Kategoria: Ajankohtaista
EMKVR:n uutiset ja ajankohtaiset
Kalatalouden huoltovarmuutta koskevista toimenpide-ehdotuksista pyydetään lausuntoja
Luonnonvarakeskus on laatinut selvityksen kalatalouden huoltovarmuuden tilanteesta. Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa selvityksen perusteella toimenpiteitä, joilla alan huoltovarmuutta parannettaisiin. Toimenpide-ehdotuksista pyydetään lausuntoja 27.6.2024 mennessä.
Luonnonvarakeskus on selvittänyt kalatalouden huoltovarmuuden nykytilaa ja kehitysmahdollisuuksia Suomessa. Selvityksen mukaan kalastus ja kalankasvatus tulisi nähdä osana kriisiaikojen ruokaturvaa, sillä kala on laadukasta ravintoa, jota voidaan tuottaa hajautetusti eri puolilla Suomea.
Kotimainen kalateollisuus toimii kuitenkin pääosin ulkomaisen kalan varassa. Tuontikalan saatavuus on pystyttävä turvaamaan kriisioloissa, mutta myös kotimaisen kalan tuotannon tulisi kasvaa merkittävästi. Tuotantoa ei pystytä merkittävästi lisäämään äkillisissä poikkeusoloissa, vaan kalatalouden elinvoimaisuutta, kasvua ja kykyä toimia erilaisissa poikkeusolosuhteissa pitää kehittää eri keinoin normaalioloissa.
Maa- ja metsätalousministeriö on laatinut selvityksen perusteella ehdotuksen keskeisistä kalatalouden huoltovarmuutta parantavista toimenpiteistä. Ehdotetut toimenpiteet liittyvät kalatalouden sisällyttämiseen osaksi kansallista huoltovarmuustoimintaa, energian saannin ja kalasatamien toiminnan turvaamiseen, kalanrehun ja muiden keskeisten tarpeiden saatavuuden varmistamiseen, alan yrittäjien kouluttamiseen häiriötilanteita varten sekä alan yritysten toimintaedellytysten parantamiseen ja kalan saatavuuden turvaamiseen.
Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja ehdotetuista toimenpiteistä. Luonnonvarakeskuksen taustaselvitys on lausuntopyynnön liitteenä, mutta siitä ei pyydetä lausuntoja. Lausunnot toimenpiteistä pyydetään toimittamaan 27.6.2024 mennessä sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo.mmm@gov.fi tai kirjeitse osoitteeseen maa- ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO.
Liitteet
Lausuntopyyntö (PDF)
Maa- ja metsätalousministeriön ehdottamat keskeiset toimenpiteet
Luonnonvarakeskuksen selvitys kalatalouden huoltovarmuudesta
Lisätiedot
Timo Halonen, neuvotteleva virkamies, p. 0295162411, etunimi.sukunimi@gov.fi
EMKVR-hakumenettelyiden suunnitelma päivitetty
Suunnitelma Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) määräaikaisista hakumenettelyistä on päivitetty. Hyljekorvausten hakumenettely on tarkoitus avata kesällä ja menekinedistämisen hakumenettely syksyllä 2024. Suunnitelmaa päivitetään seuraavan kerran syyskuussa 2024.
Määräaikaisten hakujen suunnitelmasta löytyvät EMKVR:n hakumenettelyt sekä niiden avautumisajankohdat. Jatkuvassa haussa ovat muun muassa kalatalouden investoinnit, yritysten kehittämishankkeet sekä moottorien vaihto ja energiatehokkuuden parantaminen.
Suunnitelma päivitetään kolmesti vuodessa ja seuraava päivitys on ajoitettu syyskuulle 2024.
Päivitetyn suunnitelman löydät täältä.
Kalatalousverkosto.fi on avattu – tervetuloa mukaan!
Kansallinen kalatalousverkosto kokoaa kalatalousalan toimijat saman pöydän ääreen keskustelemaan kalatalouselinkeinoille tärkeistä asioista. Tavoitteena on alan yhteistyön lisääminen, hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen levittäminen sekä osaamisen kehittäminen.
