Luonnonvarakeskus: Kalastus vaikeuksissa – innovaatioista apua kalastajien ahdinkoon

Kotimaisesta kalasta on markkinoilla huutava pula. Hupeneva kalastajakunta ei pysty vastaamaan markkinoiden tarpeisiin. Rannikkokalastus on ongelmissa, ja saaliit ovat supistuneet jo useamman vuoden ajan. Kalastuksen innovaatio-ohjelmista toivotaan ratkaisuja käytännön ongelmiin.

Luonnonvarakeskuksen tiedote 8.2.2018:

 

Rannikkokalastus on suurissa vaikeuksissa. Hylje- ja merimetso-ongelmat kasvavat ja monimuotoistuvat. Leudot talvet korostavat ongelmia. Etelärannikolla ei ole jäätä eikä kala juuri liiku kylmässä avovedessä. Kelirikkoajan piteneminen lyhentää tuottoisaa talvikalastusaikaa niin rannikolla kuin sisävesillä. Hylkeet päivystävät jäättömillä apajilla ympäri vuoden, joten lyhytkin hylkeetön pyyntimahdollisuus on jäänyt pois. Rannikkokalastajat ovat joutuneet siirtymään lähemmäs ranta-alueita, joissa on myös paljon vesistön virkistyskäyttöä.

Kalastajien ongelmiin etsitään toimivia ratkaisuja kalastuksen innovaatio-ohjelmassa. Luonnonvarakeskus (Luke) koordinoi ohjelmassa tutkijoiden ja kalastajien kumppanuusosiota, jossa kehitetään muun muassa hylkeenkestäviä pyydyksiä ja muuttuneeseen ympäristöön sopivia pyyntimenetelmiä.

Avomerisaaliille lisäarvoa

Avomerellä on kalaa riittänyt rannikkoalueita paremmin. Esimerkiksi vuoden 2016 silakkasaalis oli ennätyksellinen ja vuoden 2017 saaliskin lähes yhtä iso. Siitä huolimatta Selkämeren runsasta kalastuskiintiötä ei saatu noina vuosina pyydettyä loppuun. Vuonna 2018 kiintiö on aiempaa pienempi.

Vuonna 2017 silakan kalastuksessa siirryttiin toimijakohtaisten kiintiöiden käyttöön. Pyynnin suunnittelu helpottuu ja kilpakalastus vähenee, kun kalastajat tietävät etukäteen, kuinka paljon itse kullakin on oikeus pyytää.  Silakkasaaliin kokonaisarvo jää vielä vähäiseksi, koska pääosa saaliista käytetään eläinrehujen raaka-aineeksi. Ihmisravinnoksi menee enää 15 prosenttia saaliista, josta viidennes kotimaassa. Ruokasilakan päämarkkinat ovat nykyisin Itä-Euroopan maissa.

– Silakka on suurin kalavaramme ja sen arvoa halutaan tulevaisuudessa nostaa, kertoo tutkija Jari Setälä Lukesta.

Luken, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Turun yliopiston tutkijat sekä kalastuksen asiantuntijat Österbottens fiskarförbundista ja Aktion Österbottenista kehittävät lisäarvotuotteita silakasta ja muista vähäarvoisista kaloista Blue Products -ohjelmassa, joka on myös osa  kalastuksen innovaatio-ohjelmaa.

Sisävesikalastuksessa kehityspotentiaalia

Sisävesikalastajat ovat olleet merikalastajia tyytyväisempiä, vaikka kalakantojen tila vaihteleekin järvialueittain. Järvissä oli vuosina 2016 ja 2017 rannikkoalueita paremmin jäitä. Vain Saimaassa on hylkeitä eikä merimetsojakaan ole sisävesillä vaivaksi asti. Suurin ongelma on ollut muikun pieni koko, koska kysyntää olisi enemmän isommalle muikulle. Kalastajat toivovat, että pienen muikun perkaukseen kehitettäisiin kone. Kalastuksen innovaatio-ohjelmassa panostetaan myös sisävesikalastuksen kehittämiseen.

