Kategoria: Ajankohtaista

Valtioneuvosto hyväksyi torstaina 17. helmikuuta Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelman sekä uuden vesiviljelystrategian. Samalla hyväksyttiin ohjelmaa ja strategiaa koskeva ympäristöselostus. EMKVR-ohjelma lähetetään seuraavaksi Euroopan komissiolle hyväksyttäväksi.  

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta tuetaan kalatalouden elinkeinojen eli kalastuksen, vesiviljelyn, kalakaupan ja kalanjalostuksen kehittämistä ja investointeja. Lisäksi rahastosta rahoitetaan kalatalouden ympäristötoimia, kalastuksen valvontaan, tiedonkeruuseen ja meripolitiikkaan liittyviä viranomaistoimintoja sekä kalatalouden paikallista kehittämistä. Suomen ohjelmassa määritellään tarkemmin tuettavat toimenpiteet sekä rahoitussuunnitelma.

Ohjelman toteutus alkaa kevään 2022 aikana, ja hankkeita voidaan rahoittaa vuoteen 2030 asti. Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on avata ensimmäiset hakumenettelyt maaliskuun alussa. Tukipäätöksiä saapuneista hakemuksista päästään kuitenkin tekemään vasta, kun Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen ohjelman. Komission hyväksyntää odotetaan loppukeväästä tai viimeistään alkusyksystä. Lisäksi rahastosta myönnettävän rahoituksen sääntöjä tarkennetaan vielä kevään aikana annettavalla valtioneuvoston asetuksella.

”Suomalaiset haluavat syödä aiempaa enemmän kotimaista kalaa. Se vaatii panostuksia kalastukseen ja vesiviljelyyn sekä uusien, kuluttajien tarpeisiin sopivien kalatuotteiden saamista markkinoille. Tässä EMKVR-ohjelmalla ja vesiviljelystrategialla on keskeinen rooli”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Vesiviljelystrategia tavoittelee kestävää kasvua

Vesiviljelystrategian tavoitteena on tehdä vesiviljelystäkestävän kasvun toimiala vuoteen 2030 mennessä nostamalla Manner-Suomen tuotanto 25 000 tonniin vuodessa ja kasvatetun kalan kotimaisuusaste yli 50 prosenttiin. Vesiviljelyllä on hyvät mahdollisuudet vastata kuluttajien toiveeseen kotimaisista, korkealaatuisista ja vastuullisista kalatuotteista ja tukea myös Suomen huoltovarmuutta. Toiminnan kasvu ei kuitenkaan saa vaarantaa vesien- ja merenhoidon tavoitteita.

Manner-Suomen vesiviljelystrategia ulottuu vuoteen 2030 ja asettaa suuntaviivat vesiviljelyn kehitykselle. Ahvenanmaa on laatinut vastaavan strategian omalle alueelleen.

EMKVR-ohjelma ja vesiviljelystrategia tukevat hallituksen Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteita. Ohjelmia on valmisteltu laajassa sidosryhmäyhteistyössä, ja niistä järjestettiin lausuntokierros 17.12.2021–23.1.2022.

Valtioneuvoston päätös Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta 2021-2027

Valtioneuvoston periaatepäätös Manner-Suomen vesiviljelystrategiasta 2030

Lisätietoja:

EMKVR-ohjelma:

Neuvotteleva virkamies Timo Halonen (02951 62411), etunimi.sukunimi@gov.fi

Erityisasiantuntija Saana Tarhanen (02951 62036), etunimi.sukunimi@gov.fi

Erityisasiantuntija Heta Ratasvuori (02951 62016), etunimi.sukunimi@gov.fi)

Vesiviljelystrategia:

Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam (0295 162 494), etunimi.sukunimi@gov.fi

Kansallista kalakeittopäivää vietetään jälleen helmikuun toisena tiistaina eli 8.2.2022.

Pro Kalan organisoima päivä kannustaa suomalaisia syömään enemmän kalaa. Tänä vuonna innoitusta voi hakea korealaisesta kalakeitosta, johon tulee vaalean kalan lisäksi muun muassa kevätsipulia. Katso resepti Pro kalan sivuilta ja kurkkaa myös kalasoppavideo!

Lukuisia muita kalakeittoreseptejä on koottu Pro Kalan reseptipankkiin.

