Kategoria: Ajankohtaista
EMKVR:n uutiset ja ajankohtaiset
MMM vahvisti uudet arviointilomakkeet
Maa- ja Metsätalousministeriö vahvisti 3.5.2018 uudet EMKR-hankkeiden arviointilomakkeet korvaamaan aiemmin vahvistetut lomakkeet. Löydät uudet arviointilomakkeet täältä.
Koulutus- ja rekrytointihankepäivillä mietittiin keinoja saada uusia kalastajia alalle ja tehostaa nykyisten toimintaa
Meri- ja kalatalousverkosto järjesti 5.-6.4.2018 seminaarin, jonka aiheina olivat ammattikalastuksen koulutus- ja rekrytointihankkeet.
Ensimmäisenä seminaaripäivänä perehdyttiin koulutushankkeisiin. Päivän keskeinen kysymys oli, että kuinka koulutushankkeilla voidaan kehittää ammattikalastusta elinkeinona – esimerkiksi parantaa tuottavuutta tai parantaa työympäristöä.
Ohjelman avasi Sodankylässä toteutettu koulutushanke, jossa tarkoituksena on kouluttaa kalastajia kalamassan tekoon eri kalalajeista. Hankkeen taustalla oli Lokan osuuskunnan kiinnostus massan valmistukseen, josta voitaisiin saada mahdollisesti uusi tuote ja lisätuloja sesonkien väliin. Voit katsoa tämän monipuolisen hankkeen taustat ja sisällön täältä.
Lounaan jälkeen Mika Jääskeläinen Kalatukku Erikssoninsta kertoi jalostajan näkökulman koulutustarpeisiin, ja keskeisimpiä viestejä oli yhteistyön kehittämisen tärkeys. Yhteistyön kehittämiselle taas oli kolme lähtökohtaa:
- Elintarvikelain vaatimusten täyttyminen
- Ostosopimuksen tekeminen
- Molempien osapuolten halu kehittää yhteistyötä
Voit katsoa Jääskeläisen esityksen kokonaisuudessaan täältä.
![](https://merijakalatalous.fi/wp-content/uploads/rekrypaiva2-300x225.jpg)
Koulutustarpeiden näkökulman jälkeen suuntasimme katseen tulevaisuuteen, kun Petri Suuronen Luonnonvarakeskuksesta kertoi kalatalouden tulevaisuudennäkymiä. Automaation lisääntymisen ja pyydystekniikoiden kehittymisen arveltiin olevan kehityssuuntia, joihin ammattikalastus tulee kulkemaan. Suuronen kertoi myös, että jalostusaste ja volyymit ovat jääneet jälkeen kysyntätarpeista, ja oleellista olisikin vastata kuluttajien tarpeeseen pitkälle kehitetyistä tuotteista. Suurosen esityksen kokonaisuudessaan löydät täältä.
Päivän viimeisenä alustuksena kuultiin kuinka toisen alan toimija oli rakentanut tiensä menestykseen. Vaissi Oy on onnistunut rakentamaan kaalikäärylemonopolin, ja tuotannon suuresta käsityöintensiivisyydestä huolimatta yritys on erittäin kannattava. Juha Vaissi kertoi, että menestyksen taustalla on mm. ollut hallittu riskinotto. Katso täältä mitkä muut tekijät vaikuttivat tämän yrityksen menestykseen.
