Kategoria: Ajankohtaista
EMKVR:n uutiset ja ajankohtaiset
SYKE ja SAKL: Haamuverkkoharaukset käynnissä Selkämerellä
Haamuverkkoharaukset käynnissä Selkämerellä
Suomen ympäristökeskus SYKE ja Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry ovat yhteisellä KAPYYSI-hankkeella selvittäneet tämän vuoden aikana, minkälainen haamuverkkotilanne Suomessa on. Loppukesällä alkoivat haamuverkkojenharaukset Selkämerellä, ja syntynyt tieto kootaan syksyn aikana raportiksi.
Haamuverkoilla tarkoitetaan kalastajien menettämiä pyydyksiä, jotka kalastavat merissä ja vesistöissä itsekseen. Ne ovat haitta eläimille ja osa merten muoviongelmaa. Suomessa haamuverkkojen sijaintia, määrää tai vaikutuksia ei ole aiemmin arvioitu eikä tutkittu. Nyt toteutetut haraukset tehtiin samanlaisella kalustolla ja menetelmillä kuin vastaavissa hankkeissa eteläisellä Itämerellä.
Harattavat alueet valittiin perusteellisen taustaselvityksen jälkeen. Ensin selvitettiin laajasti, missä on viime vuosina kalastettu aktiivisimmin trooleilla, rysillä tai verkoilla. Tietoa saatiin haastattelemalla kymmeniä asiantuntijoita, kuten merivartijoita, kalastuksenvalvojia ja kalastajia. Nämä tiedot yhdistettiin pyydyspaikkakarttoihin. Lisäksi huomioitiin hylkyrekisteri ja muut yksittäiset riskitekijät. Harauslinjoja oli yli sata. Linjat kattoivat rannikon matalat lahdet ja ulottuivat avomeren trooliapajille. Eteläisin linja oli Uudenkaupungin edustalla ja pohjoisin Merikarvialla. Harauksien toteuttamista varten järjestettiin avoin tarjouskilpailu hankkeeseen soveltuvasta kalustosta ja miehistöstä. Aluksen päälliköllä oli oltava hyvä paikallistuntemus Selkämeren rannikosta ja olosuhteista, ja aluksen oli päästävä kulkemaan myös rannikkoväylillä. Sopimus tehtiin troolari Kalkaksen ja sen päällikön, kalastaja Juha Stoltin kanssa. Kalkaksen kotipaikka on Pyhämaan kalasatama. Troolarin lisäksi käytössä oli pienempi alus Laxen, jolla päästiin väylien ulkopuolelle mataliin merenlahtiin ja jokisuistoihin.
Kesän aikana Kalkaksen miehistö rakensi tarvittavat harat ja niille varaosia. Kun heinäkuun koeharauksien jälkeen todettiin, että laitteet toimivat, päästiin töihin. Alus miehistöineen kävi säiden salliessa läpi koko Selkämeren rannikon linja kerrallaan, etelästä alkaen. Jaksoon ei sattunut pitkiä tuulijaksoja, ja työ pääsi etenemään suunnitelman mukaisesti. Aluksella olivat mukana tarkkailemassa ja kirjanpitoa tekemässä Pekka Kotilainen (SYKE) ja Markku Saiha (SAKL). Harausvuorokausia kertyi kokonaisuudessaan parikymmentä.
Harauksien tulokset vahvistivat ennakkokäsityksiä siitä, että meillä haamuverkot eivät ole samanlainen ongelma kuin etelämpänä. Pyyntikuntoisia verkkoja tai niiden osia ei tullut vastaan yhtään, ja muutama haraan tarttunut pyydys, kaikki verkkoja tai niiden osia, oli alustavien päätelmien pohjalta jäänyt mereen talvikalastuksesta. Lopulliset päätelmät tehdään, kun koko materiaali on saatu kasaan ja analysoitu.
