaatiopäivät järjestetään jälleen 4.-5.11.2021 Vantaalla Scandic AviaCongressin tiloissa. Teemana on Kotimaisen kalan edistämisohjelma. Torstain ohjelmaa voi seurata myös etänä.

Tapahtuman ohjelma ja ilmoittautumislomake löytyvät täältä. Ilmoittautuminen päättyy 20.10.2021. 

Maa- ja metsätalousministeriö on avannut hakumenettelyn Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston kalatalouden paikallisiksi toimintaryhmiksi eli kalaleadereiksi. Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut valintakomitean toteuttamaan paikallisten toimintaryhmien ja paikallisten kehittämisstrategioiden valinnan. Valintakomitea antaa palautetta strategioista hakuajan päättymisen jälkeen. Hakijat voivat täydentää hakemustaan annetun palautteen perusteella.

Hakemus liitteineen tulee toimittaa sähköisesti osoitteeseen kirjaamo.mmm@gov.fi viimeistään 2.11.2020 klo 16.15.

Lisätietoa:

Päätös hakumenettelyn avaamisesta

Hakuohje kalatalouden paikalliseksi toimintaryhmäksi hakeville

Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut 29.9.2021 vuodeksi väliaikaisen kauppanimen japaninmattosimpukalle (japansk venusmussla) (Ruditapes philippinarum).

Päätöksen löydät täältä.

Yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä on toteutettu Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa jo kahden ohjelmakauden ajan. Tulevan ohjelmakauden 2021−2027 valmistelut ovat parhaillaan käynnissä, ja tämä alhaalta ylös -periaatteelle pohjautuva menetelmä tullaan näkemään myös uuden rahaston yhtenä painopisteenä. Paikallisten toimintaryhmien eli kalaleaderien strategian valmisteluita tuetaan järjestämällä hakuklinikoita, joissa käsitellään tulevan kauden valmisteluihin liittyviä asioita. Klinikoille ovat tervetulleita niin nykyiset kuin mahdolliset uudetkin ryhmät.

Helmikuussa 2021 järjestettiin ensimmäinen kalaleader-hakuklinikka, jossa käytiin keskustelua strategioiden laatimisesta, vaikuttavuudesta ja strategian toteutumisen mittaamisesta. Toukokuussa 2021 kokoonnuimme pohtimaan osallistavaa strategian laadintaprosessia, toimintaohjelman indikaattoreita sekä yksinkertaistettuja kustannusmenettelyjä. Kolmas hakuklinikka järjestetään juuri hakumenettelyn avautumisen kynnyksellä. Tarkoituksena on käydä läpi hakumenettelyprosessia, budjetointiin liittyviä kysymyksiä sekä kerrata strategialle asetettuja vaatimuksia ja annettuja ohjeita.

Hakuklinikka järjestetään TEAMS-kokouksena perjantaina 17.9.2021 klo 9–11.30 sekä keskiviikkona 22.9.2021 klo 12.30–15.  Ohjelma on sama molempina päivinä, joten voit valita itsellesi paremmin sopivan ajan. TEAMS-linkki lähetetään ilmoittautuneille.

Ilmoittautumisia hakuklinikalle pyydämme 15.9.2021 mennessä seuraavalla lomakkeella:

https://link.webropolsurveys.com/S/6D5CBC0F8B9E6E56

Kysymyksiä kalaleader-hakumenettelyyn liittyen voi lähettää etukäteen sähköpostilla: heta.ratasvuori@gov.fi.

Hallituksen esitys laiksi Euroopan meri-, kalatalous ja vesiviljelyrahastosta siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Valtioneuvosto päätti asiasta yleisistunnossaan 2.9.2021. Lakiesityksellä täydennetään rahastoa koskevia EU-asetuksia ja säädetään rahaston kansallisesta toimeenpanosta.

Lakiesitys sisältää säädöksiä esimerkiksi tuen hakemista, myöntämistä ja maksamista koskevista menettelytavoista, tuen myöntämisen edellytyksistä ja hyväksyttävistä kustannuksista, viranomaisten rooleista sekä ohjelman tietojärjestelmästä. Muutokset Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ohjelmakauden 2014−2020 lainsäädäntöön ovat vähäisiä. Rahoitettavat toimenpiteet kuvataan tarkemmin rahaston kansallisessa ohjelmassa, jota valmistellaan parhaillaan maa- ja metsätalousministeriössä.

Uuden Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston on tarkoitus käynnistyä alkuvuodesta 2022, kun kansallinen lainsäädäntö on hyväksytty ja Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen ohjelman.

