Kategoria: Ajankohtaista
EMKVR:n uutiset ja ajankohtaiset
Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti hallin, itämerennorpan ja euroopanmajavan metsästyskiintiöt
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 31.7.2018:
Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut hallin, itämerennorpan ja euroopanmajavan metsästyskiintiöt metsästysvuodelle 2018–2019. Hallin ja itämerennorpan metsästyskiintiöt päätettiin säilyttää edellisen vuoden tasolla, euroopanmajavan kiintiötä nostettiin 350 yksilöstä 400 yksilöön.
Itämerennorpan kannanhoidollinen metsästys on ollut mahdollista Perämeren–Merenkurkun alueella vuodesta 2015 lähtien. Suomen Riistakeskuksen myöntämiin pyyntilupiin perustuvan metsästyksen tarkoituksena on estää ja vähentää Perämeren norppakannan kalastukselle ja kalankasvatukselle aiheuttamia vahinkoja. Viime vuosina runsastuneen itämerennorppakannan arvioidaan olevan yli 20 000 yksilöä, joista valtaosa elää Perämerellä.
Nyt vahvistettu kiintiö sallii viime vuoden tapaan 300 norppayksilön metsästämisen. Ruotsin kiintiö itämerennorpalle on lisäksi 130 yksilöä. Kiintiöt hidastavat toteutuessaan kannan kasvua, mutta eivät pysäytä sitä kokonaan. Muualla kuin Perämeren–Merenkurkun alueella itämerennorpan metsästäminen ei ole sallittua.
Itämerennorpan metsästysaika muutettiin jo aiemmin tänä vuonna vastaamaan hallin metsästysaikaa, eli norpan metsästys on sallittua 16.4.–31.12. välisenä aikana.
–Norppaa voidaan nyt metsästää myös loppusyksyllä, jolloin sen aiheuttamat haitat kalataloudelle ovat merkittävimpiä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Hallin eli harmaahylkeen metsästyskiintiö on viime vuoden tapaan 1 050 yksilöä. Hallikiintiö jakaantuu kannanhoitoalueille niin, että Perämeren–Merenkurkun alueella suurin sallittu saalismäärä on 633 hallia, Lounais-Suomen alueella 273 hallia ja Suomenlahden alueella 144 hallia. Metsästys tapahtuu näiden alueellisten kiintiöiden puitteissa, eikä siihen tarvita Suomen riistakeskuksen myöntämää pyyntilupaa. Metsästäjällä on kuitenkin velvollisuus ilmoittaa saaliiksi saaduista halleista Suomen riistakeskukselle, joka seuraa kiintiöiden täyttymistä.
Vielä vahvistamattoman tiedon mukaan metsästysvuoden 2017–2018 saalis oli 190 hallia ja 207 itämerennorppaa.
Majavakiintiön kasvattamisen toivotaan ehkäisevän vahinkoja
Euroopanmajavan metsästyskiintiöksi vahvistettiin 400 yksilöä eli 50 yksilöä enemmän kuin viime vuonna. Suuremman kiintiön tarkoituksena ei ole rajoittaa majavakannan levittäytymistä ja runsastumista levinneisyysalueen reuna-alueilla, vaan mahdollistaa aiempaa paremmin tihentymäalueiden kannan sääntely ja vahinkojen estäminen.
Suomen riistakeskuksen myöntämiin pyyntilupiin perustuva majavametsästys on sallittua Satakunnan maakunnassa sekä osissa Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntia. Ruotsin kanssa yhteiselle euroopanmajavan esiintymisalueelle Länsi-Lappiin pyyntilupia ei myönnetä, mutta Suomen riistakeskus voi myöntää alueelle poikkeuslupia vahinkojen perusteella.
Saukolle maa- ja metsätalousministeriö ei aseta kiintiötä metsästysvuodelle 2018–2019. Suomen riistakeskus voi myöntää vahinkoperusteisen poikkeusluvan saukon pyytämiseen.
Maa- ja metsätalousministeriön asetukset taustamuistioineen
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Erätalousneuvos Vesa Ruusila, p. 029 516 2051, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Meri- ja kalatalousverkoston toimintaa halutaan kehittää – vastaa palautekyselyyn
Haluamme kehittää meri- ja kalatalousverkoston toimintaa, ja olisimme kiitollisia jos voisit vastata palautekyselyyn tästä linkistä. Kyselyyn vastaaminen kestää 5-10 minuuttia, ja se on anonyymi.
Meri- ja kalatalousverkoston toiminta käynnistyi vuonna 2016, ja sen tärkein tehtävä on Euroopan meri- ja kalatalousrahaston saavutuksista ja mahdollisuuksista tiedottaminen. Verkoston toimintaan kuuluu myös rahaston toimeenpanoa edistävien koulutuksien, seminaarien ja muiden tilaisuuksien järjestäminen. Tapahtumissa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan toimialan sisäisen ja ulkoisen verkostoituneisuuden edistäminen. Voit lukea tiivistelmän vuoden 2018 toimintasuunnitelmasta tästä linkistä.
Kalasesongit muutoksessa – Vesiviljely ja tuotekehitys tasaavat kalastuksen kausiluonteista tarjontaa
Kesäkuussa pöydät notkuvat kotimaista sipulia, avomaan salaattia, kurkkua ja tomaattia. Vihannesten satokalenteri on monelle tuttu, mutta kuinka moni tietää, miten kotimainen kala ui suomalaisten ruokapöytiin?