Lisätietoja:

Kalastuselinkeinon tila: Jari Setälä, Kalastuksen olosuhdekatsaus
Kalastuksen innovaatio-ohjelman kumppanuusohjelma: Ari Leskelä
Lisäarvotuotteita tutkiva Blue Products -ohjelma:  Guy Svanbäck

MMM vahvistanut uusia hakuohjeita

Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut uusia hakuohjeita. Uudet hakuohjeet ovat nyt saatavilla seuraaville toimenpiteille:

Kestävä kalastus – art. 29 – osaaminen ja vuoropuhelu
Kestävä kalastus – art. 30 – tulonlähteiden monipuolistaminen
Kestävä kalastus – art. 38 – kalastuksen ympäristöinvestoinnit
Kestävä kalastus – art. 42 & 44 – saaliin arvon lisääminen
Kestävä vesiviljely – art. 49 – vesiviljelyn neuvontapalvelut
Paikallinen kehittäminen – art. 63 – kalatalouden toimintaryhmät
Kalan jalostus ja kauppa – art. 69 – kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus

MMM: Sähköinen saalisilmoitusjärjestelmä on uudistunut

Maa- ja metsätalousministeriön sähköinen saalisilmoitusjärjestelmä on uudistunut

Merialueen saalisilmoituspalveluun kirjautumisessa on tapahtunut merkittävä muutos 21.12.2017 alkaen.
Järjestelmään pääsyä varten asiakas tarvitsee uuden ELU2-käyttäjätunnuksen.

ELU2-käyttäjätunnuksena toimii asiakkaan kalatalousviranomaiselle toimittama sähköpostiosoite. Asiakkaalle toimitetaan kyseiseen kalastusviranomaiselle toimitettuun sähköpostiosoitteeseen järjestelmään pääsyyn tarvittavat tiedot. Mikäli asiakkaalle ei ole sähköpostiin tullut kirjautumistietoja, tulee asiakkaan olla yhteydessä kalatalousviranomaiseen.

Lisäksi asiakkaan tulee olla alusasiakkaana (kalastusaluksen päällikkönä/allekirjoittajana) vähintään yhdessä kalastusalusrekisteriin merkityssä aluksessa, jolla harjoitetaan kaupallista kalastusta tai kaupallisena kalastajana harjoittaa kalastusta vain ilman kalastusalusta.

Merialueen saalisilmoitusjärjestelmä koskee alle 10 metriä pitkiä kalastusaluksia, jotka harjoittavat kaupallista kalastusta.

Järjestelmää käyttäen voi tehdä seuraavat merikalastusta koskevat ilmoitukset:

  • Purkamisilmoitus kiintiöityjen kalalajien osalta (Laki 1188/2014 21§ Alle kymmenmetrisen kalastusaluksen kalastuskiintiöjärjestelmään kuuluvia kalalajeja koskevat saalisilmoitukset)
  • Rannikkokalastusilmoitus kaikkien rannikkokalastussaaliiden osalta (Laki 1188/2014 22§ Alle kymmenmetrisen kalastusaluksen muita kuin kiintiöjärjestelmään kuuluvia kalalajeja koskevat saalisilmoitukset)

Sähköinen saalisilmoituspalvelu löytyy osoitteesta: https://saalisilmoitus.mmm.fi

Tarvittaessa lisätietoja antavat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Kalatalouspalveluiden Valvontaryhmä
Jari Hakala
Markus Leppikorpi
Niklas Ulenius
Paavo Suominen
Markku Nousiainen
Lars Sundqvist
Jukka Lähde
Ari Suominen
Petri Savola
Maria Uusitalo

Varsinais-Suomen ELY-keskus
Sähköposti on muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Puhelinvaihteen numero: 0295 022 500

Taimen taitaa myös hankesopan

Tuen avulla yritys pystyy kehittämään tuotantoprosessejaan, mikä vaikuttaa kalojen hyvinvointiin, tuottavuuteen ja työntekijöiden työhyvinvointiin.

Kun kalat ovat teuraskokoisia, ne nostetaan kasvatusaltaista jatkokäsittelyä varten. Kuva: Taimen-yhtiöt

Taimen-yhtiöt on kala-alan johtava toimija Suomessa ja Ruotsissa, sillä on yhteensä 30 tuotantolaitosta. Yli 50 vuotta toiminut yritys on osannut hyödyntää myös EMKR-tuen mahdollisuudet.