Kansallinen kalatalousverkosto on käynnistetty Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelman viestinnän tueksi ja vaikuttavuuden tehostamiseksi. Kalaleader-ryhmät vastaavat maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta verkoston toiminnasta. Kalatalousverkoston toiminta on kaikille avointa.
Rekisteröidy käyttäjäksi ja aloita verkostoituminen
Helpoin tapa osallistua verkoston toimintaan on rekisteröityä käyttäjäksi kalatalousverkosto.fi-alustalle. Rekisteröitymisen jälkeen voit osallistua keskusteluun eri teemaryhmissä, verkostoitua muiden toimijoiden kanssa ja esimerkiksi lisätä tapahtumakalenteriin oman toimialueesi tapahtumia. Aktiivisia teemaryhmiä tällä hetkellä ovat Koulutus ja rekrytointi, Älykkäät kumppanuudet, Neuvonta ja kasvua tukevat toimet, Tiedonvälitys ja vaikuttavuus sekä Kansainvälisyys.
Tiedonvälitys ja vaikuttavuus -teemaryhmän vetäjä, Kuha-Suomen Kalaleaderin aktivaattori Johanna Möttönen näkee kalatalousverkoston ennen kaikkea kohtaamispaikkana. ”Täällä kohtaavat tieto ja ihmiset! Palvelulupauksemme on, että kalatalousalan asiantuntijat, vastaukset ajankohtaisiin tietotarpeisiin ja vaikkapa hakusessa olevat yhteistyökumppanit ovat löydettävissä Kansallisen kalatalousverkoston kautta”.
Kansallinen kalatalousverkosto on maa- ja metsätalousministeriön ja Euroopan Unionin osarahoittama.
Tule mukaan: www.kalatalousverkosto.fi
Lisää kotimaista kalaa ammattikeittiöiden tarjontaan -webinaarin materiaalit julkaistu
Innovaatio-ohjelma Blue Products 3.0, maa- ja metsätalousministeriö, Turun yliopisto sekä Pro Kala ry järjestivät Lisää kotimaista kalaa ammattikeittiöiden tarjontaan -webinaarin 10.4.2024.
Webinaarin tallenne löytyy täältä.
Tilaisuudessa pidetyt esitykset:
Ammattikeittiöt portinvartijoina kotimaisen kalan kulutuksen lisäämisessä?
Anu Hopia, TY-Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskus
Kalan paikka suomalaisessa ruokapöydässä 2024
Katriina Partanen, Pro Kala ry
Kala ravitsemuksessa ja uusissa ravitsemussuosituksissa
Ursula Schwab, professori (ravitsemusterapia), Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, UEF; Medisiininen keskus, Endokrinologian ja kliinisen ravitsemuksen pkl, KYS, P-S HVA
Silakan kestävä käyttö
Jari Raitaniemi, Luonnonvarakeskus
Kotimaisen kalan edistämisohjelma ‒ kalan käytön lisääminen hyödyttää taloutta, terveyttä ja ympäristöä
Auli Väänänen, maa- ja metsätalousministeriö
Kalan turvallinen käyttö
Riikka Airaksinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Innovaatio-ohjelmien infotilaisuudessa kerrattiin ohjelmien tavoitteita ja työtapoja
Maa- ja metsätalousministeriö järjesti 18.4.2024 infotilaisuuden kalatalouden innovaatio-ohjelmien toteuttajille ja ohjausryhmille. Tilaisuudessa käsiteltiin ohjelmien tavoitteita, toimintatapoja ja rahoituksen käytön periaatteita.
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta rahoitetaan viittä kalatalouden innovaatio-ohjelmaa. Maa- ja metsätalousministeriö järjesti 18.4.2024 ohjelmien koordinoijille, partnereille ja muille osallistujille sekä ohjausryhmille suunnatun infotilaisuuden, jossa keskusteltiin ohjelmamallin tavoitteista, kehittämissuunnitelman roolista, ohjausryhmien tehtävistä, rahoituksen käytön periaatteista sekä ohjelmien viestinnästä.
Tilaisuuden esityksen löydät täältä (esitystä päivitetty 29.4. poistamalla maksatushakemusten käsittely ohjausryhmän tehtävistä).