Kalastus kuuluu joka kolmannen suomalaisen vapaa-ajan harrastuksiin. Monen kesäloman viettoon kuuluva virvelin heittely rantakalliolta, onkivavan uittaminen veneen perästä tai katiskojen laskeminen mökkiruovikon reunaan saattaa luoda käsityksen siitä, että kesä olisi kaikkialla parasta kala-aikaa. Näin ei kuitenkaan ole, ainakaan kun tilannetta tarkastellaan rannikkoalueiden kalastuksen näkökulmasta.
Päinvastoin kuin voisi luulla, kesällä tuoretta kotimaista kalaa voi olla kaupasta vaikea saada.
− Sisäsaariston vedet lämpenevät kesällä ja kalat eivät liiku niin hanakasti kuin keväällä. Silloin kalaa on vaikeampi saada pyydyksiin. Lämpimänä aikana kalan säilyvyys heikkenee ja limoittuvien pyydysten puhdistus on työlästä. Näiden syiden vuoksi sisäsaaristossa ei kesäaikaan ole juurikaan kaupallista pyyntiä, kuvailee tilannetta Luken erikoistutkija Jari Setälä.
Vesiviljelystä kalaa ympäri vuoden
Suomessa kotimaisesta luonnonkalasta on useimmiten pulaa. Tällä hetkellä yli 80 prosenttia kaupallisen kalan tarjonnasta on tuontikalaa. Vesiviljelyllä kalan tarjonta voidaan ajoittaa entistä paremmin kausiin, jolloin kalaa ei ole luonnonvesistä saatavilla. Kasvatetun kalan tarjonta on runsaimmillaan loppuvuodesta, mutta sisähalleissa tapahtuvassa kiertovesiviljelyssä kalan tuotantokierto voidaan säätää markkinoiden kysynnän mukaisesti.
− Tällä hetkellä kiertovesikasvatukseen soveltuvat lajit ja tuotteet ovat vielä suhteellisen arvokkaita, mutta viljelytekniikkaa ja siihen soveltuvia kaloja tutkitaan Luonnonvarakeskuksessa koko ajan, Setälä kuvailee.
Jotta suomalaisella tuotannolla voitaisiin korvata tuontikalaa, kotimaisen kalantuotannon edellytyksiä pitää parantaa:
− Suomessa tarvitaan lisää kalankasvatuslupia sekä toimivia ratkaisuja kalastajia kiusaavaan hyljeongelmaan. Luonnonvarakeskus työskentelee tiiviisti kummankin perusongelman kimpussa, toteaa Setälä.
Uusia tuotteita kalasta
Vaikka suurin osa syömästämme kalasta tuodaan nykyisin ulkomailta, kotimaisiakin vaihtoehtoja on ympäri vuoden saatavilla. Kausina, jolloin tuoretta kotimaista kalaa on rajoitetusti tarjolla, lähiruokaa suosiva voi valita myös kotimaisia kalapakasteita. Myös uusia tuotteita kalasta kehitetään jatkuvasti.
− Kotimaisen tarjonnan vaihteluun voidaan vastata myös uusiin ruokailutottumuksiimme sopivilla helposti ja nopeasti valmistuvilla kalatuotteilla, kuten kalamurekkeilla, -pyöryköillä ja -pihveillä. Niitä saa niin tuoreena kuin pakasteena. Luonnonvarakeskus on VTT:n ja Turun Yliopiston kanssa kehittämässä uusia innovaatiotuotteita kotimaisesta kalasta. Tavoitteena on jatkossa hyödyntää koko kala suomuineen päivineen. Elintarvikekalan sivutuotteista voidaan jatkossa tehdä ravinnelisä-, lääke- ja kosmetiikkatuotteitakin, Setälä kertoo.
Vuodenajat ja ympäristönmuutokset vaikuttavat kalastussesonkeihin
Kalastussesongit ovat muuttuneet. Esimerkiksi kuhan pyynnin huippukausi oli ennen loka-marraskuussa, mutta nykyisin hylkeet vaikeuttavat pyyntiä. Kuhaa saadaan keväällä heti kun vedet vapautuvat jäistä, mutta pyyntikausi on hyljeongelmien vuoksi käynyt vuosi vuodelta lyhyemmäksi. Tänäkin vuonna verkkopyynti onnistui vain muutamina päivinä. Viime vuosina myös erikoiset sääolosuhteet ja säätilojen nopeat vaihtelut ovat sotkeneet perinteiset kalastuskaudet, kertoo Setälä.
Useimpien kalalajien paras pyyntikausi on kevään kutuaikana. Kala liikkuu ja käy pyydykseen. Saaristomeren kaupalliset kalastajat pyytävät heti jäiden lähdön jälkeen särkeä, kuoretta ja kuhaa. Niiden jälkeen saadaan silakkaa, haukea, ahventa ja lahnaa.
Kesällä lohi ja siikakin käyvät kuitenkin ulkomerellä hyvin pyydykseen. Lohi ja siika vaeltavat Selkämereltä Perämeren pohjukoihin ja sitä pyydetään matkan varrelta pitkin kesää. Myös Suomenlahdella lohi käy pyydyksiin. Loppukesästä alkaa ahvenen pyyntikausi ja myöhemmin syksyllä saadaan siikaa. Perämeren pikkusiian pyyntihuippu osuu lokakuulle. Talvella monipuolista tarjontaa on vähemmän, lukuun ottamatta silakkaa ja madetta, joiden paras pyyntikausi ja madesesonki osuu alkuvuoteen.
Syömällä kotimaista kalaa valitset lautasellesi lähiruokaa ja teet samalla moninkertaisen ekoteon:
− Kalastus on erinomainen keino vähentää vesistöjen ravinnekuormaa. Suuri osa kalan saaliistamme on silakkaa, joka on myös mitä parhain ruokakala kautta aikain. Silakka tulee vielä tulevaisuudessa saamaan sille kuuluvan arvonnousun, Setälä ennakoi.
