Kategoria: Ajankohtaista

Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut 29.9.2021 vuodeksi väliaikaisen kauppanimen japaninmattosimpukalle (japansk venusmussla) (Ruditapes philippinarum).

Päätöksen löydät täältä.

Yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä on toteutettu Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa jo kahden ohjelmakauden ajan. Tulevan ohjelmakauden 2021−2027 valmistelut ovat parhaillaan käynnissä, ja tämä alhaalta ylös -periaatteelle pohjautuva menetelmä tullaan näkemään myös uuden rahaston yhtenä painopisteenä. Paikallisten toimintaryhmien eli kalaleaderien strategian valmisteluita tuetaan järjestämällä hakuklinikoita, joissa käsitellään tulevan kauden valmisteluihin liittyviä asioita. Klinikoille ovat tervetulleita niin nykyiset kuin mahdolliset uudetkin ryhmät.

Helmikuussa 2021 järjestettiin ensimmäinen kalaleader-hakuklinikka, jossa käytiin keskustelua strategioiden laatimisesta, vaikuttavuudesta ja strategian toteutumisen mittaamisesta. Toukokuussa 2021 kokoonnuimme pohtimaan osallistavaa strategian laadintaprosessia, toimintaohjelman indikaattoreita sekä yksinkertaistettuja kustannusmenettelyjä. Kolmas hakuklinikka järjestetään juuri hakumenettelyn avautumisen kynnyksellä. Tarkoituksena on käydä läpi hakumenettelyprosessia, budjetointiin liittyviä kysymyksiä sekä kerrata strategialle asetettuja vaatimuksia ja annettuja ohjeita.

Hakuklinikka järjestetään TEAMS-kokouksena perjantaina 17.9.2021 klo 9–11.30 sekä keskiviikkona 22.9.2021 klo 12.30–15.  Ohjelma on sama molempina päivinä, joten voit valita itsellesi paremmin sopivan ajan. TEAMS-linkki lähetetään ilmoittautuneille.

Ilmoittautumisia hakuklinikalle pyydämme 15.9.2021 mennessä seuraavalla lomakkeella:

https://link.webropolsurveys.com/S/6D5CBC0F8B9E6E56

Kysymyksiä kalaleader-hakumenettelyyn liittyen voi lähettää etukäteen sähköpostilla: heta.ratasvuori@gov.fi.

Hallituksen esitys laiksi Euroopan meri-, kalatalous ja vesiviljelyrahastosta siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Valtioneuvosto päätti asiasta yleisistunnossaan 2.9.2021. Lakiesityksellä täydennetään rahastoa koskevia EU-asetuksia ja säädetään rahaston kansallisesta toimeenpanosta.

Lakiesitys sisältää säädöksiä esimerkiksi tuen hakemista, myöntämistä ja maksamista koskevista menettelytavoista, tuen myöntämisen edellytyksistä ja hyväksyttävistä kustannuksista, viranomaisten rooleista sekä ohjelman tietojärjestelmästä. Muutokset Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ohjelmakauden 2014−2020 lainsäädäntöön ovat vähäisiä. Rahoitettavat toimenpiteet kuvataan tarkemmin rahaston kansallisessa ohjelmassa, jota valmistellaan parhaillaan maa- ja metsätalousministeriössä.

Uuden Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston on tarkoitus käynnistyä alkuvuodesta 2022, kun kansallinen lainsäädäntö on hyväksytty ja Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen ohjelman.

Maa- ja metsätalousministeriö avaa määräaikaisen hakumenettelyn hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien saalisvahinkojen korvaamiseksi. Haku on auki 1.9.−1.11.2021. Koronavirusepidemiasta johtuvien etätyö- ja turvallisuusmääräysten vuoksi hakemukset tulee jättää ensisijaisesti sähköisesti.

Määräaikaisessa hakumenettelyssä voi hakea korvausta vuonna 2020 syntyneisiin hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamiin saalisvahinkoihin. Tuki perustuu hakijan vuoden 2020 rannikkokalastussaaliin laskennalliseen arvoon.