Maa- ja metsätalousministeriö on avannut määräaikaisen hakumenettelyn Euroopan meri- ja kalatalousrahaston meripolitiikan toimenpiteeseen. Hakumenettelyn teema on innovatiiviset toimet Itämeren tilan parantamiseksi.

Hankkeiden tulee:

1. edistää kestävää sinistä taloutta ja vähentää meriliikenteen päästöjä Itämerellä tavoitteena meriliikenteen nollapäästöisyys
   tai
2. edistää Itämeren suojelua.

Hakumenettelyssä rahoitettaviksi valittaville hankkeille voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 70 000 euroa. Tuen määrä voi olla enintään 100 % julkisten hakijoiden kohdalla ja enintään 60 % yksityisten hakijoiden kohdalla.

Hakuaika alkoi 22.12.2021 ja päättyy 4.2.2022. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään puoleenyöhön mennessä tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella klo 16.15 mennessä Varsinais-Suomen ELY-keskukseen.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Jussi Soramäki, valtioneuvoston kanslia (0295160330; etunimi.sukunimi@gov.fi)

Päätös haun avaamisesta

Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta, vesiviljelystrategiasta sekä niitä koskevasta ympäristöselostuksesta. Lausuntoaika on 17.12.2021–23.1.2022.

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) tuetaan kalastusta, vesiviljelyä, kalan jalostusta, kaupan toimenpiteitä sekä kalatalouden paikallista kehittämistä. Viranomaistoimista tuetaan esimerkiksi kalastuksen valvontaa ja tiedonkeruuta sekä meripolitiikan toimia. Ohjelmassa määritellään ohjelmakauden strategia, tuettavat toimenpiteet ja rahoitussuunnitelma. Ohjelma kattaa vuodet 2021–2027, ja toimeenpano voi jatkua vuoteen 2030 asti. Tavoitteena on tukea kalatalousalan kestävää kasvua.

Vesiviljelystrategian tavoitteena on luoda vesiviljelylle kilpailukykyinen ja kestävään kasvuun kannustava toimintaympäristö, tukea vastuullisuutta sekä varmistaa kalojen hyvinvointi ja terveys. Vesiviljelystrategia koskee Manner-Suomea ja ulottuu EMKVR-ohjelman tavoin vuoteen 2030.

”Kuluttajia kiinnostaa terveellinen lähiruoka, ja kala vastaa tähän toiveeseen erinomaisesti. Kala on myös ilmaston ja ympäristön kannalta vastuullista ruokaa, joten kotimaisen kalatalouden kestävää kasvua todella kannattaa tukea”, ministeri Jari Leppä toteaa.

Ympäristöselostus kattaa EMKVR-ohjelman sekä Manner-Suomen ja Ahvenanmaan vesiviljelystrategiat. Selostuksen on laatinut Luonnonvarakeskus.

EMKVR-ohjelma ja vesiviljelystrategia perustuvat Euroopan unionin asetuksiin ja toteuttavat Kotimaisen kalan edistämisohjelmaa. EMKVR-ohjelmaa ja vesiviljelystrategiaa on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriön johdolla laajassa sidosryhmäyhteistyössä.

Lausunnot toimitetaan 23.1.2022 mennessä lausuntopalvelu.fi-palvelussa tai maa- ja metsätalousministeriön kirjaamoon: kirjaamo.mmm@gov.fi.

Linkit lausuntopalveluun:

EMKVR-ohjelma

Vesiviljelystrategia

Lisätietoja antavat

EMKVR-ohjelma:

Neuvotteleva virkamies Timo Halonen (02951 62411), etunimi.sukunimi@gov.fi. (17.­–22.12.2021; 10.–23.1.2022)

Erityisasiantuntija Saana Tarhanen (02951 62036), etunimi.sukunimi@gov.fi (17.–22.12.2021; 3.1.2022; 10.–23.1.2022)

Erityisasiantuntija Heta Ratasvuori (02951 62016), etunimi.sukunimi@gov.fi (17.–22.12.2021; 7.1.2022; 10.–23.1.2022)

Kalatalousneuvos Risto Lampinen (0295 162 458), etunimi.sukunimi@gov.fi (27. ja 29.–30.12.2021)

Vesiviljelystrategia:

Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam (0295 162 494), etunimi.sukunimi@gov.fi (17.–22.12.2021 ja 3.–23.1.2022)

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimenpiteet siirretään jatkuvasta hakumenettelystä määräaikaiseen hakuun 1.1.2022 alkaen. Muutos koskee kaikkia rahaston toimenpiteitä paikallista kehittämistä lukuun ottamatta.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoitusta on voinut hakea toimenpiteestä riippuen joko jatkuvassa tai määräaikaisessa hakumenettelyssä. Jatkuvassa haussa oleviin toimenpiteisiin on voinut hakea rahoitusta milloin vain, kun taas määräaikaisessa haussa oleviin toimenpiteisiin on voinut jättää rahoitushakemuksen ainoastaan määrättyinä ajankohtina.