– Olemme olleet EU-tukikuvioissa siitä lähtien, kun se on ollut mahdollista. Tuilla on iso merkitys toimintaamme. On tärkeää, että voimme kehittää toimintaamme, koska itse kalanviljelyssä lupakiintiöt pienenevät jatkuvasti, toimitusjohtaja Auli Kuusela toteaa.

Hän laskee, että yritys on saanut rahoitusta yli kymmeneen EMKR-hankkeeseen. Suurin osa on ollut tukea kone- ja laitehankintoihin, lisäksi heillä on ollut yksi rakennusprojekti. Rahoitusta on saatu muun muassa lajittelukoneen ja työlautan hankintaan, kalojen toimituksien kestopakkauksiin, nostolaitteeseen, joka helpottaa kalojen perkausta, ruodonpoistolaitteeseen ja rokotuskoneeseen.

– Rahoitukset ovat tulleet tarpeeseen. Olemme pystyneet nykyaikaistamaan tuotantoa, edistämään kalojen hyvinvointia ja lisäämään työtekijöiden työhyvinvointia, Kuusela arvioi.

Rahoituksen hakeminen on Kuuselan mukaan nykyään kohtuullisen helppoa, sillä Hyrrä-järjestelmää on kätevä käyttää. Hänestä sitä voisi kehittää niin, että yrityksen perus liitteet (tilinpäätöstiedot ym.) tallentuisivat järjestelmään kalenterivuoden ajaksi. Se nopeuttaisi entisestään hakuprosessia.

– Meillä tehdään useita hakemuksia vuodessa. Vie turhaa aikaa, kun pitää joka kerta liittää yrityksen perustiedot uudelleen.

Taimen Oy:n toimitusjohtaja on tyytyväinen tukipäätöksiin, sillä hyvin perustelluille hankkeille on tullut rahoitusta. Tiukasti lupasäännöstellyn kalankasvatuksen alalla hankerahoitus mahdollistaa yhtiön kehittämissuunnitelmat.

Taimenen mäti on kallisarvoista. Kuva: Taimen-yhtiöt

Kala elää nosteessa

Ruokakalan suosio on viime vuosina ollut kasvussa, mikä näkyy myös Taimen-yhtiöissä.

– Tällä hetkellä me emme pienten lupakiintiöiden takia pysty tuottamaan niin paljon kuin olisi kysyntää, Kuusela sanoo.

Taimen-yhtiöiden kokonaistuotanto on vuosittain noin kahdeksan miljoonaa kiloa. Konserni on erikoistunut kirjolohen kasvatukseen ja jalostukseen sekä järvi- ja meritaimenen, järvi- ja merilohen ja saimaannieriän istukastuotantoon. Se hallitsee 60 prosenttia Suomen kirjolohen ruokakalatuotannosta ja on ainoa yritys Suomessa, joka pystyy tarjoamaan tuoretta kalaa tukkureille ja jatkojalostukseen ympäri vuoden.

Kalankasvatus on tehokas tapa tuottaa ruokaa, sillä se kasvaa rehukilolla täsmälleen kilon ja pärjää lihantuotantoon verrattuna hyvin elinkaariajattelussa.

Tuetut hankkeet (EMKR-tuen osuus yhteensä 72 356,51 euroa):

  • Vaa’ituksen ja mädin käsittelyn parantaminen
  • Kestopakkaukset kalojen toimituksiin
  • Nostolaite perkaukseen sekä ruodonpoistolaite
  • Vaa’itusjärjestelmän parantaminen kalojen punnitus- ja etiketöintiprosessia sekä vientiä varten
  • Pakkauskone kalan pakkaamiseen

Hankkeet ovat saaneet tukea EMKR-toimenpiteestä Vesiviljelyn investoinnit (art. 48.1.a-d, f-h).

Itämeren ammattikalastajat ryhtyvät yhteistyöhön ammattikuntansa tulevaisuuden turvaamiseksi

Etelä-Suomen kalatalousryhmän lehdistötiedote

Kuluttajat haluavat tuoretta ja läheltä pyydystettyä kalaa, mutta kalasaaliit ja kalastajien määrä vähenevät Itämeren alueella koko ajan. Merkittävä yhteinen tekijä saaliiden vähenemiseen on voimakkaasti kasvaneet hylje- ja merimetsokannat. 14 kalatalousryhmää Ruotsin, Suomen, Viron ja Saksan rannikkoalueilla ovat käynnistäneet yhteishankkeen, jonka tavoitteena on etsiä uusia keinoja kalastajien ja haittaeläinten yhteiseloon.

