Kategoria: Ajankohtaista

Sisä-Suomen kalatalousryhmän järvikalan reseptikilpailussa tarkoituksena on löytää uusia maukkaita järvikalareseptejä, jotka voitaisiin kilpailun jälkeen muokata tuotteiksi kauppojen hyllyille tai annoksiksi vaikka kouluruokailuihin. Kilpailussa halutaan painottaa vajaasti hyödynnettyjen kalalajien kuten särkikalojen ja muikkujen käyttöä resepteissä.

Kilpailussa on kaksi eri kilpailusarjaa: 1. Järvikalatuote kauppojen hyllyille ja 2. Puoli- tai täysjaloste suurtalouskeittiöille. Kilpailuun tulleista resepteistä valitaan parhaimmisto ja ne valmistetaan maisteltaviksi ammattikeittiössä. Koululaisista, ruoka-alan ammattilaisista ja kala-alan asiantuntijoista koostuva raati valitsee voittajan, joka palkitaan Rosellin kalaveitsellä. Kilpailu on käynnissä 1.3.2021 asti. Lisätietoa kilpailusta löytyy osoitteesta: https://www.paijanne-leader.fi/kalatalousryhma/reseptikilpailu/

Valtioneuvosto hyväksyi 30.12.2020 kalatalousalalle myönnettävän korona-avustuksen jatkamisen. Avustuksen perustana olevan valtioneuvoston asetuksen muutos tuli voimaan 31.12.2020 ja mahdollistaa korona-avustusten maksun 30.6.2021 asti. Hakemukset korona-avustuksista tulee jättää ELY-keskuksiin 31.5.2021 mennessä.

Asetusehdotus ja päätös löytyvät valtioneuvoston sivuilta.

Kuva on nauhoituksista Kemiössä. Hanna Nore parkitsee kalannahkaa.

 

Pienimuotoinen rannikkokalastus on suurten haasteiden edessä. Tässä viiden webinaarin sarjassa tartutaan kalanjalostuksen mahdollisuuksiin, jotka voisivat tuoda lisäarvoa kalastukselle saaristossa. Onko särkikalaa riittävästi, jotta sen kalastuksesta saataisiin kannattavaa? Mitä kaikkea silakasta voisi tehdä? Voisiko kilohailia hyödyntää muuna kuin maustekalana? Kuore alkaa jälleen olla kysytympi – mitä kuoreesta voi tehdä ja miten sen tarjonta voidaan taata pidemmällä aikavälillä? Ohjelma on suunniteltu ammattikalastuksesta ja kalanjalostuksesta kiinnostuneille.

Osallistua voi kaikkein kiinnostavimpaan webinaariin tai vaikka kaikkiin viiteen!

Webinaarit järjestetään tammikuussa 2021 viikoilla 2 ja 4. Ensimmäinen webinaari järjestetään keskiviikkona 13.1. Webinaareista tulee piakkoin yksityiskohtaisempaa tietoa biosfäärialueen biosfar.fi-sivustolle.

Webinaarien järjestämisestä vastaavat Saaristomeren Unesco-biosfäärialue, Åbo Akademin Skärgårdsinstitutet ja Åbolands fiskarförbund -yhdistys yhteistyössä Kalatuotteita saaristosta tänään ja tulevaisuudessa -hankkeen (Saaristomeren kalatalousryhmä) kanssa.

Uusi hanke luonnonkalan potentiaalista

Webinaarit ovat osa syyskuussa käynnistynyttä ”Kalatuotteita saaristosta tänään ja tulevaisuudessa” -hanketta.

Hankkeessa tuodaan esiin kalan monipuolisuutta elintarvikkeena ja terveystuotteena. Tavoitteena on lisätä kiinnostusta ja tietoa siitä, miten vähemmän hyödynnettyjä kalalajeja käsitellään ja miten niistä valmistetaan ruokaa, sekä lisätä muiden kalalajien kysyntää ja sen myötä kalastajien kiinnostusta ottaa talteen myös muita kuin niitä lajeja, jotka tällä hetkellä ovat taloudellisesti kiinnostavimpia.

