Virikeympäristö kalankasvatuksessa edistää kalojen selviytymistä tautiepidemioista

Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistutkimuksessa kävi ilmi, että kalanpoikasten virikekasvatus parantaa merkitsevästi kalojen selviytymistä kasvatusoloissa yleisesti esiintyvistä bakteeri-infektioista. Näin kalat myös voivat selvitä luonnossa paremmin istutuksen jälkeen. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Journal of Applied Ecology –julkaisusarjassa.

Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tiedote

Kalojen vesiviljelyn merkitys on kasvussa maailmanlaajuisesti. Ruokakalatuotannon lisäksi istukaspoikasten kasvatus uhanalaisten kalalajien ja -kantojen tukemiseksi on ratkaisevassa asemassa. Istutettavien kalojen kohdalla on erityisen tärkeää, että kalat käyttäytyisivät ja selviytyisivät istutuksen jälkeen samalla tavoin kuin luonnossa syntyneet lajitoverinsa.

Perinteinen pelkistetty kalankasvatus- ja tuotantoympäristö on otollinen ympäristö loisille ja taudeille, jotka voivat merkittävästi heikentää kalojen kasvatuksenaikaista ja istutuksenjälkeistä selviytymistä. Istutuskalojen laadun parantamista varten Luken Kainuun kalantutkimusasemalla Paltamossa on kehitetty kalankasvatukseen virikekasvatusmenetelmä.

Menetelmässä kasvatusaltaisiin lisätään kaloille suojapaikkoja tarjoavia rakenteita jäljittelemään luonnollista elinympäristöä. Virikekasvatuksen on todettu myös parantavan kalojen selviytymistä kasvatuksenaikaisista tautiepidemioista, mutta menetelmän toimintamekanismit ovat vielä epäselviä.

Virikekasvatuksen vaikutuksista on saatu nyt uusia tutkimustuloksia. Jyväskylän yliopiston ja Luken yhteistutkimuksen mukaan virikekasvatus paransi merilohen (Salmo salar) ja meritaimenen (Salmo trutta) selviytymistä kalanviljelyssä yleisesti esiintyvistä Flavobakteeri-infektioista.

”Virikkeiden lisääminen kasvatusaltaisiin paransi merkitsevästi kalojen selviytymistä luonnollisen kasvatusoloissa tapahtuneen taudinpurkauksen aikana. Kalalajien ja -kantojen välillä oli kuitenkin pieniä eroavaisuuksia”, sanoo tohtorikoulutettava Ville Räihä.

Virikealtaan edut näkyvät nopeasti

Virikeolosuhteiden tuoma hyöty voi ilmetä kaloissa hyvin nopeasti, jopa muutamassa päivässä. ”Yksi selittävä tekijä voi olla esimerkiksi kalojen parempi stressin sieto virikeympäristössä, mutta tätä ei ole vielä tarkemmin tutkittu”, arvioi Ville Räihä.

Kokeellista altistusta varten kaloja kasvatettiin virike- tai tavallisessa kasvatusaltaassa puolen vuoden ajan, jonka jälkeen ne altistettiin Flavobakteerille joko virike- tai tavallisessa altaassa.

”Kokeellisessa altistuksessa havaittiin, että mikäli kalat altistuivat taudille virikeympäristössä, oli niiden selviytyminen parempaa riippumatta siitä, millaisessa ympäristössä ne oli kasvatettu. Altistusympäristöllä voi siis olla merkittävä rooli tautien haitallisuudelle”, Ville Räihä kertoo.

Tutkimuksesta saaduilla tuloksilla voidaan esimerkiksi edistää kalanviljelyssä esiintyvien tautien luonnonmukaista ehkäisyä.

Tutkimus toteutettiin Luken Kainuun kalantutkimusasemalla Paltamossa vuonna 2017. Sitä ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Suomen Akatemian Biologiset vuorovaikutukset -huippututkimusyksikkö sekä Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu.

Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Journal of Applied Ecology –julkaisusarjassa:

Ville Räihä, Lotta-Riina Sundberg, Roghaieh Ashrafi, Pekka Hyvärinen ja Anssi Karvonen. Rearing background and exposure environment together explain higher survival of aquaculture fish during a bacterial outbreak. Journal of Applied Ecology 56: 1741-1750. DOI: 10.1111/1365-2664.13393

Komission täytäntöönpanoasetus Itämeren itäosan turskakannan säilymiseen kohdistuvan vakavan uhan lievittämiseksi toteutettavista toimenpiteistä

Komissio antoi 22.7.2019 asetuksen, jolla kielletään turskan kalastus osa-alueilla 24, 25 ja 26. Kyseiset komission täytäntöönpanoasetuksen toimenpiteet astuvat voimaan 24.7.2019 ja ovat voimassa vuoden 2019 loppuun. Kyseessä on komission vastaus Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:n tieteelliseen neuvoon, jonka mukaan Itämeren itäisen turskakannan kalastus tulee vähentää mahdollisimman pian mahdollisimman alhaiselle tasolle.

(Kartta: FAO)

Asetuksen kiireelliset toimenpiteet koskevat vain osa-alueita 24-26, jotka sijaitsevat eteläisellä Itämerellä, ja niihin on poikkeuksia rannikkokalastukselle sekä sivusaaliita koskien. Suomen vesialueita asetuksen toimenpiteet eivät koske. Ahvenanmaata ympäröivä merialue on myös jätetty asetuksen ulkopuolelle.

Itämeren itäosan turskakannan kalastuksenhoitoalue käsittää osa-alueet 25–32. Myös osa-alueella 24 suurin osa saaliista on peräisin itäosan turskakannasta. ICESin mukaan turskien määrä ja saaliit ovat osa-alueilla 27–32 hyvin vähäisiä. Koska tämän asetuksen mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpano aiheuttaa huomattavan rasitteen hallinnolle ja kalastajille, komission perustelujen mukaan olisi suhteetonta sisällyttää tämän asetuksen soveltamisalaan alueita, joilla Itämeren itäosan turskaa ei juuri esiinny.

Komission asetus perustuu yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen (EU) N:o 1380/2013 artiklaan 12, jonka mukaan komissio voi asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa hyväksyä välittömästi sovellettavia toimenpiteitä, jotka liittyvät meren elollisten luonnonvarojen säilymiseen kohdistuvaan vakavaan uhkaan.

Alkuperäinen asetus

Varsinais-Suomen ely-keskus seuraa ja valvoo käynnissä olevalla kalastuskaudella myös kalakauppaa ostoilmoitusten perusteella ja tarkastuskäynnein. Voit lukea tästä ELY-keskuksen lähettämät infokirjeet kalakaupan ostajille.

Info rekisteröityneille kalan ostajille (PDF)

Info ei-rekisteröityneille kalan ostajille (PDF)

Ilmoittautumislomake kalan ostajaksi (Word)

Hakuaika 12.6.–30.9.2019.
Lisätietoja: https://merijakalatalous.fi/tuen-hakeminen/maaraaikaiset-haut-2/

Valtioneuvoston asetus eräistä kalasaaliiden sallituista purkamissatamista (PDF)

Valtioneuvoston asetus
eräistä kalansaaliiden sallituista purkamissatamista

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjes-telmästä ja valvonnasta annetun lain (1188/2014) 68 a §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 208/2018:

1 §
Kynnysarvon ylittävien turskasaaliiden sallitut purkamispaikat

Liitteessä 1 luetellaan Suomessa sallitut Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, neuvoston asetuk-sen (EY) N:o 2187/2005 muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1098/2007 kumoami-sesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1139 14 artiklassa tar-koitetut kynnysarvon ylittävien turskasaaliiden purkamispaikat.

Saaliiden purkaminen liitteessä 1 mainituissa paikoissa on sallittua aina.

2 §
Kynnysarvon ylittävien sekä lajittelemattomien silakka- ja kilohailisaaliiden sallitut purkamis-satamat

Liitteessä 2 luetellaan Suomessa sallitut 1 §:n 1 momentissa mainitun asetuksen 14 artiklassa tarkoitetut kynnysarvon ylittävien silakka- ja kilohailisaaliiden purkamispaikat.

Muussa kalastuksessa kuin rysä- ja verkkokalastuksessa saadut 1 momentissa tarkoitetun kyn-nysarvon alittavat lajittelemattomina purettavat silakka- ja kilohailisaaliit saa purkaa ainoastaan liitteessä 2 mainituissa purkamispaikoissa.

Saaliiden purkaminen liitteessä 2 mainituissa paikoissa on sallittua aina. 2

3 §
Kolmansien maiden kalastusalusten sallitut purkamispaikat

Euroopan unioniin kuulumattomien maiden lipun alla purjehtivat kalastusalukset saavat pur-kaa saaliita ainoastaan Helsingin satamassa arkipäivisin kello 8 ja 18 välisenä aikana.

