Kategoria: Ajankohtaista
EMKVR:n uutiset ja ajankohtaiset
Uuden sukupolven kalastusaluksia ja globaaleja ongelmia – verkosto Tallinnan kalatalousseminaarissa 30.5.2018
Meri- ja kalatalousverkosto osallistui Tartun yliopiston ja Viron kalatalousverkoston Tallinnassa järjestämään Itämeren alueen kalastusfoorumiin 30.6.2018 (The 2nd Fisheries forum of the Baltic Sea). Tapahtuman pääteemana olivat kalastuslaivat: millaista kalustoa Virolla on nykyään käytössä, ja mitä Euroopassa on kalastusaluksien kehittämisessä meneillään juuri nyt. Myös maailmanlaajuinen ylikalastusongelma puhutti.
Tilaisuuden avanneen Tarton yliopiston kalatalouspuolen tutkimusjohtajan Markus Vetemaan mukaan uusien kalastusalusten kehittämisen pitäisi lähteä ajatusmallista, että jos halutaan tehdä kalastusalus, niin ensin pitää miettiä miksi sellainen tarvitaan – toisin sanoen mitä ominaisuuksia siinä tulee olla, ja mitä tulee välttää. Hän korosti myös tarvetta pohtia laajemmin kalatalouden roolia yhteiskunnassa. Kalastajien ei varmasti oletetakaan troolaavan roskia, mutta he ovat merellä ja näkevät mitä siellä tapahtuu: jokainen kalastaja Itämerellä tarkkailee meremme tilaa, ja huomaa siellä tapahtuvat muutokset. Tämä on arvokasta tietoa, ja toistaiseksi liian vähän hyödynnettyä. Laajempi käsitys kalastajan toimenkuvasta voisi myös houkutella uusia ihmisiä alalle.
Olavi Petron Viron Maatalousministeriöstä painotti puheenvuorossaan laivaston kehittämistä ja kalatalouden tarvetta olla tehokas toimissaan. Virossa troolialusten määrä on reilussa kymmenessä vuodessa vähentynyt 80 %. Pienimuotoisen rannikkokalastuksen alusten määrä taas on liki kaksinkertaistunut, mutta moottoritehot ja saaliskapasiteetti pienentyneet. Vielä 2000-luvun alussa valtaosa troolialuksista oli neuvostoaikaisia, ja laivaston koko oli liki 200 troolaria. Vuonna 2018 aluksia on 25, mutta ne ovat tehokkaampia, ja niiden saaliskapasiteetti on kasvanut huomattavasti. Painetta uudistumiseen kuitenkin on, sillä kalusto on edelleen vanhaa ja niiden huoltaminen hankalaa ja kallista. Viron ammattikalastajaliiton puheenjohtaja Mart Undrestin mukaan alusmäärää pitäisi myös kasvattaa 50 alukseen, mutta nuorien saaminen alalle on hankalaa.
Uuden sukupolven kalastusalukset ovat entistä tehokkaampia – ja mukavampia
Hollantilainen kalastuksen ja merenkulun kehittämisen insinööri Frans Veenstra kertoi kotimaassaan tehtävästä kehitystyöstä ja visioista kalastusaluksien tulevaisuudeksi. MDV-projektissa alusten kehittämistä lähestytään taloudellinen ja ekologinen kestävyys edellä. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä ja investoinneilla pyritään kehittämään energiatehokas ja käytännöllinen kalastusalus. Myös toimialan tekeminen houkuttelevammaksi otetaan huomioon kalastusaluksen työolojen parantamisessa. Ensimmäisen pilottialuksen, MDV-1:n suunnittelu alkoi vuonna 2010, ja se valmistui vuonna 2015. Tavoitteena oli jopa 80 % säästöt energiankulutuksessa, johon pyrittiin rungonmuodon optimoinnilla, energiatehokkaalla propulsiojärjestelmällä ja hybridimateriaalien käytöllä rakennuksessa.
Katso Youtube-video:
MDV-projektin menestystekijöinä Veenstra mainitsi taloudellisesti kannattavan liikeidean ja eri alojen toimijoiden yhteistyön – mukana olivat niin julkinen sektori, kalastajat sekä eri alojen tutkijat ja kehittämisyhtiöt. CE-sertifioitujen kalastusalusten tuotanto on määrä aloittaa tänä vuonna, ja kiertotalouden periaatteet ovat niiden suunnittelussa ja valmistamisessa olleet vahvasti mukana: kunnianhimoisena tavoitteena on päästötön, jätteetön ja tapaturmaton alus.
Voit katsoa MDV-projektin esitelmän täältä.
Tanskalaisen laivanrakennusfirman Karstensen Shipyardin Kent Damgaard esitteli seuraavan sukupolven valtamerikalastusaluksia rakentavaa telakkaa. Damgaard kertoi, että heillä energiatehokkuus oli suunnittelussa ollut korkeana prioriteettinä, ja tähän pyrittiin mm. virtausdynamiikan optimoinnilla. Käyttömukavuutta oli myös selkeästi mietitty: kuvien perusteella laivat näyttävät lähes hotelleilta sisältä. Funktionaalisuutta ja turvallisuutta ajatellen aluksissa on kaikki ”ylimääräinen” piilotettu laivalla liikkumista ja ylläpitoa vaikeuttamasta. Hinnaksi 30 metrin alukselle kerrottiin 4 miljoona euroa.