Hankkeessa tuotetaan yhteensä kaksitoista lyhytelokuvaa. Niiden aiheina ovat muun muassa kalankäsittely, kalanvalmistus ja kalannahan parkitseminen, ja niissä esitellään myös erilaisia saariston kalatalousammatteja. Saamme esimerkiksi nähdä kalastaja Börje Öhmanin kalastavan rysillä ja pääsemme troolikalastaja Mikael Brunströmin mukaan troolaamaan.

Hankkeen kohdealue on Saaristomeri, ja hankkeessa halutaan tuoda esille erityisesti uusia kalatalousalan sektoreita, joiden avulla voidaan vastata haasteisiin, joihin kalatalous alueella törmää, ja edesauttaa pienimuotoisen ammattikalastuksen säilymistä saaristossa.

Hanke jatkuu maaliskuuhun 2021 asti ja sitä rahoittavat Saaristomeren kalatalousryhmä, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Svenska kulturfonden.

Hankkeen hankevastaavana toimii Marina Saanila.

 

Vesiviljely on nopeimmin kasvava elintarviketuotannon muoto. Vesiviljely osoittautui myös eläinproteiinin kestävimmäksi tuotantomuodoksi, kun maailman suurimmat liha-, meijeri- ja vesiviljely-yhtiöt arvioitiin YK:n kestävyystavoitteiden kriteerien perusteella. Maailman suurin lohenviljely-yritys, MOWI, oli arviossa jo toisen kerran peräkkäin kestävin yritys.  Kahdenkymmenen kestävimmän yrityksen joukossa oli peräti seitsemän lohenkasvatusyritystä vuonna 2020.

Tieto vesiviljelyn vastuullisuudesta saattaa arveluttaa monia, koska kalantuotantoa ei olla pidetty muuta ruuantuotantoa kestävämpänä. Päinvastoin kalastuksen ja vesiviljelyn haitoista on keskusteltu vuosikymmeniä ja niiden tuotantoa ja kulutusta on pyritty ohjaamaan ekologisten kestävyyskriteerien perusteella.  Kestävän kalantuotannon edellytykseksi on jopa saatettu asettaa vesiympäristön tilan parantaminen.

Kalastusta tai vesiviljelyä ei yleensä tarkastella ravinnon tuotantomuotona, eivätkä kalatuotteet useinkaan sisälly kansallisiin tai kansainvälisiin ruuantuotantosuunnitelmiin. Ruokajärjestelmissä kala on myös lähes säännönmukaisesti jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Kalatuotteita tai vesiviljelyä käsitellään vain 4 %:ssa ruokajärjestelmiä koskevissa julkaisuissa Web of Science -indeksointipalvelun mukaan.

Kalantuotanto tulee jatkossa väistämättä sisältymään ruokajärjestelmiin, koska kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Kun kaikkia ruuantuotantomuotoja arvioidaan samojen kestävyyskriteerien perusteella, voidaan eri tuotantomuotojen kaikkia hyötyjä ja haittoja verrata keskenään.  Näin pystytään etsimään ratkaisuja ruuantuotannon kasvaviin ongelmiin: ravinnon riittävyyteen, ilmastonmuutoksen torjuntaan tai vesistöjen rehevöitymiseen.

Suomessa valmistellaan parhaillaan ilmastoruokaohjelmaa. Samaan aikaa viimeistellään kotimaisen kalan edistämisohjelmaa. Sen tavoitteena on lisätä kalan omavaraisuutta ja nostaa suomalaisten kalan kulutus ravitsemussuositusten mukaiselle tasolle. Tavoitteiden toteutumisella saavutettaisiin monia terveys- ja ympäristöhyötyjä. Kunnianhimoisen tavoitteen toteutumista edistää, jos kalaravinto nähdään tärkeänä osana ilmastokestävää ruokajärjestelmää.

 

Kaija Saarni

Kirjoittaja on tutkija Luonnonvarakeskuksessa.

Kalatalouden korona-avustuksiin on tulossa muutoksia vuodenvaihteessa. Kansallisen avustuksen voimassaoloon esitetään jatkoa, ja muutos on lausunnoilla 18.12. asti. Myös Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tarjoamiin tukimahdollisuuksiin tulee muutoksia.