4 §
Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä kesäkuuta 2019.

Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2019
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä
Neuvotteleva virkamies Harri Kukka 3

Liite 1

Touko-kesäkuussa järjestetään Euroopan meri- ja kalatalousrahaston uuden toimintaohjelman valmistelutilaisuudet. Jo pidetyissä Jyväskylän ja Helsingin tilaisuuksissa käytiin läpi kalatalouden tilannetta, nykyistä toimintakautta ja kuultiin ajatuksia seuraavaa kautta varten.

Puheenvuorot ja materiaalit:
Jari Setälä, Luonnonvarakeskus: Kalatalouden nykytila Suomessa
Kalatalouden nykytila Lappi – Kainuu
Okku Kalliokoski, ELY-keskus: Uuden kauden valmistelun tilanne
Ville Turta, ELY-keskus: Nykyisen ohjelmakauden toteutuminen

KALANKASVATUKSEN SKENAARIOT MERIALUEELLA -työpajat

Kansallisen vesiviljelystrategian tavoitteena on lisätä kotimaista kalankasvatusta. Kalankasvatus on tärkeä teema myös merialuesuunnittelussa. Skenaariotyössä kootaan eri sidosryhmien näkemyksiä uusien kalankasvatuslaitosten tarpeesta ja sijoittamisesta Manner-Suomen merialueille.

Luonnonvarakeskus järjestää alueellisten tulevaisuustyöpajojen yhteydessä merialuesuunnittelutilaisuuksia:

ALUEELLISET TULEVAISUUSTYÖPAJAT KALANKASVATUKSEN SKENAARIOT MERIALUEELLA -työpajat

Kokkola 24.5. klo 10−13, Chydenius-keskus, Talonpojankatu 2B 13.30−15.00
Kotka 27.5. klo 12−15.30, Höyrynpanimo, Metsontie 41 09.30−11.00
Pori 6.6. klo 9−12, Porin yliopistokeskus, Pohjoisranta 11A 12.30−14.00

KALANKASVATUKSEN SKENAARIOT MERIALUEELLA -työpajan sisältö
1) Esitellään erilaisia skenaarioita kalankasvatuksen kansallisesta ja alueellisesta sijoittumisesta eri tuotantomäärillä sekä eri vaihtoehtojen taloudelliset ja ympäristövaikutukset työpajaa koskevalla merialuesuunnittelualueella. Skenaarioiden valmistelussa on hyödynnetty kalankasvatuksen sijainninohjaukseen suunniteltua FINFARMGIS- työkalua. 30 min
2) Osallistujat ottavat kyselylomakkeen avulla (halutessaan nimettömästi) kantaa kalankasvatuksen alueellisiin tuotantomääriin, näiden vaikutuksiin ja kalankasvatuslaitosten mahdollisiin sijaintivaihtoehtoihin oman asiantuntemuksensa perusteella. 30 min
3) Esitetään yhteenveto suunnittelualueen mahdollisista tuotantomääristä ja niiden vaikutusarviointi osallistujien esittämien kannanottojen pohjalta.
30 min

Tilaisuuksien jälkeen skenaariosuunnitteluun ja kommentoitiin voi osallistua 15.6.2019 asti myös verkossa.

TYÖPAJATYÖSKENTELYN TULOKSIA HYÖDYNNETÄÄN:
1) kun arvioidaan alueellisia erityispiirteitä kalankasvatuslaitosten sijainnin suunnittelussa.
2) kun arvioidaan alueellista ja kansallista tuotantopotentiaalia eri näkökulmista muu vesialueen käyttö huomioiden, sekä
3) kun priorisoidaan parhaita alueita esimerkiksi Kalavaltio-hankkeeseen, jossa etsitään uusia kalankasvatukseen soveltuvia alueita valtion vesialueille.

Lisäksi tietoa voidaan hyödyntää muun muassa maakunnallisessa ja kunnallisessa kaavoituksessa ja merialuesuunnittelutyössä.