Ennen päivän päättymistä täytyi osallistujien ideoita ja päivän aikana syntyneitä ajatuksia saada vielä paperille, ja tätä varten kalatalousverkosto piti työpajan. Useiden vaiheiden jälkeen kaksi ryhmää oli tuottanut useita ajatuksia siitä, millaisiin ammattikalastuksen pullonkauloihin tai kehittämismahdollisuuksiin voitaisiin koulutushankkeella vastata. Kukin ryhmä äänesti näistä ideoista potentiaalisimman hanke-idean, ja molemmissa ryhmissä sama idea sai eniten ääniä: yhteistyön lisäämiseen tähtäävä koulutushanke. Alla esitellyt hankeideat tiivistettyinä:
Hanke 1: Löylyä – ympäristöystävällistä liiketaloudellista älyä
Tavoitteet
![](https://merijakalatalous.fi/wp-content/uploads/loylya-hanke-300x224.jpg)
- Kalastajien yhteistyön kehittäminen alueellisesti ja paikallisesti
- Uusien teknologioiden ja tuotteiden esittely ja käyttökoulutus
- Hyvien käytänteiden siirtäminen
Kohderyhmät
- Kalastajat ja alalle aikovat
- Sidosryhmät
Laajuus:
- Koko suomi / maakunnittain / kalatalousryhmittäin
Sidosryhmät:
- MMM, ELY, Kalatalouskeskus, Sitra, VTT, Kalatalousryhmät
Hanke 2: Kalastajien yhteistyökoulutus
- Vaihe: Yhteistyön/ -toiminnan markkinointi
- Tutustumismatkat/ -käynnit
- Esimerkkejä onnistuneista yhteistyökuvioista
- Yhteistyöhalun/ -tarpeen herättäminen + mahdollisuuksien ideoiminen
- Vaihe: Liiketoimintamahdollisuuksien selvittäminen + liiketoimintakoulutus (mm. infran selvitys)
- Vaihe: Muu yritykseen liittyvä koulutus, mm. laatu, markkinointi, logistiikka, yhteiset pelisäännöt
Sidosryhmät: kunnat, kalatalousryhmät, tarpeelliset koulutustahot
![](https://merijakalatalous.fi/wp-content/uploads/tyopaja1-300x225.jpg)
Koulutushankkeiden ideoiksi ehdotettiin myös seuraavia aiheita:
- Omaan saaliin jalostaminen ja suoramyynti
- Uudet pyyntimenetelmät
- Sesonkien hallinta, mm. kalojen sumputtaminen / säilöminen
- Teknologinen kehitys koko prosessin läpi – auttaisi myös nuorien kalastajien saamisessa
- Erikoistuminen ja tuotebrändäys
Ammattikalastuksen rekrytointihankkeet
Kuinka saamme uusia kalastajia alalle? Tämä on kalatalouden toimialan tulevaisuuden kannalta kenties ratkaisevin kysymys, ja siihen perehdyimme seminaarin toisena päivänä. Koska kalastajamäärien väheneminen ei ole vain Suomea koskeva ongelma, oli tuona päivänä osallistujia myös muista Itämeren maista kertomassa siitä, kuinka he ovat pyrkineet ongelmaa ratkaisemaan.
Aloitimme päivän luomalla katsauksen Suomen, Ruotsin, Viron, Latvian ja Liettuan kalastajamääriin. Kävi ilmi, että kalastajamäärien vertailu oli hankalaa, koska kalastajan määritelmä myös vaihtelee maittain. Esimerkiksi suomalaista luokittelua 1. ja 2. luokan kalastajiin ei muualla ollut, ja Viron kalastajarekisterissä saattoi olla vuosia kalastamatta olleita. Yhteistä kuitenkin alan epävarmuustekijöistä johtuva laskeva trendi kalastajamäärissä. Itämeren maiden kalatalousverkostot totesivatkin, että voisi olla hyvä tehdä tarkempi selvitys asiasta. Alustuksessa pidetyn esitelmän näet täältä (englanniksi).
Päivän ensimmäisen alustuksen piti Perttu Jämsen Sitrasta, ja aiheena olivat megatrendit ja työn tulevaisuus. Keskeisiä viestejä olivat mm. se, että työn maailma on tuntemattoman äärellä: automatisaatio, robotisaatio, keinoäly ja digitaaliset alustat muokkaavat kaikkia aloja teollisuudesta hoivaan ja tietotyöhön. Robotisaation pelkoon töiden harventajana todettiin, että se on ollut läsnä jo kymmeniä vuosia, mutta töiden katoamisen sijaan on syntynyt uusia työtehtäviä. Työuran arvellaan myös yhä useammin olemaan jatkuvaa oppimista eri työtehtävissä perinteisen ”opiskelun kautta työpaikkaan ja sieltä eläkkeelle” sijaan. Voisiko työn sesonkiluonteisuus olla myös valttikortti ammattikalastuksen markkinoinnissa elinkeinona? Ja pitäisikö ammattikalastuksen erottua juuri siinä, että siinä ei tuijoteta näyttöpäätettä? Voit katsoa Jämsenin esityksen kokonaisuudessaan täältä.
Seuraavaksi vuorossa oli kalastaja Jarno Aaltosen kertomus siitä, kuinka hän rakensi menestyksekkäästi ammattikalastatustoimintaansa. Vuosi toisensa jälkeen hän kehitti toimintaansa investoiden ja markkinoiden, saalismäärän ja liikevaihdon kasvaessa tasaisesti. Taustalla oli jatkuvasti toinen työ sairaanhoitajana, joka mahdollisti työn teon sesonkiluonteisesti. Katso täältä esitys Aaltosen kalastajauran kehityksestä.