Kalatalousalan yritykset ovat voineet hakea tukea koronavirusepidemian aiheuttamiin taloudellisiin vaikeuksiin kalatalouden väliaikaisesta kansallisesta avustusjärjestelmästä ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR).

Kalatalouden väliaikainen kansallinen tuki

Valtioneuvoston asetukseen (369/2020) perustuva kansallinen avustusjärjestelmä on tällä hetkellä voimassa vuoden 2020 loppuun. Asetuksen voimassaoloaikaa esitetään kuitenkin jatkettavaksi, jotta avustuksia voitaisiin myöntää myös ensi vuonna. Esityksen mukaan avustuksia voitaisiin myöntää 30.6.2021 asti, ja hakemukset tulisi jättää 31.5.2021 mennessä. Lausuntoja valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta pyydetään jo 18.12.2020 klo 12 mennessä, koska esitys on kiireellinen. Asetusmuutos on tarkoitus saada voimaan joulukuun lopussa, jotta tuen myöntämiseen ei tulisi katkosta.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuki

Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta voidaan myöntää korotettua tukea ja ennakkomaksuja koronaan liittyville hankkeille. Mahdollisuutta korotetun tuen myöntämiseen ei ole sidottu tiettyyn aikarajaan vaan koronatilanteen kestoon, joten korotettua tukea voidaan myöntää myös vuonna 2021, jos koronatilanne jatkuu ja hanke liittyy koronaan sopeutumiseen.

Ennakkomaksuja voidaan maksaa kehittämishankkeille myös vuonna 2021. Sen sijaan ennakkomaksut investointihankkeille mahdollistettiin väliaikaisella lakimuutoksella, joka on voimassa vuoden 2020 loppuun. Lakimuutokselle on esitetty jatkoa, mutta se ei ehdi tulla voimaan vuoden alussa. Näin ollen investointihankkeille maksettaviin ennakkomaksuihin tulee katkos tammikuun alusta alkaen, eikä niitä voida myöntää ennen kuin niitä koskeva uusi lakimuutos tulee voimaan. Asiasta tiedotetaan heti, kun muutoksen aikataulu selviää.

 

Lausuntopyyntö luonnoksesta  kalatalousalan yrityksille taloudellisen tilanteen heikentymisen perusteella myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Luonnos kalatalousalan yrityksille taloudellisen tilanteen heikentymisen perusteella myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Perustelumuistioluonnos

 

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Timo Halonen, puh. 0295162411, etunimi.sukunimi@mmm.fi

asiantuntija Saana Tarhanen, p. 0295162036, sähköposti: etunimi.sukunimi@mmm.fi.

Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että vajaasti hyödynnettyjen kotimaisten kalojen elintarvikekäyttöä vauhditetaan miljoonan euron rahoituksella. Rahoitusta koskeva asetusluonnos on lausunnolla 15.1.2021 asti.

Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta. Ehdotettu rahoitus vastaisi tähän haasteeseen. Monia kotimaisia kalalajeja, kuten silakkaa, kilohailia, kuoretta, muikkua sekä pienikokoisia ahvenia ja särkikaloja, ei vielä hyödynnetä elintarvikkeina läheskään niin paljon kuin olisi mahdollista.

Miljoona euroa suunnattaisiin kehittämishankkeisiin, joilla yritetään saada uusia kotimaisia kalatuotteita markkinoille. Rahoituksella saataisiin liikkeelle arviolta 2–3 miljoonan euron hankkeet, jotka lisäisivät vajaasti hyödynnettyjen kalojen käyttöä noin miljoonalla kilolla.

– Kotimainen kala on voittava yhdistelmä. Lisäämällä kotimaisen kalan käyttöä poistetaan ravinteita vesistöistä, parannetaan kansanterveyttä ja samalla vahvistetaan työllisyyttä koko kalatalouden arvoketjussa. Esitetyllä rahoituksella haluamme saada kauppojen hyllyille uusia, maistuvia kalatuotteita, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Esitettyä avustusta voisivat hakea kaiken kokoiset yritykset, joilla on uusia ideoita siitä, kuinka kotimaisten kalalajien käyttöä voisi lisätä. Avustuksen määrä on enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ja yhdelle yritykselle voitaisiin myöntää avustusta enintään 200 000 euroa.