Ohjelmakauden lähestyessä loppuaan maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt siirtää kaikki EMKR-toimenpiteet määräaikaisen haun piiriin. Poikkeuksena on paikallisen kehittämisen toimenpide, jossa hakumenettelyistä ja niiden ajankohdista päättävät kalatalouden paikalliset toimintaryhmät. Muutos tulee voimaan 1.1.2022, eli jatkuvassa haussa olleisiin toimenpiteisiin voi jättää rahoitushakemuksia 31.12.2021 asti.

Muutoksen tavoitteena on sujuva siirtyminen uudelle Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) ohjelmakaudelle. EMKR-kausi on päättymässä, ja määräaikaiseen hakumenettelyyn siirrytään lopun rahoituksen tarkoituksenmukaisen käytön varmistamiseksi. Määräaikaisia hakumenettelyjä voidaan avata maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä, jos EMKR-rahoitusta on käytettävissä.

Uuden EMKVR-kauden toimenpiteet pyritään avaamaan haettavaksi kevään 2022 aikana. Uuden kauden valmisteluista ja aikataulusta tiedotetaan merijakalatalous-sivuilla.

Maa- ja metsätalousministeriön päätös jatkuvan hakumenettelyn sulkemisesta

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Timo Halonen (02951 62411), etunimi.sukunimi@gov.fi.

Erityisasiantuntija Saana Tarhanen (02951 62036), etunimi.sukunimi@gov.fi

Erityisasiantuntija Heta Ratasvuori (02951 62016), etunimi.sukunimi@gov.fi

Kalatalouden innovaatiopäivät järjestettiin jälleen Vantaalla 4.-5.11.2021. Ensimmäistä päivää oli mahdollista seurata paitsi paikan päällä, myös etäyhteyden välityksellä. 

Innovaatiopäivien kiinnostaviin esityksiin on mahdollista palata vielä jälkikäteenkin: Ensimmäisen päivän esitysten taltioinnit on nyt lisätty Pro Kalan Youtube-kanavalle. Lisäksi suurin osa esitysten materiaaleista on ladattavissa pdf-muodossa, ja ne löytyvät kootusti tältä sivulta.

Kalatalouden innovaatiopäivät järjestettiin 4.-5.11.2021 Vantaalla Scandic Aviacongressissa. Tapahtumassa pidettyjen esitysten materiaalit löydät alta.

Tapahtuman ohjelma

Videotallanteet torstain esityksistä löydät täältä.

Torstain 4.11. esitykset

Kotimaisen kalan ja kala-alan parempi tulevaisuus. Kotimaisen kalan edistämisohjelma on käynnistynyt. 
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma

Vesiviljelyn innovaatioverkosto ja spin off -hankkeita
Johtava tutkija Jouni Vielma, Luonnonvarakeskus

Miten mahdollistetaan kestävä tuotannon kasvu merialueilla
Tutkija Markus Kankainen, Luonnonvarakeskus 

Vesiviljelyn kasvun mahdollistaminen sisävesillä
Tutkija Jani Pulkkinen, Luonnonvarakeskus 

Tutkimuksen ja kalastuksen välinen kumppanuus

Rysäpyydyksen kalamäärälaskurin sekä autonomisesti liikkuvan hyljekarkottimen kehitystyö vauhdissa (esitys sisältää animaatioita, jotka eivät näy pdf-tiedostossa; koko esitys on katsottavissa tapahtuman videotallenteesta.)
Tutkimusinsinööri Esa Lehtonen, Luonnonvarakeksus 

Sisävesikalastuksen kannattavuus – tuoreita taloudellisia tunnuslukuja
Tutkija Joonas Valve, Luonnonvarakeskus 

Tietoisku uusista EU:n suunnitelmista haitallisten aineiden raja-arvoille ja pitoisuuksien kehitys
Erikoistutkija Panu Rantakokko, THL 