Maa- ja metsätalousministeriö avaa määräaikaisen hakumenettelyn hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien saalisvahinkojen korvaamiseksi. Haku on auki 1.9.−1.11.2021. Koronavirusepidemiasta johtuvien etätyö- ja turvallisuusmääräysten vuoksi hakemukset tulee jättää ensisijaisesti sähköisesti.

Määräaikaisessa hakumenettelyssä voi hakea korvausta vuonna 2020 syntyneisiin hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamiin saalisvahinkoihin. Tuki perustuu hakijan vuoden 2020 rannikkokalastussaaliin laskennalliseen arvoon.

Hakuaika on 1.9.−1.11.2021. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä sähköisesti rahaston tietojärjestelmään puoleenyöhön mennessä tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella 1.11.2021 klo 16.15 mennessä ELY-keskuksen kirjaamoon.

Hakemukset tulee jättää ensisijaisesti sähköisesti Hyrrä-palveluun. Sähköisesti saapuneet hakemukset käsitellään ensin etätyömääräyksestä ja koronaepidemian tilanteesta johtuen. Kirjallisesti saapuneet hakemukset käsitellään sähköisesti saapuneiden jälkeen etätyömääräyksen päätyttyä.

Lue päätös haun avaamisesta täältä (PDF)

Hakuohjeen löydät täältä (PDF)

Lähiruokapäivä järjestetään tänä vuonna 11.9.2021. Lähiruokapäivään voivat osallistua kaikki toimijat, jotka työskentelevät suomalaisen lähiruuan parissa. Myös kalatalouden yrittäjiä toivotaan mukaan tapahtumaan. Osallistuva yritys vastaa  järjestelyistä itse, mutta esimerkiksi naapurin kanssa voi tehdä yhteistyötä ja kutsua heidät vaikka myymään omia tuotteitaan!

Ilmoittautuessasi osallistujaksi tapahtumaan 15.08.2021 mennessä voit tilata Lähiruokapäivän materiaalipaketin, jonka avulla voitte virittäytyä Lähiruokapäivän tunnelmaan sekä koristella tapahtumamiljöötänne. Tarkemmat tiedot materiaalipaketin tilaamisesta selviävät ilmoittautumisen ohessa.

Toimi näin:

1. Rekisteröidy Lähiruokapäivä.fi -sivustolle käyttäjäksi. Jos sinulla on jo käyttäjätunnus sivustolle edellisten vuosien tapahtumapäivistä, kirjaudu sisään.
2. Rekisteröitymisen jälkeen kirjaudu sisään sivustolle ja täytä ilmoittautumislomake tilastasi tai tapahtumastasi.
3. Tilaa Lähiruokapäivän materiaalipaketti 15.08.2021 mennessä.

Valtakunnallisesta Lähiruokapäivästä toivotaan muodostuvan koko Suomen juhlapäivä, joka omistettu kotimaiselle ruuantuotannolle ja maaseudulle. Lähde siis mukaan!

Lähiruokapäivään voi ilmoittautua osoitteessa www.ostatilalta.fi tai www.lähiruokapäivä.fi

Lisätietoja:

Heidi Kohtala, Maaseutuverkostopalvelut, heidi.kohtala@ruokavirasto.fi, 050 5240318

Suomen kansallisen Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston ohjelman ensimmäinen luonnos on valmistunut ja se on kommentoitavana otakantaa-palvelussa 22.8.2021 asti. 

Ohjelmaluonnos sisältää ohjelman keskeisimmät osiot eli strategian, SWOT-analyysin toimialasta, perustelut ohjelman valinnoille sekä rahoitettavat toimenpiteet. EU-asetukset määrittelevät raamit, joiden puitteissa rahoitusta voidaan suunnata. Lisäksi EU-asetukset määrittelevät ohjelman rakenteen ja siinä käsiteltävät asiat.

Suomi voi rahasto-ohjelmassa asettaa kansalliset tavoitteet ja suunnitella niitä edistävät toimet. Otakantaa-palvelulla toteutettavalla kyselyllä halutaan osallistaa ohjelman valmisteluun ihmisiä myös virallisten työryhmien ulkopuolelta. Toiveena on monipuolisia kommentteja ja ideoita Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston keskeisten osioiden edelleen kehittämiseksi.

Kyselyssä tulleet kommentit otetaan huomioon ohjelman valmisteluissa ennen syksyllä järjestettävää virallista lausuntokierrosta.

Otakantaa-palveluun pääset tästä linkistä. Palvelusta löydät Suomen ohjelman luonnoksen sekä sitä koskevan kyselyn.