Islannissa kehitellään turskasta ravintolisiä ja kauneudenhoitotuotteita
Islannin Vilhjalmur Arnason Iceland Ocean Clusterista oli viikko sitten vieraillut Suomessa Yritysten innovaatiopäivässä 24.5., ja oli nyt myös Virolaisille kertomassa Islannin uudesta tavasta lähestyä kalataloutta: kalastuskiintiöiden lisäämisen sijasta on keskitytty saaliin mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Meriklusteriin otettu mukaan lukuisia muita aloja, jotka kiinnostavat myös nuoria. Klusterissa keskitytään jätteen ja saastuttamisen vähentämiseen sekä saaliin hyödyntämisasteen lisäämiseen. Mm. klusterissa kehiteltyjä tuotteita näet Arnasonin esityksestä.
Valtaosa maailman kalakannoista on ylikalastettuja, mutta saalismäärät kasvavat – paitsi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n asiantuntija Yimin Ye loi katsauksen maailman kalakantojen tilaan, jonka rinnalla Itämeren tulevaisuus näytti valoisalta. Ye totesi kalansaaliiden kasvaneen globaalisti vuoteen 1995 asti, ja sen jälkeen pysyneen tuolla tasolla. Ylikalastettujen kalakantojen määrä on kuitenkin jatkuvasti kasvanut, ja tällä on ollut valtavia sosio-ekonomisia vaikutuksia. Esimerkiksi vuonna 2013 ylikalastus aiheutti 32 miljardin tappion globaalisti (Ye et al. 2013) Kalastuksen painopiste on myös siirtynyt kehittyneistä maista kehittyviin maihin: kalastusaluskapasiteetista 80 % on kehittyvissä maissa. Samaan aikaan kehittyvät maat ovat niitä, joissa kalastuksen säätely perustuu heikosti tutkimustietoon – jos ollenkaan. Tämä ongelma on globaali: kalakannat liikkuvat, ja maat kalastavat samoja resursseja. Toisaalta myös markkinatalous ajaa tätä kehitystä eteenpäin, koska kalan kauppa suuntautuu kehittyvistä maista kehittyneisiin maihin.
Ye kertoi myös laivojen automaattisesta identifiointi järjestelmästä (Automatic Identification System, AIS), joka alun perin kehitettiin välttämään laivojen yhteentörmäystä. Se on pakollinen yli 24 metrisille aluksille, joskin myös tässä on alueellista vaihtelua. AIS kerää tietoja mm. laivan sijainnista ja suunnasta. Kehittyneissä maissa lähes kaikki laivat ovat tässä järjestelmässä, mutta kehittyvissä maissa sen käyttöaste on alhainen. AIS-dataan perustuvaa laivojen liki reaaliaikaista sijaintitietoa voi katsoa sivustolla https://www.marinetraffic.com/ . Sivuston kartalla alukset on merkitty erivärisin symbolein niiden käyttötarkoituksesta riippuen.
Pro Kalan tiedote: Markkinointiohjelma mahdollistaa, viestii ja rakentaa verkostoja
Kalatalouden innovaatio-ohjelmiin kuuluvaa markkinointiohjelmaa koordinoiva Pro Kala on tarttunut kaksin käsin innovatiivisuuden haasteeseen. Ensimmäisen vuoden aikana kalan markkina-aseman ja arvon kasvattamiseen sekä alan julkisuuskuvan ja verkostoitumisen kehittämiseen tähtäävässä ohjelmassa on muun muassa järjestetty kalatalouden innovaatiopäivät, julkaistu ensimmäinen koko kalan tuotantoketjun kattava tietokirja ja aloitettu perinne kansallisen kalakeittopäivän viettämiseksi vuosittain.
Viime keväänä toimintansa aloittaneella kalatalouden markkinointiohjelmalla on takanaan työntäyteinen vuosi. Ohjelman tavoitteena on kalan arvostuksen nostaminen, toimialan verkostoitumisen ja yhteistyön kehittäminen ja alan yritysten kansainvälistymisen edistäminen.
– Kaikki kalatalouden markkinointiohjelman toimenpiteet tähtäävät lopulta samaan tavoitteeseen, kestävästi tuotettujen kalatuotteiden markkina-aseman ja arvon parantamiseen, kiteyttää ohjelman vetäjä Katriina Partanen Pro Kalasta.
Erilainen innovaatio-ohjelma
Markkinointiohjelma poikkeaa muista kalatalouden innovaatio-ohjelmista. Sen painopiste ei ole tutkimuksessa ja kehittämisessä, vaan viestinnässä. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on alan näkyvyyden ja julkisuuskuvan parantaminen. Kalatoimialan imagoa halutaan parantaa ja tuoda esiin faktatietoa tämän päivän kalataloudesta ja sen vaikuttavuudesta. Esimerkiksi vesiviljelyn tai kalastuksen ympäristövaikutuksista on edelleen vallalla käsityksiä, jotka eivät perustu nykytietoon.
Joulukuussa julkaistiin koko elinkeinokalatalouden ketjun historiaa ja tulevaisuutta luotaava kirja Kala – kohtalo vai kutsumus?. Kirja on saanut erittäin innostuneen vastaanoton. Koko kalatalouden ketjua ei ole aikaisemmin koottu yksiin kansiin, vaikka kala kuluttajien ruokapöytiin tulee juuri ketjun, ei yksittäisen toimijan kautta.