Itämerellä hylje- ja merimetsokannat ovat kasvaneet voimakkaasti. Hylkeet syövät pyydyksiin menneet kalat niin, että kalastaminen käy mahdottomaksi heti kun hylkeitä on lähivesillä. Merimetsot hajottavat ja ajavat tehokkaalla joukkokalastamisella kalaparvet pois perinteisiltä elinalueiltaan.

Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamat ongelmat rannikonläheiseen, perinteiseen ammattikalastukseen on jo tunnistettu. Hylje on petoeläin, joka syö 5-6 kg kalaa päivittäin. Tutkimuksissa on todettu, että hylkeet vierailevat säännöllisesti kalastajien pyydyksissä, ja syövät ensisijaisesti kalastajien pyydyksiin jääneitä kaloja. Noin 50.000 yksilön hyljekanta syö siten vuositasolla 100 miljoonaa kiloa kalaa, mistä suuri osa on pois ammattikalastajien saaliista ja siten myös pois kuluttajien mahdollisuuksista nauttia läheltä pyydystettyä tuoretta kalaa. Haitta on niin suuri, että useissa kalastajayhteisöissä todetaan, että ellei asiaan saada muutosta, ei muutaman vuoden päästä kukaan enää voi kalastaa, kun vahingot ovat tuloja suurempia.

On toivottavaa, että nopeasti löydetään uusia keinoja saaliiden turvaamiseen. Siksi 14 kalatalousryhmää Suomen, Ruotsin, Viron ja Saksan rannikkoalueilla ovat käynnistäneet yhteishankkeen, jonka tavoitteena on löytää uusia keinoja kalastajien ja haittaeläinten hyvään rinnakkaiseloon ammattikalastuksen tulevaisuuden turvaamiseksi. Ammattikalastus on aina ollut keskeinen saaristoelinkeino joka pitää saaristokyliä edelleen asuttuina ja elinvoimaisina. Koska asia on merkittävä niin kalastajille, saariston ja rannikon asukkaille kuin myös kuluttajille, on Etelä-Suomen kalatalousryhmä ESKO ottanut asiassa aktiivisen roolin ja lähtenyt vetämään yhteistä projektia.

Hankkeessa on tarkoitus yhdistää eri maissa toimivien, luonnonvaroihin erikoistuneiden tutkimuslaitosten tuloksia ja näkemyksiä sekä ammattikalastajien kokemuksia ja näkemyksiä. Lisäksi pyritään löytämään uusia keinoja ammattikalastuksen ja siihen vaikuttavien haittaeläinten hyvään rinnakkaiseloon. Jo olemassa olevia toimintamalleja ovat esimerkiksi hylkeenkestävät pyydykset, hyljekarkottimet ja suojametsästys pyydysten lähellä. Uudet menetelmät ovat tervetulleita.

FAKTARUUTU:

Itämeren ammattikalastajien yhteistyöhön mukaan lähteneet 14 EU:n kalatalousryhmää ovat:

  • Etelä-Suomen Kalatalousryhmä ESKO
  • Saaristomeren Kalatalouden toimintaryhmä
  • Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimitaryhmä
  • Perämeren rannikon kalatalousryhmä
  • Pohjanmaan rannikon toimintaryhmä
  • LAG Leader Stockholmsbygd
  • Leader Gute
  • Leader Mittland Plus
  • Leader Nordvästra Skåne med Öresund
  • LEADER sydöstra Skåne
  • SydostLeader
  • Leader Gästrikebygden
  • West Mecklenburg Baltic Sea coast FLAG
  • Harju Kalandusühing

Kalatalousryhmät ovat osa Euroopan Unionin laajaa yhteistyöverkostoa, joiden tehtävänä on edistää kalatalouselinkeinoa paikallisin voimin. Kalatalousryhmät toimivat laajassa yhteistyössä elinkeinojen, kuntien ja järjestöjen kanssa, ja rahoittavat elinkeinon kehittämishankkeita. (www.sepra.fi/esko). Hankkeet rahoitetaan Euroopan Meri- ja kalatalousrahaston sekä eri valtioiden oman rahoituksen kautta. Lisäksi hankkeeseen osallistuu tutkijoita kansallisista tutkimuslaitoksista kuten Suomen Luonnonvarakeskus LUKE, Statens Lantbruksuniversitet SLU Ruotsista ja Eesti Marine Institut Virosta.