Kuteeko ahven kuuseen? Itämeren ahventa etsimässä
Mihin ahvenet ovat kadonneet Suomenlahdelta? Aiemmin ulkosaariston karuissakin maisemissa niitä uiskenteli huomattavasti nykyistä enemmän. Mistä ahvenen katoaminen Suomenlahdelta johtuu ja voisiko ahventa houkutella kutemaan takaisin ulkosaariston suojaisiin lahtiin? Tätä tutkitaan parasta aikaa Luonnonvarakeskuksen johdolla Euroopan meri- ja kalatalousohjelman (EMKR) Kalatalouden ympäristöohjelmassa.
Laskisiko ahven kutunsa merenpohjaan upotettuun kuuseen?
Ahven voi elää jopa 20-vuotiaaksi. Naarasahven laskee mielellään helminauhamaisen kutunsa mataliin ja suojaisiin paikkoihin, joiden pohjassa on runsaasti jämäkkää kasvillisuutta. Koiras hedelmöittää kasvillisuuteen kiinnittyneen mädin. Nopeasti lämpenevä, tuulen ja aallokon vaikutuksilta suojassa oleva lahti tarjoaa parhaat edellytykset poikasten kehittymiselle.
Luonnonvarakeskus on yhdessä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman kanssa upottanut Hangon ja Tammisaaren vesille liki sata kuusta siinä toivossa, että ahvenet saataisiin kutemaan niihin.
− Tarkoitus on tutkia, saataisiinko ahven kutemaan turoihin alueilla, joilla ahvenen lisääntyminen on syystä tai toisesta vähentynyt. Kututurot voisivat tarjota sopivan kutualustan ja toimia tietynlaisena kunnostuskeinona muutoin heikentyneissä lisääntymisolosuhteissa, tutkija Sanna Kuningas Luonnonvarakeskuksesta sanoo.
Sameassa vedessä ahven ei näe saalistaa
Ahven saalistaa näön perusteella. Sameassa vedessä se ei pärjää saaliskilpailussa särkikaloille. Rehevöityminen tuo mukanaan myös muita ongelmia: pohjat liettyvät, rihmalevän määrä kasvaa ja rakkolevän määrä vähenee.
Ilmastonmuutos kiihdyttää rehevöitymistä entisestään, kun lisääntynyt sadanta ja valumavedet tuovat entistä suuremman määrän ravinteita Itämereen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ahveniin ovat ristiriitaiset:
− Toisaalta ahvenet pitävät lämpimistä vesistä, mutta jos lämmintä kevättä seuraa kylmä alkukesä, kudulle ja koko vuoden ahvenkannalle saattaa käydä huonosti. Ilmaston lämpeneminen puolestaan lisää rehevöitymistä entisestään, tutkija Antti Lappalainen kuvailee ilmiön ristiriitaisia vaikutuksia.
EMKR kalainnovaatioita onkimassa
Yleisradion A-Studio sukelsi yhdessä tutkijoiden kanssa merenpohjaan kututuroja katsomaan. Katso dokumentti tästä.
Tuloksia turojen toimivuudesta on odotettavissa syksyllä 2019. Kututuroihin liittyvää tutkimusta on tehty kahden vuoden ajan ja tutkimus jatkuu vuoden 2019 loppuun asti.
Euroopan meri- ja kalatalousohjelmassa (EMKR) on meneillään viisi kalatalouden innovaatio-ohjelmaa, joista Luonnonvarakeskus koordinoi ohjelmia 2−4:
- Kotimaisesta kalasta saatavan arvon lisääminen ja uudet lisäarvotuotteet
- Tutkimuksen ja kalastajien välisen kumppanuuden kehittäminen
- Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma
- Kalatalouden markkinointiohjelma
- Kalatalouden ympäristöohjelma
Lisätietoja:
Antti Lappalainen, erikoistutkija (Luke)
antti.lappalainen@luke.fi
0295327222
Sanna Kuningas, tutkija (Luke)
sanna.kuningas@luke.fi
0295326026
Korkeataajuista ääntä lähettävä, itse energiansa tuottava ja 4G-teknologialla varusteltu hyljekarkotin kokeilussa Loviisassa
Hylkeet käyttävät rysiä kuin kioskeina, joiden tiskeillä on tarjolla muun muassa lohta ja siikaa. Voisiko hylkeet pitää poissa pyydysten ääreltä lähettämällä veden alla korkeaa ja kovaa ääntä? Tätä tutkitaan parhaillaan Loviisan edustan merialueella Luonnonvarakeskuksen ja muun muassa SAKL:n yhteisvoimin.
Minkälainen ääni karkottaa hylkeet? Kuuntele ääninäyte tästä!
Kalastaja Mikael Lindholm ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Esa Lehtonen ovat laskeneet ponttoonirysien äärelle väliveteen kaksi lähetinyksikköä, jotka lähettävät satunnaisvaihtelulla korkeaa, heinäsirkan siritystä muistuttavaa ääntä. Lindholm seuraa vertailurysäparien avulla, onnistutaanko äänen avulla pitämään hylkeet pois syömästä kalastajan saalista.
Vaikka laite on asetettu noin 10-metrin syvyyteen, ihmisen korva kuulee äänen veden pinnan yläpuolella jopa sadan metrin päähän meren pohjassa sijaitsevasta laitteesta.
Veden alla äänen voimakkuus saattaa vahingoittaa ihmisen kuuloa vieläkin pidemmän matkan päähän. Siksi laitteen läheisyydessä on kylttejä, jotka varoittavat sukeltajia uimasta liian lähelle karkotinta (kuva vasemmalla).