Hakuaika on 1.9.−1.11.2021. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä sähköisesti rahaston tietojärjestelmään puoleenyöhön mennessä tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella 1.11.2021 klo 16.15 mennessä ELY-keskuksen kirjaamoon.

Hakemukset tulee jättää ensisijaisesti sähköisesti Hyrrä-palveluun. Sähköisesti saapuneet hakemukset käsitellään ensin etätyömääräyksestä ja koronaepidemian tilanteesta johtuen. Kirjallisesti saapuneet hakemukset käsitellään sähköisesti saapuneiden jälkeen etätyömääräyksen päätyttyä.

Lue päätös haun avaamisesta täältä (PDF)

Hakuohjeen löydät täältä (PDF)

Lähiruokapäivä järjestetään tänä vuonna 11.9.2021. Lähiruokapäivään voivat osallistua kaikki toimijat, jotka työskentelevät suomalaisen lähiruuan parissa. Myös kalatalouden yrittäjiä toivotaan mukaan tapahtumaan. Osallistuva yritys vastaa  järjestelyistä itse, mutta esimerkiksi naapurin kanssa voi tehdä yhteistyötä ja kutsua heidät vaikka myymään omia tuotteitaan!

Ilmoittautuessasi osallistujaksi tapahtumaan 15.08.2021 mennessä voit tilata Lähiruokapäivän materiaalipaketin, jonka avulla voitte virittäytyä Lähiruokapäivän tunnelmaan sekä koristella tapahtumamiljöötänne. Tarkemmat tiedot materiaalipaketin tilaamisesta selviävät ilmoittautumisen ohessa.

Toimi näin:

1. Rekisteröidy Lähiruokapäivä.fi -sivustolle käyttäjäksi. Jos sinulla on jo käyttäjätunnus sivustolle edellisten vuosien tapahtumapäivistä, kirjaudu sisään.
2. Rekisteröitymisen jälkeen kirjaudu sisään sivustolle ja täytä ilmoittautumislomake tilastasi tai tapahtumastasi.
3. Tilaa Lähiruokapäivän materiaalipaketti 15.08.2021 mennessä.

Valtakunnallisesta Lähiruokapäivästä toivotaan muodostuvan koko Suomen juhlapäivä, joka omistettu kotimaiselle ruuantuotannolle ja maaseudulle. Lähde siis mukaan!

Lähiruokapäivään voi ilmoittautua osoitteessa www.ostatilalta.fi tai www.lähiruokapäivä.fi

Lisätietoja:

Heidi Kohtala, Maaseutuverkostopalvelut, heidi.kohtala@ruokavirasto.fi, 050 5240318

Suomen kansallisen Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston ohjelman ensimmäinen luonnos on valmistunut ja se on kommentoitavana otakantaa-palvelussa 22.8.2021 asti. 

Ohjelmaluonnos sisältää ohjelman keskeisimmät osiot eli strategian, SWOT-analyysin toimialasta, perustelut ohjelman valinnoille sekä rahoitettavat toimenpiteet. EU-asetukset määrittelevät raamit, joiden puitteissa rahoitusta voidaan suunnata. Lisäksi EU-asetukset määrittelevät ohjelman rakenteen ja siinä käsiteltävät asiat.

Suomi voi rahasto-ohjelmassa asettaa kansalliset tavoitteet ja suunnitella niitä edistävät toimet. Otakantaa-palvelulla toteutettavalla kyselyllä halutaan osallistaa ohjelman valmisteluun ihmisiä myös virallisten työryhmien ulkopuolelta. Toiveena on monipuolisia kommentteja ja ideoita Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston keskeisten osioiden edelleen kehittämiseksi.

Kyselyssä tulleet kommentit otetaan huomioon ohjelman valmisteluissa ennen syksyllä järjestettävää virallista lausuntokierrosta.

Otakantaa-palveluun pääset tästä linkistä. Palvelusta löydät Suomen ohjelman luonnoksen sekä sitä koskevan kyselyn.