Jos haluat katsoa tilaisuuden tallenteen, pyydäthän linkkiä sähköpostitse: saana.tarhanen@gov.fi.
Vaikuta EMKVR:ään! Euroopan komissio kysyy tuensaajien kokemuksia rahaston toimivuudesta
Onko mielessäsi risuja tai ruusuja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastolle (EMKVR)? Euroopan komissio arvioi parhaillaan rahaston tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Vastaamalla komission kyselyyn voit vaikuttaa ohjelman toimeenpanon kehittämiseen ja seuraavan rahastokauden valmisteluun komissiossa.
Euroopan komission tekemä väliarviointi kartoittaa EMKVR:n hallinnon toimivuutta, rahoituksen soveltuvuutta toimialalle sekä rahoituksella saavutettuja alustavia tuloksia. Väliarviointi kattaa 26 jäsenmaan rahasto-ohjelmat.
Arvioinnin tueksi komissio on avannut kyselyn toimijoille, jotka ovat hakeneet rahoitusta EMKVR:stä. Kyselyyn voi vastata suomeksi tai ruotsiksi ja se on avoinna 29.3.2024 asti.
EMKVR:n määräaikaiset hakumenettelyt avattu yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin ja kalataloudellisiin kunnostuksiin
Maa- ja metsätalousministeriö on avannut Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) määräaikaiset hakumenettelyt kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn ja jalostuksen yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin, ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä kalataloudellisiin kunnostuksiin. Hakuaika päättyy 1.5.2024.
Kaupallinen kalastus
Myönnettävän rahoituksen määrä: Kaupallisen kalastuksen yleishyödyllisiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin voidaan tässä hakumenettelyssä myöntää yhteensä enintään 300 000 euroa rahoitusta.
Kenelle: Yleishyödyllisissä hankkeissa tuen saajina voivat olla mm. tutkimuslaitokset, koulut, yliopistot ja muut yleishyödylliset toimijat.
Haun tavoite: Haun tavoitteena on tukea hankkeita, jotka hyödyttävät erityisesti kaupallisia kalastajia.
Päätös hakumenettelyn avaamisesta
Vesiviljely
Myönnettävän rahoituksen määrä: Vesiviljelyn yleishyödyllisiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin voidaan tässä hakumenettelyssä myöntää yhteensä enintään 300 000 euroa rahoitusta.
Kenelle: Yleishyödyllisissä hankkeissa tuen saajina voivat olla mm. tutkimuslaitokset, koulut, yliopistot, viranomaiset ja muut yleishyödylliset toimijat.
Haun tavoite: Haun tavoitteena on tukea hankkeita, jotka hyödyttävät vesiviljelyalan kestävää kasvua.
Päätös hakumenettelyn avaamisesta
Kalan jalostus
Myönnettävän rahoituksen määrä: Kalan jalostuksen yleishyödyllisiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin voidaan tässä hakumenettelyssä myöntää yhteensä enintään 300 000 euroa rahoitusta.
Kenelle: Yleishyödyllisissä hankkeissa tuen saajina voivat olla mm. tutkimuslaitokset, koulut, yliopistot ja muut yleishyödylliset toimijat.
Haun tavoite: Haun tavoitteena on tukea hankkeita, jotka hyödyttävät kalatalousalan kestävää kasvua ja uudistumista.
Päätös hakumenettelyn avaamisesta
Ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeet ja kalataloudelliset kunnostukset
Myönnettävän rahoituksen määrä: Hakumenettely kattaa ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeiden toimenpiteen sekä kalataloudellisten kunnostusten toimenpiteen. Hakumenettelyssä voidaan myöntää tukea yhteensä 600 000 euroa.
Kenelle: Tuensaajia voivat ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeiden toimenpiteessä olla esimerkiksi kunnat, tutkimuslaitokset, yliopistot, koulut sekä muut julkiset tai yleishyödylliset tahot ja kalataloudellisten kunnostusten toimenpiteessä esimerkiksi kunnat, tutkimuslaitokset, yliopistot, koulut ja muut julkiset tai yleishyödylliset tahot sekä järjestöt ja yhteisöt.