Kalan ja toimialan näkyvyyttä on lähdetty tavoittelemaan myös viestinnän monikanavaisuutta lisäämällä. Kalan ystäville on luotu uusi Facebook-sivu sekä -ryhmä, joissa seuraajat voivat jakaa kalareseptejään ja saada uusia ideoita kalan käyttöön ja kalaruokien valmistamiseen.
– Syödään kalaa -ryhmän suosio on yllättänyt iloisesti meidät perustajatkin. Reseptivinkkien, kuvien ja keskustelun määrä kertoo, että kala kiinnostaa ja kuluttajaviestintää sosiaalisessa mediassa tarvitaan, iloitsee Katriina Partanen.
Mukana kansainvälistymisessä
Kalatuotteiden viennin edistäminen on kirjattu yhdeksi EMKR toimintaohjelman keskeisistä tavoitteista ja myös yhdeksi markkinointiohjelman painopisteeksi. Viennin edistämisessä tehdään yhteistyötä Food from Finland -elintarvikkeidenvientiohjelman sekä mahdollisuuksien mukaan myös muiden vientihankkeiden ja ohjelmien kanssa.
– Erityisesti viennin edistämisessä saadaan resursseja yhdistämällä ja yhtenäisellä ilmeellä enemmän aikaan kuin niin, että jokainen toimisi erikseen, sanoo Partanen.
Ohjelman tuella koordinoidaan Suomen maaosasto Brysselissä joka kevät järjestettävään European Seafood Expoon. Kevään 2018 Seafood Expoon pystytettiin kolmatta kertaa peräkkäin Pro Kalan koordinoima yhteisosasto. Näytteilleasettajana Suomen osastolla on vuosittain ollut viidestä seitsemään yritystä, jotka kaikki ovat saaneet messuilta uusia kontakteja ja vientiasiakkaita.
”Tekemällä oppii ja paikan päällä näkee parhaiten”
Vuoropuhelun, sekä toimialan ja hallinon välisen ymmärryksen lisäämiseksi aloitettiin keväällä 2018 kala-alan Virkamies-TET. Kutsumme kirjoituspöydän ääressä työtään tekevät elinkeinokalatalouden toimijat tutustumaan alan yritysten arkeen ja työhön yhden työpäivän ajaksi.
Idea on herättänyt runsaasti positiivista kiinnostusta, ja kalayrityksiin tutustujia ilmoittautui mukaan useita. Tämän kevään päivät on jo sovittu, mutta uusia mahdollisuuksia tulee jälleen syksyllä.
Kala-asiaa uusiin medioihin
Markkinointiohjelmassa panostetaan monipuoliseen viestintään. Medialle suunnattuja tiedotteita on julkaistu ohjelman alusta lähtien kalaa ja kalatoimialaa eri näkökulmista lähestyen, ja sosiaalisen median kanavissa tavoitetaan kuluttajat.
Ohjelman yhtenä tavoitteena on kalan ja toimialan nostaminen esiin myös uudenlaisissa medioissa. Seuraavaksi aloitetaan kala-alaa esittelevien videoiden tuotanto sekä podcast-yhteistyö.
– Podcastien ja niitä kuuntelevien määrä kasvaa koko ajan. Uskomme, että tätä kautta meidän on mahdollista tavoittaa aivan uusia kohderyhmiä, arvioi Partanen.
Lue Pro Kalan uusin uutiskirje täältä.
Pro Kalan luotsaama Kalatalouden markkinointiohjelma aloitti työnsä keväällä 2017 yhdessä neljän muun kalatalouden innovaatio-ohjelman kanssa. Muut ohjelmat ovat vesiviljelyohjelma, lisäarvo-ohjelma, kalastuksen ja tutkimuksen kumppanuusohjelma sekä kalatalouden ympäristöohjelma. Ohjelmat ovat osa hallituksen tavoitetta luoda kalataloudesta yli miljardin euron arvoketju vuoteen 2020 mennessä.
MMM: Määräaikainen hylje- ja merimetsokorvausten hakumenettely avattu
Maa- ja metsätalousministeriö avasi määräaikaisen hakumenettelun hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien saalisvahinkojen korvaamiseksi. Hakuaika päättyy 1.10.2018. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään (www.mavi.fi/hyrra) puoleenyöhön mennessä tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella 1.10.2018 klo 16.15 mennessä ELY-keskuksen kirjaamoon.
Hakemuksia voidaan hallinnon toiminnan tehostamiseksi käsitellä hakuaajan kuluessa esimerkiksi siten, että 31.7.2018 mennessä saapuneet hakemukset käsitellään yhdessä erässä, 31.8.2018 mennessä saapuneet hakemukset toisessa erässä ja loput hakemukset hakumenettelun päättymisen jälkeen.
Lue koko MMM:n päätös täälta: Hyljekorvausten määräaikainen hakumenettely 11.6.2018.