Valtioneuvosto päätti jatkaa kalatalousalan yrityksille taloudellisen tilanteen heikentymisen perusteella myönnettävää avustusta vuoden 2021 loppuun saakka.

Kalatalouden alkutuotannon yritysten osalta jatkettiin ainoastaan tuen hakuaikaa, mutta kalan jalostuksen ja vähittäis- ja tukkukaupan osalta tehtiin myös muita muutoksia. Kalan jalostuksen sekä vähittäis- ja tukkukaupan yritysten tuen laskemiseen sovellettavaa kaavaa yhdenmukaistettiin yleisen kustannustuen kanssa ja tukikautta sekä vertailuajanjaksoa muutettiin. Lisäksi tuen enimmäismäärä on nyt 270 000 euroa.

Avustushakemukset tulee jättää 30.11.2021 mennessä. Asetus väliaikaisesta tuesta oli alun perin voimassa kesäkuun loppuun asti. Sitä päätettiin jatkaa, koska Euroopan komissio jatkoi väliaikaista valtiontukipoikkeusta puolella vuodella 31.12.2021 asti pitkittyneen koronatilanteen vuoksi.

Valtioneuvosto hyväksyi 8.7.2021 Kotimaisen kalan edistämisohjelman, jonka tavoitteena on saada suomalaiset syömään keskimäärin 2,5 kala-annosta viikossa vuoteen 2035 mennessä. Erityisesti halutaan lisätä kotimaisen kestävästi tuotetun kalan kulutusta. Tällä hetkellä kalaa syödään noin 1,7 annosta viikossa. Ohjelman tavoitteena on myös lisätä jalostettujen kalatuotteiden vientiä.

– Kotimainen kala on voittava yhdistelmä. Syömällä kalaa voi parantaa terveyttään, puhdistaa vesistöjämme ja vahvistaa elinvoimaa koko kalatalouden arvoketjussa.  Nyt lähdemme toteuttamaan ohjelmaa, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa kotimaisen kestävästi pyydetyn ja kasvatetun kalan käyttö ja lisätä merkittävästi kalatuotteiden vientiä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Toteutuessaan ohjelma saa aikaan esimerkiksi nämä yhteiskunnalliset hyödyt:

• Kalatalouden yritysten kokonaisarvo voi nousta jopa 70 prosenttia aina 1,7 miljardiin euroon.
• Alan päätoimisten työpaikkojen määrä nousee viidestä tuhannesta kahdeksaan tuhanteen.
• Kansanterveyden laskennallisia terveyshyötyjä saataisiin 1–2 miljardia euroa.
• Ravinteita poistetaan vesistöistä kalastuksen myötä.
• Yhden liha-annoksen korvaaminen kalalla viikossa pienentää ruokavalion hiilijalanjälkeä keskimäärin noin 5–6 prosenttia.
• Kalatuotteiden viennin arvon nousu tasapainottaisi Suomen kauppatasetta noin 200 miljoonalla eurolla.

Kotimaisen kalan käytön lisääminen edellyttää konkreettisia muutoksia kalan alkutuotantoon ja teollisuuteen. Erityisesti vajaasti hyödynnettyjen kalojen, kuten silakan, kilohailin, kuoreen, pienen muikun ja särkikalojen, elintarvikekäyttöä voitaisiin lisätä kestävästi. Tavoitteena on viisinkertaistaa silakan ja kaksinkertaistaa muiden kotimaisten luonnonkalojen elintarvikekäyttö vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää kuluttajien kysyntää vastaavien uusien kalatuotteiden kehittämistä. Kestävä kalastus on hyväksi myös vesistöille, koska se poistaa niihin jo joutuneita ravinteita ja vähentää rehevöitymistä.

Kotimaista kasvatettua kalaa tarvittaisiin myös nykyistä huomattavasti enemmän. Esimerkiksi itämerirehun käyttö ja kiertovesikasvatus mahdollistavat vesiviljelyn kestävän kasvun vaarantamatta vesistöjen hyvän tilan tavoitetta. Tuotannon kolminkertaistuminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää merkittäviä edistysaskeleita taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävän tuotannon kehittämisessä.

