Kategoria: Ajankohtaista

https://www.luke.fi/uutiset/suomalaiset-syovat-vain-3-pyytamastaan-silakkasaaliista-%E2%88%92-teollisuus-tahtaa-silakan-ja-kilohailin-elintarvikekayton-lisaamiseen/

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote
2.10.2018 10.00

Kuhan alamitta nousee ensi vuoden alusta Saaristomeren ja Pohjanlahden ryhmään I kuuluvien päätoimisten kaupallisten kalastajien osalta 37 senttimetristä 40 senttimetriin. Suomenlahden ja sisävesien ryhmän I kaupallisten kalastajien osalta alamitta nousee samana ajankohtana 40:stä 42 senttimetriin. Muutokset perustuvat vuoden 2016 alussa voimaan tulleen valtioneuvoston kalastusasetuksen siirtymäsäännöksiin. Vapaa-ajankalastuksessa alamitta on jatkossakin 42 senttimetriä.

Kalastusasetuksen (1360/2015) perustelumuistiossa todetaan, että alamittasääntelyn vaikutuksia kuhakantaan ja kuhan kalastukseen seurataan kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa. Muutoksille ei Luonnonvarakeskuksen viime keväänä antaman lausunnon ja siitä sidosryhmien kanssa käydyn keskustelun perusteella nähdä maa- ja metsätalousministeriössä tarvetta, ja kalastusasetuksessa aikanaan säädetty järjestely jää voimaan.

Saaristomeren kuhakanta pienentynyt

Saaristomereltä saadaan noin kaksi kolmasosaa merialueilla tapahtuvan kaupallisen kalastuksen kuhasaaliista. Luonnonvarakeskuksen lausunnossa todetaan, että erityisesti pohjoisen Saaristomeren kuhakantaan kohdistuu korkea kalastuskuolevuus ja että nopeakasvuisimmat kuhat pyydetään alueelta tehokkaasti pois. Saaristomeren kuhakannan arvioidaan kaiken kaikkiaan pienentyneen, samoin kuin alueelta saatavien kuhasaaliiden. Suomenlahdella kuhakannan tila on lausunnon mukaan hieman parempi, ja monessa järvessäkin kuhakanta on hyvässä tilassa.

Kuhan alamitan noston tavoitteena on kasvattaa erityisesti Saaristomeren kuhan saaliskokoa, hyödyntää kuhien kasvupotentiaalia ja estää kuhien keskikoon pienentyminen. Tavoitteena on näin varmistaa kuhakantojen suotuisa kehitys, mikä on keskeinen edellytys sekä kaupallisen että vapaa-ajankalastuksen edellytysten paranemiselle.

Luonnonvarakeskus seuraa maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä jatkossakin kuhakantojen kehitystä ja sääntelyn vaikutuksia kaupalliseen ja vapaa-ajan kalastukseen. Seurannan avulla pyritään varmistamaan se, että merialueen kuhakantojen tila todellakin paranee ja että kalastus pysyy kestävällä tasolla.

Luonnonvarakeskukselta tullaan lisäksi pyytämään arvio kuhalle asetettavan ylämitan, alueellisen ja ajallisen kuturauhoituksen sekä eri pyydysten käytön rajoittamisen tarpeesta ja vaikutuksista alueellisten käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistelua varten.

Alamittaa pienemmän kalan pyytäminen on kiellettyä

Alinta pyyntimittaa pienemmän kalan pyytäminen on kalastuslain mukaan kiellettyä, ja pyyntimittojen noudattaminen vaikuttaa eri pyydysten käyttöön ja erityisesti verkkokalastukseen. Kalastajien tuleekin jatkossa ottaa kuhan suurentuvat alamitat huomioon käyttämiensä verkkojen solmuväleissä niin, että alamittaisten kuhien saaminen saaliiksi voidaan välttää. Kalatalousalueilla tulee lisäksi tehdä esitys kalastukseen käytettävien verkkojen solmuvälisääntelyn tarpeesta osana käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistelua.