Yhteisöllisen elintarvikekehityksen tuloksia ja toimintamalleja esillä Food Business Summitissa – mukana myös kalatuotteita
Food Bait -projektin tiedote:
Elintarvikeyritykset, tutkijat ja ruokaharrastajat ovat kohdanneet yhteisöllisen ruokakehittämisen toimintamallin parissa Seinäjoella ja Vaasassa kevään 2018 aikana. Tällä viikolla käynnistyvässä Food Business Summitissa Food Bait ja Blue Products -projektien seminaariosuudessa keskiviikkona 13.6.2018 esitellään tämän prosessin tuloksia ja kehitettyjä elintarvikkeita. Projektit tuovat Seinäjoelle puhujaksi myös ekoravintoloitsijan, ruokakirjailija ja keittiömestari Arthur Potts Dawsonin Iso-Britanniasta.
Projektien yhteinen seminaariosio ”Co-creation in food development – case Food Bait” Food Business Summit –tapahtumassa keskiviikkona 13.6.2018 klo 9-11.30 on maksuton osallistujille. (Sininen auditorio, Frami F, Kampusranta 11).
Tuottajia mukana pitkin Pohjanmaata
Tuote-esittelyissä ovat mukana Alavuden Öljynpuristamon Punajuuripesto, Laidun Herefordin Teuvalaista Nyhtönautaa, Snickars Delin kotimainen kalaherkku (röra) Raippaluodosta, Pietarsaarelaisen Pesma Tmi:n kalamakkara “Lahnakkara”, Pirjon Pakarin siemenpaahtoleipä Seinäjoelta, sekä Jalasjärveläisen West Mills Oy:n kauramuru. Ruokien vastapainoksi mukana on myös Lappajärveltä Tiinan Kokkituvan kuusenkerkällä maustettua Kraatterijärven vettä.
– Osallistuvat yritykset ovat saaneet tutkijoiden ja ruokaharrastajien panoksen tuotekehitykseensä, sekä tutkimustietoa tukemaan omaa tuotekehitysprosessia. Tukena ovat myös yritysverkosto ja uudet kumppanuudet. Työpajasarjan tavoitteena on ollut tuotelanseeraukset ja näkyvyyttä niin Suomessa kuin Ruotsissa kesän ja syksyn aikana, kuvailee tutkimusprofessori Anu Hopia Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta.
Projektien tavoitteena on auttaa elintarvike-, ravintola- ja matkailualan yrityksiä uudistamaan tuote- tai palvelukonseptiaan entistä kannattavammaksi asiakasnäkökulma huomioon ottaen. Food Bait -projekti lisää elintarvikesektorin pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä luomalla yhteisen oppifoorumin ja uusia liiketoiminnan ekosysteemejä Merenkurkun alueelle. Projektitoimijoina ovat Turun yliopisto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Uumajan yliopisto. Hanke päättyy 30.6.2019. Lisätietoa: www.foodbait.fi
Blue Productsin eli Kalastuksen innovaatio-ohjelman tavoitteena on Suomen kalastuselinkeinon taloudelli- nen kasvu kehittämällä lisäarvotuotteita silakasta ja vähäarvoisista kalalajeista, sekä niiden sivuvirroista. Konsortiota koordinoi Österbottens Fiskarförbund ja hallinnoi Aktion Österbotten. Muita toimijoita ovat Teknologian tutkimuskeskus (VTT), Turun yliopisto (UTU) ja Luonnonvarakeskus (Luke). Lisätietoa: www.merijakalatalous.fi, http://kalainnovaatiot.blogspot.fi
Lisätietoja:
tutkimusjohtaja, professori Anu Hopia
p. 050 378 9919
anu.hopia@utu.fi
MMM:n blogi: Virkamies rysillä ammattikalastajan matkassa
Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Riitta Rahkonen oli tutustumassa ammattikalastajan työhön:
Lappiin kaivataan uusia kaupallisia kalastajia
Lapin kalalla on kova kysyntä ja markkina-alueena on koko Suomi. Syynä on se, että täällä tuotetun kalan laatu ja sitä kautta maine on erinomainen. Myös lähiruuan suosion kasvu ja kuntien päätökset suosia paikkakunnalla tuotettuja elintarvikkeita lisäävät kysyntää. Tilauksia tulee kalastajille niin paljon, että jopa ei-oota joudutaan myymään. Syynä tähän ei suinkaan ole kalakantojen heikkous tai lupien saannin vaikeus, vaan kalastajien määrän väheneminen. Lapin kalastajat toivottavatkin työtä pelkäämättömät uudet yrittäjät tervetulleiksi.
Sodankylä näyttää esimerkkiä
Lokan osuuskunnassa oli vielä kymmenkunta vuotta sitten 25 kokopäiväistä kalastajaa. Eläköitymisten vuoksi määrä on pikku hiljaa vähentynyt, ja nyt heitä on enää 15. Kalastajien määrän vähenemiseen havahduttiin toden teolla, kun kunta rupesi tiedustelemaan osuuskunnalta sen valmiuksia toimittaa keskuskeittiölle kalatuotteita.
Osuuskunta esitti kunnalle, että uusia kalastajia tulisi ruveta aktiivisesti rekrytoimaan, muuten kunnan suunnitelmat lähiruuan käytön lisäämisestä ovat kalan osalta tyhjän päällä. Kunta otti kalastajien huolen vakavasti, ja laajapohjaisella yhteistyöllä ruvettiin miettimään mitä voitaisiin tehdä. Mukana olivat paitsi osuuskunta ja kunta, myös TE-toimisto, Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Lapin kalatalouden toimintaryhmä. Maria Saarinen kävi yhdessä palaverissa kertomassa Ammattiopisto Livian kokemuksista mestari-kisälli-hankkeesta.