Kuten perustietojen keruun yhteydessä todettiin, on meillä nähtävissä suurempi riski maalle jääneiden, eri syistä käytöstä poistuneiden pyydysten kuin meressä itsekseen kalastavien kohdalla. Meillä ei ole vielä organisoitu käytöstä poistetuille pyydyksille keruujärjestelmää, vaan pyydyksiä, etenkin verkkoja, on paikoissa, missä niiden ei soisi olevan.
Asian korjaamiseksi tehdään työtä ja KAPYYSI-hankkeessa kehitetään pyydysten keräystä sekä jätehuoltoa. Jätehuolto tulee suunnitella tarkasti ja kierrätys järjestää siten, etteivät kustannukset muodostu hyötyjä suuremmaksi.
Kadonneet pyydykset Suomen merialueilla -hanketta (KAPYYSI) rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ja koordinoi SYKE. Vuosina 2018–2020 toteutettavaan hankkeeseen osallistuvat SYKEstä merikeskus sekä kulutuksen ja tuotannon keskus. Hankepartnerina toimii Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL r.y. Haamuverkkojen keräyksessä toimitaan yhteistyössä ammattikalastajien kanssa.
Lisätietoja:
• Ryhmäpäällikkö Mika Raateoja, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 536, s-posti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
• Toimitusjohtaja Kim Jordas, Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL r.y., p. 0400 720 690, s-posti: etunimi.sukunimi@sakl.fi
• Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 242, s-posti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Komission avoin kysely kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukisäännöistä
Euroopan komissio on aloittanut valtiontukisäännösten uudelleentarkastelun. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa asetukset ja suuntaviivat uuden Euroopan meri- ja kalatalousrahaston 2021-2027 sääntöjen kanssa. Nykyiset säännöt ovat voimassa vuoden 2020 loppuun saakka, joten niiden tarkastelu on nyt ajankohtaista.
Vastaamalla kyselyyn on mahdollista vaikuttaa valtiontukien myöntämiseen liittyviin sääntöihin kaudelle 2021-2027. Kyselyssä arvioidaan nykyisten sääntöjen toimivuutta ja mitä tulisi ottaa huomioon sääntöjen uudistamisessa. Palautetta ja näkemyksiä toivotaan mahdollisimman monilta sidosryhmiltä.
Kysely on avoinna 20.9.2019 asti ja siihen voi vastata suomeksi. Kyselyyn pääset vastaamaan tästä linkistä.
Valtiontukien sääntökokonaisuuteen kuuluvat:
1) vähämerkityksistä tukea koskeva asetus (EU) N:o 717/2014 (de minimis)
2) ryhmäpoikkeusasetus (EU) N:o 1388/2014
3) kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukien tarkastelemista koskevat suuntaviivat (tiedonanto 2015/C217/01) ja suuntaviivojen muutos (tiedonanto suuntaviivojen muuttamisesta C/2018/7667).
Metsähallitus: Kaupallisen kalastuksen luvat 2020–2024 haettavissa 13.9.2019 mennessä
Metsähallituksen kaupallisen kalastuksen luvat sekä pyyntipaikkavuokraukset päättyvät tämän vuoden lopussa. Vuosien 2020-2024 lupa- ja pyyntipaikkavuokrahaku on avattu. Hakuohjeet sekä -lomakkeet löytyvät täältä.
Lupahaku päättyy 13.9.2019.
Päätökset hakijoille postitetaan loppuvuoden tai alkuvuoden aikana. Ensin päätökset tehdään pyyntitavoista, joita käytetään heti vuoden vaihteessa talvikalastuksessa. Koska kyseessä on koko maan samanaikainen lupahaku, jossa kaikki luvat ovat katkolla, toivomme kalastajilta huolellista hakemusten täyttöä. Lohen ja taimenen pyyntipaikka- sekä lohiregalepaikkavuokrausten kohdalla toivotaan lisäksi liitekarttaa osoittamaan haettavan pyyntipaikan tarkan sijainnin.
Niille kaupallisille kalastajille, joiden osoite on tiedossa (on ollut aiemmin Metsähallituksen lupa tai vuokrasopimus edellisellä lupa- tai vuokrauskaudella) on postitettu tiedote lupahausta.