Avustuksen toteutuminen edellyttää, että Euroopan komissio hyväksyy sen valtiontukisääntöjen mukaiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt komissiolle ennakkoilmoituksen suunnitellusta avustusjärjestelmästä. Toteutuessaan avustukset tulevat haettavaksi alkuvuodesta 2021. Avustuksen myöntämisestä päättäisivät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset.

Lausunnot pyydetään jättämään viimeistään 15.1.2021 maa- ja metsätalousministeriön kirjaamoon (kirjaamo@mmm.fi).

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

neuvotteleva virkamies Timo Halonen, p. 0295 162 411, timo.halonen(at)mmm.fi

erityisasiantuntija Heta Ratasvuori, p. 0295 162 016, heta.ratasvuori(at)mmm.fi

John Nurmisen säätiö järjestää webinaarin hoitokalastuksen kaupallistamisesta 27.11. Ilmoittautuminen Roskakalasta ruokakauppojen rokkitähdeksi? -webinaariin päättyy 25.11.

 

Itämeri ja monet sisävedet kärsivät liiallisesta ravinnekuormituksesta. Kotimaisen kalan, kuten särjen, lahnan ja silakan syöminen on kustannustehokas keino kierrättää ravinteita pois vesistöistä. Kotimainen villikala tarjoaa terveellisen ja ympäristöystävällisen proteiininlähteen.

Miksi hoitokalastussaaliita kaadetaan edelleen kompostiin, vaikka särjen ja lahnan kysyntä on jo kasvanut? Miten hoitokalastus voidaan saada kaupallisesti kannattavaksi ja mitä kaupallistamisesta on jo opittu?

Ympäristöministeriön, Luonnonvarakeskuksen, maa- ja metsätalousministeriön sekä John Nurmisen Säätiön asiantuntijat kokoontuvat pohtimaan, miten saisimme vajaasti hyödynnetyn kalan vedestä ruokakauppojen hyllyille ja sieltä kuluttajien lautasille. Keskustelua fasilitoi John Nurmisen Säätiön projektipäällikkö Mikko Peltonen.

Ilmoittaudu mukaan 25.11. mennessä tästä linkistä. Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille viimeistään 26.11.

Innovaatiopäivät järjestettiin 5.-6.11.2020 hybdriditapahtumana, johon oli mahdollista osallistua paikan päällä Vantaan Flamingossa tai seuraamalla tapahtumaa verkon välityksellä. Alta löydät tapahtuman esitysten materiaalit.

Videotaltioinnit tapahtumasta löydät Pro Kalan Youtube-kanavalta.

Torstai 5.11. 

Heta Ratasvuori (MMM): Puhaltavatko uudella ohjelmakaudella uudet tuulet

Järjestöjen kommenttipuheenvuorot:

• Irja Skyten-Suominen (Suomen kalankasvattajaliitto):  Uusi ohjelmakausi… Uusia tuulia?
• Pekka Heikkilä (Elintarviketeollisuusliitto): Uusi EMKR-ohjelmakausi, kalanjalostuksen näkökulma

Vesa Karttunen (Kalatalouden keskusliitto): Vesistöissä on kalaa ja kalalla on kysyntää. Miten saadaan kalavesiä ja kalastusoikeuksia ammattikalastajille?

Alf-Håkan Romar (Nordic Trout oy.): Vesiviljelystrategian mukaan vesiviljelytuotannon kokonaismäärä Manner-Suomessa nousee vähintään 20 miljoonaan kiloon vuoteen 2022 mennessä. Miten tämä saavutetaan?

Timo Halonen (MMM): Kotimaisen kalan edistämisohjelma – miten tavoitteisiin päästään?

Jari Setälä (Luke): Miten kala-ala koronakeväästä selvisi? Mitä tästä voidaan oppia?

Yritysten kommenttipuheenvuorot koronan vaikutuksista:

• Riku Isohätälä (Hätälä oy.): Koronan vaikutukset
• Mika Jääskeläinen (Kalatukku E. Eriksson): Koronatoimenpiteet

Perjantai 6.11. 