Porukalla päädyttiin siihen, että kyseessä on kohtalaisen monimuotoinen kokonaisuus, jonka palikat pitää saada kohdalleen ennen rekrytoinnin aloittamista. Kunta sai kalatalouden toimintaryhmän kiintiöstä rahoituksen esiselvityshankkeelle, jossa paitsi selvitettiin rekrytoinnin käytännön järjestämistä, myös kokeiltiin tiedottamista. Kalakoulukierros, SOME ja perinteisessä mediassa olleet jutut poikivat yllättävän paljon yhteydenottoja. Niiden tuloksena Sodankylän tekojärvillä työskentelee nyt kolme uutta reipasta nuorta kalastajaa.
Esiselvityshankkeen perusteella kunta ja osuuskunta pitivät selvänä, että varsinaiselle rekrytointihankkeelle on selkeä tarve. Myös MMM ilmaisi kirjeellään tukevansa tällaista toimintaa. Tämän rohkaisemana hankkeelle yritettiin hakea rahoitusta EKMR:n artiklan 29 nojalla. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, joten kunta kääntyi kalatalouden toimintaryhmän puoleen. Hanke sopi erinomaisesti ryhmän kehittämisstrategiaan, ja ryhmä puolsi rahoitusta yksimielisesti.
Rekrytointihanke on nyt lähtemässä käyntiin, ja mukaan ehtii vielä mainiosti. Kokeneet kalastajat opastavat uusia yrittäjiä tekojärvillä kulkemisessa, kalastustekniikassa ja kalan käsittelyssä. Tarvittaessa annetaan myös apua majoituksessa ja paperitöissä, kuten rekisteröitymisessä. Lisätietoja antavat Risto Pyhäjärvi (0400-222 497) Lokan osuuskunnasta ja Marjaana Aarnio (040-560 470) Sodankylän kunnasta.
Tarvetta myös muualla Lapissa
Lapin kalatalouden toimintaryhmän alueella on laitoshyväksyttyjä kalankäsittelytiloja Sodankylän lisäksi Pellon Miekojärvellä ja Inarissa. Kemijärven tiloille ollaan hyväksyntää paraikaa hakemassa. Kaikilla näillä alueilla kaivataan uusia riuskoja yrittäjiä vesille, jotta kalan toimitusvarmuutta voidaan parantaa. Lisätietoja voi kysellä toimintaryhmältä (Markku Ahonen, 040-704 094, markku.ahonen@pll.fi).
Markku Ahonen
Lapin kalatalouden toimintaryhmä
Yritysten innovaatiopäivässä 24.5. käytiin läpi kalastuksen innovaatio-ohjelman tuloksia ja tulevaa kehitystyötä
Kalastuksen innovaatio-ohjelman puitteissa järjestetyssä Yritysten innovaatiopäivässä 24.5.2018 käytiin läpi kalastuksen innovaatio-ohjelman ensimmäisiä tuloksia ja tulevaa kehitystyötä. Lisäksi vieraana oli Islannista, Iceland Ocean Clusterista, Vilhjalmur Jens Arnason kertomassa kuinka heillä on tavoitteena 100 % kalan hyödyntämisaste.
Päivien esitykset löydät alta:
- Iceland Ocean Cluster, Vilhjalmur Jens Arnason
- Silakka ja särki proteiiniksi ja elintarvikekäyttöön, tutkija Anni Nisov, Teknologian tutkimuskeskus VTT
- Yhteiskehittäminen; tutkimus- ja kuluttajatiedon hyödyntäminen uusien kalajalosteiden tuotekehityksessä, Tutkimusjohtaja Anu Hopia, Turun Yliopisto
- Silakkamassan säilyvyyden parantaminen; Marjojen ja vitamiinien vaikutus pakastetun massan laatuun, Tutkija Tanja Seppälä, Turun Yliopisto
- Sivuvirroista lisäarvotuotteita, Erikoistutkija Jaakko Hiidenhovi, Luonnonvarakeskus
Pro Kala Ry: Suomalainen kalatalous ympäristövastuullisuuden suunnannäyttäjänä
MMM: Kuhakannoista uutta tutkimustietoa – sidosryhmäkuuleminen tulossa
Maa- ja metsätalousministeriö on saanut Luonnonvarakeskukselta pyytämänsä lausunnon kuhakantojen tilasta ja kuhan alamittoja koskevan sääntelyn vaikutuksista kaupalliseen ja vapaa-ajankalastukseen. Seuraavaksi ministeriö arvioi sääntelyn mahdollista kehittämistarvetta yhdessä sidosryhmien kanssa.
Ministeriö järjestää kesäkuussa kuhan kalastukseen liittyville sidosryhmille kuulemistilaisuuden, jossa Luonnonvarakeskuksen tutkijat esittelevät antamaansa lausuntoa ja jossa aiheesta on mahdollisuus käydä avointa keskustelua. Kuuleminen toteutetaan niin, että kaikilla osapuolilla on mahdollisuus tuoda esiin oma tilannearvionsa ja näkemyksensä asiasta.