Aiemmasta käytännöstä poiketen lupahaku koskee viittä seuraavaa vuotta, jotta kaupallisten kalastajien toivomaa kalastuslupien pysyvyyttä saadaan ainakin valtionvesien osalta parannettua.
Osalla merialuetta on ollut voimassa ELY-keskusten tekemät lohen ja taimenen pyyntipaikkalupapäätökset kalastuslain siirtymäsäännösten kautta. Nyt kaikki niin ELY-keskusten kuin Metsähallituksenkin tekemät pyyntipaikkaluvat ja -vuokraukset erääntyvät ja jatkossa kaikki lohenkalastuksen pyyntipaikkavuokraukset myönnetään Metsähallituksen kautta. Jatkossa lohen ja taimenen pyyntipaikkojen tai lohiregalepaikkojen vuokrauksia tehdä vain niille kaupallisille kalastajille, joilla on osoittaa toimijakohtainen lohikiintiö.
Sisävesillä on yhdistetty Metsähallituksen yksityisten vesien ja yleisvesien luvat. Niitä haetaan ja ne käsitellään samalla lupahaulla. Metsähallituksen kalastusoikeuden käyttämistä osakaskuntien vesialueilla haetaan omalla lomakkeellaan.
Tällä hetkellä kaikki lupa- ja vuokraushakulomakkeet sekä hakuohjeet ovat suomenkielisinä tulostettavissa nettisivuiltamme. Ruotsinkielisinä löytyy Metsähallituksen yksityisvesien sekä lohen ja taimenen pyyntipaikkavuokrausten lomakkeet. Ruotsinkieliset lupahakuohjeet tulevat Metsähallituksen nettisivuille elokuun aikana, kun ne on saatu käännettyä.
LUKE: Virikeympäristö kalankasvatuksessa edistää kalojen selviytymistä tautiepidemioista
Virikeympäristö kalankasvatuksessa edistää kalojen selviytymistä tautiepidemioista
Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistutkimuksessa kävi ilmi, että kalanpoikasten virikekasvatus parantaa merkitsevästi kalojen selviytymistä kasvatusoloissa yleisesti esiintyvistä bakteeri-infektioista. Näin kalat myös voivat selvitä luonnossa paremmin istutuksen jälkeen. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Journal of Applied Ecology –julkaisusarjassa.
Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tiedote
Kalojen vesiviljelyn merkitys on kasvussa maailmanlaajuisesti. Ruokakalatuotannon lisäksi istukaspoikasten kasvatus uhanalaisten kalalajien ja -kantojen tukemiseksi on ratkaisevassa asemassa. Istutettavien kalojen kohdalla on erityisen tärkeää, että kalat käyttäytyisivät ja selviytyisivät istutuksen jälkeen samalla tavoin kuin luonnossa syntyneet lajitoverinsa.
Perinteinen pelkistetty kalankasvatus- ja tuotantoympäristö on otollinen ympäristö loisille ja taudeille, jotka voivat merkittävästi heikentää kalojen kasvatuksenaikaista ja istutuksenjälkeistä selviytymistä. Istutuskalojen laadun parantamista varten Luken Kainuun kalantutkimusasemalla Paltamossa on kehitetty kalankasvatukseen virikekasvatusmenetelmä.
Menetelmässä kasvatusaltaisiin lisätään kaloille suojapaikkoja tarjoavia rakenteita jäljittelemään luonnollista elinympäristöä. Virikekasvatuksen on todettu myös parantavan kalojen selviytymistä kasvatuksenaikaisista tautiepidemioista, mutta menetelmän toimintamekanismit ovat vielä epäselviä.
Virikekasvatuksen vaikutuksista on saatu nyt uusia tutkimustuloksia. Jyväskylän yliopiston ja Luken yhteistutkimuksen mukaan virikekasvatus paransi merilohen (Salmo salar) ja meritaimenen (Salmo trutta) selviytymistä kalanviljelyssä yleisesti esiintyvistä Flavobakteeri-infektioista.