Haun tavoite: Haun tavoitteena on tukea yleishyödyllisiä hankkeita, jotka edistävät kalavarojen tilan parantamista ja kalojen elinympäristön suojelua ja ennallistamista sekä hankkeita, jotka kehittävät uusia rahoitus- ja toimintatapoja kunnostushankkeiden toteuttamiseksi.
Päätös hakumenettelyn avaamisesta
Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään (Hyrrä, https://hyrra.ruokavirasto.fi/login.html) puoleenyöhön mennessä.
Tervetuloa webinaariin ”Lisää kotimaista kalaa ammattikeittiöiden tarjontaan” 10.4.2024
Tervetuloa webinaariin “Lisää kotimaista kalaa ammattikeittiöiden tarjontaan”
Milloin? 10.4.2024 klo. 13.30–15.00.
Kenelle? Ammattikeittiöiden toimijat, kuntien edustajat, kala-alan yrittäjät sekä kaikki muut tahot, joita kotimaisen kalan käytön lisääminen kiinnostaa
Ohjelma ja ilmoittautuminen? Webinaarin ohjelman sekä linkin ilmoittautumissivulle löydät täältä:
Teams Webinaarin ilmoittautumissivulle.
Järjestäjät: Innovaatio-ohjelma Blue Products 3.0, maa- ja metsätalousministeriö, Turun yliopisto, Pro Kala ry
Toivomme, että jaat webinaarikutsua eteenpäin verkostoissasi!
Hyljekorvauksia ja EMKVR:n tukitasoja koskeva asetusmuutos lausunnoille
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevaa valtioneuvoston asetusta esitetään muutettavaksi investointihankkeiden tuen enimmäismäärien osalta. Lisäksi uutena kokonaisuutena säädettäisiin hyljekorvauksista. Lausuntokierros päättyy 12.4.2024.
Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt lausuntokierroksen Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa (EMKVR) koskevan valtioneuvoston asetuksen (757/2022) muuttamisesta. Asetusta muutettaisiin kahden kokonaisuuden osalta: ensinnäkin muutettaisiin rahaston eri toimintalinjoista maksettavan tuen enimmäismääriä ja toiseksi säädettäisiin hyljekorvausjärjestelmästä.
Tukitasojen muutos
EMKVR:n Suomen ohjelman rahoitus vuosille 2021–2027 on noin 140 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalousministeriö seuraa ja ennakoi rahoituksen riittävyyttä yhdessä ELY-keskusten kanssa. Jätettyjen rahoitushakemusten sekä tiedossa olevien tulevien investointien perusteella rahoitus on loppumassa vesiviljelyn osalta kesken ohjelmakauden. Rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi ehdotetaan tuen enimmäismäärän laskemista vesiviljelyn investointihankkeiden osalta sekä hankekohtaisen euromääräisen tukikaton säätämistä kaikkien yksityisten investointihankkeiden eli kalastuksen, vesiviljelyn sekä kalan jalostuksen ja kaupan investointihankkeiden osalta.
Tuen enimmäismäärä olisi jatkossa vesiviljelyssä 30 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista nykyisen 40 prosentin sijaan. Lisäksi tukea voisi myöntää enintään 600 000 euroa hanketta kohden kalastuksen, vesiviljelyn ja kalan jalostuksen ja kaupan investointihankkeissa. Asetuksessa mainittujen korotusperusteiden täyttyessä tukea voitaisiin myöntää enintään 800 000 euroa hanketta kohden. Näin varmistettaisiin hakijoiden tasavertainen kohtelu, kun kaikki rahoitus ei kohdistu ohjelmakauden alussa rahoitushakemuksen jättäneille hakijoille. Erityisesti vesiviljelyssä ja kalan jalostuksessa yksittäisten investointien kustannukset voivat olla hyvin suuria. Laskemalla tukitasoa maltillisesti ja asettamalla hankekohtaiselle tuelle enimmäismäärä varmistettaisiin rahoituksen riittävyys koko ohjelmakaudelle.
