Kategoria: Ajankohtaista

Valtioneuvosto päätti jatkaa kalatalousalan yrityksille taloudellisen tilanteen heikentymisen perusteella myönnettävää avustusta vuoden 2021 loppuun saakka.

Kalatalouden alkutuotannon yritysten osalta jatkettiin ainoastaan tuen hakuaikaa, mutta kalan jalostuksen ja vähittäis- ja tukkukaupan osalta tehtiin myös muita muutoksia. Kalan jalostuksen sekä vähittäis- ja tukkukaupan yritysten tuen laskemiseen sovellettavaa kaavaa yhdenmukaistettiin yleisen kustannustuen kanssa ja tukikautta sekä vertailuajanjaksoa muutettiin. Lisäksi tuen enimmäismäärä on nyt 270 000 euroa.

Avustushakemukset tulee jättää 30.11.2021 mennessä. Asetus väliaikaisesta tuesta oli alun perin voimassa kesäkuun loppuun asti. Sitä päätettiin jatkaa, koska Euroopan komissio jatkoi väliaikaista valtiontukipoikkeusta puolella vuodella 31.12.2021 asti pitkittyneen koronatilanteen vuoksi.

Valtioneuvosto hyväksyi 8.7.2021 Kotimaisen kalan edistämisohjelman, jonka tavoitteena on saada suomalaiset syömään keskimäärin 2,5 kala-annosta viikossa vuoteen 2035 mennessä. Erityisesti halutaan lisätä kotimaisen kestävästi tuotetun kalan kulutusta. Tällä hetkellä kalaa syödään noin 1,7 annosta viikossa. Ohjelman tavoitteena on myös lisätä jalostettujen kalatuotteiden vientiä.

– Kotimainen kala on voittava yhdistelmä. Syömällä kalaa voi parantaa terveyttään, puhdistaa vesistöjämme ja vahvistaa elinvoimaa koko kalatalouden arvoketjussa.  Nyt lähdemme toteuttamaan ohjelmaa, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa kotimaisen kestävästi pyydetyn ja kasvatetun kalan käyttö ja lisätä merkittävästi kalatuotteiden vientiä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Toteutuessaan ohjelma saa aikaan esimerkiksi nämä yhteiskunnalliset hyödyt:

• Kalatalouden yritysten kokonaisarvo voi nousta jopa 70 prosenttia aina 1,7 miljardiin euroon.
• Alan päätoimisten työpaikkojen määrä nousee viidestä tuhannesta kahdeksaan tuhanteen.
• Kansanterveyden laskennallisia terveyshyötyjä saataisiin 1–2 miljardia euroa.
• Ravinteita poistetaan vesistöistä kalastuksen myötä.
• Yhden liha-annoksen korvaaminen kalalla viikossa pienentää ruokavalion hiilijalanjälkeä keskimäärin noin 5–6 prosenttia.
• Kalatuotteiden viennin arvon nousu tasapainottaisi Suomen kauppatasetta noin 200 miljoonalla eurolla.

Kotimaisen kalan käytön lisääminen edellyttää konkreettisia muutoksia kalan alkutuotantoon ja teollisuuteen. Erityisesti vajaasti hyödynnettyjen kalojen, kuten silakan, kilohailin, kuoreen, pienen muikun ja särkikalojen, elintarvikekäyttöä voitaisiin lisätä kestävästi. Tavoitteena on viisinkertaistaa silakan ja kaksinkertaistaa muiden kotimaisten luonnonkalojen elintarvikekäyttö vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää kuluttajien kysyntää vastaavien uusien kalatuotteiden kehittämistä. Kestävä kalastus on hyväksi myös vesistöille, koska se poistaa niihin jo joutuneita ravinteita ja vähentää rehevöitymistä.

Kotimaista kasvatettua kalaa tarvittaisiin myös nykyistä huomattavasti enemmän. Esimerkiksi itämerirehun käyttö ja kiertovesikasvatus mahdollistavat vesiviljelyn kestävän kasvun vaarantamatta vesistöjen hyvän tilan tavoitetta. Tuotannon kolminkertaistuminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää merkittäviä edistysaskeleita taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävän tuotannon kehittämisessä.