− Ääntä on käytetty aiemminkin karkottamaan hylkeitä pyydyksiltä eikä kalojen tai muiden vedenelävien ole todettu häiriintyvän äänestä lainkaan, Esa Lehtonen kertoo.
− Uutta nyt kokeilussa olevassa äänisignaalissa on, että siinä on yhdistetty monta korkeaa äänitaajuutta yhdeksi nipuksi. Ainutlaatuista on myös äänilähetyksen sattumanvaraisuus: vaihtelevin väliajoin lähetettävällä äänellä pyritään estämään hylkeiden tottuminen karkottimeen, Lehtonen kertoo.
Avomeren äärelle sijoitettu lähetin on varusteltu 4G-teknologialla, aurinkopaneeleilla ja tuuligeneraattorilla
Erilaisia ääneen perustuvia karkottimia on ollut kokeilussa ennenkin. Ongelmana niissä on kuitenkin ollut, mistä avomeren läheisyydessä sijaitsevat lähettimet saavat sähköä. Nyt kokeilussa olevaan laitteistoon kuuluu lautta, josta lähetin saa tarvitsemansa sähkövirran:
− Laitteisto saa tarvitsemansa energian aurinkopaneeleilla ja tuuligeneraattorilla tuotetulla sähköllä. Lisäksi laite on varusteltu 4G-teknologialla, minkä ansiosta avomerta vasten olevan laitteiston toimivuutta voidaan seurata kaukaa kuivalta maalta käsin, Lehtonen selittää.
Hyljekarkotintutkimus on osa Kalatalouden innovaatio-ohjelmaan sisältyvää Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuus -hanketta. Karkottimen kokeilujakso kestää tänä vuonna toukokuusta lokakuuhun. Tutkimusta jatketaan vuonna 2019. Kuvassa kumppanuuskalastaja Mikael Lindholm Söderlax Oy:sta ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Esa Lehtonen tarkastavat tilannetta rysillä. Odotukset laitteiston toimivuudesta ovat korkealla.
MMM vahvisti uusia EMKR-hakuohjeita
Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti 26.6.2018 hakuohjeet seuraaville toimenpiteille:
Hakuohje kestävä vesiviljely – art. 56 – eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevat toimenpiteet
Hakuohje kestävä vesiviljely – art. 51 – vesiviljelyalueiden kehittäminen
Hakuohje kestävä vesiviljely – art. 50 – Osaaminen ja verkottuminen
Hakuohje kestävä kalastus – art. 27 – kalastuksen neuvontapalvelut
Pro Kala Ry:n tiedote: Suomalainen suosii suomalaista kalaa, kertoo eurooppalainen kuluttajatutkimus
Pro Kala Ry:n tiedote. Julkaistu: 26.06.2018, 09:30
Euroopan unioni on maailman suurin kalatuotteiden markkina-alue, mutta sen sisällä kulutustottumukset vaihtelevat. Missä EU-maissa suositaan lähikalaa? Entä mikä tuotteessa ratkaisee ostopäätöksen, ulkonäkö, alkuperä vai vastuullisuus? Kuluttajatutkimus vastaa.
Euroopan komissio haastatteli viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa lähes 30 000 EU-maiden kansalaista selvittääkseen, miten kalaa kulutetaan EU:n alueella. Kulutetuissa tuotteissa ja niihin liittyvissä valinnoissa ja arvostuksissa havaittiin maiden välillä huomattavia eroja.
Portugalissa kauppansa tekevät pakasteet, Maltalla purkkisäilykkeet. Merikalaa arvostavat rannikkovaltiot kuten Kreikka, sisävesikalaa sisämaavaltiot kuten Unkari. Suomalaisten kalankulutusta puolestaan leimaa rakkaus kotimaiseen kalaan.
Toimintaympäristöissä on eroa
Kalatalous toimii eri maissa hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä. Se näkyy myös kuluttajatutkimuksen vastauksista.
Välimeren maissa on tavanomaista ostaa kala erikoistuneelta kalakauppiaalta tai suoraan alkutuottajalta. Kreikassa suoraan kalastajan tai kalankasvattajan puoleen kääntyy kyselyn mukaan jopa 40 prosenttia kuluttajista.
Pohjoismaissa kalateollisuus on vahvasti osa elintarviketeollisuutta, ja kalan toimittamisesta kuluttajalle vastaa ammattimainen ketju alkutuottajasta jalostajaan ja kauppiaaseen. Suorat yhteydet alkutuottajaan ovat harvinaisempia, ja kyselyn mukaan peräti 95 prosenttia suomalaista ilmoittaa ostavansa kalan marketeista ja päivittäistavarakaupoista.
Pakkaus ratkaisee
Tuotteen alkuperällä, ulkonäöllä ja hinnalla on väliä kautta Euroopan unionin. Lähes 60 prosenttia tutkimukseen osallistuneista ilmoittaa tekevänsä ostopäätöksen tuotteen ulkonäön perusteella, 55 prosenttia katsoo hintaa ja 42 prosenttia tuotteen alkuperää.
Myös tuotetietoja syynätään tarkasti. Tuotteen erääntymispäivä, raaka-aine ja se, onko tuote ollut pakasteessa ennen myyntiä, kiinnostavat kuluttajaa.
Tutkimus kuitenkin paljastaa myös kalatuotteiden ympärillä leijuvan epätietoisuuden. Kaikkiaan 14 prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei tiedä, ovatko hänen ostamansa kalatuotteet kasvatetusta vai villikalasta valmistettuja, ja vajaa kymmenes on epätietoinen myös siitä, kuluttaako meri- vai sisävesikalaa.