Hyljekorvaus
Hyljekorvaus on tunnistettu Suomen EMKVR-ohjelmassa tärkeäksi toimenpiteeksi. Korvausjärjestelmää ei ole kuvattu ohjelmassa yksityiskohtaisesti, vaan siitä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Hyljekorvausjärjestelmä olisi pääpiirteissään samanlainen kuin ohjelmakaudella 2014–2020. Tukea voitaisiin myöntää hylkeiden kaupalliselle rannikkokalastukselle aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Tukea voisivat hakea rannikkokalastajat, eli tuki ei koskisi sisävesillä elävän saimaannorpan aiheuttamia vahinkoja, vaan ainoastaan merialueen hylkeitä eli hallia ja itämerennorppaa. Korvausta voitaisiin myöntää 1-ryhmän kaupallisille kalastajille. Korvauksen määrä olisi enintään 15 prosenttia saaliin laskennallisesta arvosta, kuitenkin vähintään 1 000 ja enintään 5 000 euroa.
Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 12.4.2024 ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo.mmm@gov.fi tai kirjeitse osoitteeseen maa- ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO.
Ruotsinkielinen lausuntopyyntö julkaistaan heti käännöksen valmistuttua ja lausuntoaika päättyy vastaavasti myöhemmin.
EMKVR:n investointihankkeiden tukitasoihin muutoksia rahoituksen suuren kysynnän vuoksi
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelmasta tuetaan kalatalouden investointihankkeita. Kysyntä investointirahoitukselle on ollut niin suurta, että vesiviljelyssä tukitasoa joudutaan alentamaan rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi. Lisäksi suurille investointihankkeille asetetaan hankekohtainen tukikatto kalastuksessa, vesiviljelyssä sekä kalan jalostuksessa ja kaupassa.
Maa- ja metsätalousministeriö on antanut ELY-keskuksille ohjeen EMKVR:n Suomen ohjelmasta rahoitettavien investointien enimmäistukitasoista. Kysyntä investointirahoitukselle on ohjelmakauden alkupuolella ollut suurta, ja erityisesti vesiviljelyn investoinneissa rahoitus loppuisi nykyisillä tukitasoilla kesken ohjelmakauden.
Tuen enimmäismäärästä säädetään Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (757/2022). Asetuksen mukaan tuen myöntäjä eli ELY-keskus voi soveltaa myös alhaisempaa tukitasoa. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee asetuksen muuttamista tuen enimmäismäärän osalta, ja lausuntokierros asiasta käynnistyy maaliskuun alkupuolella. Ennen asetusmuutoksen voimaantuloa ELY-keskus soveltaa ministeriön ohjetta uusista tukitasoista.
Tukitasojen maltillisella alentamisella ja hankekohtaisen tukikaton asettamisella pyritään varmistamaan rahoituksen riittävyys koko ohjelmakaudelle 2021–2027 sekä turvaamaan hakijoiden yhdenvertainen kohtelu.
Tukien enimmäismäärät jatkossa
Vesiviljelyn investoinnit
Vesiviljelyn investointihankkeissa tuen enimmäismäärä on ollut aikaisemmin 40 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. MMM:n ohjeistuksen mukaan vesiviljelyssä sovelletaan jatkossa tuen 30 prosentin enimmäismäärää.
Tuen enimmäismäärää voidaan jatkossakin nostaa valtioneuvoston asetuksen 4 §:n 2 momentin korotusehtojen täyttyessä enintään 50 prosenttiin. Tukirajaus ei koske myöskään asetuksen 5 §:ssä tarkoitettuja hylkeiden aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen liittyviä vesiviljelyn investointeja. Niitä voidaan jatkossakin rahoittaa enintään 60 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista, jos kyse on pienestä tai keskisuuresta vesiviljely-yrityksestä.