Alamitan nostaminen voi Luonnonvarakeskuksen lausunnon mukaan aiheuttaa saalismenetyksiä merialueen 1 ryhmän kaupallisille kalastajille. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii huolehtimaan siitä, että kuhan kaupallinen kalastus voisi jatkua kannattavana myös alamittojen noustessa ja että alamitan noususta ja kuhasaaliin väliaikaisesta pienentymisestä aiheutuvia merkittäviä menetyksiä voitaisiin kompensoida erityisellä määräaikaisella tukijärjestelmällä.

Lähde: MMM

Luken uutisessa 24.9.2018 pohditaan kalavarojemme hyödyntämisen ympäristöystävällisyyttä ravintona:

Silakan käyttö elintarvikkeena voitaisiin kymmenkertaistaa – Kalan syöminen on keino poistaa ravinteita vesistöistä ja vähentää lihankulutusta

Voisiko silakka puhkaista kasvissyöntikuplan?

Ennätyksellisen hellekesän aikana Suomenlahtea kurittivat massiiviset sinilevälevälautat. Suomenlahden sinilevätilanne oli tänä kesänä pahin 20 vuoteen.

Samaan aikaan kun uimarannat kylpivät leväkukinnoissa, julkisuudessa keskusteltiin, onko lisääntynyt kasvissyönti sittenkin pelkkä kupla. Suomalaisten lihankulutus on nimittäin pysynyt Luonnonvarakeskuksen ravintotaseen mukaan kutakuinkin ennallaan.

− Lihansyöntiä voisi korvata syömällä huomattavasti enemmän kotimaista kalaa. Silakkaa riittäisi suomalaisten lautasille vuodessa jopa yli 20 kiloa henkeä kohden. Silakasta riittäisi siten yllin kyllin aineksia kasvissyöntikuplan puhkaisemiseen! Ilmastoystävällisintä olisi vähentää lihankulutusta lisäämällä kotimaisen kalan ja kasvisten syöntiä. Iso osa Suomen maatalouden vesistökuormituksesta liittyy lihantuotantoon, joten lihatuotannon vähenemiselläkin olisi myönteisiä vaikutuksia merialueiden tilaan, erikoistutkija Antti Lappalainen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo.

Lue koko uutinen täältä

Suomen Kalankasvattajaliiton uusimmassa uutiskirjeessä on puheenjohtajan pohdintojen lisäksi mm. esittelyssä yrittäjiä ja kalatalouden paikalliset toimintaryhmien toiminta sekä tulevia tapahtumia. Lue uutiskirje täältä.

Kainuun kalatalouden toimintaryhmä järjestää kaikille avoimen tilaisuuden koskien sinisen biotalouden mahdollisuuksia:

Pro Kala ry:n tiedote:

Kalatalous on yksi maailman vanhimmista elinkeinoista. Tänä päivänä se on osa nykyaikaista elintarviketeollisuutta, ja usko tulevaan on alalla vahva. Yrittäjän päivänä 5.9. kala-alan yrittäjät katsovat tulevaan luottavaisin mielin ja uusin suunnitelmin.

– Terveellistä ruokaa halutaan maailmassa lisääntyvässä määrin. Sen suhteen tulevaisuus näyttää meille oikein lupaavalta, arvioi kalankasvattaja Mikko Pajula Haverön Lohesta Paraisilta.

Ruoan kysyntä kasvaa lähitulevaisuudessa paljon nopeammin kuin mahdollisuudet sen tuottamiseen maalla. Vesiviljely on ekologisesti tehokkain tapa tuottaa eläinproteiinia ja uskotaan, että se tulee tarjoamaan ratkaisevan osan maailman ruoantuotannosta väestön lisääntyessä.

Kala-ala investoi kotimaiseen ruoantuotantoon ja työhön

Suomessa on viime vuosina tehty mittavia investointeja ja investointipäätöksiä sekä kalan alkutuotannossa että jalostuksessa.

Vesiviljelylle on tullut uusia tuotantomuotoja niin maalla kuin merellä. Kaupallinen kalastus on tehostunut ja keskittynyt entistä paremmin vastaamaan jatkojalostuksen tarpeisiin ja kalakantojen kestävään hyödyntämiseen. Suurimmat kalanjalostajamme ovat ilmoittaneet lähivuosien kymmenien miljoonien investoinneista tuotantolaitosten laajennuksiin ja jalostuskapasiteetin nostoon. Investoinnit ovat toimialan vastaus kasvavaan kysyntään.