Blue Products -innovaatio-ohjelma

Tiekartta kalan lisäarvoon
Erikoistutkija Jari Setälä, Luonnonvarakeskus

Happosilakat – vaihtoehtoja etikalle
Projektitutkija Nora Logrén, Turun yliopisto, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus

Esikoe tehostetun jäähdytyksen vaikutuksesta silakan laatuun
Tiimipäällikkö Hanna-Leena Alakomi, Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy

Ympäristöohjelma

Kalojen stressin seuranta kortisolia vedestä mittaamalla – mittausmenetelmien arviointia ja uuden kehittämistä
Tutkimuspäällikkö Pekka Kilpeläinen, Oulun yliopisto

Kalaston hoito osana vesistökunnostusverkostoa
Tutkija Pinja Kasvio, Suomen ympäristökeskus 

Innovatiivisia menetelmiä rannikon lisääntymisaluekunnostusten tuloksellisuuden seurantaan
Tutkija Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 

Perjantain 5.11. esitykset

Kala yhteisessä ruokapöydässä
Vuorineuvos Reijo Karhinen, Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin puheenjohtaja 

Erikoistutkija Jari Setälä, Luonnonvarakeskus

Suomen kalatalouspolitiikan pitkäaikainen tavoite on ollut lisätä kotimaisten kalavarojen arvoa. Vajaasti hyödynnetyille kaloille on jo pitkään etsitty käyttömuotoja ja rehuksi menevästä silakasta ja kilohailista haluttaisiin käyttää suurempi osa ihmisravintona. Kalateollisuus pyrkii käyttämään arvokkaat raaka-aineensa entistä tarkemmin. Vasta valmistunut kotimaisen kalan edistämisohjelmakin tähtää siihen, että Suomen kalantuotannon arvo kasvaa ja suomalaiset söisivät jatkossa entistä enemmän kotimaassa tuotettua kalaa.

Blue Products -ohjelmassa on tutkittu uusia tuotantoteknologioita, joiden avulla kalavaroille ja sivuvirroille saataisiin syntymään lisäarvoa. Ohjelmassa on rakennettu yhteistyötä tutkimuksen ja kalateollisuuden välillä. Yhtenä yhteistyövälineenä on vasta valmistunut tiekartta, jonka avulla havainnollistetaan lisäarvotuotteiden valmistuksen taloudellisia mahdollisuuksia Suomessa. Tiekartan laskelmien kautta tutkijat ovat yhdessä kiinnostuneiden yritysten kanssa arvioineet kaupallisen tuotannon edellytyksiä.

Monin paikoin maailmalla lisäarvotuotteiden valmistus kalasta on jo arkipäivää, koska isoissa kalastusmaissa raaka-ainemäärät ovat moninkertaiset Suomeen verrattuna. Täällä ollaan vasta nyt pohtimassa tarkemmin lisäarvotuotteiden valmistusta. Silakka ja lohiteollisuuden sivuvirrat ovat suuria kalavarantoja Suomen, minkä vuoksi tiekartassa on erityisesti arvioitu näihin raaka-aineisiin perustuvia tuotantotapoja.

Silakan jalostuksessa otettiin ensimmäinen askel uuteen tuotantoteknologiaan, kun Suomeen perustettiin ensimmäinen kalajauhotehdas vuonna 2016. Kalajauhotehdas tuottaa kalajauhoa ja kalaöljyä kalarehujen raaka-aineeksi. Tiekartassa arvioidaan menetelmiä, joilla silakasta voitaisiin tuottaa elintarvikekelpoisia tuotteita, joiden arvo voi nousta kalajauhoon verrattuna moninkertaiseksi.

Kalajauhon valmistuksen perusprosessissa kalaa kuumennetaan niin paljon, että menetetään arvokkaita proteiineja. Tiekartassa arvioidaan menetelmiä, joissa proteiinit erotellaan entsymaattisen hydrolyysin ja pH-käsittelyn niin, että arvokkaimmatkin proteiinit saadaan talteen. Entsymaattisen hydrolyysin kautta syntyy kalaöljyä ja proteiinihydrolysaattia. Hydrolysaatit ovat kuivauksen jälkeen monikäyttöisiä jauheita, joita voidaan käyttää lisäravinteina ja hyödyntää esimerkiksi elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudessa. Ne sopivat myös lemmikkieläinteollisuuteen. pH-prosessin avulla erotettuja proteiinikonsentraatteja käytetään yleensä elintarviketeollisuudessa.