Suurten investointihankkeiden euromääräinen tukikatto
MMM:n ohjeen mukaan ELY-keskukset voivat jatkossa myöntää enintään 600 000 euroa tukea investointihanketta kohden. Mikäli hanke täyttää valtioneuvoston asetuksen 4 §:n 2 momentin mukaisen korotusehdon tai kyse on 5 §:ssä tarkoitetuista hylkeiden aiheuttamia vahinkoja ehkäisevistä investoinneista, voidaan hankekohtaista tukea myöntää enintään 800 000 euroa. Linjaus koskee kalastuksen, vesiviljelyn sekä jalostuksen ja kaupan investointihankkeita. Hankkeiden enimmäistukimäärää ei sovelleta yleishyödyllisten investointihankkeiden, kuten kalasatamahankkeiden, rahoittamiseen.
ELY-keskus voi poiketa ohjeessa linjatuista tuen enimmäismääristä sekä hankekohtaisesta tukikatosta pyytämällä maa- ja metsätalousministeriöltä lupaa korkeamman tuen myöntämiseen. Maa- ja metsätalousministeriö voi myöntää luvan korkeamman tuen myöntämiseen, jos kyseessä on kalatalouden kehittämisen kannalta strategisesti tärkeä hanke, joka ei toteutuisi alhaisemmalla tuella hankkeen korkean riskin tai käynnistysvaiheen korkeiden kustannusten vuoksi.
Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Timo Halonen, p. 0295 162 411, etunimi.sukunimi@gov.fi
erityisasiantuntija Saana Tarhanen, p. 0295 162 036, etunimi.sukunimi@gov.fi
erityisasiantuntija Minna Uusimäki, p. 0295 162 284, etunimi.sukunimi@gov.fi
erityisasiantuntija Antony Starr, p. 0295 162 106, etunimi.sukunimi@gov.fi
Määräaikainen haku kalasatamien ja purkupaikkojen toimenpiteestä on avattu
Maa- ja metsätalousministeriö on avannut määräaikaisen hakumenettelyn Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston kalasatamien ja purkupaikkojen toimenpiteestä. Haku päättyy 5.4.2024.
Hakumenettelyssä voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 1 500 000 euroa. Hakumenettelyssä sovelletaan seuraavia toimenpiteelle vahvistettuja valintaperusteita:
- Hanke edistää kalan elintarvikekäytön lisäämistä.
- Hanke edistää vajaasti hyödynnettyjen kalalajien tai vieraslajien käyttöä elintarvikkeena.
- Hanke edistää kalatuotteiden laadun tai jäljitettävyyden parantamista.
- Hanke edistää pienimuotoista rannikko- ja sisävesikalastusta.
- Hanke edistää uusien teknologioiden tai toimintatapojen kehittämistä ja/tai käyttöönottoa.
- Hanke edistää kalastajien välistä yhteistyötä.
Hakuaika päättyy 5.4.2024. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään (Hyrrä, https://hyrra.ruokavirasto.fi/login.html) puoleenyöhön mennessä. Hyrrässä tukea tulee hakea ohjelmakauden 2021–2027 (EMKVR-hankehakemus) kohdennetusta toimesta 1.1 Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävän kalastustoiminnan vahvistaminen –Kalasatamat ja purkupaikat.
Blogi: EU valvottaa vapaa-ajankalastajaa, mutta vain merellä
Yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) valvontajärjestelmän uudistamisen yhteydessä tapahtui, että EU päätti myös vapaa-ajankalastusta koskevista valvontasäännöistä. Siinä ei ole EU:n oikeusjärjestelmän näkökulmasta mitään kummallista, mutta käytännössä muutos merkitsee eräänlaista päänavausta, sillä aiemmin EU:n valvonta-asetuksen vapaa-ajankalastusta koskeva artikla on ollut luonteeltaan varsin yleisluontoinen.
Euroopan unionin perussopimuksissa säädetään, että unionilla on yksinomainen toimivalta asioissa, jotka koskevat meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä osana yhteistä kalastuspolitiikkaa. Toisin sanoen, EU voi päättää vapaa-ajankalastuksen säätelystä yhtä lailla kuin kaupallisestakin kalastuksesta. Yksinomainen toimivalta kuitenkin rajoittuu merellä harjoitettuun kalastukseen.