Osallistuvat kalatalousryhmät

Lisätiedot:
Esko Taanila
projektipäällikkö
Leader Sepra / Etelä-Suomen kalatalousryhmä ESKO
p. + 358 44 3774516
esko.taanila@sepra.fi

Tiedote: Pro Kala julkaisee markkinoinnin innovaatio-ohjelmaan kuuluvan kirjan ”Kala – kohtalo vai kutsumus”

Kala – kohtalo vai kutsumus?

Kalatalouden historia ja tulevaisuus yksissä kansissa

Kalatalouden tarina on yksi Suomen historian jännittävimmistä sivupoluista. Se, mikä alkoi eräkauden kalastuksena, on ajan virrassa muovautunut moderniksi luonnonvarataloudeksi – kalastuksen, kalanviljelyn, kalanjalostuksen ja kalakaupan tiiviiksi verkostoksi.

Itsenäisen Suomen juhlavuoden kunniaksi Pro Kala julkaisee 13.12.2017 kirjan Kala – kohtalo vai kutsumus? Teos on kiehtova sukellus suomalaisen kala-alan menneisyyteen ja tulevaisuuteen.

Yrittäjien tarinoissa avautuu huikaiseva näkymä niihin yrityksiin, erehdyksiin ja innovaatioihin, joiden kautta ala on sadan itsenäisen vuoden aikana kehittynyt elinvoimaiseksi ja muuntautumiskykyiseksi elinkeinoksi. Alan tulevaisuuteen kurkistavat kirjassa useat eri alojen tutkijat ja asiantuntijat.

Kirjan painopiste on innovaatioissa – kalatoimiala on elänyt innovaatioistaan jo kauan ennen kuin termi keksittiin. Tausta-ajatuksena kulkee myös vahva usko yhteistyön voimaan. Ala menestyy ennen kaikkea ketjuna, aina alkutuotannosta jalostukseen ja kauppaan.

Teoksen teemat ovat nyt kenties ajankohtaisempia kuin koskaan. Globaalin ruokakriisin edessä kestävä kalatalous vastaa moniin niistä kansainvälisistä kysymyksistä, joita meillä ei ole varaa sivuuttaa. Kala – kohtalo vai kutsumus? on kirja jokaiselle, joka haluaa tuntea alan menneisyyden ja olla mukana luomassa sen tulevaisuutta.

Kirjan voi tilata Pro Kalasta posti- ja toimituskuluja vastaan.

Lisätietoja ja kirjan tilaukset:

Katriina Partanen
toiminnanjohtaja
Pro Kala ry
p. 0400 827 277
katriina.partanen@prokala.fi

Petra Partanen
viestinnänsuunnittelija
Pro Kala ry
p. 040 529 0449
petra.partanen@prokala.fi

MMM: Hankkeiden muutetut valintaperusteet

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman 2014-2020 muutetut valintaperusteet. Seurantakomiten kokouksessa 14.11.2017 hyväksytyt valintaperusteet korvaavat 12.5.2016 hyväksytyt valintaperusteet. Muutokset on tehty valvonnan toimenpiteiden kriteereihin ja pisteytykseen. Muiden toimenpiteiden ja yleisten valintaperusteiden osalta muutoksia ei ole tehty.

Löydät tietoa hankkeiden valintaperusteista Tuen edellytykset -sivulta.

Pohjanlahden silakkakiintiön leikkauksen kielteiset vaikutukset minimoidaan

Maa- ja metsätalousministeriö ryhtyy toimiin, jotta maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa päätetystä Pohjanlahden silakkakiintiön 40 prosentin leikkauksesta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa kalastuselinkeinolle.

Maa- ja metsätalousministeriö on erittäin tyytymätön neuvoston päätökseen siitä, että Pohjanlahden silakan kalastuskiintiöitä pienennettiin 40 prosentilla, vaikka tieteellisessä neuvossa ehdotettiin 32 prosentin vähennystä. Suomi äänesti asetusehdotusta vastaan, sillä ratkaisu ei noudata EU:n yhteisen kalastuspolitiikan periaatteita kalakantojen suurimmasta enimmäistuotosta ja parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon hyödyntämisestä.