Ohjelmassa esitetään useita käytännön toimia, kuten kalan käytön vauhdittamista julkisilla hankinnoilla, korotettua tukea ja innovaatioseteleitä yritysten kehitystoimille, kalastuksen aloitustukijärjestelmää, kalankasvatuksen sähköveroluokan muuttamista, itämerirehun käytön edistämistä vesiviljelyssä sekä yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuteen perustuvien kehittämisohjelmien käynnistämistä innovaatioiden, elintarvikelaadun ja kalojen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Pääosa edistämisohjelman toimenpiteistä rahoitetaan parhaillaan valmisteltavan Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelman kautta.

Rahoitusta suunnataan erityisesti toimenpiteisiin, joilla parannetaan kotimaisen kalan arvoketjun kilpailukykyä ja kestävyyttä sekä edistetään vajaasti hyödynnettyjen kalavarojen käyttöä. Tavoitteena on varata riittävä rahoitus alan kehityksen kannalta keskeisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimiin sekä alan kasvuinvestointeihin.

Seuraavaksi ohjelman toteuttamisesta laaditaan toimintasuunnitelma, jossa määritellään mm. toimenpiteiden aikataulut, vastuutahot ja rahoitus. Kotimaisen kalan edistämisohjelma on yksi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteista.

Kotimaisen kalan edistämisohjelma PDF 2.9MB

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Timo Halonen, p. 02951 62411, timo.halonen(at)mmm.fi (8.-9.7.2021)
erityisasiantuntija Heta Ratasvuori, p. 02951 62016, heta.ratasvuori(at)mmm.fi (8.-16.7.2021)
asiantuntija Saana Tarhanen, p. 02951 62036, saana.tarhanen(at)mmm.fi (19.7.2021->)
ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, teppo.sakkinen(at)tem.fi

Valtioneuvoston asetus kalastuspäiväkirjaan kirjattavan saalisarvon sallitusta poikkeamasta tulee voimaan 1.6.2021. Asetuksessa säädetään turskan, silakan ja kilohailin kalastuksessa saadun, lajittelemattomana puretun saaliin osalta kalastuspäiväkirjaan kirjattujen saalisarvioiden sallitusta lajikohtaisesta virheestä.

Euroopan unionin lainsäädännön mukaan jokaisen kokonaispituudeltaan vähintään 10 metrin pituisen kalastusaluksen päällikön on pidettävä kalastuspäiväkirjaa. Kalastuspäiväkirjassa on jokaisen pyyntimatkan osalta eriteltävä kunkin pyydetyn ja aluksella pidetyn lajin kaikki määrät, jotka ylittävät 50 kilogrammaa. Kalastuspäiväkirjan on sisällettävä kunkin lajin arvioidut määrät kilogrammoina.

Kalastuspäiväkirjaan merkitty arvio saa erota purkamisilmoitukseen merkitystä lajikohtaisesta saalismäärästä enintään kymmenen prosenttia. Yli kymmenen prosentin virhe saalisarviossa on yhteisen kalastuspolitiikan rikkomus, josta Ruokavirasto määrää hallinnollisen rikkomusmaksun.

Itämerellä turskaa, silakkaa ja kilohailia kalastavia aluksia koskee lievennys, jota selvennetään 1.6.2021 voimaan tulevalla valtioneuvoston asetuksella. Manner-Suomen kalastusalusrekisteriin kuuluvien alusten kohdalla turskan, silakan ja kilohailin kalastuksessa lajikohtainen kalastuspäiväkirjaan merkittävä saalisarvio saa erota purkamisilmoitukseen merkitystä  lajikohtaisesta saalismäärästä enintään kymmenen prosenttia laskettuna kaikkien lajien yhteenlasketusta saalismäärästä.