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma: 

Markus Kankainen (Luke): Upotettavan verkkoaltaan asennus ja käyttöönotto

Janne Ropponen (Syke): Merikasvatuksen ympäristövaikutusten mallintaminen

Tapio Kiuru (Luke): Edullista kiertovesikasvatuksen konseptia etsimässä

Antti Kause (Luke): Uusi valintatyökalu: Genominen valinta tautiresistenssin parantamiseen

Tutkimuksen ja kalastuksen välinen kumppanuus

Esa Lehtonen (Luke): Liikuteltavan hyljekarkottimen kehitystyö jatkuu

Samuli Taponen (Future Missions oy): Automaattisyötöllä varustettu perkauskone pienelle kalalle

Panu Rantakokko (THL): Silakan vierasainepitoisuuksien kehitys

Petri Suuronen (Luke): Rysämallien kehittäminen ja rysäkalastuksen tehostaminen

Blue Products -innovaatio-ohjelma: 

Guy Svanbäck (Österbottens fiskarförbund): Blue Products 2.0 – missä mennään?

Anu Hopia (Turun yliopisto): Kuluttajatutkimus 2020 – miten suomalaiset haluavat syödä kalansa?

Sari Mäkinen (Luke): Kaiken takana on laadukas raaka-aine – Analyysimenetelmiä ja suunnitelmia silakalle

Jari Setälä (Luke): Tiekartta lisäarvotuotteiden kehittämiseen

Ympäristöohjelma: 

Antti Lappalainen (Luke): Kokemuksia rannikon fladojen ja kluuvien kunnostuksista

Juha-Pekka Vähä (Luvy): Virtavesikunnostuskurssilla tiedot taidoiksi!

Elina Järvelä (TEM): Tulosperusteiset rahoitusmallit

Aki Mäki-Petäys (Voimalohi Oy): Virikekasvatus tuotannossa

Elinkeinokalatalouden markkinointiohjelma

Katriina Partanen (Pro Kala ry): Kalatalouden markkinointiohjelma

ELY-keskus avaa vuoden 2021 toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden sekä ei-siirrettävän käyttöoikeuden haun ajalle 16.10. – 30.11.2020 klo 16:15 mennessä.

Kiintiönhaku

Kiintiön haku on mahdollinen vain käyttöoikeuksien haltijoille.

Sähköisesti täytettävä kiintiönhakulomake on osoitteessa: https://anon.ahtp.fi/_layouts/Lomake.ashx?LomakeID=10113 

Niille siirrettävän ja ei-siirrettävän käyttöoikeuden haltijoille, jotka eivät ole ilmoittaneet sähköpostiosoitettansa ELY-keskukselle, hakulomake lähetetään kirjeenä.

On erittäin tärkeää, että hakuaikaa noudatetaan ja että vuoden 2020 kiintiömaksu on suoritettu ajallaan.

ELY-keskus tekee vuoden 2021 kiintiöpäätökset troolikalastukseen ennen vuodenvaihdetta ja silakan rysäkalastukseen sekä lohenkalastukseen alkuvuonna 2021.

Ei-siirrettävän käyttöoikeuden ja kiintiön haku

Ei-siirrettävän käyttöoikeuden haku koskee Suomenlahden lohenkalastusta ja on mahdollinen vain ryhmän I aloitteleville kaupallisille kalastajille, joilla on merialueelle rekisteröity kalastusalus. Tätä koskevan toimijakohtaisen kalastuskiintiön  haku vuodelle 2021 tapahtuu samalla lomakkeella kuin ei-siirrettävän käyttöoikeuden haku.

Hakulomake ei-siirrettävän käyttöoikeuden ja sen perusteella myönnettävän kalastuskiintiön hakemiseen on saatavilla pyynnöstä Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.

Hakulomakkeet toimitetaan sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi tai postitse osoitteeseen: Varsinais-Suomen ELY-keskus, PL 236, 20101 Turku, 30.11.2020 klo 16:15
mennessä.

Lomakepyynnöt ja tiedustelut:
Kalastusmestari Aki Koskinen, puh. 0295 023 025 aki.koskinen@ely-keskus.fi

ELY-keskuksen päätös hakemisen määräajasta

 

Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoite on, että vuonna 2027 suomalaiset syövät kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti 2–3 kertaa viikossa. Kalan käytön kasvu lisäisi työpaikkoja ja toimeentuloa, parantaisi ihmisten terveyttä ja pienentäisi ruokavalion ilmasto- ja ympäristöjalanjälkeä. Edistämisohjelmaa voi kommentoida lausuntopalvelussa 27.11. asti.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma tavoitteena on edistää kotimaisen kalan käyttöä. Hallitusohjelman mukaan ”lisätään kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta kestävästi laatimalla kotimaisen kalan edistämisohjelma”.

