Avainsana: kotimainen kala

Koronakriisi näkyy Suomen kalataloudessa muun muassa kalan hinnan laskuna ja kalastajien myyntiväylien vähenemisenä.

Kalan kokonaistarjonnassa ei ole alkuvuonna tapahtunut suuria muutoksia, vaikka jakeluketjut ovat nopeasti muuttuneet. Kalan tuonti jatkuu lähes normaaliin tapaan, ja kasvatettua kalaa on tarjolla.

Koronakriisi on kuitenkin supistanut kotimaan kalan tuotannolle tärkeitä markkinakanavia, minkä vuoksi on tärkeää miettiä entistä paremmin kalan omavaraisuuden lisäämistä ja huoltovarmuuden turvaamista.

– Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa tietoa kriisin vaikutuksista kalatalouden toimialaa tukevien päätösten perustaksi. Kriisistä saadut kokemukset ja opit kerätään talteen ja niiden perusteella pyritään rakentamaan entistä paremmat edellytykset sopeutua tulevaisuuden kriisitilanteisiin, Luken erikoistutkija Jari Setälä sanoo.

Uusia jakeluteitä ja markkinointikanavia otetaan käyttöön

Koronaviruksen vaikutukset vaihtelevat yrityksittäin. Kalan myynti ravintoloiden ja palvelutiskien kautta on vähentynyt, mutta pakattujen tuotteiden myynti on kasvanut. Suurimmassa pulassa ovat toimijat, jotka ovat erikoistuneet räätälöimään tuotteensa ravintola- ja matkailualan asiakkaille. Joustavimpia ovat yritykset, jotka ovat rakentaneet tuotantonsa monipuolisesti useiden markkinoiden varaan.

– Tavallisesti iso osa luonnonkalasta päätyy kuluttajille ravintoloiden ja kaupan palvelutiskien kautta. Koronaepidemian torjunnan vuoksi ravintolat on suljettu ja myös osa palvelutiskeistä on kiinni, mikä on vienyt markkinoita erityisesti kalastajilta, Setälä sanoo.

Perinteisten jakelukanavien takellellessa monet kalastajat keskittyvät suoramyyntiin ja markkinoivat tuotteitaan sosiaalisessa mediassa, kun kalamarkkinatapahtumiakin on peruttu. Kalaa myös pakastetaan ja pakataan kuluttajapakkauksiin.

– Kalatukkujen kannattaisi olla nyt valppaana ja panostaa tilanteeseen sopiviin tuotteisiin ruoan verkkokaupan ja kotiinkuljetusten kasvaessa. Kuluttajille voitaisiin esimerkiksi tarjota marketeissa pakastettuja kuluttajapakattuja kuhafileitä. Nopeasti tuoreena pakastettu kuhafilee on huippulaatuista ja maistuu varmasti, kunhan sitä vain opitaan käyttämään, merimaskulainen kalastaja Olavi Sahlsten sanoo.

Sääntelyn muutokset voisivat helpottaa kalankasvattajia hintapaineissa

Kalan hinta määrittyy pitkälti lohen maailmanmarkkinahinnan mukaan, sillä Norjasta tuotu lohi on Suomen kalamarkkinoiden päätuote. Kalan hinta on laskussa.

– Norjan lohen päämarkkinat ovat Euroopassa, jossa koronaepidemiaan liittyvät rajoitukset ovat sekoittaneet markkinoita. Lentorahdit ovat lähes poikki USA:han, ja Aasian markkinat ovat vasta pikkuhiljaa elpymässä. Norjalaisilla on paljon kalaa altaissa, ja lohta on tällä hetkellä paljon tarjolla, minkä vuoksi hinnat ovat laskeneet. Norjasta tuodun lohen hinta vaikuttaa meillä kasvatetun kalan ja luonnonkalan hintoihin, Luken tutkija Kaija Saarni kertoo.

Lohen hinnan oletetaan pysyvän viime vuosien hintatasoa alemmalla tasolla vielä syksyyn asti, mutta hintakehitystä on hyvin vaikea ennustaa.

– Jo tällä hetkellä lohen toiseksi tärkeimmässä tuottajamaassa Chilessä on lohen jalostuslaitoksia tautikaranteenissa ja osa laitoksista on menettänyt kaloja myrkyllisten leväkukintojen vuoksi. Tällaiset asiat vähentävät lohen kokonaistarjontaa, mikä voi vaikuttaa hintoihin. Lentoliikenteen vapautuminen voisi myös saada hinnat nopeasti nousuun, Saarni sanoo.

Lohen hinta vaikuttaa erityisesti kotimaisen kirjolohen kasvattajien tuloihin. Päämyyntikausi on syksyllä, ja syksyn hinta ratkaisee kasvattajan tuloksen. Esimerkiksi kasvatuksen sääntelyn muutoksilla olisi toimialaa helpottava vaikutus.

– Isoissa tuottajamaissa kaavaillaan tilanteen vuoksi joustavuutta kalankasvatuslupiin. Silloin kalaa ei tarvitsisi lupaehtojen ylittämisen pelossa myydä hallitsemattomasti, vaan kalaa voidaan silloin tarjota kysynnän mukaan ja välttyä hintaromahduksilta. Tätä tilapäismenettelyä pitäisi Suomessakin pohtia, sanoo johtava tutkija ja vesiviljelyn innovaatio-ohjelman koordinaattori Jouni Vielma Lukesta.

Lisätietoa:

Erikoistutkija Jari Setälä, Luonnonvarakeskus, jari.setala(at)luke.fi, puh. 029 532 7682
Tutkija Kaija Saarni, Luonnonvarakeskus, kaija.saarni(at)luke.fi, puh. 029 532 7683
Tutkimuspäällikkö ja vesiviljelyn innovaatio-ohjelman koordinaattori Jouni Vielma, Luonnonvarakeskus, jouni.vielma(at)luke.fi, puh. 029 532 7522

Uutinen myös luke.fi:ssä