Suomalainen suosii suomalaista
Kyselyssä selvitettiin, miten kalan alkuperä vaikuttaa kuluttajan ostopäätökseen. Lähituotteiden suosio oli suurinta Kreikassa, Sloveniassa ja Ruotsissa. Sen sijaan briteistä lähes puolet ilmoitti, ettei kalan alkuperällä ole väliä.
Kotimaisia tuotteita suosivat eniten kreikkalaiset, suomalaiset ja kyproslaiset. Suomalaisista peräti 63 prosenttia ilmoitti asettavansa kotimaiset tuotteet etusijalle, kun kaikkien vastanneiden keskiarvo oli ainoastaan 37 prosenttia.
Kuluttajat siis arvostavat kotimaista kalaa, mutta sen osuus Suomessa myytävästä kalasta on vähentynyt radikaalisti viimeisten vuosikymmenten aikana. Saatavuuden parantaminen onkin otettu työn alle myös hallitusohjelmassa, jonka tavoitteena on ollut kotimaisen vesiviljelytuotannon kasvattaminen. Myös luonnonkalan tarjonnan lisäämistä pidetään yleisesti tärkeänä. Kotimaisen alkutuotannon edellytysten parantaminen merkitsee vesiviljelyssä kasvatuslupien saatavuuden helpottamista ja kalastuksessa etenkin haittaeläinten aiheuttamiin ongelmiin puuttumista.
Lisätietoja:
Katriina Partanen, toiminnanjohtaja, Pro Kala
0400 827 277, katriina.partanen@prokala.fi
Pro Kala ry on kalan asialla.
Yhdistys lisää toiminnallaan kuluttajien tietämystä kalan ja kalatuotteiden monipuolisuudesta, terveellisyydestä ja ravitsemuksellisesta merkityksestä, ja näin edistää kalan tietä vedestä ruokapöytään. Lisäksi yhdistys tukee kalatoimialan sisäistä verkostoitumista ja yhteistyön kehittämistä.
Tavoitteisiin pyritään aktiivisella tiedotustyöllä, menekinedistämiskampanjoilla, alaa palvelevilla kuluttajatutkimuksilla ja selvityksillä sekä erilaisilla kalaan liittyvillä kehitysprojekteilla.
Vuonna 1994 perustetun yhdistyksen jäsenistö koostuu elinkeinokalatalouden järjestöistä, ammattikalastajista, kalan jalostajista ja kalakauppiaista.
Lisätietoja Pro Kala ry:n toiminnasta ja jäsenyydestä antaa toiminnanjohtaja Katriina Partanen, katriina.partanen@prokala.fi
Osta tilalta! -päivä 15.9.2018 – kalastajat ja kalankasvattajat voivat myös ilmoittautua myyjiksi
Osta tilalta! -päivänä 15.9.2018 juhlitaan ruoan tuottajia ja kotimaista ruokaa ympäri Suomea. Päivän tarkoituksena on, että kuluttajat näkevät mistä suomalainen ruoka tulee, ja samalla tuottajat voivat markkinoida ja myydä omia tuotteitaan. Viime vuonna päivään osallistui 200 ruoantuottajaa ympäri Suomen, ja tiloilla vieraili noin 20 000 kävijää. Osta Tilalta –päivä soveltuu myös mainiosti kalastajille ja kalankasvattajille, mikäli edellytykset suoramyyntiin ovat olemassa. Tässä on hyvä tilaisuus kertoa kuluttajille mistä oman alueen lähiruoka – tässä tapauksessa kala – tulee, ja nostaa kalastus ja vesiviljely samalle kartalle muun alkutuotannon kanssa. Myyjäksi ilmoittautuminen on ilmaista!
| Lue lisää tapahtuman verkkosivuilta |
|---|
AVI:n tiedote: Offshore Fish Finland Oy:n kalankasvattamolle myönnettiin ympäristö- ja vesitalouslupa
Etelä-Suomen Aluehallintoviranomaisen tiedote 19.6.2018:
Offshore Fish Finland Oy:n kalankasvattamolle myönnettiin ympäristö- ja vesitalouslupa
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Offshore Fish Finland Oy:lle määräaikaisen luvan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa ja verkkoaltaiden pitämiseen meressä Eurajoen merialueella. Lupa antaa mahdollisuuden myös kalojen talvisäilytykseen Iso-Lampoorin niemen edustalla. Lupa on myönnetty 19.6.2018 ja se on voimassa 31.12.2029 saakka.
Lupa rajoittaa toiminnassa käytettävän rehun ravinnesisältöä noin kolmanneksen pienemmäksi kuin mitä hakemuksessa esitettiin. Myös verkkoaltaiden sallittu enimmäispinta-ala on hakemuksessa esitettyä pienempi. Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 10 000 m2. Lupa mahdollistaa lisäkasvultaan noin 600 000 kg/vuosi suuruisen kalamäärän kasvattamisen.
Talvisäilytyspaikalla saa säilyttää verkkoaltaita 1.10.–15.5. välisenä aikana. Talvisäilytyskauden ulkopuolella saa paikalla säilyttää väliaikaisesti yhtä kalanpoikasten verkkoallasta.
Kalankasvatuspaikalla vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 5 100 kg fosforia ja enintään 44 000 kg typpeä. Toiminnasta aiheutuvat laskennalliset ravinnepäästöt ovat 2 800 kg fosforia ja 27 000 kg typpeä vuodessa. Kalojen talvisäilytyksessä vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 78 kg fosforia ja enintään 660 kg typpeä. Ravinteista suuri osa sitoutuu kaloihin.