Vapaa-ajankalastuksen säätelypäätöksiä EU on toki tehnyt aiemminkin. Niiden kohteina ovat pidempään olleet mm. meribassi ja Itämeren turskakannat. Viime vuosina unionin putkesta on tullut suoraan Suomeakin koskevia, lohen ja ankeriaan kalastusrajoituksia, EU:n kielellä ’säilyttämistoimenpiteitä’. Ankerias on Suomessa rauhoitettu vapaa-ajankalastuksessa merialueella koko vuoden; lohen osalta joudumme vielä odottamaan lopullista varmuutta EU:n sovellettavista päätöksistä kuluvalle vuodelle.
Uudet säännöt käyttöön 2026 alkaen
Valvonnan uudet vaatimukset tulevat sovellettaviksi vapaa-ajankalastuksessa pääosin kahden vuoden siirtymäkauden jälkeen, tarkkaan ottaen tammikuun 10. päivänä vuonna 2026. Niissä on uutta se, että samat konkreettiset velvoitteet koskevat koko EU:n aluetta, vaikka edelleen monet säännöt ovat valikoivia sen suhteen, missä kalastuksissa niitä sovelletaan. Osa vaatimuksista koskee vain viranomaisia, osa myös kalastajia.
Kun vapaa-ajankalastaja saa saaliiksi sellaista kalaa, jonka vapaa-ajankalastusta koskee unionin säilyttämistoimenpiteitä, kuten saaliskiintiöitä ja pyyntirajoituksia, hänen tulee rekisteröityä ja ilmoittaa saaliinsa päivittäin sähköisessä järjestelmässä.
Onneksi Suomessa on kalastuslaissa jo säädetty vapaa-ajankalastajien saalis- ja pyyntitietojen ilmoittamisvelvollisuudesta. Todennäköisesti tuore kalastuslain muutos sellaisenaan täyttää EU-asetuksen vaatimukset tai edellyttää vain vähäisiä muutoksia. Ilmoitusvelvollisuus pannaan täytäntöön valtioneuvoston asetuksella, joka on tarkoitus saattaa voimaan tänä vuonna. Saalis- ja pyyntitietojen ilmoittaminen tapahtuu käytännössä helpoiten Luonnonvarakeskuksen hallinnoimalla Omakala-palvelulla.
Suomessa tällainen EU:n säätelemä laji on siis lohi, mutta EU:n saalisilmoitusvaatimus on pitkälti jo ennakolta hoidettu, koska lohisaaliin ilmoittaminen on tarkoitus ottaa mukaan edellä mainittuun valtioneuvoston asetukseen. Saaliin ilmoittamisvelvoite koskee myös vapaa-ajankalastuksessa merellä täysin rauhoitettua ankeriasta, jonka osalta sivusaaliina saadut ja vapautetut ankeriaat tulee myös ilmoittaa.
Vuodesta 2030 alkaen sähköinen rekisteröinti ja ilmoittamisvelvollisuus laajenevat koskemaan eräitä muitakin kalalajeja tai kalakantoja. Nykyisen arvion valossa tämän ei pitäisi kuitenkaan Suomessa koskea montaakaan lajia. Todennäköisimmin velvoitteen laajentamisen edellytykset meillä täyttää turska, joka on kaupallisessa kalastuksessa EU:n kiintiöpäätösten alainen laji ja jonka kohdalla vapaa-ajankalastuksella on erityisesti eteläisellä Itämerellä merkittävä vaikutus kalastuskuolevuuteen.
Valvonta-asetuksen uudistamisen yhteydessä Euroopan komissio sai valtuudet antaa täytäntöönpanosäädöksiä vapaa-ajankalastukseen käytettävien pyydysten merkitsemisestä. Suomi vastusti tällaista yleiseurooppalaista harmonisointia; osaamme itsekin päättää pyydysmerkinnöistä. Aika näyttää, koituuko komission pyydysmerkintäsäädöksistä muutoksia ja harmia suomalaisille kalastajille.