Ohjelmassa esitetään useita käytännön toimia, kuten kalan käytön vauhdittamista julkisilla hankinnoilla, korotettua tukea ja innovaatioseteleitä yritysten kehitystoimille, kalastuksen aloitustukijärjestelmää, kalankasvatuksen sähköveroluokan muuttamista, itämerirehun käytön edistämistä vesiviljelyssä sekä yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuteen perustuvien kehittämisohjelmien käynnistämistä innovaatioiden, elintarvikelaadun ja kalojen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Pääosa edistämisohjelman toimenpiteistä rahoitetaan parhaillaan valmisteltavan Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelman kautta.

Rahoitusta suunnataan erityisesti toimenpiteisiin, joilla parannetaan kotimaisen kalan arvoketjun kilpailukykyä ja kestävyyttä sekä edistetään vajaasti hyödynnettyjen kalavarojen käyttöä. Tavoitteena on varata riittävä rahoitus alan kehityksen kannalta keskeisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimiin sekä alan kasvuinvestointeihin.

Seuraavaksi ohjelman toteuttamisesta laaditaan toimintasuunnitelma, jossa määritellään mm. toimenpiteiden aikataulut, vastuutahot ja rahoitus. Kotimaisen kalan edistämisohjelma on yksi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteista.

Kotimaisen kalan edistämisohjelma PDF 2.9MB

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Timo Halonen, p. 02951 62411, timo.halonen(at)mmm.fi (8.-9.7.2021)
erityisasiantuntija Heta Ratasvuori, p. 02951 62016, heta.ratasvuori(at)mmm.fi (8.-16.7.2021)
asiantuntija Saana Tarhanen, p. 02951 62036, saana.tarhanen(at)mmm.fi (19.7.2021->)
ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, teppo.sakkinen(at)tem.fi

Valtioneuvoston asetus kalastuspäiväkirjaan kirjattavan saalisarvon sallitusta poikkeamasta tulee voimaan 1.6.2021. Asetuksessa säädetään turskan, silakan ja kilohailin kalastuksessa saadun, lajittelemattomana puretun saaliin osalta kalastuspäiväkirjaan kirjattujen saalisarvioiden sallitusta lajikohtaisesta virheestä.

Euroopan unionin lainsäädännön mukaan jokaisen kokonaispituudeltaan vähintään 10 metrin pituisen kalastusaluksen päällikön on pidettävä kalastuspäiväkirjaa. Kalastuspäiväkirjassa on jokaisen pyyntimatkan osalta eriteltävä kunkin pyydetyn ja aluksella pidetyn lajin kaikki määrät, jotka ylittävät 50 kilogrammaa. Kalastuspäiväkirjan on sisällettävä kunkin lajin arvioidut määrät kilogrammoina.

Kalastuspäiväkirjaan merkitty arvio saa erota purkamisilmoitukseen merkitystä lajikohtaisesta saalismäärästä enintään kymmenen prosenttia. Yli kymmenen prosentin virhe saalisarviossa on yhteisen kalastuspolitiikan rikkomus, josta Ruokavirasto määrää hallinnollisen rikkomusmaksun.

Itämerellä turskaa, silakkaa ja kilohailia kalastavia aluksia koskee lievennys, jota selvennetään 1.6.2021 voimaan tulevalla valtioneuvoston asetuksella. Manner-Suomen kalastusalusrekisteriin kuuluvien alusten kohdalla turskan, silakan ja kilohailin kalastuksessa lajikohtainen kalastuspäiväkirjaan merkittävä saalisarvio saa erota purkamisilmoitukseen merkitystä  lajikohtaisesta saalismäärästä enintään kymmenen prosenttia laskettuna kaikkien lajien yhteenlasketusta saalismäärästä.

Kesäkuun alussa voimaan tuleva sääntö sallitusta poikkeamasta koskee kaikkia lajeja, siis muitakin kuin turskaa, silakkaa ja kilohailia, jos ne on saatu turskan, silakan tai kilohailin kalastuksen yhteydessä. Lievennys koskee lajittelemattomana purettavaa saalista. Kaikkien lajien yhteenlasketun määrän sallittu poikkeama on aina enintään 10 prosenttia.