Offshore Fish Finland Oy:n pitää maksaa vuosittain 6 000 euron kalatalousmaksu, jolla vähennetään kalankasvatuksesta aiheutuvia haittoja. Lisäksi lupaan sisältyy velvoite särkikalojen poistokalastuksesta talvisäilytysalueella.
Offshore Fish Finland Oy:llä on oikeus aloittaa toimenpiteiden valmistelu verkkoaltaiden rakentamiseksi merialueelle. Aluehallintovirasto on määrännyt, että kalankasvatus voidaan aloittaa ennen päätösten lainvoimiseksi tulemista siten, että merialueelle saa sijoittaa yhteispinta-alaltaan enintään 2 340 m2:n suuruiset verkkoaltaat kasvatus- ja talvisäilytyspaikalle. Talvisäilytyksen aikana kaloja ei saa ruokkia ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Toiminnan aloittamislupa mahdollistaa kalojen lisäkasvun noin 200 000 kg/vuosi.
Päätös löytyy Lupa-Tietopalvelusta.
Lisätietoja:
ympäristöylitarkastaja Riitta Ikäheimo p. 0295 016 481
ympäristöneuvos Juha Helin p. 0295 016 398
etunimi.sukunimi@avi.fi
Etelä-Suomen AVI
Uuden sukupolven kalastusaluksia ja globaaleja ongelmia – verkosto Tallinnan kalatalousseminaarissa 30.5.2018
Meri- ja kalatalousverkosto osallistui Tartun yliopiston ja Viron kalatalousverkoston Tallinnassa järjestämään Itämeren alueen kalastusfoorumiin 30.6.2018 (The 2nd Fisheries forum of the Baltic Sea). Tapahtuman pääteemana olivat kalastuslaivat: millaista kalustoa Virolla on nykyään käytössä, ja mitä Euroopassa on kalastusaluksien kehittämisessä meneillään juuri nyt. Myös maailmanlaajuinen ylikalastusongelma puhutti.
Tilaisuuden avanneen Tarton yliopiston kalatalouspuolen tutkimusjohtajan Markus Vetemaan mukaan uusien kalastusalusten kehittämisen pitäisi lähteä ajatusmallista, että jos halutaan tehdä kalastusalus, niin ensin pitää miettiä miksi sellainen tarvitaan – toisin sanoen mitä ominaisuuksia siinä tulee olla, ja mitä tulee välttää. Hän korosti myös tarvetta pohtia laajemmin kalatalouden roolia yhteiskunnassa. Kalastajien ei varmasti oletetakaan troolaavan roskia, mutta he ovat merellä ja näkevät mitä siellä tapahtuu: jokainen kalastaja Itämerellä tarkkailee meremme tilaa, ja huomaa siellä tapahtuvat muutokset. Tämä on arvokasta tietoa, ja toistaiseksi liian vähän hyödynnettyä. Laajempi käsitys kalastajan toimenkuvasta voisi myös houkutella uusia ihmisiä alalle.
Olavi Petron Viron Maatalousministeriöstä painotti puheenvuorossaan laivaston kehittämistä ja kalatalouden tarvetta olla tehokas toimissaan. Virossa troolialusten määrä on reilussa kymmenessä vuodessa vähentynyt 80 %. Pienimuotoisen rannikkokalastuksen alusten määrä taas on liki kaksinkertaistunut, mutta moottoritehot ja saaliskapasiteetti pienentyneet. Vielä 2000-luvun alussa valtaosa troolialuksista oli neuvostoaikaisia, ja laivaston koko oli liki 200 troolaria. Vuonna 2018 aluksia on 25, mutta ne ovat tehokkaampia, ja niiden saaliskapasiteetti on kasvanut huomattavasti. Painetta uudistumiseen kuitenkin on, sillä kalusto on edelleen vanhaa ja niiden huoltaminen hankalaa ja kallista. Viron ammattikalastajaliiton puheenjohtaja Mart Undrestin mukaan alusmäärää pitäisi myös kasvattaa 50 alukseen, mutta nuorien saaminen alalle on hankalaa.
Uuden sukupolven kalastusalukset ovat entistä tehokkaampia – ja mukavampia
Hollantilainen kalastuksen ja merenkulun kehittämisen insinööri Frans Veenstra kertoi kotimaassaan tehtävästä kehitystyöstä ja visioista kalastusaluksien tulevaisuudeksi. MDV-projektissa alusten kehittämistä lähestytään taloudellinen ja ekologinen kestävyys edellä. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä ja investoinneilla pyritään kehittämään energiatehokas ja käytännöllinen kalastusalus. Myös toimialan tekeminen houkuttelevammaksi otetaan huomioon kalastusaluksen työolojen parantamisessa. Ensimmäisen pilottialuksen, MDV-1:n suunnittelu alkoi vuonna 2010, ja se valmistui vuonna 2015. Tavoitteena oli jopa 80 % säästöt energiankulutuksessa, johon pyrittiin rungonmuodon optimoinnilla, energiatehokkaalla propulsiojärjestelmällä ja hybridimateriaalien käytöllä rakennuksessa.
Katso Youtube-video:
MDV-projektin menestystekijöinä Veenstra mainitsi taloudellisesti kannattavan liikeidean ja eri alojen toimijoiden yhteistyön – mukana olivat niin julkinen sektori, kalastajat sekä eri alojen tutkijat ja kehittämisyhtiöt. CE-sertifioitujen kalastusalusten tuotanto on määrä aloittaa tänä vuonna, ja kiertotalouden periaatteet ovat niiden suunnittelussa ja valmistamisessa olleet vahvasti mukana: kunnianhimoisena tavoitteena on päästötön, jätteetön ja tapaturmaton alus.