Ratkaisu on vaikea kalastuselinkeinon näkökulmasta. Se merkitsee Suomen Pohjanlahden silakan kiintiön putoamista noin 115,5 miljoonasta kilosta noin 69,3 miljoonaan kiloon. Koska EU:n kiintiöjärjestelmä sisältää mahdollisuuden siirtää osa käyttämättömästä kalastuskiintiöstä seuraavalle vuodelle, Suomi voi siirtää tämän vuoden käyttämättömästä kiintiöstään noin 13 miljoonaa kiloa ensi vuodelle. Pohjanlahden silakkakiintiöstä on vuosina 2014–2016 kalastettu noin 90 miljoonaa kiloa, joten siirron vaikutuksesta kalastus supistuisi aiempien vuosien tasosta noin 10 prosenttia. Samalla kuitenkin käytetään siirron tuoma jousto. Sitä ei voida enää käyttää tulevaisuudessa, joten ongelmaan täytyy saada ratkaisu vuoden 2018 aikana.

MMM on kiirehtinyt komissiota tekemään muutosehdotuksen Itämeren monivuotisen hoitosuunnitelman muuttamiseksi siten, että Pohjanlahden silakan kalastuskuolevuuden vaihteluvälejä muutettaisiin parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon mukaiseksi. Tämän jälkeen voitaisiin muuttaa myös kalastuskiintiöitä koskevaa asetusta. Onnistuessaan prosessi johtaisi kalastuskiintiön korottamiseen tieteen mukaisesti vielä vuoden 2018 aikana.

MMM harkitsee myös kaikkia muita käytettävissä olevia keinoja, kuten esimerkiksi kiintiövaihtoja muiden maiden kanssa, elinkeinon tilanteen helpottamiseksi. Mahdollisten toimenpiteiden käyttöönottoa täytyy arvioida huolella, jotta ne todella helpottavat tilannetta, eivätkä aiheuta ongelmia pitkällä aikavälillä.

Lähde: MMM tiedote 20.10.2017

LUKE: Kalatalouden tuotot kääntyivät pitkästä aikaa laskuun 2015, mutta myönteistä kehitystä nähtävissä

Luonnonvarakeskus: Kalatalouden tuotot kääntyivät pitkästä aikaa laskuun vuonna 2015, mutta myönteistä kehitystä nähtävissä

Luke kertoo tiedotteessaan, että vuosi 2015 oli kalataloudessa aiempaa synkempi, kun tuotot kääntyivät monen vuoden nousun jälkeen laskuun. Kalatalouden alkutuotannossa oli kuitenkin nähtävissä myönteistä kehitystä.

Aiempaa alhaisempi polttoaineen hinta vaikutti positiivisesti isojen kalastustroolareiden tulokseen.

Vaikka kirjolohen hinta laski, myös vesiviljelyn kasvanut tuotanto nosti alan tuottoja ja kannattavuutta. Jalostuksessa ja kalakaupassa meni puolestaan heikommin. Pääosin tuontikalaan nojaavan jalostusteollisuuden ja kalakaupan kannattavuus heikkeni korkean tuontilohen hinnan vuoksi, sanoo tutkija Heidi Pokki Luonnonvarakeskukselta (Luke).

Kalatalous on hyvin keskittynyttä
Vuonna 2015 kalataloudessa toimi 1 747 yritystä. Suurin osa toimialan yrityksistä (72 %) oli kalastusyrityksiä. Kalatalouden kokonaistuotot (839 milj. €) laskivat 12 prosenttia edellisvuodesta. Kalatalouden jalostusarvo laski viidenneksellä 122 miljoonaan euroon. Kalakauppa ja jalostus ovat hyvin keskittyneitä, ja viime vuosina myös merikalastus ja vesiviljely ovat keskittyneet.

Kalatalous työllisti 2 536 henkilötyövuotta. Kalanjalostus työllisti eniten, 32 prosenttia. Henkilötyövuosien määrä kasvoi alkutuotannossa ja laski kalanjalostuksessa ja vähittäiskaupassa.