Hanke-esimerkkejä meiltä ja muualta
Iltapäivän puolella käytiin läpi useita hanke-esimerkkejä siitä, kuinka uusia kalastajia on pyritty alalle saamaan:
![](https://merijakalatalous.fi/wp-content/uploads/Leif_Kaarto-300x221.jpg)
Kalastajanpolku – ammattikalastajaksi Lappiin, Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta
Lyhyesti: Hankkeen tavoitteena on luoda uusi toimintatapa, jossa yhteisöllisen ja eri viranomaisten toiminnan avulla luodaan työpaikkoja kalatalouteen. Tätä edelsi varsin onnistunut esiselvityshanke siitä, onko ammattikalastuksesta Lapissa kiinnostuneita ylipäänsä.
Lyhesti: 15-16 –vuotiaiden Pohjanmaalaisten nuorten tutustuttaminen kalatalouden työmahdollisuuksiin mm. kesätyömahdollisuuksien kautta, materiaalien tuottaminen kouluille ja koulutusverkostojen luonti
![](https://merijakalatalous.fi/wp-content/uploads/Ruotsin-esitys-300x217.jpg)
Lyhyesti: Gävlen lääninhallinto ja alueen vielä jäljellä olevat kalastajat suunnittelevat Norrsundetin Saltharsfjärdeniin suurta investointia, joka vastaisi moneen tarpeeseen: loisi kalastuksen ja saaliin jalostuksen edellytyksien parantuessa uusia työpaikkoja, toimisi suosittuna turistikohteena ravintoloineen ja takaisi samalla kulttuuriperinnön säilymisen ja lähiruoan saatavuuden. Kyseessä on siis muutakin kuin kalasatamainvestointi.
Lyhyesti: Ammattikalastuksen tai vesiviljelyn liikeideakilpailu nuorille, jossa jaettiin palkintoja. Tähän sisältyi mm. koulutusta yrittäjyyteen ja toimialaan sekä kenttäretkiä.
Lyhyesti: Seuraavaa toimintakautta ajatellen Liettuan kalataloushallinnossa nähdään mm. seuraavat toimenpiteet uusien kalastajien houkuttelemiseksi tärkeinä:
- Investoinnit aluksiin ja välineisiin tai vanhojen alusten korvaaminen
- Investoinnit, jotka parantavat kalastustuotteiden laatua ja /tai lisäarvoa
- Korvausjärjestelmät (kalastustoiminnan väliaikainen lopettaminen, hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien vahinkojen korvaaminen)
- Tieteellisen tiedon ja siitä syntyvien innovaatioiden hyödyntäminen kalastuksessa
Lyhyesti: Viron kalatalousverkostolla on nuoriin ja lapsiin keskittyviä valistuksellisia / kasvatuksellisia toimia, joilla pyritään tutustuttamaan kalan matkaan vedestä ruokapöytään. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset yleisötapahtumat, opintoretket ja kouluihinkin jaettavat oppimateriaalit.
Työpajoissa mietittiin rekrytoinnin edistämistä useasta näkökulmasta
Rekrytointihankkeiden seminaaripäivän päätti työpajatyöskentely, jossa pohdittavana oli kolme teemaa:
Teema 1: Rekrytointi ja siihen liittyvä viestintä
Teema 2: Uuden kalastajan urapolku – mitä reittiä kalastajaksi?