Voit katsoa MDV-projektin esitelmän täältä.
Tanskalaisen laivanrakennusfirman Karstensen Shipyardin Kent Damgaard esitteli seuraavan sukupolven valtamerikalastusaluksia rakentavaa telakkaa. Damgaard kertoi, että heillä energiatehokkuus oli suunnittelussa ollut korkeana prioriteettinä, ja tähän pyrittiin mm. virtausdynamiikan optimoinnilla. Käyttömukavuutta oli myös selkeästi mietitty: kuvien perusteella laivat näyttävät lähes hotelleilta sisältä. Funktionaalisuutta ja turvallisuutta ajatellen aluksissa on kaikki ”ylimääräinen” piilotettu laivalla liikkumista ja ylläpitoa vaikeuttamasta. Hinnaksi 30 metrin alukselle kerrottiin 4 miljoona euroa.
Islannissa kehitellään turskasta ravintolisiä ja kauneudenhoitotuotteita
Islannin Vilhjalmur Arnason Iceland Ocean Clusterista oli viikko sitten vieraillut Suomessa Yritysten innovaatiopäivässä 24.5., ja oli nyt myös Virolaisille kertomassa Islannin uudesta tavasta lähestyä kalataloutta: kalastuskiintiöiden lisäämisen sijasta on keskitytty saaliin mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Meriklusteriin otettu mukaan lukuisia muita aloja, jotka kiinnostavat myös nuoria. Klusterissa keskitytään jätteen ja saastuttamisen vähentämiseen sekä saaliin hyödyntämisasteen lisäämiseen. Mm. klusterissa kehiteltyjä tuotteita näet Arnasonin esityksestä.
Valtaosa maailman kalakannoista on ylikalastettuja, mutta saalismäärät kasvavat – paitsi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n asiantuntija Yimin Ye loi katsauksen maailman kalakantojen tilaan, jonka rinnalla Itämeren tulevaisuus näytti valoisalta. Ye totesi kalansaaliiden kasvaneen globaalisti vuoteen 1995 asti, ja sen jälkeen pysyneen tuolla tasolla. Ylikalastettujen kalakantojen määrä on kuitenkin jatkuvasti kasvanut, ja tällä on ollut valtavia sosio-ekonomisia vaikutuksia. Esimerkiksi vuonna 2013 ylikalastus aiheutti 32 miljardin tappion globaalisti (Ye et al. 2013) Kalastuksen painopiste on myös siirtynyt kehittyneistä maista kehittyviin maihin: kalastusaluskapasiteetista 80 % on kehittyvissä maissa. Samaan aikaan kehittyvät maat ovat niitä, joissa kalastuksen säätely perustuu heikosti tutkimustietoon – jos ollenkaan. Tämä ongelma on globaali: kalakannat liikkuvat, ja maat kalastavat samoja resursseja. Toisaalta myös markkinatalous ajaa tätä kehitystä eteenpäin, koska kalan kauppa suuntautuu kehittyvistä maista kehittyneisiin maihin.
Ye kertoi myös laivojen automaattisesta identifiointi järjestelmästä (Automatic Identification System, AIS), joka alun perin kehitettiin välttämään laivojen yhteentörmäystä. Se on pakollinen yli 24 metrisille aluksille, joskin myös tässä on alueellista vaihtelua. AIS kerää tietoja mm. laivan sijainnista ja suunnasta. Kehittyneissä maissa lähes kaikki laivat ovat tässä järjestelmässä, mutta kehittyvissä maissa sen käyttöaste on alhainen. AIS-dataan perustuvaa laivojen liki reaaliaikaista sijaintitietoa voi katsoa sivustolla https://www.marinetraffic.com/ . Sivuston kartalla alukset on merkitty erivärisin symbolein niiden käyttötarkoituksesta riippuen.
Pro Kalan tiedote: Markkinointiohjelma mahdollistaa, viestii ja rakentaa verkostoja
Kalatalouden innovaatio-ohjelmiin kuuluvaa markkinointiohjelmaa koordinoiva Pro Kala on tarttunut kaksin käsin innovatiivisuuden haasteeseen. Ensimmäisen vuoden aikana kalan markkina-aseman ja arvon kasvattamiseen sekä alan julkisuuskuvan ja verkostoitumisen kehittämiseen tähtäävässä ohjelmassa on muun muassa järjestetty kalatalouden innovaatiopäivät, julkaistu ensimmäinen koko kalan tuotantoketjun kattava tietokirja ja aloitettu perinne kansallisen kalakeittopäivän viettämiseksi vuosittain.
Viime keväänä toimintansa aloittaneella kalatalouden markkinointiohjelmalla on takanaan työntäyteinen vuosi. Ohjelman tavoitteena on kalan arvostuksen nostaminen, toimialan verkostoitumisen ja yhteistyön kehittäminen ja alan yritysten kansainvälistymisen edistäminen.
– Kaikki kalatalouden markkinointiohjelman toimenpiteet tähtäävät lopulta samaan tavoitteeseen, kestävästi tuotettujen kalatuotteiden markkina-aseman ja arvon parantamiseen, kiteyttää ohjelman vetäjä Katriina Partanen Pro Kalasta.