Esimerkki valtioneuvoston asetuksen soveltamisesta tilanteessa, jossa saaliissa on runsaasti silakkaa ja vähän kilohailia:

Esimerkki valtioneuvoston asetuksen soveltamisesta tilanteessa, jossa saaliissa on melko tasaisesti silakkaa ja kilohailia:

Uusi asetus tukee erityisesti troolikalastuksen kestävyyttä. Asetuksen tarkoituksena on parantaa kalastuksenvalvonnan edellytyksiä sekä varmistaa, että saalistiedot kirjataan mahdollisimman tarkasti oikein. Näin parannetaan kalakanta-arvioiden luotettavuutta.

Valtioneuvoston asetus kalastuspäiväkirjaan kirjattavan saalisarvion sallitusta poikkeamasta

Hallitus päätti 27.5.2021 vuoden 2021 kolmannesta lisätalousarviosta. Esityksen mukaan elinkeinokalatalouden elpymistä koronavirusepidemiasta vauhditetaan mahdollistamalla vuoden 2020 toisessa lisätalousarviossa kalatalouden koronakriisitukeen osoitetun määrärahan käyttämisen myös elpymistoimenpiteisiin. Viime vuodelta siirtyneestä määrärahasta kohdennetaan noin 6 miljoonaa euroa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kautta kalatalouden yritysten kasvuhankkeisiin, jotka perustuvat uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin sekä hyödyntämättömien resurssien ja raaka-aineiden käyttöön.

Rahoituksen ottaminen käyttöön Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa vaatii rahaston Suomen toimintaohjelman muuttamista sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt lisätalousarvion. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee toimintaohjelman muutosta.

Varsinais-Suomen ELY-keskus järjesti kaupallisille lohen kalastajille infotilaisuudet 19.5. ja 20.5.2021.

Tilaisuuksien esitykset löydät täältä:

Lohenkalastusinfo 2021

Sähköinen ennakkoilmoitusjärjestelmä (eEnnakko-sovellus)

Yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä on toteutettu Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa jo kahden ohjelmakauden ajan. Tulevan ohjelmakauden 2021−2027 valmistelut ovat parhaillaan käynnissä, ja tämä alhaalta ylös -periaatteelle pohjautuva menetelmä tullaan näkemään myös uuden rahaston painopisteenä. Paikallisten toimintaryhmien eli kalaleaderien strategian valmisteluita tuetaan järjestämällä hakuklinikoita, joissa käsitellään tulevan kauden valmisteluihin liittyvä asioita. Klinikoille ovat tervetulleita niin nykyiset kuin mahdolliset uudetkin ryhmät.

Helmikuussa 2021 järjestettiin ensimmäinen kalaleader-hakuklinikka, jossa käytiin keskustelua strategioiden laatimisesta, vaikuttavuudesta ja strategian toteutumisen mittaamisesta. Seuraava tilaisuus kokoontua yhteen valmistelemaan ohjelmakautta 2021–2027 järjestetään torstaina 27.5.2021.

Seuraavaksi syvennymme osallistavaan strategian laadintaprosessiin, toimintaohjelman indikaattoreihin, suunnittelemme yksinkertaistettuja kustannusmenettelyjä sekä käymme yleisesti läpi ohjelmakauden 2021–2027 valmistelutilannetta.

Hakuklinikka järjestetään TEAMS-kokouksena torstaina 27.5.2021 klo 10-12.30. TEAMS-linkki lähetetään ilmoittautuneille.

Ilmoittautumisia hakuklinikalle pyydämme 24.5.2021 mennessä seuraavalla lomakkeella:

https://link.webropolsurveys.com/S/E076585D703BC562

Ennakkomateriaalina voi tutustua Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto-asetuksen mukaisiin indikaattoreihin.

Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta rahoitetaan yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä eli niin sanottua kalaleader-toimintaa myös ohjelmakaudella 2021-2027.

Haku kalaleader-ryhmille auennee syksyllä 2021. Saaristomeren kalatalousryhmä järjestää kaikille avoimia valmistelutilaisuuksia toukokuussa. Lue lisää tilaisuuksista ja ilmoittaudu niihin täältä.

Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan valvontaa koskeva strategia vuosiksi 2021-2027 on vahvistettu. Strategia on valmisteltu yhteistyössä valtakunnan ja Ahvenanmaan maakunnan viranomaisten kanssa. Yhteisen kalastuspolitiikan kansallinen valvontastrategia oli edellisen kerran vahvistettu vuosiksi 2016-2020.

Yhteisen kalastuspolitiikan uuden valvontastrategian löydät täältä.

Valtioneuvosto hyväksyi 11.3. asetuksen miljoonan euron rahoituksesta, joka myönnetään avustuksina yrityksille uusien kalaelintarvikkeiden kehittämiseen. Avustusta voivat hakea kaiken kokoiset ja kaikkien alojen yritykset, jotka haluavat toteuttaa vajaasti hyödynnettyjen kotimaisten kalojen käyttöä lisäävän tuotekehityshankkeen.

– Tavoitteena on lisätä vajaasti hyödynnettyjen kotimaisten kalojen ruokakäyttöä ja parantaa kalatalousalan työllisyyttä. Myös ilmasto ja ympäristö hyötyvät, koska kotimaisen kalan hiilijalanjälki on alhainen ja kalastus vähentää vesistöjen rehevöitymistä. Kehittämisavustuksella tuetaan myös kotimaisen kalan markkinoiden elpymistä koronakriisin jälkeen, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Vajaasti hyödynnettyjä kalalajeja ovat sellaiset, joiden kalastusta voidaan lisätä kestävästi tai joiden saaliista suuri osa käytetään muuhun kuin elintarvikkeeksi. Tällaisia kaloja ovat erityisesti silakka, kilohaili, kuore, muikku ja särkikalat.

Avustusta voi saada tuotekehityshankkeen kustannuksiin, kuten palkkoihin, kone- ja laiteinvestointeihin sekä asiantuntijapalveluihin. Avustusta ei myönnetä alkutuotannon investointeihin eikä tuotteiden markkinointiin. Avustuksen määrä voi olla enintään 50 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista, ja korkeintaan 200 000 euroa yritystä kohden. Hankkeet tulee toteuttaa vuoden 2022 loppuun mennessä.

Rahoituksen hakuaika on 15.3.−30.4.2021. Avustushakemukset toimitetaan joko Varsinais-Suomen, Lapin tai Pohjois-Savon ELY-keskukseen, jotka valitsevat rahoitettavat hankkeet valintakriteerien perusteella. Kriteerejä ovat hankkeen uutuusarvo sekä se, kuinka hyvin hankkeen odotetaan lisäävän vajaasti hyödynnettyjen kalojen käyttöä.

Hakuohjeet ja -lomakkeen löydät ELY-keskuksen sivuilta.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: 

neuvotteleva virkamies Timo Halonen, p. 0295 162 411, timo.halonen(at)mmm.fi
erityisasiantuntija Heta Ratasvuori, p. 0295 162 016, heta.ratasvuori(at)mmm.fi

Uusi webinaarisarja kertoo kalatalouden innovaatio-ohjelmien ajankohtaiset kuulumiset. Maaliskuussa järjestettävät neljä webinaaria käsittelevät vesistökunnostuksia, vesiviljelyn innovaatioita, tulevaisuuden kalatuotteita ja kaupallisen kalastuksen uusimpia ratkaisuja. 

Voit osallistua yhteen tai useampaan webinaariin. Webinaarien tarkempi ohjelma ja osallistumislinkki julkaistaan tällä sivulla, kun ne valmistuvat. Merkkaa jo päivät kalenteriisi ja tule kuulemaan kalatalouden uusimmista tuulista!

Kalatalouden innovaatio-ohjelmista löydät lisätietoa tästä linkistä.

16.3.2021 klo 13.00-14.30 Vesistöjen kunnostaminen on osa kestävää kalavarojen hoitoa 

13.00-13.15. Kalatalouden ympäristöohjelma pähkinänkuoressa. Miten kalatalouden ympäristöohjelmassa pyritään edistämään kalatalouden kestävää kasvua?
Erikoistutkija Pauliina Louhi, Luke
Katso esityksen diat.