Luonnonvarakeskuksen tehtäviin kuuluu mm. seurata kalataloude toimialojen kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Lue koko uutinen täältä!

Kasvatuslammikoiden ravinteet ravinnoksi

PIKKULI-hankkeessa tutkitaan käytännön mahdollisuuksia ja menetelmiä pikkulimaskan (Lemna minor) viljelemiseksi kalankasvatuslaitoksella rehun raaka-aineeksi. Kysyimme hankkeen taustoista ja haasteista Luonnonvarakeskuksen tutkijalta Pasi Laajalalta.

Pikkulimaska (Lemna minor). Lähde: Wikimedia commons
Pikkulimaska (Lemna minor). Lähde: Wikimedia commons

Vesiviljely on voimakkaasti kasvava ala, ja viime vuosina on panostettu viljelyssä syntyvien ravinteiden ja niiden aiheuttamien ympäristöpäästöjen vähentämiseen. Kehitystä on tapahtunut runsaasti etenkin ruokintamenetelmien kustannustehokkuudessa, ja toisaalta kiertovesilaitoksissa, joissa kasvatukseen käytetty vesi kiertää sisätiloissa suljetussa kierrossa. Innovaatioita syntyy myös ravinteiden talteenotossa, kun PIKKULI-hankkeessa tutkitaan pikkulimaskan viljelykäyttöä kalankasvatuksen yhteydessä. Pikkulimaska on veden pinnalla kelluva pieni monivuotinen kasvi, joka suosii ravinteikkaita vesistöjä, ja lisääntyy tehokkaasti jakaantumalla.

Hankkeen kumppani ja käytännön työstä suuren osan tekevä Vääräniemen Kala Oy:n Kari Vääräniemi kertoo hankkeen syntyneen, kun hän ja alueen kalatalousaktivaattori Mika Halttu miettivät, että mitä voitaisiin tehdä kalanviljelyn ravinnekuormituksen pienentämiseksi, ja että voitaisiinko sisämaan kalanviljelyssä toteuttaa kiertotaloutta kuten esimerkiksi Raisioaquan Baltic Blend -rehuinnovaatiossa tehdään.

– Keskustelut lähtivät lähinnä levän tuottamisesta/leväjauhoista, joka olisi hyvä raaka-aine taas kalanrehuna. Mika lopulta keksi pikkulimaskan, jota alettiin sitten tosissaan suunnittelemaan ja tekemään taustatutkimusta. Tässä kohtaa haluttiin hankkeistaa asia ja Pasi Laajala (Luonnonvarakeskus) tuli mukaan, Kari Vääräniemi kertoo.

Hanke ei ole olemassa pelkästään paperilla, vaan käytännön työ on jo edennyt pitkälle.

– Keväällä 2017 löysimme omasta luonnonravintolammikosta kyseistä kasvia luonnonvaraisena. Kaivoimme kaksi kasvatus allasta yhden kalanviljelylaitoksen yhteyteen johon siirsimme limaskaa omasta lammikosta. Altaisiin pumpataan poistokanavan lietetaskusta kiintoaineet limaska altaisiin. Seuraava askel on selvittää miten limaska talvehtii altaassa, kertoo Vääräniemi.

Pienessä kasvissa piilee haasteita ja mahdollisuuksia

Hankkeen yhteyshenkilö, Luonnonvarakeskuksen tutkija Pasi Laajala, kertoo hankkeen etenemisestä seuraavasti:

– Ensimmäiset pikkulimaskat, joilla aloittelin, olivat Mikan akvaariosta. Lisäksi esillä oli ollut paljon juttua ulkomaisen soijan rahtaamisesta Suomeen ja sen käytöstä rehun raaka-aineena. Minä huomasin, että tässähän olisi myös idea, jossa yhdistyvät sininen ja vihreä biotalous. Tässä olisi myös potentiaalia muillekin toimialoille. Mika puolestaan näki taustalla erityisesti kalarehuntuotannon ja siihen mahdollisesti saatavan uuden kotimaisen proteiiniraaka-aineen. Kalanviljelylaitoksesta tulevalla ravinnepitoisella vedellä voisi kasvattaa pikkulimaskaa, jolloin ravinteet siirtyvät kasviin, joka syötetään kaloille. Eli yhdentyyppinen HYDROPONICS-juttu, vähän niin kuin Sybimar-case, Laajala toteaa.