Ministeriön ohjenuorana tulevissa kuhan alamittaa koskevissa ratkaisuissa on kalastuslain 1 §, jonka mukaan ”tarkoituksena on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu.”
Valtioneuvosto antoi vuoden 2015 lopulla kalastusasetuksen (1360/2015), johon sisältyi pyydystettävän kuhan alamittaan liittyvä kolmen vuoden siirtymäaika ryhmään I kuuluvien kaupallisten kalastajien osalta. Säännöksen siirtymäaika päättyy 31.12.2018. Asetuksen perustelumuistiossa todettiin, että siirtymäajan kuluessa seurataan säätelyn vaikutuksia kuhakantaan ja kuhan kalastukseen sekä arvioidaan vaikutusten edellyttämiä toimia. Lisäksi todettiin, että on tärkeätä saada tutkimustietoa säätelyn vaikutuksista, jonka perusteella säätelyä voidaan luotettavasti arvioida.
Luonnonvarakeskuksen lausunto ja sen liitteet:
- Luonnonvarakeskuksen lausunto kuha alamitan muutosten vaikutuksista pdf 559kB
- Taustamuistio 1: Vaikutukset kuhakantaan ja kuhasaaliisiin merialueella pdf 1,1MB
- Taustamuistio 2: Kuhan kaupallinen kalastus ja alamitan vaikutus merialueen kaupalliseen kalastukseen pdf 753kB
Lisätiedot maa- ja metsätalousministeriöstä:
Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, p. 02951 62494, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Erätalousneuvos Vesa Ruusila, p. 02951 62051, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta: Tutkimus ehdottaa ratkaisuja kotimaisen vesiviljelyn kestävään lisäämiseen
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 25.5.2018:
Vesiviljely on maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava alkutuotannon muoto. Kasvatettu kala on jo ohittanut naudanlihan tuotannon. Kasvun myös ennakoidaan jatkuvan nopeana. Suomen merialueilla tapahtuvan kalantuotannon lisäämiseksi ympäristölupamenettelyjä olisi syytä sujuvoittaa. Näin todetaan 25.5. julkaistussa Luonnonvarakeskuksen ja Gaia Consulting Oy:n laatimassa selvityksessä.
Kuluttajat kaipaavat kotimaista kalaa kalatiskeihin. Jalostusteollisuus joutuu kuitenkin pääosin turvautumaan tuontikalaan. Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on kotimaisen kalantuotannon kestävä kasvattaminen.
– Suomessa kalan kasvaneeseen kysyntään on jouduttu vastaamaan kalan tuonnin avulla. Suomen kalatuotteiden kauppatase on 350 miljoonaa euroa alijäämäinen. Toimialalla on vahva halu kasvuun ja alan ympäristövastuullisuus on esimerkillistä, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä alustaa.
Lupamenettelyjen sujuvoittaminen kasvun edellytyksenä
Tällä hetkellä iso kysymys on, miten merialueiden kalantuotantoa voidaan lisätä. Tuotannon kasvua tarvitaan, mutta sen pitää tapahtua ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja Itämeren ravinnekuormitustavoitteet huomioiden.
Yritykset ovat olleet pidättyväisiä hakemaan uusia ympäristölupia, koska luvan saatavuutta ja myönnetyn luvan suuruutta on ollut vaikea ennakoida. Luonnonvarakeskus on selvittänyt Gaia Consulting Oy:n kanssa vesiviljelyn lupakäytäntöjen ongelmakohtia sekä tuottanut niihin ratkaisuehdotuksia.
– Pilotoimme käytännön tapauksia yhdessä yrittäjien ja viranomaisten kanssa. Hankkeessa toteutettiin viranomaisten ja hakijan välisiä ennakkoneuvotteluja. Aiheina olivat ison vesiviljelylaitoksen perustaminen Perämerelle, ravinteita kierrättävän itämerirehun käytön edistäminen sekä eteläisen Selkämeren alueen tuotannon laajentaminen, kertoo tutkija Jari Setälä Luonnonvarakeskuksesta.
Ennakkoneuvottelut ja kaavoitus helpottavat luvitusta
Hanke esittää useita konkreettisia suosituksia, joilla ympäristöluvitusta voidaan sujuvoittaa. Hankkeessa testattiin ympäristönsuojelulain mukaista neuvontaa. Etenkin isoissa ja monimutkaisissa hankkeissa yrittäjän ja viranomaisen olisi hyvä käydä ennakkoneuvottelut selvitystarpeista ja lupaprosessista. Ennakkoneuvotteluissa viranomaiset saavat etukäteen tietoa yrittäjien suunnitelmista. Samalla he voivat antaa neuvoja lupaprosessin sujuvoittamiseksi. Perusteelliset etukäteisselvitykset edesauttavat lupien saantia, Setälä kertoo.
Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmassa on tunnistettu vesiviljelyyn sopivia vesialueita. Suunnitelma helpottaa yritysten ja viranomaisten päätöksentekoa. Tutkijat suosittelevat suunnittelun laajentamista kalan jatkokasvatuksesta tuotannon muihin vaiheisiin.