Teema 3: Yleisten edellytysten parantaminen hankkeilla
Teemassa 1 heräsi seuraavia ajatuksia siitä, kuinka viestinnällisin keinoin voidaan edistää uusien kalastajien löytämistä alalle:
![](https://merijakalatalous.fi/wp-content/uploads/teema1-300x211.jpg)
- Kalastuspäivä koulussa
- Työelämääntutustuminen eli TET kala-alan yrityksessä
- Ruualaittokurssit ja reseptikisat
- Oppisopimus-kokeilut (Mestari – Kisälli)
- Positiivinen viestintä alasta – myös kalastajilta
- Kesätyöprojekti (johon kuuluisi sosiaalisessa mediassa viestintä)
- Pioneerileiri – työkokeilut
- Videobloggaajan palkkaaminen kalastajan matkaan (esim. vapaa-ajankalastuksesta vloggaavan)
- Sosiaalisessa mediassa viestintä ylipäänsä
Teeman 2: Uuden kalastajan urapolku –työpajassa nähtiin seuraavat asiat tärkeinä uusien kalastajien löytämiseksi uralle:
- Kohderyhmän löytäminen vaatii tiedottamista kouluissa ja sosiaalisessa mediassa sekä mainostamista (esim. yhteishakujen aikaan)
- Koulutus ja tekemällä oppiminen ovat yhtä tärkeitä
- Mestari ja kisälli –koulutustapa on loistava keino löytää uusia kalastajia jatkamaan vanhojen tilalle
Teemassa 3 pohdittiin seuraavien toimien parantavan yleisiä edellytyksiä ammattikalastuksen aloittamiseksi:
- Ammattikoulujen ja koulutuslaitosten parempi mukaan ottaminen (esim. opintovaihdot, ulkomailla opiskelu)
- Ammattikalastuksen monipuolistuminen
- kalastuksesta kalankäsittelyyn, kalastusturismi, toiset ammatit rinnalle (esim. poliisi, palomies…)
- Kalatalouden toimintaryhmien työvaihdot Itämeren alueella – hyvien käytäntöjen leviäminen
- Byrokratian ja paperityön vähentäminen
- Dioksiini: enemmän tietoa ja tiedottamista
- Vähemmän paperitöitä, enemmän toimintaa
- Intressiristiriitojen / konfliktien lieventäminen (esim. ammattikalastus vs. vapaa-ajankalastus)
- Enemmän dialogia ympäristöjärjestöjen kanssa
- Alustoja keskustelulle
- Ravinnepoistot: esim. särkikaloja poistamalla vähemmän fosforia, voisiko olla maksullinen palvelu?
- Vesialueiden käyttöön liittyvien hyvien ja huonojen käytäntöjen tunnistus ja niistä oppiminen
- Metsästysmatkailun edistäminen (hylkeet!)
![](https://merijakalatalous.fi/wp-content/uploads/Perjantain-tyopaja.jpg)
Meri- ja kalatalousverkosto kiittää kaikkia osallistujia onnistuneesta seminaarista!
Kuvat ja teksti: Tuomas Metsäniemi
Tilaisuuden materiaalit:
Torstai 5.4.:
Jalostajan näkökulma koulutustarpeisiin & kokemuksia oppisopimusmallista Mika Jääskeläinen, Kalatukku Eriksson
Kalatalouden tulevaisuudennäkymät, Petri Suuronen, Luonnonvarakeskusä.
Toisen toimialan näkökulma: Vaissi Oy – mitä teimme menestyäksemme? Juha Vaissi, Vaissi Oy
Perjantai 6.4.
Itämeren kalastajamäärät, Tuomas Metsäniemi, kalatalousverkosto
Megatrendit ja työn tulevaisuus, Perttu Jämsen, Sitra
Kuinka menestyä kalastajana, Jarno Aaltonen, ammattikalastaja
Kalastajanpolku – ammattikalastajaksi Lappiin, Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta
MMM: Varkauden kalankasvattamo lisää kotimaisen kalan saatavuutta ja kala-alan osaamista
14.5. Savonlinnassa EMKR-info sekä keskustelutilaisuus kalastajien ja tutkijoiden välinen kumppanuus –innovaatio-ohjelman tuloksista
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tiedotustilaisuus sekä keskustelutilaisuus kalastajien ja tutkijoiden välinen kumppanuus –innovaatio-ohjelman tuloksista
Tilaisuus on tarkoitettu kaikille sisävesien kaupallisille kalastajille sekä EMKR:n kanssa toimiville. Iltapäivän aikana käydään läpi kalastajien ja tutkijoiden välinen kumppanuus –innovaatio-ohjelman puitteissa järjestettyjen pyydyskehitystyöpajojen tuloksia sekä keskustellaan niistä. Lisäksi Etelä-Savon ELY-keskus kertoo Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukimahdollisuuksista, ja Itä-Suomen kalatalouden toimintaryhmä esittelee toimintaansa.
Ilmoitathan osallistumisesi 9.5. klo 12:00 mennessä seuraavan linkin kautta:
https://www.lyyti.in/EMKR_info_14_5_2018
Aika: 14.5.2018 klo 12-15
Paikka: Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4, 57200 Savonlinna
12:00 Kalatalouden innovaatio-ohjelma: Kalastajien ja tutkijoiden välinen kumppanuus, Petri Suuronen ja Ari Leskelä, Luonnonvarakeskus
- Pyydyskehitystyöpajojen tuloksien läpikäynti ja keskustelu
13:30 Kahvitarjoilu
13:45 EMKR-info, Seppo Reponen, Etelä-Savon ELY-keskus
- Mihin sisävesikalastaja voi saada tukea Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta?