Erilainen innovaatio-ohjelma
Markkinointiohjelma poikkeaa muista kalatalouden innovaatio-ohjelmista. Sen painopiste ei ole tutkimuksessa ja kehittämisessä, vaan viestinnässä. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on alan näkyvyyden ja julkisuuskuvan parantaminen. Kalatoimialan imagoa halutaan parantaa ja tuoda esiin faktatietoa tämän päivän kalataloudesta ja sen vaikuttavuudesta. Esimerkiksi vesiviljelyn tai kalastuksen ympäristövaikutuksista on edelleen vallalla käsityksiä, jotka eivät perustu nykytietoon.
Joulukuussa julkaistiin koko elinkeinokalatalouden ketjun historiaa ja tulevaisuutta luotaava kirja Kala – kohtalo vai kutsumus?. Kirja on saanut erittäin innostuneen vastaanoton. Koko kalatalouden ketjua ei ole aikaisemmin koottu yksiin kansiin, vaikka kala kuluttajien ruokapöytiin tulee juuri ketjun, ei yksittäisen toimijan kautta.
Kalan ja toimialan näkyvyyttä on lähdetty tavoittelemaan myös viestinnän monikanavaisuutta lisäämällä. Kalan ystäville on luotu uusi Facebook-sivu sekä -ryhmä, joissa seuraajat voivat jakaa kalareseptejään ja saada uusia ideoita kalan käyttöön ja kalaruokien valmistamiseen.
– Syödään kalaa -ryhmän suosio on yllättänyt iloisesti meidät perustajatkin. Reseptivinkkien, kuvien ja keskustelun määrä kertoo, että kala kiinnostaa ja kuluttajaviestintää sosiaalisessa mediassa tarvitaan, iloitsee Katriina Partanen.
Mukana kansainvälistymisessä
Kalatuotteiden viennin edistäminen on kirjattu yhdeksi EMKR toimintaohjelman keskeisistä tavoitteista ja myös yhdeksi markkinointiohjelman painopisteeksi. Viennin edistämisessä tehdään yhteistyötä Food from Finland -elintarvikkeidenvientiohjelman sekä mahdollisuuksien mukaan myös muiden vientihankkeiden ja ohjelmien kanssa.
– Erityisesti viennin edistämisessä saadaan resursseja yhdistämällä ja yhtenäisellä ilmeellä enemmän aikaan kuin niin, että jokainen toimisi erikseen, sanoo Partanen.
Ohjelman tuella koordinoidaan Suomen maaosasto Brysselissä joka kevät järjestettävään European Seafood Expoon. Kevään 2018 Seafood Expoon pystytettiin kolmatta kertaa peräkkäin Pro Kalan koordinoima yhteisosasto. Näytteilleasettajana Suomen osastolla on vuosittain ollut viidestä seitsemään yritystä, jotka kaikki ovat saaneet messuilta uusia kontakteja ja vientiasiakkaita.
”Tekemällä oppii ja paikan päällä näkee parhaiten”
Vuoropuhelun, sekä toimialan ja hallinon välisen ymmärryksen lisäämiseksi aloitettiin keväällä 2018 kala-alan Virkamies-TET. Kutsumme kirjoituspöydän ääressä työtään tekevät elinkeinokalatalouden toimijat tutustumaan alan yritysten arkeen ja työhön yhden työpäivän ajaksi.
Idea on herättänyt runsaasti positiivista kiinnostusta, ja kalayrityksiin tutustujia ilmoittautui mukaan useita. Tämän kevään päivät on jo sovittu, mutta uusia mahdollisuuksia tulee jälleen syksyllä.
Kala-asiaa uusiin medioihin
Markkinointiohjelmassa panostetaan monipuoliseen viestintään. Medialle suunnattuja tiedotteita on julkaistu ohjelman alusta lähtien kalaa ja kalatoimialaa eri näkökulmista lähestyen, ja sosiaalisen median kanavissa tavoitetaan kuluttajat.
Ohjelman yhtenä tavoitteena on kalan ja toimialan nostaminen esiin myös uudenlaisissa medioissa. Seuraavaksi aloitetaan kala-alaa esittelevien videoiden tuotanto sekä podcast-yhteistyö.
– Podcastien ja niitä kuuntelevien määrä kasvaa koko ajan. Uskomme, että tätä kautta meidän on mahdollista tavoittaa aivan uusia kohderyhmiä, arvioi Partanen.
Lue Pro Kalan uusin uutiskirje täältä.
Pro Kalan luotsaama Kalatalouden markkinointiohjelma aloitti työnsä keväällä 2017 yhdessä neljän muun kalatalouden innovaatio-ohjelman kanssa. Muut ohjelmat ovat vesiviljelyohjelma, lisäarvo-ohjelma, kalastuksen ja tutkimuksen kumppanuusohjelma sekä kalatalouden ympäristöohjelma. Ohjelmat ovat osa hallituksen tavoitetta luoda kalataloudesta yli miljardin euron arvoketju vuoteen 2020 mennessä.
MMM: Määräaikainen hylje- ja merimetsokorvausten hakumenettely avattu
Maa- ja metsätalousministeriö avasi määräaikaisen hakumenettelun hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien saalisvahinkojen korvaamiseksi. Hakuaika päättyy 1.10.2018. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään (www.mavi.fi/hyrra) puoleenyöhön mennessä tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella 1.10.2018 klo 16.15 mennessä ELY-keskuksen kirjaamoon.
Hakemuksia voidaan hallinnon toiminnan tehostamiseksi käsitellä hakuaajan kuluessa esimerkiksi siten, että 31.7.2018 mennessä saapuneet hakemukset käsitellään yhdessä erässä, 31.8.2018 mennessä saapuneet hakemukset toisessa erässä ja loput hakemukset hakumenettelun päättymisen jälkeen.
Lue koko MMM:n päätös täälta: Hyljekorvausten määräaikainen hakumenettely 11.6.2018.