”Virikkeiden lisääminen kasvatusaltaisiin paransi merkitsevästi kalojen selviytymistä luonnollisen kasvatusoloissa tapahtuneen taudinpurkauksen aikana. Kalalajien ja -kantojen välillä oli kuitenkin pieniä eroavaisuuksia”, sanoo tohtorikoulutettava Ville Räihä.
Virikealtaan edut näkyvät nopeasti
Virikeolosuhteiden tuoma hyöty voi ilmetä kaloissa hyvin nopeasti, jopa muutamassa päivässä. ”Yksi selittävä tekijä voi olla esimerkiksi kalojen parempi stressin sieto virikeympäristössä, mutta tätä ei ole vielä tarkemmin tutkittu”, arvioi Ville Räihä.
Kokeellista altistusta varten kaloja kasvatettiin virike- tai tavallisessa kasvatusaltaassa puolen vuoden ajan, jonka jälkeen ne altistettiin Flavobakteerille joko virike- tai tavallisessa altaassa.
”Kokeellisessa altistuksessa havaittiin, että mikäli kalat altistuivat taudille virikeympäristössä, oli niiden selviytyminen parempaa riippumatta siitä, millaisessa ympäristössä ne oli kasvatettu. Altistusympäristöllä voi siis olla merkittävä rooli tautien haitallisuudelle”, Ville Räihä kertoo.
Tutkimuksesta saaduilla tuloksilla voidaan esimerkiksi edistää kalanviljelyssä esiintyvien tautien luonnonmukaista ehkäisyä.
Tutkimus toteutettiin Luken Kainuun kalantutkimusasemalla Paltamossa vuonna 2017. Sitä ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Suomen Akatemian Biologiset vuorovaikutukset -huippututkimusyksikkö sekä Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu.
Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Journal of Applied Ecology –julkaisusarjassa:
Ville Räihä, Lotta-Riina Sundberg, Roghaieh Ashrafi, Pekka Hyvärinen ja Anssi Karvonen. Rearing background and exposure environment together explain higher survival of aquaculture fish during a bacterial outbreak. Journal of Applied Ecology 56: 1741-1750. DOI: 10.1111/1365-2664.13393
Komission täytäntöönpanoasetus koskien Itämeren turskan suojelua
Komission täytäntöönpanoasetus Itämeren itäosan turskakannan säilymiseen kohdistuvan vakavan uhan lievittämiseksi toteutettavista toimenpiteistä
Komissio antoi 22.7.2019 asetuksen, jolla kielletään turskan kalastus osa-alueilla 24, 25 ja 26. Kyseiset komission täytäntöönpanoasetuksen toimenpiteet astuvat voimaan 24.7.2019 ja ovat voimassa vuoden 2019 loppuun. Kyseessä on komission vastaus Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:n tieteelliseen neuvoon, jonka mukaan Itämeren itäisen turskakannan kalastus tulee vähentää mahdollisimman pian mahdollisimman alhaiselle tasolle.
(Kartta: FAO)
Asetuksen kiireelliset toimenpiteet koskevat vain osa-alueita 24-26, jotka sijaitsevat eteläisellä Itämerellä, ja niihin on poikkeuksia rannikkokalastukselle sekä sivusaaliita koskien. Suomen vesialueita asetuksen toimenpiteet eivät koske. Ahvenanmaata ympäröivä merialue on myös jätetty asetuksen ulkopuolelle.
Itämeren itäosan turskakannan kalastuksenhoitoalue käsittää osa-alueet 25–32. Myös osa-alueella 24 suurin osa saaliista on peräisin itäosan turskakannasta. ICESin mukaan turskien määrä ja saaliit ovat osa-alueilla 27–32 hyvin vähäisiä. Koska tämän asetuksen mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpano aiheuttaa huomattavan rasitteen hallinnolle ja kalastajille, komission perustelujen mukaan olisi suhteetonta sisällyttää tämän asetuksen soveltamisalaan alueita, joilla Itämeren itäosan turskaa ei juuri esiinny.