13.15-13.35. Uusia menetelmiä rannikon kalojen lisääntymisaluekunnostusten arviointiin. Rannikon pienvesien kalataloudellisia kunnostuksia on viime vuosina alettu toteuttamaan innokkaasti. Miten kunnostukset vaikuttavat kalakantoihin ja kalojen lisääntymiseen?
Tutkija Lari Veneranta, Luke
Katso esityksen diat.

13.35-13.55. Virtavesikunnostuskurssilla tiedot taidoiksi! Miksi ja miten virtavesiämme on kunnostettava? Miten kehittää kunnostusosaamista?
Vesiasiantuntija Janne Tolonen, Valonia
Katso esityksen diat.

13.55-14.15. Miten täpläravun leviäminen pysäytetään? Miten puroon rakennettava täplärapujen nousueste toimii? Entä miten täplärapukannan hävittämiseen tähtäävistä pyyntikokeiluista saatavan tiedon pohjalta voidaan luoda ohjeistuksia täplärapujen hävittämiseen tähtääviin tilanteisiin?
Tutkija Esa Erkamo, Luke
Katso esityksen diat.

Liity webinaariin tästä linkistä.

18.3.2021 klo 13.00-14.30 Riittävätkö innovaatiot suomalaisen vesiviljelyn kestävään kasvuun? 

13.00-13.30. Innovaatio-ohjelmasta ja sen spin off -hankkeista. 
Jouni Vielma, Luke
Katso esityksen diat.

13.30.-13.50. Merikasvatuksen vaikutusten etukäteisarviointi seuranta-aineistoja ja ekosysteemimallinnusta hyödyntämällä. 
Olli Malve ja Harri Kuosa, Syke
Katso esityksen diat: (Malve) ja (Kuosa)

13.50.-14.10. Kokemuksia upotettavasta verkkoaltaasta. 
Markus Kankainen, Luke, ja Sami Suominen, Lännenpuolen Lohi
Katso esityksen diat.

14.10.-14.30. Innovaatiot kiertovesikasvatuksen kannattavuuden parantamisessa. 
Jani Pulkkinen, Luke
Katso esityksen diat.

Liity webinaariin tästä linkistä.

24.3.2021 klo 9.00-10.30 Huomisen kalatuotteet

9.00-9.30. Tiekartta korkean lisäarvon tuotteisiin. – ”Tiekartan tavoitteena on taloudellisen analyysin kautta helpottaa lisäarvotuotteiden valmistusmenetelmien käyttöönottoa ja kaupallistamista. Tiekartta toimii työkaluna tutkijoiden ja yritysten välisissä keskusteluissa.”
Erikoistutkija Jari Setälä, Luke
Katso esityksen diat.

9.30-10.00. Nyhtökalaa eri kalalajeista. – ”Voiko nyhtökalaa tehdä muistakin pikkukaloista kuin silakasta? Toimiiko särki, muikku, ahven tai kuore raaka-aineena?”
Tutkimusharjoittelija Julia Liu, VTT
Katso esityksen diat.

10.00-10.30. Työpajat tuotekehityksen apuna. –” Tutkijoiden, kala-alan ammattilaisten ja kuluttajien yhteiset työpajat ovat tehokas tapa jalkauttaa tutkimustietoa tuotekehitykseen samalla, kun tutkijat saavat uusia näkökulmia tutkimuksensa suuntaamiseen. Kuluttajien tuominen mukaan työpajoihin alleviivaa asiakaslähtöisyyden tärkeyttä kaikessa tuotekehityksessä.”
Professori Anu Hopia, Turun yliopisto
Katso esityksen diat.

Liity webinaariin tästä linkistä.

31.3.2021 klo 13.00-15.00 Tutkimusta ja ratkaisuja kaupallisen kalastuksen tueksi 

13.05-13.25. Saimaan muikunkalastuksen kestävyys: kuinka samanlaisia eri kannat ovat? 
Juha Karjalainen, Jyväskylän yliopisto
Katso esityksen diat.

13.25-13.45 Innovaatio-ohjelma osana pidempää kalojen vierasainepitoisuuksien seurantaa
Panu Rantakokko, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Katso esityksen diat.