Rikkomus ja seuraamus
Muutosten keskellä pysyvää on esimerkiksi se, että merialueelta saadun vapaa-ajankalastuksen saaliin myynti on jatkossakin täysin kielletty. Uutta on, että myydyn määrän ylittäessä 10 kg tai sen arvon ylittäessä 50 euroa, myynti katsotaan YKP:n sääntöjen vakavaksi rikkomukseksi, josta tulee antaa ankarammat seuraamukset. Tämä antaa pohdinnan aihetta myös kansallisen seuraamusjärjestelmän kehittämiseksi, jotta kalastajien kohtelu olisi kohtuullista ja oikeasuhteista. Sisävesien osalta vapaa-ajankalastuksen saaliin myyntikielto on säädetty kotimaisella kalastuslailla, joka kuitenkin sallii satunnaisesti myydä suoraan lopulliselle kuluttajalle vähäisen kala- tai rapuerän. Vähäisellä määrällä on tarkoitettu korkeintaan 100 kg kalaa tai 300 kappaletta rapuja vuoden aikana.
YKP:ssä on kaupallisen kalastuksen rikkomukset jo pitkään luokiteltu kahteen kategoriaan: rikkomukset ja vakavat rikkomukset. Vapaa-ajankalastuksessa saaliin myynnin lisäksi vakavan rikkomuksen kynnys voi ylittyä muistakin syistä. Syyksi riittää esimerkiksi, että vähintään kaksi saaliiksi otetuista kaloista on EU:n säädösten mukaan luvattomia tai niistä yksi tai useampi kuuluu kiellettyyn lajiin. Vakavien rikkomusten kierteeseen on helppo joutua ja jäädä. Jos näet kerran on saanut sanktion vakavasta rikkomuksesta ja vuoden kuluttua lainvoimaisesta sanktiopäätöksestä tekee lievänkin rikkomuksen, niin lieväkin rikkomus katsotaan vakavaksi. Taparikkojaksi ryhtyminen voi siis tulla kalliiksi.
Viranomaistehtävät lisääntyvät
Valvonta-asetuksen uudistuksessa säädettiin myös enemmän hallinnon ja tutkijoiden kuin kalastajien riesaksi, että jäsenvaltioiden on jatkossa kerättävä ja lähetettävä komissiolle joka vuosi tiedot vapaa-ajankalastusta harjoittavien luonnollisten henkilöiden saaliista sellaisten lajien ja kantojen osalta, joille unioni on vahvistanut kalastusmahdollisuudet tai jotka kuuluvat monivuotisen suunnitelman piiriin tai joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta. Suomessa tällaisia lajeja ovat lohi, silakka, kilohaili ja turska, joille EU vahvistaa kalastuskiintiöt. Jäsenvaltio voi, kerrankin, itse päättää tiedonkeruujärjestelmästään.
Suomessa on ollut melko selkeä työnjako kalastuksenvalvonnassa. Yhteisen kalastuspolitiikan valvonta on ollut yksinomaan viranomaisten, erityisesti ELY-keskuksen ja Rajavartiolaitoksen tehtävä. Kotimaisen kalastuslain säännöksiä voivat valvoa myös poliisi, Tulli ja Metsähallitus sekä kalastuksenvalvojan kokeen suorittanut ja ELY-keskuksen hyväksymä henkilö, joka on saanut tietylle alueelle valtuutuksen valvontaan. Vuoden alussa tähän on tullut muutos ja ELY-keskuksen hyväksymä kalastuksenvalvoja voi valvoa myös unionin lainsäädännöllä vapaa-ajankalastukseen asetettuja kalastusrajoituksia.
Kun uusia YKP-valvonnan EU-oikeudellisia sääntöjä pannaan kansallisella lainsäädännöllä täytäntöön, on varmistettava myös kalastuslain vapaa-ajankalastusta koskevien valvonta- ja seuraamussääntöjen yhteensopivuus uusien EU-sääntöjen kanssa.
Huom: Tämä teksti on laadittu säädösmuutosten hahmottamisen avuksi ja perustuu alustavaan analyysiin EU:n kalastuksenvalvonta-asetuksen muutosten vaikutuksista eikä siihen voi vedota mahdollisissa säädösten soveltamiseen liittyvissä tulkinta- tai ristiriitatilanteissa.
Neuvotteleva virkamies Harri Kukka, maa- ja metsätalousministeriö