Tiekartassa arvioidaan myös märkäekstruusiolla tehdyn nyhtösilakan valmistuksen kannattavuutta. Ekstruusiossa kalaan sekoitetaan kasvisproteiinia, kuumennetaan, paineistetaan, muotoillaan haluttuun muotoon ja jäähdytetään. Nyhtökala on monikäyttöinen ja voi sopia esimerkiksi puikkojen, pihvien, pyöryköiden ja jauhelihan raaka-aineeksi. Prosessissa voidaan käyttää fileitä, perattua tai kokonaista kalaa ja siihen sopii silakan lisäksi muutkin pienet kalat.

Laskelmien perusteella nyhtökalan valmistus silakasta on kannattavaa huomattavasti pienemmillä raaka-ainemäärillä kuin hydrolysaattien ja konsentraattien valmistus. Nyhtösilakan valmistus on kannattavaa jo 300 tonnin vuosittaisella raaka-ainemäärällä, kun proteiinijakeiden valmistus edellyttää miljoonia kiloja kalaa. Myös investoinnit ovat ihan eri tasolla. Nyhtökalan valmistuksen voi aloittaa puolen miljoonan investoinnilla, kun proteiinijakeiden valmistus edellyttää laitoskoosta ja tuotantotavasta riippuen 3,5 – 8,5 miljoonan euron investointia. Tuotantomäärän kasvaessa laitosten kannattavuus paranee. Silakan riittävyys muodostuu isossa laitoksessa riskiksi, koska kiintiöt vaihtelevat paljon ja investoinnin myötä kilpailu raaka-aineesta kasvaisi.

Lohiteollisuuden sivuvirrat ovat monimuotoinen raaka-ainelähde, josta on entsymaattisen hydrolyysin kautta saatavissa silakkaa monipuolisemmin tuotteita. Sivuvirrat ovat rasvaisia, joten niistä saadaan paljon kalaöljyä. Taloudellisesti merkittävin lopputuote on proteiinihydrolysaatti. Lohien ruodot ovat myös niin isoja, että ne ovat siivilöitävissä erikseen. Ne voidaan murskata, jauhaa ja kuivata kalsiumpitoiseksi jauheeksi, jolle on omat markkinat esimerkiksi ravintolisinä. Nahoista voidaan entsymaattisen prosessin kautta tehdä kollageenihydrolysaattia. Nahkojen osuus sivuvirroista on pieni, mutta kollageenihydrolysaatin arvo on ainakin neljä kertaa suurempi kuin tavallisen proteiinihydrolysaatin. Laskelmien perusteella kannattavaan hyödyntämiseen riittää 1,5 miljoonaa kiloa fileointijäännöstä vuodessa. Tämä vastaa noin 7 miljoonasta lohikalakilosta saatua sivuvirtaa. Harvalla kalayrityksellä on yksin niin isoa tuotantomäärää, mutta kannattavan tuotannon edellytykset voivat syntyä useamman yrityksen sivuvirtoja yhdistämällä.

Kalajauholle ja kalaöljylle on tunnetut maailmanmarkkinat. Näin on myös hydrolysaattijauheilla, mutta niiden markkinat ovat vähemmän tunnetut. Blue Products -ohjelma on aloittanut lisäarvotuotteiden kansainvälisten markkinoiden selvityksen. Lisäarvon muodostuksen kannalta olisi kuitenkin tärkeintä, että Suomeen voitaisiin luoda kotimaista raaka-ainetta hyödyntäviä lisäarvotuotteiden arvoketjuja. Vasta kalaöljyt kapseloimalla ja mineraalit ja hydrolysaatit pakkaamalla tuotteita voidaan tarjota kuluttajamarkkinoille, jossa arvonlisä kasvaa huomattavasti. Blue Products -ohjelma tavoitteena on rakentaa jatkossa tiiviimpää yhteistyötä lisäarvotuotteita valmistavien ja markkinoivien yritysten kanssa.

 

Tiekartta on tehty Luonnonvarakeskuksen, VTT:n ja Turun yliopiston tutkijoiden ja Österbottens Fiskarförbundin yhteistyönä. Tiekartasta ja siitä tehty powerpoint -tiivistelmä löytyvät kalatalousverkoston Blue Products -ohjelman sivuilta. Lisätietoa tiekartasta saa erikoistutkija Jari Setälältä: jari.setala@luke.fi.