14:30 Itä-Suomen kalatalouden toimintaryhmän toiminnan esittely, Pekka Sahama, Itä-Suomen kalatalousryhmä
15:00 Tilaisuus päättyy
Tervetuloa!
Lisätietoja:
Pekka Sahama
050 550 2100
Pekka.sahama (at) rajupusuleader.fi
Tuomas Metsäniemi
050 352 0392
tuomas.metsaniemi (at) mavi.fi
Kalastaja- ja EMKR – infotilaisuus Kemissä 7.5.2018
Kalastaja- ja EMKR – infotilaisuus Kemissä
Aika: maanantaina 7.5.2018 klo. 14:00 – 17:15
Paikka: Kemin kulttuurikeskus, Marina Takalon katu 3
Tilaisuus on tarkoitettu kaikille kaupallisille kalastajille sekä Euroopan meri- ja kalatalous-rahaston (EMKR) kanssa toimiville. Iltapäivän aikana Lapin ELY-keskus kertoo EMKR:n tukimahdollisuuksista ja Varsinais-Suomen ELY-keskus kalastuskiintiöiden ajankohtaisista asioista. Lisäksi Perämeren rannikon kalatalousryhmä ja Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto esittelee ajankohtaisia toiminnastaan.
OHJELMA
14:00 Tervetuloa ja kahvit
14:30 Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukimahdollisuudet kalatalousyrittäjille, Jari Leskinen, Lapin ELY-keskus
15:00 Uudet saaliiden ennakkoilmoitusvaatimukset ja lohen kalastuksen säätely, Lars Sundqvist, Varsinais-Suomen ELY-keskus
16:00 Perämeren rannikon kalatalousryhmän kuulumiset, kalatalousneuvoja Iiro Majuri
16:30 Hyljetietoverkko hanke ja IHN-tilanne, Tapio Kangas, Perämeren kalatalous-yhteisöjen liitto
17:00 Loppukeskustelu
Tervetuloa!
Kahvituksen takia osallistujia pyydetään ilmoittamaan 2.5.2018 mennessä sähköpostitse:
Iiro Majuri, Perämeren rannikon kalatalousryhmä. iiro.majuri@oulunseudunleader.fi tai
Jukka Lähde, Varsinais-Suomen ELY-keskus, jukka.lahde@ely-keskus.fi
Muutoksia kaupallisen kalastuksen säännöksiin 1.5.2018
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 18.4.2018:
Muutoksia kaupallisen kalastuksen säännöksiin 1.5.2018
Tässä tiedotteessa kerrotaan kaupallista kalastusta koskevista laki- ja asetusmuutoksista, jotka ovat voimassa 1.5.2018 alkaen.
Lohenkalastuksen ennakkoilmoitus
Kaupallista lohenkalastusta merialueella harjoittavan kalastusaluksen päällikön tulee tehdä ennakkoilmoitus maihintulon ajasta ja tarkasta paikasta vähintään 30 minuuttia ennen maihin saapumista. Lupaa tulla maihin tätä aikaisemmin voi kuitenkin hakea Rajavartiolaitoksen kalastuksenseurantakeskukselta. Maihintulon tulee tapahtua viimeistään 60 minuutin kuluessa ilmoitetusta ajankohdasta. Ennakkoilmoituksen voi tehdä jo ennen kalastusmatkan alkamista, jos maihintulon pystyy riittävän tarkasti arvioimaan.
Ennakkoilmoituksen voi tehdä joko tietokoneella tai älypuhelimella erityisellä selainsovelluksella. Lupaa aikaisempaan maihintuloon voi hakea yksinkertaisesti muuttamalla sovelluksen ehdottamaa maihintuloaikaa aikaisemmaksi. Sovellus antaa vastausviestin, jossa ilmoitetaan, onko lupa aikaisempaan maihintuloon myönnetty vai ei. Sähköinen selainsovellus löytyy samasta Internet-osoitteesta kuin sähköinen saalisilmoituspalvelu: https://saalisilmoitus.mmm.fi. Mikäli sovellus ei ole käytettävissä, ennakkoilmoitus tulee tehdä puhelimitse kalastuksenseurantakeskuksen numeroon +358 294 1036.