Suomalaisille kalatuotteille on kysyntää myös maailmalla. Vientimarkkinat näyttävät vetävän, ja kuluttajista kolme neljästä haluaisi syödä kalaa nykyistä enemmän.

Ennakoimattomuus haasteena ja mahdollisuutena

Yrittäjyys kala-alalla on elinkeinotoimintaa luonnon ehdoilla. Saalis- ja kasvatussesongit ovat kaikille alan yrittäjille samat, mikä tarkoittaa rajua vaihtelua saalishuippujen ja tyhjäkäynnin välillä. Koko kalan ketju jakaa samat luonnonolosuhteiden ennakoimattomuuteen, kalan saatavuuteen ja byrokratiaan liittyvät haasteet.

Alati kasvavaan kysyntään vastaamiseksi on alaan liittyvät riskit pystyttävä minimoimaan ja haasteetkin käännettävä mahdollisuuksiksi.

– Suurimmat haasteet ammatissa liittyvät luonnonolosuhteiden jatkuvaan vaihteluun. Kalaa ei vain ”haeta” mereltä, vaan nöyränä miehenä on pyydyksille lähdettävä, kuvaa työtään raumalainen rannikkokalastaja Jarno Aaltonen.

Kalateollisuus ja kalakauppa ovat riippuvaisia kalan saatavuudesta. Kaikki riippuu lopulta alkutuotannosta: kalaa voidaan jalostaa ja myydä vain, jos sitä on saatavilla. Sesonkien nopea vaihtelu ja tuotteen lyhyt käyttöikä aiheuttavat omat vaatimuksensa.

– Kala on herkkä tuote, joka vaatii yrittäjältä täydellistä sitoutumista. Yksikään päivä ei ole samanlainen kuin toinen. Aina oppii uutta, ja tarvitaan ammattilaista valitsemaan eri vaihtoehdoista paras jatkuvasti elävässä tilanteessa, kuvaa yrittäjä Juhani Larjos Helsingissä toimivasta tukku- ja jalostusyritys Finnish Freshfish Oy Kalamestasta.

Alan erityispiirteiden vuoksi yrittäjät näkevät erittäin tärkeäksi kehittää niitä mahdollisuuksia, joihin voidaan vaikuttaa: helpottaa kalavesien ja kasvatuslupien saatavuutta ja ajantasaistaa elinkeinoa koskevaa lainsäädäntöä. Haasteet ovat monimutkaiset mutta palkinto yksinkertainen: kala. Kun saalis, tuotanto ja saatavuus ovat kohdallaan ja yritys menestyy, työssä on kutsumuksen tuntu.

Lisätietoja:

Katriina Partanen, toiminnanjohtaja, Pro Kala
0400 827 277, katriina.partanen@prokala.fi

Turussa pidettiin 17.8.2018 tilaisuus, jossa esiteltiin käynnissä ja alkamassa olevat toimet tutkimuksen ja kalastajien välisen kumppanuusohjelman eli TUKALA-hankkeen puitteissa. Tilaisuudessa käsiteltiin myös ehdotuksia ja ideoita kalastuksen kehittämiseksi.

Lue raportti tilaisuudesta SAKL:n sivuilta.

Itä-Suomen kalatalousryhmä hakee ajalle 1.11.2018 – 31.3.2020 osa-aikaisia kalatalousaktivaatoreita (2-3 kpl). Määräaikaisen työsuhteen aikana tehtävä työ vastaa kokoaikaisen työntekijän 9 kuukauden työpanosta.

Katso työpaikkailmoitus täältä

Hakemusten viimeinen jättöpäivä on 14.9.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 31.7.2018:

Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut hallin, itämerennorpan ja euroopanmajavan metsästyskiintiöt metsästysvuodelle 2018–2019. Hallin ja itämerennorpan metsästyskiintiöt päätettiin säilyttää edellisen vuoden tasolla, euroopanmajavan kiintiötä nostettiin 350 yksilöstä 400 yksilöön.