– Tällä hetkellä sijainninohjaussuunnitelma koskee ainoastaan viljelyn kuormittavinta jatkokasvatusvaihetta. Kun myös poikasten kasvatukseen, perkaukseen ja talvisäilytykseen sopivat paikat olisi kartoitettu, kokonaisuuden luvittaminen helpottuisi ja yrittäjiltä säästyisi paljon aikaa, toteaa Setälä.
Hanke suosittelee vesiviljelyn viemistä entistä aktiivisemmin osaksi merialueiden suunnittelua sekä kuntien ja maakuntien kaavoitusta. Lisäksi suositellaan uusien lupamenettelyjen pilotointia. Esimerkiksi laajojen merialueiden omistajat, kuten Metsähallitus tai kunnat, voisivat hakea lupia hallinnoimilleen vesialueille ja vuokrata niitä kasvattajille.
– Näin toiminta ohjautuisi ympäristön ja yhteiskunnan kannalta sopiville alueille ja kasvattajat välttyisivät raskaalta lupaprosessilta. Kasvattajat voisivat keskittyä varsinaiseen osaamiseensa, eli kalan kasvatukseen, Setälä kommentoi.
Meriviljelyn luvituspilotit -selvitys toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätietoa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi
Video: Meriviljelyn luvituspilotit (YouTube)
Lisätietoja: Erikoistutkija Jari Setälä, Luonnonvarakeskus, 0295 327 682, jari.setala(at)luke.fi sekä neuvotteleva virkamies Timo Halonen, maa- ja metsätalousministeriö, 0295 162 411, timo.halonen(at)mmm.fi
Lajittelusäleikön kehittäminen palkittiin Itämeren parhaana hankkeena
Suomalainen Euroopan kalatalousrahaston rahoittama hanke valittiin Itämeren alueen parhaaksi hankkeeksi Nordic Baltic Award –juhlassa Ruotsissa. Hankkeessa kehitettiin lajittelusäleikkö selektiivisen troolikalastuksen edistämiseksi uhanalaisten lohikalojen vaellusalueilla. Itämeren parhaasta hankkeesta oli kisaamassa ehdokkaita Suomesta, Ruotsista, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Saksasta ja Puolasta.
Itämeren alueen parasta hanketta lähdettiin etsimään vuoden 2018 alussa. Kilpailu oli avoin kaikille Euroopan kalatalousrahastosta tai Maaseuturahastosta rahoitetuille hankkeille – joko tältä tai edelliseltä toimintakaudelta (2006–2013). Suomen karsintaan ilmoittautui yhteensä 30 hanketta, joista maaseutuverkoston ohjausryhmä valitsi kolme finalistia.
Eri maiden omien karsintojen jälkeen jäljellä oli lopulta kustakin maasta kolme finalistia. Parhaiden 21 hankkeen toteuttajat kutsuttiin 18.-19.5. Ruotsin Örnsköldsvikissä järjestettyyn maaseutuparlamenttiin. Lauantain 19.5. gaalaillassa näistä finalisteista palkittiin kolme voittajaa. Yksi voittajista oli vuosina Suomessa 2012–2014 toteutettu kalataloushanke Lajittelusäleikön kehittäminen, pilotointi ja käyttöönotto selektiivisen troolikalastuksen edistämiseksi uhanalaistten lohikalojen vaellusalueilla.
Hankkeen tavoitteena oli kestävämpi troolikalastus sisävesillä
Voittajahankkeen tavoitteena oli kehittää Suomen sisävesillä tapahtuvaan muikun troolikalastukseen soveltuva tekninen ratkaisu, jonka periaatteena on estää uhanalaisten lohikalojen joutuminen varsinaisen saaliin joukkoon, ja ohjata ne ulos troolista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hankkeen toteuttaja on vuonna 2007 perustettu ja Joensuussa toimipistettään pitävä suomalainen kehittämisyhtiö Future Missions oy. Yhtiön teemoina ovat kestävän kalastuksen ja uhanalaisten lohikalojen suojelu, ja lisäksi sillä on vientitoimintaa. Yhtiön taustalla on kaksi tuotantotalouden diplomi-insinööriä, Samuli Taponen ja Niilo Valkonen. Molemmilla kalastus on lähellä sydäntä. Yhtiössä erikoista on myös se, että se ei jaa omistajilleen voittoa, vaan kohdentaa käytettävissä olevat voittovaransa UNESCO:n Man and the Biosphere -ohjelman mukaisiin toimenpiteisiin.
Yhtiön toinen nokkamies, Niilo Valkonen, kertoo hankkeen idean syntyneen kentällä:
”Alkuperäinen idea on lähtenyt kalastajakentältä, että voisiko jotain tämän tapaista kehittää, ja Pekka Sahama Itä-Suomen kalatalousryhmästä lähti sitä viemään eteenpäin. Hän etsi siihen sopivaa toteuttajaa, ja me otimme haasteen vastaan”, kertoo Valkonen
Alkuvaiheessa käytiin keskusteluita maa- ja metsätalousministeriön kanssa, ja siellä uskottiin myös hankkeeseen. Julkinen rahoitus saatiin Euroopan kalatalousrahastosta. Itse kehittämistyötä varten käytiin ensin läpi aiempia vastaavia tutkimuksia aiheesta. Lopulta kalastajiakin saatiin mukaan hankkeeseen:
”Ne muutamat kalastajat, jotka tähän lähtivät, olivat todella tärkeitä. Erikseen pitää mainita myös Metsähallituksen Mikko Malin, hänellä oli keskeinen rooli. Hän laittoi hankkeen eteen niin sanotusti kroppaa likoon. Hän oli kalastajien kanssa paljon yhteyksissä”, Valkonen sanoo.