Lohenkalastuksen ennakkoilmoitusvelvoite koskee rysä- ja ajosiimakalastusta vuosittain 15.4.–30.8. välisenä aikana. Verkkokalastajan ei tarvitse tehdä ennakkoilmoitusta. Velvoite ei koske myöskään sellaista rysäkalastusta, jossa ei ole tarkoitus saada lohta saaliiksi. Muiden kaupallisten kalastajien kuin lohen toimijakohtaisen kalastuskiintiön haltijoiden on vapautettava rysäkalastuksessa saadut lohet. Epäselvissä tapauksissa kalastaja voi selvittää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, koskeeko ennakkoilmoitusvelvoite hänen harjoittamaansa kalastusta.
Edellä sanottu ei vaikuta EU:n säätämiin velvoitteisiin tehdä ennakkoilmoitukset. Esimerkiksi vähintään kahdeksan metrin pituiset kalastusalukset tekevät ennakkoilmoituksen pyydyksestä riippumatta, jos aluksella on vähintään 300 kg turskaa tai yhteensä kaksi tonnia silakkaa ja kilohailia. Myös nämä ennakkoilmoitukset voi jatkossa tehdä samalla sähköisellä ennakkoilmoitus sovelluksella, jota käytetään lohenkalastuksessa.Ennakkoilmoitussovellus sisältää myös mahdollisuuden peruuttaa ennakkoilmoitus. Peruutuksen saa kuitenkin tehdä vain perustellusta syystä, jos kalastusmatka peruuntuu kokonaan esimerkiksi aluksen rikkoontumisen, odotettua kovemman merenkäynnin tai muun yllättävän tehtävän johdosta. Ennakkoilmoitusta ei saa peruuttaa sen takia, että kalastusmatkalla ei ole saatu saalista. Jos kalastusaluksen päällikkö laiminlyö ennakkoilmoituksen tekemisen tai tekee puutteellisen ilmoituksen, Maaseutuvirasto voi määrätä vähintään 300 euron suuruisen rikkomusmaksun.
Ilmoitukset rikkomuksista
Muutetun lain mukaan valvontaviranomaisen tulee ilmoittaa ilman aiheetonta viivästystä rikkomusepäilystä toimijalle, jota epäillään yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen rikkomisesta. Käytännössä valvontaviranomainen ilmoittaa toimijalle rikkomusepäilystä silloin, kun se on tehnyt päätöksen lähettää ilmoituksen Maaseutuvirastolle seuraamusta koskevan päätöksen tekoa varten. Maaseutuviraston käsitellessä asiaa epäillyllä on mahdollisuus esittää asiasta oma näkemyksensä.
Maaseutuvirastossa on edelleen rikkomusepäilyilmoituksia vuosilta 2016-2018 odottamassa käsittelyä. On siis edelleen todennäköistä, että monet kalastajat saavat vanhoista rikkomusepäilyistä kuulemiskirjeen Maaseutuvirastolta ilman, että valvontaviranomaiset ovat ilmoittaneet epäilystä suoraan toimijalle.
Saalisilmoitusten tekeminen
Alle 10-metrisen kalastusaluksen päällikkö voi vastedes valtuuttaa toisen henkilön tekemään kyseisen aluksen saalisilmoituksen, mikäli kalastusaluksen lisenssinhaltija on antanut tälle henkilölle oikeuden antaa saalisilmoituksia. Lisenssinhaltijan tulee toimittaa kirjallisesti Varsinais-Suomen ELY-keskukselle niiden henkilöiden tiedot ja asema, jotka ovat oikeutettuja antamaan saalisilmoitukset kalastuslisenssinhaltijan kalastusalusten pyytämistä saaliista. Tiedot tallennetaan kalastusalusrekisteriin.
Saalisilmoitukset tulee tehdä kuten tähänkin saakka: Kiintiöityjä lajeja (lohi, silakka, turska ja kilohaili) koskeva saalisilmoitus on tehtävä 48 tunnin kuluessa saaliin purkamisen päättymisestä. (Saaliin purkamisen katsotaan päättyneen, kun saaliit on punnittu). Kaikista muista lajeista saalisilmoitus tulee antaa vähintään kalenterikuukausittain seuraavan kalenterikuukauden 20. päivään mennessä.
Saaliin punnitseminen muualla kuin satamassa
Jos saalista ei punnita sitä aluksesta maihin siirrettäessä, saalis on punnittava 48 tunnin kuluessa aluksen satamaan saapumisesta. Säännössä on muutos sen suhteen, mistä hetkestä 48 tunnin aikaraja lasketaan. Aiemmin aika laskettiin saaliin maihin siirron päättymisestä, 1.5.2018 alkaen aika lasketaan aluksen satamaan saapumisesta. 48 tunnin aikaraja koskee vain tilanteita, joissa punnitusta ei tehdä purkamissatamassa. Muutos ei siis koske niitä tilanteita, joissa kalastusalus odottaa satamassa purkamisen ja punnituksen alkamista, jos saalista ei kuljeteta muualle ennen punnitusta.