Edistämisohjelman tavoitteena on, että vuonna 2027 suomalaiset söisivät ravitsemussuositusten mukaisesti viikossa keskimäärin 2,5 annosta kalaa nykyisen 1,7 annoksen sijaan ja että kulutuksen kasvu tapahtuisi pääosin kotimaiseen kalaan perustuen. Tällä hetkellä suomalaisten ostamasta kalasta alle 20 prosenttia on kotimaista.

”Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa kotimaisen kalan käyttö. Valtaosa Suomessa kulutetusta kalasta tuodaan muualta, vaikka elämme vesistöjen äärellä. Voimme lisätä kestävästi kalastetun ja kasvatetun kalan määrää ja siitä tulevia yhteiskunnallisia hyötyjä”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Ohjelman tavoitteet

Edistämisohjelman tavoitteena on toimialan kestävä kasvu ja uudistuminen. Kalan syönnin ja viennin arvon tavoiteltu lisääminen kasvattaisi kalatalouden yritysten kokonaisarvoa 70 prosenttia 1,7 miljardiin euroon ja lisäisi alan päätoimisia työpaikkoja 5000:sta 8000:een. Kalan kulutuksen kasvu edistäisi kansanterveyttä ja lisäisi laskennallisia terveyshyötyjä 1-2 miljardia euroa. Lisäksi yhden kala-annoksen lisäys pienentäisi ruokavalion hiilijalanjälkeä keskimäärin noin 5-6%.

Kotimaisen kalan käytön lisääminen edellyttää konkreettisia muutoksia niin kalan alkutuotannossa kuin teollisuudessa sekä kuluttajien kysyntää vastaavien uusien kalatuotteiden kehittämistä. Luonnonkalan kestävän käytön lisäämisessä suurimmat mahdollisuudet kohdistuvat silakkaan ja nykyisin muihin vajaasti hyödynnettyihin kaloihin, kuten kilohailiin, kuoreeseen ja särkikaloihin. Tavoitteena on silakan kotimaisen elintarvikekäytön viisinkertaistuminen ja muun kotimaisen luonnonkalan elintarvikekäytön kaksinkertaistuminen vuoteen 2027 mennessä. Kestävä kalastus on hyväksi myös vesistöille, koska se poistaa niihin jo joutuneita ravinteita ja vähentää rehevöitymistä.

Myös kotimaista kasvatettua kalaa tarvittaisiin nykyistä huomattavasti enemmän. Esimerkiksi itämerirehun käyttö ja kiertovesikasvatus mahdollistavat vesiviljelyn kestävän kasvun vaarantamatta vesistöjen hyvän tilan saavuttamista.

Toimenpiteet ja rahoitus

Ohjelmassa esitetyt toimet sisältävät esimerkiksi kotimaisen kalan käytön vauhdittamisen julkisilla hankinnoilla, yritysten kehitystoimien tukemisen korotetulla tuella ja innovaatioseteleillä, kalastuksen aloitustukijärjestelmän sekä tuen sukupolvenvaihdosten ja uusien yrittäjien alalle tulon helpottamiseksi sekä Itämerirehun määrittelyn ja sen käytön edistämisen vesiviljelyssä.

Pääosa edistämisohjelman toimenpiteistä rahoitetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahaston 2021–2027 kautta. Rahoitusta suunnataan erityisesti toimenpiteisiin, joilla pyritään kehittämään kotimaisen kalan arvoketjun kilpailukykyä ja kestävyyttä ja edistämään vajaasti hyödynnettyjen kalavarojen käyttöä.

Kotimaisen kalan edistämisohjelma on laadittu maa- ja metsätalousministeriön johdolla laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Luonnonvarakeskus on vastannut ohjelman taloudellisten ja ympäristövaikutusten mallintamisesta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kansanterveysvaikutusten arvioimisesta.