13.45-14.05 Hyljekarkotinten testaus laajan rannikkokalastajaryhmän yhteistyönä
Esa Lehtonen, Luonnonvarakeskus
Katso esityksen diat.

14.05-15.00 Ponttoonirysästä vapautettujen lohien eloonjäänti – Överlevnaden av lax som släppts från pontonfällor. Esitys/presentation + keskustelu/debatt.
Petri Suuronen, Luonnonvarakeskus
Katso esityksen diat.

Liity webinaariin tästä linkistä.

Kuva: Jouni Koskela

Maa- ja metsätalousministeriö asetti 17.10.2019 työryhmän, joka sai tehtäväkseen arvioida saimaannorpan suojelemiseksi asetettujen kalastuksenrajoittamistoimenpiteiden riittävyyttä ja vaikutuksia sekä laatia ehdotuksia kalastussäännösten kehittämiseksi. Työryhmän tuli selvittää ja esittää myös muita toimenpiteitä, joilla saimaannorpan sivusaaliskuolleisuutta kalanpyydyksiin voidaan vähentää. Esityksissä tuli ottaa huomioon ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys sekä pyrkiä kalastus- ja suojeluintressin yhteensovittamiseen.

Työryhmän on jättänyt raporttinsa maa- ja metsätalousministeriölle. Esityksen lähtökohtana on turvata saimaannorppakannan kasvu suojelustrategian tavoitteiden mukaisesti. Samalla pyritään mahdollistamaan sekä kaupallinen että vapaa-ajan kalastus.

Työryhmä teki kaikkiaan 35 toimenpide-esitystä. Lue koko raportti täältä.

Yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä on toteutettu Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa jo kahden ohjelmakauden ajan. Tulevan ohjelmakauden 2021−2027 valmistelut ovat parhaillaan käynnissä, ja tämä alhaalta ylös -periaatteelle pohjautuva menetelmä tullaan näkemään myös uuden rahaston painopisteenä. Paikallisten toimintaryhmien eli kalaleaderien strategian valmisteluita tuetaan järjestämällä hakuklinikoita, joissa käsitellään tulevan kauden valmisteluihin liittyvä asioita. Klinikoille ovat tervetulleita niin nykyiset kuin mahdolliset uudetkin ryhmät.

Ensimmäisellä hakuklinikalla keskitytään paikallisen strategian sisältöön. Miten strategiasta saadaan looginen ja johdonmukainen? Mitä tarkoitetaan strategian vaikuttavuudella? Miten mitataan strategian toteutumista? Tule keskustelemaan näistä kysymyksistä paikallisten kehittäjien ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa hallinnoivien virkamiesten sekä rahaston arviointia tekevien tutkijoiden kanssa.

Ensimmäistä hakuklinikkaa varten pyydämme osallistujia miettimään nykyisen ohjelmakauden kokemusten pohjalta muutaman hyvän ja huonon indikaattorin sekä pohtimaan, miksi ne ovat hyviä/huonoja. Kuvaavatko kyseiset indikaattorit vaikuttavuutta hyvin ja onko tietoja helppo kerätä ja seurata? Esimerkki-indikaattoreita tarkastellaan klinikalla yhdessä, ja keskusteluun voi osallistua myös ilman omia aiempia kokemuksia indikaattoreista.

Hakuklinikka järjestetään TEAMS-kokouksena torstaina 18.2.2021 klo 9-11.30. TEAMS-linkki lähetetään ilmoittautuneille.

Ilmoittautumisia hakuklinikalle pyydämme 14.2.2021 mennessä seuraavalla lomakkeella: https://link.webropolsurveys.com/S/42B3EC5E37553EBF

Lisätietoa kalaleader-ryhmien edellytyksistä ja strategian sisällöstä löytyy tästä ohjeluonnoksesta kalaleader-ryhmiksi hakeville:

Luonnos ohjeista kalaleader-ryhmille

Toimintaohjelman luonnos paikallisen kehittämisen osalta (powerpoint-muodossa)

EU-asetusten paikallista kehittämistä koskevat artiklat (tämänhetkinen versio)