Ilmoittaudu tilaisuuteen alla olevasta linkistä: https://www.lyyti.fi/reg/Kalankasvatuksen_skenaariot_merialueella_tyopajat_3724

Lähde: https://www.kalankasvatus.fi/kalankasvatuksen-skenaariot-merialueella/

Alamitan noston vaikutus kaupallisten kalastajien kuhasaaliisiin ja kuhakantaan Saaristomerellä -hanke on käynnistynyt ja kestää vuoden 2020 loppuun asti. Tavoitteena on saada selville kuhan alamitan noston vaikutukset kaupallisille kalastajille sekä kuhakannalle

Hanke on osa toimenpidettä Kestävä kalastus – Tutkijoiden ja kalastajien kumppanuus (art. 28; art. 44.3). Mukaan tulevat ammattikalastajat sitoutuvat tekemään viikkokohtaisen kirjanpidon kalastuksestaan ohjeiden mukaisesti korvausta vastaan. Tiedon avulla seurataan muutoksia ammattikalastajien saaliin määrässä ja kokojakaumassa, sekä kuhakannan runsaudessa ja rakenteessa verrattuna Luken aikaisempiin havaintoihin. Näin voidaan arvioida alamittamuutoksen vaikutus saataviin kuhasaaliisiin ja miten muutos vaikuttaa alueen kuhakannan runsauteen ja rakenteeseen.

Saaristomerellä hankkeeseen mukaan voivat liittyä vähintään 1000 kg/v kuhaa ammatikseen vuonna 2018 kalastaneet, muilla merialueilla vaaditaan vähintään 2000 kg kuhasaalis. Hankkeeseen voi liittyä mukaan 30.6.2019 asti.

Lisätietoa hankkeesta:
Mikko Olin, Luonnonvarakeskus
p. 050 5170141, mikko.olin@luke.fi

Hanke on Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittama.

Stora Enson entiseen aaltopahvitehtaaseen suunnitellaan uutta kiertovesilaitosta.

YLE:n artikkeli

Tiedote 8.5.2019
Stora Enson entiseen aaltopahvitehtaaseen suunnitellaan 15 miljoonan euron kalankasvatuslaitosta

Suomalainen sijoittajaryhmä aikoo investoida 15 miljoonaa euroa kotimaisen kalan kiertovesikasvatuslaitokseen. Sijoittajat ovat ostaneet tätä tarkoitusta varten Stora Enson entisen aaltopahvitehtaan Heinolan Sahanniemessä. Kiinteistöön rakennetaan moderni kirjolohikasvattamo. Täydessä tuotantovaiheessa laitos työllistää yli 50 henkilöä.

Kiertovesikasvatus on maalla tapahtuvaa laitoskasvatusta. Kalat kasvavat tehdaskiinteistöön rakennettavissa suurissa altaissa. Kasvattamolle rakennetaan oma vedenpuhdistamo, jonka avulla varmistetaan, ettei ympäristölle aiheudu toiminnasta haittaa.

”Kalankasvatuslaitos on huolella mietitty hanke, joka sopii mainiosti Heinolan strategiaan, hyödyntää alueemme vahvuuksia ja lisää alueen elinvoimaisuutta. On hienoa, että tyhjillään ollut tehdaskiinteistö saadaan uuteen innovatiiviseen käyttöön, jossa hyödynnetään teknologiaa ympäristöystävällisemmän proteiinituotannon lisäämiseksi. Kaupunki suhtautuu hankkeeseen erittäin myönteisesti ja tukee osaltaan sen etenemistä seuraavissa vaiheissa”, Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen sanoo.

”Neuvottelut Stora Enson kanssa etenivät nopeasti. Kalankasvatuslaitos tuo seudulle uutta liiketoimintaa vastuullisella ja ekologisesti kestävällä tavalla”, hankejohtaja Markus Lindberg sanoo.

Kestävästi kasvatetulle kotimaiselle kalalle on suuri kysyntä. Kotimainen kasvatettu kala on esimerkiksi WWF:n kuluttajan kalaoppaan suosittelema kala. Ruoantuotanto on suurten muutosten äärellä, ja kasvatetulla kotimaisella kalalla on siinä merkittävä rooli.

”Investointi kalankasvatuslaitokseen on hyvä uutinen niin alueen elinvoiman ja työllisyyden kuin laajemmin sinisen biotalouden kannalta. Sinisen biotalouden painopistealueet perustuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Suomi voi tarjota näihin haasteisiin kilpailukykyisiä ratkaisuja, kun julkinen ja yksityinen sektori tekevät tavoitteellista yhteistyötä”, sanoo johtaja Jarmo Paukku Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.