 

Lisätietoja antavat:

Kotimaisen kalan edistämisohjelma kokonaisuutena:
15.−16.10.2020 kalatalousneuvos Risto Lampinen (+3582951 62458), risto.lampinen@mmm.fi
19.10.−27.11.2020 neuvotteleva virkamies Timo Halonen (+3582951 62411), timo.halonen@mmm.fi

Ohjelman taloudelliset ja ympäristövaikutukset:
Jari Setälä, Luonnonvarakeskus
jari.setala@luke.fi
+358295327682

Ohjelman kansanterveysvaikutukset:
Jouni Tuomisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
jouni.tuomisto@thl.fi
+358295246305

 

Lausuntopyyntö lausuntopalvelu.fi-sivulla

Valtioneuvosto hyväksyi kalatalouden väliaikaista koronatukea koskevan asetusmuutoksen 1.10.2020 ja se tuli voimaan 5.10.2020. Muutosten tavoitteena on yhtenäistää kalatalouden yrityksille myönnettävien korona-avustusten ehtoja yritysten yleisen kustannustuen kanssa. Uusien avustusehtojen mukainen hakumenettely avataan 14.10.2020. 

Kalatalouden väliaikaista koronatukea yhtenäistettiin yritysten yleisen kustannustuen kanssa 5.10.2020 voimaan tulleella valtioneuvoston asetuksen muutoksella (680/2020). Muutoksen taustalla on eduskunnan kustannustukilain yhteydessä antama lausuma, jonka mukaan kalatalousalalle tulee valmistella kustannustukea täydentävä tuki.

Keskeiset muutokset ovat seuraavat:

• Avustuksen vähimmäis- ja enimmäismääriä muutettiin niin, että ne ovat jatkossa 2 000 – 120 000 euroa aiemman 3 000 – 10 000 euron sijaan.
• Tukiprosentti laski 80 prosentista 70 prosenttiin.
• Kalan jalostuksen ja kalakaupan yritysten osalta avustuksen määrä perustuu jatkossa vastaavaan laskukaavaan ja vertailuajankohdan liikevaihtoon kuin yleisessä kustannustuessa. Avustettava ajanjakso on huhti-toukokuu 2020. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijan vertailuajankohdan (maalis-kesäkuu 2019) liikevaihto on ollut vähintään 20 000 euroa.
• Alkutuotannossa eli kalastuksessa ja vesiviljelyssä laskukaavaa ei sovelleta, vaan avustus perustuu edelleen ELY-keskuksen arvioon taloudellisesta sopeuttamistarpeesta hakijan esittämän selvityksen pohjalta. Avustettava ajanjakso voi edelleen olla enintään kuuden kuukauden mittainen ja sijoittua aikavälille 19.3.2020−31.12.2020.

Yritykset, jotka ovat hakeneet avustusta ja saaneet päätöksen vanhojen avustusehtojen nojalla, voivat halutessaan jättää uuden hakemuksen. Aiemmin saatu avustus otetaan huomioon uuden hakemuksen käsittelyssä. Jos yritys on jättänyt hakemuksen aiemmin kuin 5.10.2020 eli ennen asetusmuutoksen voimaantuloa, mutta se ei ole vielä saanut päätöstä, hakemus käsitellään vanhojen avustusehtojen mukaisesti. Yritys voi tällöin halutessaan perua vanhan hakemuksen ja hakea avustusta uusien ehtojen mukaisesti.

Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut avustuksen hakemiseen käytettävät hakulomakkeet ja -ohjeet. Tukea haetaan ELY-keskuksesta. Hakulomakkeen pääsee täyttämään haun avauduttua KEHA-keskuksen sivuilta. Vahvistetut ohjeet ja lomakkeet löydät alta, ja niitä voi hyödyntää hakemuksen valmistelussa jo ennen haun avautumista.

Alkutuotannon uusi hakulomake

Kalanjalostuksen ja kalakaupan uusi hakulomake

Alkutuotannon uusi hakuohje

Kalanjalostuksen ja kalakaupan uusi hakuohje

Tietoa tuen hakemisesta KEHA-keskuksen sivuilla: https://www.keha-keskus.fi/poikkeusrahoitus/kalatalouden-kriisituen-maksatus/