Kehittämistyölle jatkoa
Tehdyn kehitystyön hyödyntäminen laajamittaisesti siintää vielä tulevaisuudessa, Kehitystyön aikana kerätystä videomateriaalista nähtiin, että varsinkin lohikalojen osalta periaate toimii hyvin. Lajittelusäleikkö ei kuitenkaan vielä ole Saimaan troolaajilla aktiivikäytössä, sillä sen käyttöä pitää vielä tilastollisesti testata ja todentaa, ettei kalastajille tule saalistappioita sen käytöstä.
”Kalastajien pitää voida luottaa siihen, että siitä ei ole elinkeinolle haittaa”, Valkonen toteaa.
Yksi haasteista ovat myös troolipyydykset, jotka ovat ammattikalastajilla erilaisia – säleikön pitää siis myös olla kustomoitu. Niilo toivoo, että hankekilpailuvoiton myötä hankkeessa tehty kehittämistyö jatkuisi.
Voitto tuli yllätyksenä
Future Missions oy:ssä ei paljon uskottu hankkeen voittomahdollisuuksiin, kun potentiaalisia kilpailijoita oli massiivinen määrä – osallistujamaissa on toteutettu yhteensä peräti 200 000 kehittämis- tai investointihanketta EU:n maaseudun kehittämisrahastosta ja kalatalousrahastosta vuodesta 2006 lähtien. Kisaan mukaan lähtemisen taustalla oli Pekka Sahama.
”Olin ajelemassa autolla ja Pekka Sahama soitti ja kysyi, että voiko ilmoittaa hankkeen kisaan. Sanoin, että voi”, Valkonen kertoo
Niin vain kävi, että Ruotsin Maaseutuparlamentissa heidän hankkeensa julistettiin yhdeksi kolmesta voittajasta, vaikka aluksi hankkeen toteutuskelpoisuuttakin moni aluksi epäili.
”Tällä kertaa kävi näin”, Niilo iloitsee
Lisää aiheesta:
Kalojen kutupaikkojen ja vaellusreittien kunnostus Moikipäässä
Viime vuosina vaelluskalojen kutualueiden kunnostukset ja kudulle pääsyn turvaaminen on ollut paljon esillä, eikä vähiten hallituksen vaelluskala-kärkihankkeen vuoksi. Myös EMKR-tukea on käytetty vaelluskalavesistöjen kunnostukseen, ja yksi tällaisista hankkeista on “kalojen kutupaikkojen ja vaellusreittien kunnostus Moikipäässä”.
Hankkeen tarkoitus on entistää vaellusreitti kalaportaineen ja kutualue Moikipäässä sekä arvioida, kuinka mahdollisuudet kalojen lisääntymiseen voidaan turvata pitkällä tähtäimellä. Hanke pyrkii turvaamaan ammattikalastajien ja kalanjalostajien toimintaedellytykset lähialueella. Jotta varmistuttaisiin toimenpiteiden asianmukaisuudesta, kokonaissuunnitelman laatimisessa alueesta turvaudutaan ulkopuoliseen asiantuntemukseen. Hankkeessa kunnostettava kutupaikka on viimeinen tunnettu virtavesikutupaikka Moikipäässä.
Hankkeen suunniteltuihin toimenpiteisiin kuuluu ensiksi laatia suunnitelma, joka sisältää tehtävät toimenpiteet ja kuinka ne ja alueen kunnossapito toteutetaan. Toiseksi entistetään vaellusreitti kalaportaiden ala- ja yläpuolelta, rakennetaan kalaportaat uudelleen toimiviksi ja puhdistetaan itse kutupaikka. Viimeinen toimenpide on tulosten seuranta tarkkailemalla nousevien kalojen määrää. Hankeaika on 25.8.2017-29.3.2019.
Paikallinen kalatalousryhmä on myöntänyt hankkeelle rahoitusta, koska vahvojen kalakantojen edellytyksenä on vaelluskalojen pääsy hyville kutualueille. Maankohoaminen Pohjanmaalla aiheuttaa entistämistarpeita tasaisin väliajoin. Vakaat ja vahvat kalakannat ovat perusedellytys kestävälle kalastukselle, ja kalastuksenhoitotoimenpiteet vahvistavat paikallisen kalastajakunnan uskoa tulevaisuuteen ja lisäävät edellytyksiä heidän toiminnalleen.
Hankkeen kokonaiskustannukset ja rahoitus
Hankkeen kokonaiskustannukset: 29 970 €
(a) paikallisen kalatalouden toimintaryhmän tuki: 26 970 € (90 % hankkeen kokonaiskustannuksista)
– EMKR: 12 624,66 €
– Muu julkinen tuki: 14 345,34 €
(b) Tuensaajan osuus: 3 000 € (10 % kokonaiskustannuksista)
Yhteystiedot:
Ben-Erik Nedergård
Moikipään kylän jakokunta
Puh: 050 428 3120
Alkuperäinen teksti (ruotsiksi): Jessica Sundman