Kesäkuun alussa voimaan tuleva sääntö sallitusta poikkeamasta koskee kaikkia lajeja, siis muitakin kuin turskaa, silakkaa ja kilohailia, jos ne on saatu turskan, silakan tai kilohailin kalastuksen yhteydessä. Lievennys koskee lajittelemattomana purettavaa saalista. Kaikkien lajien yhteenlasketun määrän sallittu poikkeama on aina enintään 10 prosenttia.

Esimerkki valtioneuvoston asetuksen soveltamisesta tilanteessa, jossa saaliissa on runsaasti silakkaa ja vähän kilohailia:

Esimerkki valtioneuvoston asetuksen soveltamisesta tilanteessa, jossa saaliissa on melko tasaisesti silakkaa ja kilohailia:

Uusi asetus tukee erityisesti troolikalastuksen kestävyyttä. Asetuksen tarkoituksena on parantaa kalastuksenvalvonnan edellytyksiä sekä varmistaa, että saalistiedot kirjataan mahdollisimman tarkasti oikein. Näin parannetaan kalakanta-arvioiden luotettavuutta.

Valtioneuvoston asetus kalastuspäiväkirjaan kirjattavan saalisarvion sallitusta poikkeamasta

Hallitus päätti 27.5.2021 vuoden 2021 kolmannesta lisätalousarviosta. Esityksen mukaan elinkeinokalatalouden elpymistä koronavirusepidemiasta vauhditetaan mahdollistamalla vuoden 2020 toisessa lisätalousarviossa kalatalouden koronakriisitukeen osoitetun määrärahan käyttämisen myös elpymistoimenpiteisiin. Viime vuodelta siirtyneestä määrärahasta kohdennetaan noin 6 miljoonaa euroa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kautta kalatalouden yritysten kasvuhankkeisiin, jotka perustuvat uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin sekä hyödyntämättömien resurssien ja raaka-aineiden käyttöön.

Rahoituksen ottaminen käyttöön Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa vaatii rahaston Suomen toimintaohjelman muuttamista sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt lisätalousarvion. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee toimintaohjelman muutosta.

Varsinais-Suomen ELY-keskus järjesti kaupallisille lohen kalastajille infotilaisuudet 19.5. ja 20.5.2021.

Tilaisuuksien esitykset löydät täältä:

Lohenkalastusinfo 2021

Sähköinen ennakkoilmoitusjärjestelmä (eEnnakko-sovellus)

Yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä on toteutettu Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa jo kahden ohjelmakauden ajan. Tulevan ohjelmakauden 2021−2027 valmistelut ovat parhaillaan käynnissä, ja tämä alhaalta ylös -periaatteelle pohjautuva menetelmä tullaan näkemään myös uuden rahaston painopisteenä. Paikallisten toimintaryhmien eli kalaleaderien strategian valmisteluita tuetaan järjestämällä hakuklinikoita, joissa käsitellään tulevan kauden valmisteluihin liittyvä asioita. Klinikoille ovat tervetulleita niin nykyiset kuin mahdolliset uudetkin ryhmät.

Helmikuussa 2021 järjestettiin ensimmäinen kalaleader-hakuklinikka, jossa käytiin keskustelua strategioiden laatimisesta, vaikuttavuudesta ja strategian toteutumisen mittaamisesta. Seuraava tilaisuus kokoontua yhteen valmistelemaan ohjelmakautta 2021–2027 järjestetään torstaina 27.5.2021.

Seuraavaksi syvennymme osallistavaan strategian laadintaprosessiin, toimintaohjelman indikaattoreihin, suunnittelemme yksinkertaistettuja kustannusmenettelyjä sekä käymme yleisesti läpi ohjelmakauden 2021–2027 valmistelutilannetta.

Hakuklinikka järjestetään TEAMS-kokouksena torstaina 27.5.2021 klo 10-12.30. TEAMS-linkki lähetetään ilmoittautuneille.

Ilmoittautumisia hakuklinikalle pyydämme 24.5.2021 mennessä seuraavalla lomakkeella:

https://link.webropolsurveys.com/S/E076585D703BC562

Ennakkomateriaalina voi tutustua Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto-asetuksen mukaisiin indikaattoreihin.