Kategoria: Kalastuksen innovaatio-ohjelma KAKE

Luonnonvarakeskus on yhteistyössä Suomen Kalatalouskehityksen ja Tampereen yliopiston kanssa tehnyt Tiekartan kaupallisen kalastuksen vihreään siirtymään 2025–2050.

Työssä käytiin läpi eri vaihtoehtoja uusiksi energialähteiksi ja teknisiksi ratkaisuiksi sekä hahmoteltiin tulevaisuudessa vaadittavia toimenpiteitä. Tiekartta liittyy kiinteästi KaKen vihreän siirtymän työpakettiin.

Tulevaisuuden energiaratkaisuissa on monia eri vaihtoehtoja, joten yhtä selkeää kehityspolkua ei ole tunnistettavissa. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vaatii teknisen kehityksen lisäksi tavoitteita tukevaa tukipolitikkaa.

Hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.

Linkit materiaaleihin:

Tiekartta kaupallisen kalastuksen vihreään siirtymään

Vihreän siirtymän tekniset edellytykset

Sisävesien troolikalastus ja vihreä siirtymä

Trooliyritysten näkemyksiä vihreästä siirtymästä

KaKe-ohjelmassa kehitetään uutta kalalaskuria yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Tämä innovaatio auttaa seuraamaan kalapopulaatioita ja tukee kalatalouden hallintaa. Kalalaskuri edustaa uutta teknologiaa, joka voi mullistaa alan päätöksenteon ja ekosysteemien seurannan.  

Suomalainen innovaatio, IoT-kalalaskuri, tuo tehokkuutta ja kestävyyttä perinteiseen rysäkalastukseen. Aalto-yliopiston Design Factoryssa kehitetty teknologia, jonka takana on DI Albin Weckströmin johtama tiimi, on suunniteltu vastaamaan kalastajien arjen haasteisiin ympäristöystävällisellä tavalla. Yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke), Söderby Laxin ja useiden muiden tahojen kanssa IoT-kalalaskuri on matkalla mullistamaan kalastuksen käytäntöjä.

Kalastajien rysät sijaitsevat usein kaukana satamista, mikä lisää polttoaineen kulutusta ja kuormittaa ympäristöä. IoT-kalalaskuri on suunniteltu vähentämään näitä ongelmia. Laitteen avulla kalastajat voivat seurata rysien tilannetta reaaliajassa ja saada tietoa pyydetyistä kalamääristä ja -lajeista ilman, että heidän tarvitsee matkustaa rysille. Tämä säästää aikaa ja rahaa sekä pienentää merkittävästi CO2-päästöjä.
 
– IoT-kalalaskurin kehitys alkoi vuonna 2020 Product Development Project (PDP) -vaiheella, jossa monialainen tiimi Suomesta ja Brasiliasta todensi konseptin toimivuuden, sanoo tutkija Albin Weckström. 
 
Vuoden 2021–2024 välivaiheessa keskityttiin materiaalivalintoihin ja teknologian validointiin. 
 
– Tärkeä askel oli aurinkoenergian integrointi, mikä mahdollisti laitteen toiminnan koko kalastuskauden ajan ilman akkujen vaihtotarvetta. Vuoden 2024 testijakson aikana kalalaskuri oli käytössä yhteensä 3857 tuntia Mikael Lindholmin rysillä ja tuotti yli 4300 kalahavaintoa, kertoo Weckström.
 
– Eletään aikakautta, jolloin on mahdollista katsoa jääkaapin sisältöä sovelluksesta, tilata ruokaa droneilla jne. Miksi siis kalastaja ei voisi samalla tavalla seurata kalasaalistaan etänä puhelimestaan? Sanoo Weckström.

Laskuri käyttää IR-laserteknologiaa kalojen laskemiseen ja on suunniteltu kestämään vaativissa olosuhteissa. Tulevaisuudessa teknologiaa kehitetään edelleen, ja siihen lisätään kameraintegraatio, joka mahdollistaa kalalajien tunnistamisen, sekä veden lämpötila-anturi. Laitteen virrankulutusta optimoidaan, ja sen pilvipalveluyhteys mahdollistaa datan analysoinnin ja käytön reaaliaikaisesti. Amazon Web Services -alustaa hyödynnetään prosessoinnissa ja datan säilytyksessä.
 
IoT-kalalaskuri ei pelkästään paranna kalastajien työskentelyolosuhteita, vaan tukee myös kestävän kalastuksen periaatteita. Laitteen avulla voidaan vähentää ympäristökuormitusta, parantaa tehokkuutta ja lisätä datan hyödyntämistä kalastusalan päätöksenteossa. Tämä innovaatio edustaa suomalaisen teknologian ja tutkimuksen huippuosaamista.
 
IoT-kalalaskuri osoittaa, kuinka innovaatioilla voidaan vastata perinteisen kalastuksen tarpeisiin, edistää ympäristöystävällisyyttä ja viedä kalastusalaa kohti digitaalisempaa ja kestävämpää tulevaisuutta. Tämä teknologia antaa myös viitteitä siitä, miten digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut voivat vahvistaa Suomen asemaa kestävän kehityksen edelläkävijänä.

Teksti: Bertills & Jung
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien ensimmäistä uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!