Määräaikainen hakumenettely hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien saalisvahinkojen korvaamiseksi on auki 1.9.−1.11.2021. Koronavirusepidemiasta johtuvien etätyö- ja turvallisuusmääräysten vuoksi hakemukset tulee jättää ensisijaisesti sähköisesti.

Lisätietoa hakumenettelystä löydät tästä linkistä.

ELY-keskus avaa vuoden 2022 toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden sekä ei-siirrettävien käyttöoikeuksien haun ajalle 18.10. – 3.12.2021 klo 16:15 mennessä.

Kiintiönhaku

Kiintiön haku on mahdollinen vain käyttöoikeuksien haltijoille.

Sähköisesti täytettävä kiintiönhakulomake lähetetään käyttöoikeuden haltijoille sähköpostilla.

Niille siirrettävän ja ei-siirrettävän käyttöoikeuden haltijoille, jotka eivät ole ilmoittaneet sähköpostiosoitettansa ELY-keskukselle, hakulomake lähetetään kirjeenä.
On erittäin tärkeää, että hakuaikaa noudatetaan ja että vuoden 2021 kiintiömaksu on suoritettu ajallaan.

ELY-keskus tekee vuoden 2022 kiintiöpäätökset troolikalastukseen ennen vuodenvaihdetta ja silakan rysäkalastukseen sekä lohenkalastukseen alkuvuonna 2022.

Ei-siirrettävien käyttöoikeuksien- ja kiintiönhaku

Ei-siirrettävien käyttöoikeuksien haku on mahdollinen vain ryhmän I aloitteleville kaupallisille kalastajille, joilla on merialueelle rekisteröity kalastusalus. Tätä koskevan toimijakohtaisen kalastuskiintiön haku vuodelle 2022 tapahtuu samalla lomakkeella kuin ei-siirrettävän käyttöoikeuden haku.

Jaettavissa olevien ei-siirrettävien käyttöoikeuksien määrät ovat seuraavat:
– Silakka / Pohjanlahti / 30/31: 10,000 ‰
– Silakka / Itämeren pääallas ja Suomenlahti / 3D-R30: 8,000 ‰
– Lohi / Itämeren pääallas ja Pohjanlahti / 3BCD-F: 9,341 ‰
– Lohi / Suomenlahti / 3D32: 30,000 ‰

Hakulomake ei-siirrettävän käyttöoikeuden ja sen perusteella myönnettävän kalastuskiintiön hakemiseen on saatavilla pyynnöstä Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.

Hakulomakkeet toimitetaan sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi tai postitse osoitteeseen: Varsinais-Suomen ELY-keskus, PL 236, 20101 Turku, 3.12.2021 klo 16:15 mennessä.

Lomakepyynnöt ja tiedustelut:
Kalastusmestari Aki Koskinen, puh. 0295 023 025 aki.koskinen@ely-keskus.fi
Kalastusmestari Niklas Ulenius, puh. 0295 023 070 niklas.ulenius@ely-keskus.fi

ELY-keskuksen päätös hakemisen määräajasta

 

 

Kalatalouden innovaatiopäivät järjestetään jälleen 4.-5.11.2021 Vantaalla Scandic AviaCongressin tiloissa. Teemana on Kotimaisen kalan edistämisohjelma. Torstain ohjelmaa voi seurata myös etänä.

Tapahtuman ohjelma ja ilmoittautumislomake löytyvät täältä. Ilmoittautuminen päättyy 20.10.2021. 

Maa- ja metsätalousministeriö on avannut hakumenettelyn Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston kalatalouden paikallisiksi toimintaryhmiksi eli kalaleadereiksi. Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut valintakomitean toteuttamaan paikallisten toimintaryhmien ja paikallisten kehittämisstrategioiden valinnan. Valintakomitea antaa palautetta strategioista hakuajan päättymisen jälkeen. Hakijat voivat täydentää hakemustaan annetun palautteen perusteella.

Hakemus liitteineen tulee toimittaa sähköisesti osoitteeseen kirjaamo.mmm@gov.fi viimeistään 2.11.2020 klo 16.15.

Lisätietoa:

Päätös hakumenettelyn avaamisesta

Hakuohje kalatalouden paikalliseksi toimintaryhmäksi hakeville