Ensimmäisessä vaiheessa laitoksen suunniteltu tuotanto on noin miljoona kiloa vuodessa. Tulevaisuudessa tuotanto on mahdollista nostaa kolmeen miljoonaan kiloon vuodessa ja laajentaa useampaan kalalajiin. Tuotannon kasvu toteutetaan vaiheittain riippuen markkinakysynnästä. Investoinnilla on alueelle myös merkittäviä kerrannaisvaikutuksia esimerkiksi kalatuotteiden jatkojalostuksen osalta.

”Suomeen tarvitaan tämän kaltaisia hankkeita. Valtion tavoitteena on kolminkertaistaa Manner-Suomen vesiviljelytuotanto 20 miljoonaan kiloon vuoteen 2022 mennessä. Heinolan laitoksella on tässä tärkeä rooli”, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Timo Halonen toteaa.

Hankkeen taustalla on kotimaisen sijoittajaryhmän kattava selvitystyö kiertovesikasvatuslaitoksen toiminnan käynnistämisestä ja kehittämisestä. Ryhmä koostuu yksittäisistä suomalaisista sijoittajista ja perheyhtiöistä, joilla on myös hankkeessa tarvittavaa tietotaitoa. Alkuvaiheen selvitystyössä sijoittajaryhmän kumppanina on toiminut HTM Yhtiöt.

Sahanniemen tehdaskiinteistössä on kalankasvattamolle varattuna yli 25 000 neliömetriä. Uutta liiketoimintaa puoltavat hyvä infrastruktuuri, alueen laadukas viileä vesi sekä Heinolan keskeinen logistinen sijainti.

”Kalankasvatus on investointi tulevaisuuteen. Se on yksi kestävimpiä proteiinituotannon muotoja ja auttaa vähentämään tuontikalan osuutta. Se on vastuullista ruoantuotantoa”, Lindberg toteaa.

Lisätietoja: Markus Lindberg, hankejohtaja, p. 0400 440 290

Saamelaisalueen koulutuskeskus on toteuttanut vuoden mittaisen hankkeen, jossa tuotettiin kuusi videota Inarijärven sekä Sodankylän tekojärvien kaupallisesta kalastuksesta. Hankkeen ovat rahoittaneet Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Lapin kalatalouden toimintaryhmän kiintiöstä, sekä Inarin ja Sodankylän kunnat. Nyt videot ovat kaikkien katsottavissa YouTubessa.

Videot esittelevät siian kalastusta Inarijärvellä sekä sulan veden aikaan että jään alta eri menetelmillä. Lokan tekojärvellä kuvatut videot kertovat hauen vannerysäpyynnistä sekä ahvenen katiskapyynnistä kesällä, ja mateen rysäkalastuksesta talvella. Lisäksi yksi video opastaa kalojen käsittelyyn kalahallissa.

Hankeidean takana oli tilanne, jossa kalan kysyntä on hyvä, mutta kalastajakunta ikääntyy. Kalan ostajia ovat mm. tukkuliikkeet sekä ravintolat, joissa moni matkailija pääsee ensimmäistä kertaa maistamaan pohjoisen kalaa.

Jotta kalastajia saataisiin lisää, haluttiin käytännönläheisiä, kalastuksesta todenmukaisen kuvan antavia videoita kiinnostuneille nähtäviksi. Videot toimivat myös Saamelaisalueen koulutuskeskuksen luontoalan opetuksessa oppimateriaalina.

Ensimmäinen video julkaistiin syyskuussa 2018 ja viimeinen maaliskuun lopussa tänä vuonna. Huhtikuun 2019 loppupuolella kahta näistä videoista on katsottu jo 36 000 kertaa. Tästä voidaan päätellä, että hankkeella on ollut todellinen tarve.

Toiveet ovat korkealla: videot varmasti auttavat kalastusta ammatiksi mieliviä suunnitelmissaan eteenpäin. Ja ostajat saavat edelleen lautasilleen pohjoisen puhtaista vesistä pyydettyjä kaloja.

Hankevetäjä Virpi Jääskö (30.4.2019 saakka)

Linkit videoihin:
Inarijärvi:
Siikaa loukulla
Siian verkkokalastus
Siikaa jään alta

Lokan tekojärvi:
Haukea vannerysällä ja ahventa katiskalla
Mateen talvipyynti Lokalla

Kalojen käsittelyä kalahalleissa

Lisätietoja kaupallisesta kalastuksesta: elinkeinokalatalouden koordinaattori Markku Ahonen, etunimi.sukunimill.fi, puh. 040 704 6094