Onko vastaavaa tehty aiemmin, ja onko siitä saatu hyviä tuloksia?

– Tietojemme mukaan pikkulimaskaa on käytetty Aasiassa ihmisten ja eläinten eväänä, mutta ei juurikaan muualla. Pikkulimaskahan on monille tuttu akvaariokasvi ja Suomessa kasvatusta on kokeiltu akvaarikokoluokassa. FAOn tutkimusten mukaan aminohappokoostumus sopii hyvin eläinten ja ihmisten ravinnoksi.

(toim. huom. Suomessa on yksi hyvin pienessä mittakaavassa tehty testi lähivuosilta: https://theseus.fi/handle/10024/113149)

Rehun tuotannossa puhutaan aina suurista massoista. Miten pikkulimaskan tuotanto/kerääminen voidaan saada kannattavaksi?

– Tämä on perustavaa laatua oleva kysymys käytännön hyödynnettävyyden kannalta. Kelluskasvina pikkulimaskan kerääminen veden pinnalta on jo keksitty ja siitä kertovia videoita löytyy Youtubesta. Oma kysymyksensä on tuotantomäärien riittävyys, sillä kasvistahan on suurin osa vettä. Tonnista tuoretta kasvia saadaan 50-90 kg kuiva-ainetta, josta proteiinin osuus jää selvästi alle puoleen. Esimerkiksi muutama vuosi sitten kuumana kesänä Lontoossa yhden kanaalin hehtaarituotanto oli 80 tonnia tuoreena (tai sitä luokkaa). Eli paljon on kiinni olosuhteista, niin rakennetusta kuin ympäröivästäkin. Hanke on kunnostanut muutaman vanhan kalankasvatusuoman pikkulimaskan koekasvatusta varten Taivalkoskelle. Tavoitteena on saada kasvatukseen ja tuotantomääriin liittyviä vastauksia käytännön koekasvatusten pohjalta ensi kesänä. Jos kaikki menee putkeen, kasvustosta teetetään rehukoe-erä.

Mitkä ovat hankkeen suurimmat haasteet?

– Raporttien mukaan pikkulimaska kasvaa kyllä hyvinkin pohjoisessa, mutta ehtiikö se tuottaa merkittävää satoa esim. Taivalkosken korkeuksilla? Ensimmäisen kesän kartoitusten perusteella merkittäviä kasvupaikkoja on löydetty sekä Taivalkoskelta, että Vuokatista, ja niiden kasvustoa päästään tutkimaan laboratoriossa talven aikana. Kävi jo ilmi, että myöhään tullut kesä viivästytti myös pikkulimaskan kasvua. Olisiko sato ehtinyt riittävän suureksi tällaisena kesänä?

Sujuiko EMKR-tuen hakeminen ongelmitta?

– Oli yllättävän helppo. Piti oikein kysyä, että oikeestiko ei tarvitse tämän enempää dataa, vai enkö osaa avata joitain välilehteä? EURAan nähden Hyrrä oli yksinkertainen, ainakin kalapuolella.

Meri- ja kalatalousverkosto toivottaa menestyksekästä hanketta, ja jää mielenkiinnolla odottamaan hankkeen tuloksia!

(muokattu 30.11.2017: lisätty Kari Vääräniemen kommentit)

Hanke lyhyesti

Hankkeen nimi: PIKKULI
Hakija: Luonnonvarakeskus LUKE
Yhteyshenkilö: Pasi Laajala
Myönnetty tuki: 43 260,00 euroa (78,77 % kokonaiskustannuksista)

Tavoite: Viljelyn tavoitteena on kierrättää kalankasvatuksen ravinteita, vähentää kalanviljelyn ympäristövaikutuksia ja tuoda viljelytoimintaan uusi taloudellisesti kannattava myyntituote. Kasviksi on valittu pikkulimaska. Se on luonnonvarainen kasvi, jolla on hyvät ravitsemukselliset arvot. Se sisältää runsaasti proteiinia, hyviä rasvahappoja ja hiilihydraatteja, mikä tekee siitä hyvän rehuraaka-aineen. Pikkulimaskan viljely- ja korjuumenetelmät ovat yksinkertaisempia kuin levien.