Itämerennorpan kannanhoidollinen metsästys on ollut mahdollista Perämeren–Merenkurkun alueella vuodesta 2015 lähtien. Suomen Riistakeskuksen myöntämiin pyyntilupiin perustuvan metsästyksen tarkoituksena on estää ja vähentää Perämeren norppakannan kalastukselle ja kalankasvatukselle aiheuttamia vahinkoja. Viime vuosina runsastuneen itämerennorppakannan arvioidaan olevan yli 20 000 yksilöä, joista valtaosa elää Perämerellä.

Nyt vahvistettu kiintiö sallii viime vuoden tapaan 300 norppayksilön metsästämisen. Ruotsin kiintiö itämerennorpalle on lisäksi 130 yksilöä. Kiintiöt hidastavat toteutuessaan kannan kasvua, mutta eivät pysäytä sitä kokonaan. Muualla kuin Perämeren–Merenkurkun alueella itämerennorpan metsästäminen ei ole sallittua.

Itämerennorpan metsästysaika muutettiin jo aiemmin tänä vuonna vastaamaan hallin metsästysaikaa, eli norpan metsästys on sallittua 16.4.–31.12. välisenä aikana.

–Norppaa voidaan nyt metsästää myös loppusyksyllä, jolloin sen aiheuttamat haitat kalataloudelle ovat merkittävimpiä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Hallin eli harmaahylkeen metsästyskiintiö on viime vuoden tapaan 1 050 yksilöä. Hallikiintiö jakaantuu kannanhoitoalueille niin, että Perämeren–Merenkurkun alueella suurin sallittu saalismäärä on 633 hallia, Lounais-Suomen alueella 273 hallia ja Suomenlahden alueella 144 hallia. Metsästys tapahtuu näiden alueellisten kiintiöiden puitteissa, eikä siihen tarvita Suomen riistakeskuksen myöntämää pyyntilupaa. Metsästäjällä on kuitenkin velvollisuus ilmoittaa saaliiksi saaduista halleista Suomen riistakeskukselle, joka seuraa kiintiöiden täyttymistä.

Vielä vahvistamattoman tiedon mukaan metsästysvuoden 2017–2018 saalis oli 190 hallia ja 207 itämerennorppaa.

Majavakiintiön kasvattamisen toivotaan ehkäisevän vahinkoja

Euroopanmajavan metsästyskiintiöksi vahvistettiin 400 yksilöä eli 50 yksilöä enemmän kuin viime vuonna. Suuremman kiintiön tarkoituksena ei ole rajoittaa majavakannan levittäytymistä ja runsastumista levinneisyysalueen reuna-alueilla, vaan mahdollistaa aiempaa paremmin tihentymäalueiden kannan sääntely ja vahinkojen estäminen.

Suomen riistakeskuksen myöntämiin pyyntilupiin perustuva majavametsästys on sallittua Satakunnan maakunnassa sekä osissa Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntia. Ruotsin kanssa yhteiselle euroopanmajavan esiintymisalueelle Länsi-Lappiin pyyntilupia ei myönnetä, mutta Suomen riistakeskus voi myöntää alueelle poikkeuslupia vahinkojen perusteella.

Saukolle maa- ja metsätalousministeriö ei aseta kiintiötä metsästysvuodelle 2018–2019. Suomen riistakeskus voi myöntää vahinkoperusteisen poikkeusluvan saukon pyytämiseen.

Maa- ja metsätalousministeriön asetukset taustamuistioineen

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Erätalousneuvos Vesa Ruusila, p. 029 516 2051, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Haluamme kehittää meri- ja kalatalousverkoston toimintaa, ja olisimme kiitollisia jos voisit vastata palautekyselyyn tästä linkistä. Kyselyyn vastaaminen kestää 5-10 minuuttia, ja se on anonyymi.

Meri- ja kalatalousverkoston toiminta käynnistyi vuonna 2016, ja sen tärkein tehtävä on Euroopan meri- ja kalatalousrahaston saavutuksista ja mahdollisuuksista tiedottaminen. Verkoston toimintaan kuuluu myös rahaston toimeenpanoa edistävien koulutuksien, seminaarien ja muiden tilaisuuksien järjestäminen. Tapahtumissa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan toimialan sisäisen ja ulkoisen verkostoituneisuuden edistäminen. Voit lukea tiivistelmän vuoden 2018 toimintasuunnitelmasta tästä linkistä.