Ilmoitusvelvollisuus satelliittiseurantajärjestelmää koskevan vapautuksen päättymisestä
Jos kalastuslisenssinhaltijalle on myönnetty vapautus velvollisuudesta ottaa käyttöön satelliittiseurantajärjestelmä, hänen tulee ilmoittaa hyvissä ajoin etukäteen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskukselle, mikäli vapautuksen myöntämisperusteet päättyvät.
Kalastuksen harjoittaminen yli 12-metriä pitkällä aluksella ilman toimivaa VMS-laitetta tai ERS-järjestelmää yli 24 tunnin kalastusmatkoilla tai Suomen aluevesien ulkopuolella on yhteisen kalastuspolitiikan vakava rikkomus, josta määrätään seuraamuksia. ELY-keskus voi myöntää vapautuksen sellaiselle 12–14,9 metriä pitkälle kalastusalukselle, joka harjoittaa toimintaansa yksinomaan Suomen aluevesillä tai joka ei ole merellä koskaan pidempää kuin 24 tuntia.
Lisätietoja:
Neuvontaa kaupallisen kalastuksen muuttuneista säännöistä antaa Varsinais-Suomen ELY-keskus:
Vaasa: Lars Sundqvist +358 295 028 628
Turku: Aki Koskinen +358 295 023 025
Helsinki: Petri Savola +358 295 021 460
Kouvola: Vesa Vanninen +358 295 029 095
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
EMKR-tiedotustilaisuuksia rannikolla
EMKR-tiedotustilaisuuksia rannikolla
ELY-keskus järjestää tiedotustilaisuuksia koskien Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukimahdollisuuksia ja kaupallisen kalastuksen valvontaa.
Suomenlahden alue:
Raasepori
Aika/tid: tisdag 17.4.2018 klo 13:30 – 16:30,
Paikka/plats: Yrkeshögskolan Novia, Raaseporintie 9
Kotka
Aika/tid: torstaina 19.4.2018 klo 13:30 – 16:30
Paikka/plats: Kotkan Merimuseo Vellamo, Tornatorintie 99
Tilaisuus on tarkoitettu kaikille kaupallisille kalastajille sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kanssa toimiville. Iltapäivän aikana Varsinais-Suomen ELY-keskus kertoo hankkeiden ja kalastuskiintiöiden ajankohtaisista asioista. Lisäksi ESKO –kalatalousryhmä esittelee omaa toimintaansa.
Infotillfälle angående Europeiska havs-och fiiskerifonden (EHFF) samt övervakningen av det kommersiella fisket
Tillfället är riktat till alla kommersiella fiskare samt de aktörer och företag som berörs av havs-och fiskerifonden (EHFF). Under eftermiddagen ger Egentliga Finlands NTM-central en överblick om aktuella projekt samt information angående överförbara kvoter. Därtill berättar Södra Finlands Fiskerigrupp ESKO om sin verksamhet.
PROGRAM
13:30 Välkomstkaffet
14:00 EHFF: Stödmöjligheterna för företag som verkar inom fiskerinäringen, fiskerichef Kari Ranta-aho, Egentliga Finlands NTM-central
14:45 Nya anvisningar och krav gällande förhandsanmälan samt aktuella ärenden om överförbara kvotsystemet; fiskerimästare Aki Koskinen, Egentliga Finlands NTM-central
15:20 Aktuell information om ESKO fiskerigruppens verksamhet och presentation av projekt, projektchef Esko Taanila
– Östersjöns gemensamma säl- och skarvprojekt
– gemensam kustportal för yrkesfiske
– mästar-gisäll utbildning
– ESKO stödmöjligheterna
16:00 Slutdiskussion
OHJELMA
13:30 Tervetuloa ja kahvit
14:00 Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukimahdollisuudet kalatalousyrityksille, Tuomas Oikari Varsinais-Suomen ELY-keskus
14:30 Uudet ennakkoilmoitusvaatimukset ja toimijakohtaiset kiintiöt, Aki Koskinen Varsinais-Suomen ELY-keskus
15:20 ESKO kalatalousryhmän kuulumisia ja hanke-esittelyjä, Esko Taanila Etelä-Suomen Kalatalousryhmä ESKO
– Itämeren yhteinen hylje- ja merimetsohanke
– yhteinen rannikkoportaali
– mestari-kisälli koulutus
– ESKO kalatalousryhmän tukimahdollisuudet
16:00 Loppukeskustelu
Varsinais-Suomi
Taivassalo
Aika: 18.4. klo 14.30 ->
Paikka: Hylkiläntie 45, 23310 Taivassalo, Ketarsalmen kievari
Lisätietoja: Ville Turta, Varsinais-Suomen ELY-keskus, ville.turta(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 022 679
Perämeri
Kemi
Aika: 7.5. klo 14-17
Paikka: Kemi kulttuuritalo, Marina Takalonkatu 3, 94100 Kemi
Lisätietoja: Iiro Majuri, iiro.majuri(at)oulunseudunleader.fi, puh. 040 7597505
Kalankasvattajaliiton uutiskirje 12.4.