Komission asetus perustuu yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen (EU) N:o 1380/2013 artiklaan 12, jonka mukaan komissio voi asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa hyväksyä välittömästi sovellettavia toimenpiteitä, jotka liittyvät meren elollisten luonnonvarojen säilymiseen kohdistuvaan vakavaan uhkaan.
Hyvää kesää! Sivuston päivitys on tauolla heinäkuun loppuun.
Ajankohtaista kalankauppavalvonnasta 2019
Varsinais-Suomen ely-keskus seuraa ja valvoo käynnissä olevalla kalastuskaudella myös kalakauppaa ostoilmoitusten perusteella ja tarkastuskäynnein. Voit lukea tästä ELY-keskuksen lähettämät infokirjeet kalakaupan ostajille.
Info rekisteröityneille kalan ostajille (PDF)
Määräaikainen haku hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien saalisvahinkojen korvaamiseksi avattu
Hakuaika 12.6.–30.9.2019.
Lisätietoja: https://merijakalatalous.fi/tuen-hakeminen/maaraaikaiset-haut-2/
Valtioneuvoston asetus eräistä kalansaaliiden sallituista purkamissatamista
Valtioneuvoston asetus eräistä kalasaaliiden sallituista purkamissatamista (PDF)
Valtioneuvoston asetus
eräistä kalansaaliiden sallituista purkamissatamista
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjes-telmästä ja valvonnasta annetun lain (1188/2014) 68 a §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 208/2018:
1 §
Kynnysarvon ylittävien turskasaaliiden sallitut purkamispaikat
Liitteessä 1 luetellaan Suomessa sallitut Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, neuvoston asetuk-sen (EY) N:o 2187/2005 muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1098/2007 kumoami-sesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1139 14 artiklassa tar-koitetut kynnysarvon ylittävien turskasaaliiden purkamispaikat.
Saaliiden purkaminen liitteessä 1 mainituissa paikoissa on sallittua aina.
2 §
Kynnysarvon ylittävien sekä lajittelemattomien silakka- ja kilohailisaaliiden sallitut purkamis-satamat
Liitteessä 2 luetellaan Suomessa sallitut 1 §:n 1 momentissa mainitun asetuksen 14 artiklassa tarkoitetut kynnysarvon ylittävien silakka- ja kilohailisaaliiden purkamispaikat.
Muussa kalastuksessa kuin rysä- ja verkkokalastuksessa saadut 1 momentissa tarkoitetun kyn-nysarvon alittavat lajittelemattomina purettavat silakka- ja kilohailisaaliit saa purkaa ainoastaan liitteessä 2 mainituissa purkamispaikoissa.
Saaliiden purkaminen liitteessä 2 mainituissa paikoissa on sallittua aina. 2
3 §
Kolmansien maiden kalastusalusten sallitut purkamispaikat
Euroopan unioniin kuulumattomien maiden lipun alla purjehtivat kalastusalukset saavat pur-kaa saaliita ainoastaan Helsingin satamassa arkipäivisin kello 8 ja 18 välisenä aikana.
4 §
Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä kesäkuuta 2019.
Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2019
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä
Neuvotteleva virkamies Harri Kukka 3
Liite 1
| Kynnysarvon (750 kg) ylittävien turskasaaliiden purkamissatamat: Nimi | Sijaintiosoite | Kunta | Koordinaatit, WGS 84 -muoto |
| 1) Kuusisen kalasatama | Juha Vainion katu 97 | Kotka | 60.46200N 26.96400E |
| 2) Inkoon kalasatama | Kalasatamantie 131 | Inkoo | 60.01300N 23.94700E |
| 3) Kasnäsin kalasatama (Ab Salmonfarm Oy) | Kasnäsintie 1294 | Kemiönsaari | 59.92150N 22.41300E |
| 4) Käldingen kalasatama | Sandöntie 162 | Parainen | 60.18080N 22.06150E |
| 5) Tuomaraisten kalasatama | Kalarannantie 173 | Taivassalo | 60.52050N 21.66000E |
| 6) Suukarin kalasatama | Satamantie 2 | Uusikaupunki | 60.79500N 21.38850E |
| 7) Rauman kalasatama | Anderssonintie 2 | Rauma | 61.12700N 21.47400E |
| 8) Reposaaren kalasatama | Satamapolku 20 | Pori | 61.60550N 21.45850E |
| 9) Krookan kalasatama | Varvintie 19 | Merikarvia | 61.85100N 21.48150E |
| 10) Kaskisten kalasatama | Kalasatamantie 162 | Kaskinen | 62.34500N
21.21500E |
EMKR:n uuden toimintaohjelman 2021–2027 valmistelutilaisuuksien materiaalit
Touko-kesäkuussa järjestetään Euroopan meri- ja kalatalousrahaston uuden toimintaohjelman valmistelutilaisuudet. Jo pidetyissä Jyväskylän ja Helsingin tilaisuuksissa käytiin läpi kalatalouden tilannetta, nykyistä toimintakautta ja kuultiin ajatuksia seuraavaa kautta varten.
Puheenvuorot ja materiaalit:
Jari Setälä, Luonnonvarakeskus: Kalatalouden nykytila Suomessa
Kalatalouden nykytila Lappi – Kainuu
Okku Kalliokoski, ELY-keskus: Uuden kauden valmistelun tilanne
Ville Turta, ELY-keskus: Nykyisen ohjelmakauden toteutuminen
Rajavartiolaitos: Lohenkalastuksen valvonta alkaa Pohjanlahdella
Lohenkalastuksen valvonta alkaa Pohjanlahdella
Varsinais-Suomen ely-keskuksen kalastuksen valvonta ja Rajavartiolaitokseen kuuluva Länsi-Suomen merivartiosto aloittavat lohenkalastuksen valvonnan Pohjanlahdella. Valvonta käynnistyy Selkämereltä. Valvonnan painopiste siirtyy lohen vaelluksen mukaan kohti pohjoista, ensin Merenkurkkuun ja sen jälkeen Perämerelle. Yhteisvalvonnoissa ovat mukana Rauman, Porin, Vallgrundin, Kokkolan ja Virpiniemen merivartioasemat.
Manner-Suomen lohikiintiö Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella on noin 24 000 lohta. Luonnonvarakeskuksen mukaan vapaa-ajan kalastuksen lohisaalis oli vuonna 2016 Selkämereltä, Merenkurkusta ja Perämereltä yhteensä 61 tonnia.
Lohenkalastuksen valvonta kohdistuu ensisijaisesti kaupallisen kalastukseen, mutta myös vapaa-ajan kalastusta valvotaan. Painopisteenä ovat lohenkalastuksen yleiskiellon noudattaminen, isorysien pyyntiin asettamisajankohdat, valikointikielto ja kaupallisten kalastajien lohien merkitsemismääräysten noudattaminen. Myös pyyntimitat, pyydysten lainmukainen merkintä ja kalastusluvat ovat tarkastuksen kohteena. EU:n YKP-lainsäädännön alaiset kaupallista kalastusta koskevat rikkomusepäilyt viedään EU-seuraamusmenettelyyn Ruokavirastoon ja muiden rikkomusepäilyjen osalta tutkintaan poliisille.
Lohta koskee tulevana sesonkina myös kansallisen kalastuslain menettämisseuraamus: tiettyjen uhanalaisiin ja taantuneisiin kalalajeihin kohdistuvien kalastusrikosten ja -rikkomusten yhteydessä voidaan tuomita valtiolle menetettäväksi se arvo, joka kalalla on lajinsa edustajana. Itämeren luonnonlohen (rasvaevällinen) arvo on 3470 € ja istutetun (rasvaevättömän) lohen 170 €.
Kuva: Varsinais-Suomen ely-keskus
Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Uisko osallistuu lohenkalastuksen yhteisvalvontaan kesäkuussa ja sen toiminnan painopiste on Pori – Kokkola välisellä merialueella. Lisäksi Rajavartiolaitokselta osallistuu Dornier 228 valvontalentokone.
Kuva: Rajavartiolaitos
Lisätietoja antavat
Varsinais-Suomen ELY-keskus: kalastusmestari Aki Koskinen (Selkämeri) +358 295 023 025
, aki.koskinen(at)ely-keskus.fi Kalastusmestari Lars Sundqvist (Merenkurkku, Perämeri) +358 295 028 628, lars.sundqvist(at)ely-keskus.fi
Rajavartiolaitos:
kapteeniluutnantti Jani Isometsä +358295 427 012, jani.isometsa(at)raja.fi
Kalankasvatuksen skenaariot merialueella -työpajat
KALANKASVATUKSEN SKENAARIOT MERIALUEELLA -työpajat
Kansallisen vesiviljelystrategian tavoitteena on lisätä kotimaista kalankasvatusta. Kalankasvatus on tärkeä teema myös merialuesuunnittelussa. Skenaariotyössä kootaan eri sidosryhmien näkemyksiä uusien kalankasvatuslaitosten tarpeesta ja sijoittamisesta Manner-Suomen merialueille.
Luonnonvarakeskus järjestää alueellisten tulevaisuustyöpajojen yhteydessä merialuesuunnittelutilaisuuksia:
ALUEELLISET TULEVAISUUSTYÖPAJAT KALANKASVATUKSEN SKENAARIOT MERIALUEELLA -työpajat
Kokkola 24.5. klo 10−13, Chydenius-keskus, Talonpojankatu 2B 13.30−15.00
Kotka 27.5. klo 12−15.30, Höyrynpanimo, Metsontie 41 09.30−11.00
Pori 6.6. klo 9−12, Porin yliopistokeskus, Pohjoisranta 11A 12.30−14.00
KALANKASVATUKSEN SKENAARIOT MERIALUEELLA -työpajan sisältö
1) Esitellään erilaisia skenaarioita kalankasvatuksen kansallisesta ja alueellisesta sijoittumisesta eri tuotantomäärillä sekä eri vaihtoehtojen taloudelliset ja ympäristövaikutukset työpajaa koskevalla merialuesuunnittelualueella. Skenaarioiden valmistelussa on hyödynnetty kalankasvatuksen sijainninohjaukseen suunniteltua FINFARMGIS- työkalua. 30 min
2) Osallistujat ottavat kyselylomakkeen avulla (halutessaan nimettömästi) kantaa kalankasvatuksen alueellisiin tuotantomääriin, näiden vaikutuksiin ja kalankasvatuslaitosten mahdollisiin sijaintivaihtoehtoihin oman asiantuntemuksensa perusteella. 30 min
3) Esitetään yhteenveto suunnittelualueen mahdollisista tuotantomääristä ja niiden vaikutusarviointi osallistujien esittämien kannanottojen pohjalta.
30 min
Tilaisuuksien jälkeen skenaariosuunnitteluun ja kommentoitiin voi osallistua 15.6.2019 asti myös verkossa.
TYÖPAJATYÖSKENTELYN TULOKSIA HYÖDYNNETÄÄN:
1) kun arvioidaan alueellisia erityispiirteitä kalankasvatuslaitosten sijainnin suunnittelussa.
2) kun arvioidaan alueellista ja kansallista tuotantopotentiaalia eri näkökulmista muu vesialueen käyttö huomioiden, sekä
3) kun priorisoidaan parhaita alueita esimerkiksi Kalavaltio-hankkeeseen, jossa etsitään uusia kalankasvatukseen soveltuvia alueita valtion vesialueille.
Lisäksi tietoa voidaan hyödyntää muun muassa maakunnallisessa ja kunnallisessa kaavoituksessa ja merialuesuunnittelutyössä.
Ilmoittaudu tilaisuuteen alla olevasta linkistä: https://www.lyyti.fi/reg/Kalankasvatuksen_skenaariot_merialueella_tyopajat_3724
Lähde: https://www.kalankasvatus.fi/kalankasvatuksen-skenaariot-merialueella/