Lue täältä Suomen kalankasvattajaliiton uusin uutiskirje!
SAKL: Kalaviikko 2018
Kalaviikon järjestelyvastuussa oli tällä kertaa Suomen Ammattikalastajaliitto ja sen toimitusjohtaja Kim Jordas avasi tilaisuuden, joka järjestettiin 21-23. maaliskuuta Helsingissä. Paikalla oli reilut noin 240 alan toimijaa.
Lue alla olevasta linkistä, mitä kaikkea kalaviikolla oli esillä!
http://www.sakl.fi/index.php/fi/ajankohtaista/4895-kalaviikko-2018
MMM: Miten kuluttajille saadaan lisää kalaa?
Maa- ja metsätalousministeriön elinkeinokalatalousyksikön johtaja Risto Lampinen pohtii kalatalouden tulevaisuutta Suomessa:
“Merialueen rannikkokalastus on kriisissä. Saalis on romahtanut kahdessa vuodessa neljänneksen tai kolmanneksen riippuen siitä, mitä lajeja lasketaan mukaan. Rannikkokalastusta uhkaa marginalisoituminen, mikäli kalastajamäärät ja saalis yhä pienenevät. Kalastajien näkökulmasta hylkeet vaikeuttavat eniten kalastustoimintaa rikkomalla pyydyksiä ja vahingoittamalla saalista. Sisävesikalastuksessa tilanne vakaampi, mutta nopeaa tuotannon kasvua ei ole odotettavissa muun muassa kalastuslupien vaikean saatavuuden takia. Kuluttajien kysynnän näkökulmasta rannikko- ja sisävesikalastus ovat avainasemassa, sillä ne tuottavat lähes kaiken kuluttajia kiinnostavista kalalajeista kuten muikusta, kuhasta, siiasta, ahvenesta, lohesta, hauesta ja särjestä.”
Lue koko blogi osoitteesta http://mmm.fi/blogit/-/blogs/miten-kuluttajille-saadaan-lisaa-kotimaista-kalaa
Ammattikalastajille suunnattu keskustelutilaisuus silakasta järjestettiin 19.3 Naantalissa
Viimeisen parin vuoden aikana on silakan kalastuksessa tapahtunut merkittäviä muutoksia, ja tästä syystä oli ammattikalastajille järjestetty keskustelutilaisuus, jossa esiteltiin LUKE:n toimesta silakan kantatutkimuksen tilaa ja tuloksia, ja MMM:n kehittämisryhmä aktivoi troolikalastajia kertomaan investointi- ja kehitystarpeistaan. Tilaisuus oli osa tutkimuksen ja kalastuksen kumppanuusohjelmaa. Asia oli havaittu tärkeäksi myös kalastajien taholta ja paikalle Naantalin oli saapunut parikymmentä keskustelijaa.
Vielä ehdit ilmoittautua Kalaviikolle 2018!
Kalaviikolla 21.-23.3. on monipuolinen ja kiinnostava ohjelma sekä puitteet verkostoitumiseen ja muihin alalla
toimiviin tutustumiseen. Luvassa on kaksi antoisaa seminaaripäivää täynnä asiaa sekä rentoa yhdessäoloa.
Ilmoittaudu nyt!
Ilmoittautumalla viimeistään 2.3.2018 varmistat osallistumisesi Kalaviikolle:
https://www.lyyti.fi/reg/Kalaviikko_2018_9803/fi
Huomaa, että paikkoja on rajallinen määrä!
Ohjelman löydät nettisivuilta: