Kuukausi: toukokuu 2020
Kalastustuotteiden jäljitettävyyden valvontaa tehostetaan
Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jäljitettävyyden valvontaa tehostetaan kesäkuusta 2020 alkaen. Merestä kalastettujen ja meressä viljeltyjen kalastustuote-erien on oltava jäljitettävissä ketjun jokaisen toimijan osalta, alkutuottajasta lähtien kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa aina vähittäismyyntiin saakka.
Kuluttajille annettava tiedot myös sisävesikalastuksen tuotteista
Kalastus- ja vesiviljelytuotteita saa myydä loppukuluttajalle tai suurtaloudelle ainoastaan, jos asianmukaisesti ilmoitetaan lajin hyväksytty kauppanimi ja tieteellinen nimi, tuotantomenetelmä, alue, jolla tuote on pyydetty tai viljelty, kalastuksessa käytetty pyydystyyppi, onko tuote sulatettu sekä vähimmäissäilyvyysaika. Tämä vaatimus koskee muista jäljitettävyysvaatimuksista poiketen myös sisävesikalastuksesta saatuja tuotteita.
Laiminlyönnistä rikkomusmaksu
Ruokavirasto määrää jäljitettävyyssääntöjen, joihin sisältyy myös kuluttajille kyseisistä tuotteista annettava informaatio, noudattamisen laiminlyönnistä 100─10 000 euron suuruisen hallinnollisen rikkomusmaksun yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain 1188/2014 49 § ja 50 §:n mukaisesti.
Ruokavirasto järjestää loppukesästä perehdytyksen toimijoille ja sidosryhmille. Tarkemmat tiedot koulutuksesta ilmoitetaan myöhemmin.
Ruokaviraston alkuperäiseen tiedote, josta löytyy lisätietoja ja yhteyshenkilöt.
Kalatalousalueille vuosi lisäaikaa uusien käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatimiseen – suunnitelmien yhtenä tarkoituksena kaupallisen kalastuksen toimintaedellytysten parantaminen
Vuonna 2016 voimaan tulleen kalastuslain myötä perustettujen kalatalousalueiden tulee laatia alueitaan koskevat käyttö- ja hoitosuunnitelmat vuoden 2021 loppuun mennessä. Alun perin suunnitelmien laatimisaikaa on ollut vuoden 2020 loppuun, mutta koronatilanteen vuoksi kalatalousalueet saavat vuoden lisäaikaa suunnitelmien tekemiseen.
Viime vuonna Kalatalouden ympäristöohjelmassa tuotettiin paljon hyödyllistä materiaalia kalatalousalueiden uusien käyttö- ja hoitosuunnitelmien tekemisen tueksi. Suunnitelmien on tarkoitus parantaa muun muassa kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä. Innovaatio-ohjelmissa, erityisesti kumppanuusohjelmassa, tehdään töitä kalastuksen jatkuvuuden turvaamisen kanssa.
Kalastuslaki uudistui vuonna 2016, ja lain yhtenä tavoitteena on kaupallisen kalastuksen edellytysten turvaaminen.
– Kalastuslaki velvoittaa kalatalousalueet määrittelemään käyttö- ja hoitosuunnitelmiin kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet ja niille soveltuvat pyydykset, huomioiden alueen kalalajiston ja kestävän käytön. Menettelyn tarkoitus on ensisijaisesti kannustaa vesialueiden omistajia vuokraamaan vesiään kaupallisen kalastuksen käyttöön, kalatalouden ympäristöohjelmassa mukana oleva erikoistutkija Antti Lappalainen Lukesta kertoo.
Esimerkkisuunnitelmassa kuvattu keinoja muun muassa kaupallisen kalastuksen turvaamiseksi
Ympäristöohjelmassa valmistui viime vuonna tärkeitä apuvälineitä uusien käyttö- ja hoitosuunnitelmien tekemisen tueksi. Näitä ovat esimerkiksi raportit Ehdotus Porvoon-Sipoon kalatalousalueen merialueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi, Paikkatiedon käyttö KHS-työssä – esimerkkinä Porvoon-Sipoon merialue sekä Aluesuunnittelua kalatalousalueilla: Päijänteen kalatalousalueet.
Kalatalousalueiden on tarkoitus määrittää käyttö- ja hoitosuunnitelmissaan myös tavoitteita suunnittelukaudelle, jonka pituus on enintään 10 vuotta. Kalatalousalueet voivat tarpeen mukaan päivittää käyttö- ja hoitosuunnitelmia myös suunnittelukauden aikana ja tekevät erikseen vuosittaiset toimintasuunnitelmat.
– Uskon, että useimmilla kalatalousalueilla yhtenä tavoitteena on elinvoimainen kaupallinen kalastus. Keinot tavoitteen saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi vaihtelevat varmasti paljon kalatalousalueittain, Lappalainen sanoo.
Ehdotuksessa Porvoon-Sipoon kalatalousalueen merialueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi on kuvattu kaupallisen kalastuksen nykytila ja suunnittelukauden tavoitteet mittareineen. Kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvien alueiden määrittämisen lisäksi suunnitelmaluonnokseen on kirjattu kaksi keinoa, jotka edistäisivät kaupallisen kalastuksen toimintamahdollisuuksia ja tavoitteiden toteutumista alueella. Toinen näistä keinoista on yhteistyön lisääminen metsästäjien ja vesialueiden omistajien välillä hyljeongelman vähentämiseksi.
– Tutkimuksen ja kalastajien välisessä kumppanuusohjelmassa hyljeongelman ratkaisemiseksi testataan muun muassa karkoitinratkaisuja rysä- ja verkkokalastuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, ohjelman koordinaattori ja johtava tutkija Ari Leskelä Lukesta kertoo.
Toinen suunnitelmaluonnokseen kirjatuista keinoista on kahden vajaakäytössä olevan kalasataman käyttöoikeuksien laajentaminen ja asiasta tiedottaminen.
– Näiden lisäksi suunnitelmassa on kuvattu myös kalakantojen tilan parantamiseen tähtääviä toimia, jotka osaltaan tukisivat kaupallista kalastusta. Eri alueilta löytyy varmasti lisää ja erilaisia esimerkkejä kaupallisen kalastuksen edellytyksiä tukevista toimista kuten lisääntymisalueiden kunnostukset, joiden toteutumista kalatalousalueet voivat edistää, Lappalainen sanoo.
Lisätietoja:
Kalatalouden ympäristöohjelma:
Erikoistutkija Antti Lappalainen, Luonnonvarakeskus, antti.lappalainen(at)luke.fi, puh. 029 532 7222
Tutkija Sanna Kuningas, Luonnonvarakeskus, sanna.kuningas(at)luke.fi, puh. 029 532 6026
Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuusohjelma:
Tutkija Tapio Keskinen, Luonnonvarakeskus, tapio.keskinen(at)luke.fi, puh. 029 532 7664
Johtava tutkija Ari Leskelä, Luonnonvarakeskus, ari.leskela(at)luke.fi, puh. 029 532 7404
Uutinen myös luke.fi:ssä
Silakkaa ja kilohailia voi jatkossa troolata yhdellä kiintiöalueella kalastusmatkaa kohden
Silakan ja kilohailin troolausta rajoittavan uuden asetuksen tarkoituksena on parantaa kanta-arvioiden luotettavuutta ja oikeankokoisten kalastuskiintiöiden vahvistamista. Asetus tuli voimaan 22.5.2020.
Voimaan tulleella asetuksella rajoitetaan silakan ja kilohailin kalastusta troolipyydyksillä yhteen silakan kiintiöalueeseen kalastusmatkaa kohden.
Lisäksi rajoitetaan saalista mukanaan pitävien kalastusalusten uudet kalastusmatkat siihen kiintiöalueeseen, josta niiden ruumassa jo oleva saalis on peräisin.
Asetuksen tarkoituksena on lisätä kalastusviranomaisten mahdollisuuksia valvontaan, mikä parantaa saalistilastojen luotettavuutta.
– Saalistiedot muodostavat tärkeän perusteen kalakantojen arviointityölle, joten on tärkeää, että tiedot troolikalastuksessa saaduista silakan ja kilohailin saaliista ovat mahdollisimman oikeita, sanoo neuvotteleva virkamies Orian Bondestam maa- ja metsätalousministeriöstä.
Saalistietojen virheellisyydet voivat johtaa silakka- tai kilohailikannan yli- tai aliarvioimiseen. Tämä vaikeuttaa kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:n arviointityötä ja voi johtaa kalastuskiintiöiden vahvistamiseen joko liian pieninä tai suurina ja siten vaarantaa kalastuksen kestävyyden.
ICES suosittaa vuosittain silakan kalastuskiintiöt Pohjanlahden sekä Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan kiintiöalueille. Kilohailille on vain yksi koko Itämeren kattava kiintiöalue. Kiintiöalueet perustuvat ICES:n soveltamiin silakka- ja kilohailikantojen arviointialueisiin.
Lisätiedot:
Neuvotteleva virkamies Orian Bondenstam, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295162494, etunimi.sukunimi@mmm.fi.
Jalat maassa -podcastin uusin jakso kertoo kalankasvatuksesta
Kalankasvatus on ympäristönäkökulmasta mainettaan parempi: Suomessa kalankasvatus on ainoa Itämereen vaikuttava toimiala, joka on onnistunut saavuttamaan vesiensuojelun tavoiteohjelman asettamat päästötavoitteet. Esimerkiksi kalojen Itämerirehuruokinnan avulla kaupallinen kalankasvatus itse asiassa nostaa Itämerestä fosforia enemmän pois kuin mitä se tuottaa.
Alalla on hyvää kasvupotentiaalia ja kysyntää pyritään lisäämään esimerkiksi parantamalla kalan kulutuksen kotimaisuusastetta ja edistämällä terveellisen ja ympäristöystävällisen kalaisan ruokavalion suosiota.
Blogi: Kalatalousryhmät auttavat paikallisia yrittäjiä myös kriisiajan tukiasioissa
Euroopan kalastusalueiden verkosto FARNET on pandemiakriisin aikana etsintäkuuluttanut hyviä käytäntöjä paikallisten yritysten tukemiseen konkurssiaallon välttämiseksi. Suomen esimerkkinä on esitelty Salpausselän Kalan ja Sisä-Suomen kalatalousryhmän yhteistyötä.
Lahtelaisen Salpausselän Kalan kymmenestä työntekijästä puolet on lomautettuna pandemian aiheuttaman markkinahäiriön johdosta. Kotimaista ja tuontikalaa jalostava, monena vuonna palkittu kasvuyritys on jo ehtinyt kokeilla monta konstia kriisistä selviytymiseen.
– Olemme kehitelleet tilanteeseen sopivia uusia tuotteita, kuten lämmitettävän lohilaatikon market- ja kauppahallimyyntiin sekä take away -tuotteita yhdessä ravintoloiden kanssa, kertoo yrittäjä Ari Seppälä. – Yhdessä kauppojen kanssa olemme myös lanseeranneet erilaisia kampanjoita kuluttajien mielenkiinnon herättämiseksi – iso kiitos tästä mm. Osuuskauppa Hämeenmaan suuntaan. Lahden kaupungin vilkkaimmalla alueella Lanunaukiolla järjestimme kalojen loimutusta, joka myös paransi myyntiä.
Kriisitilanteessa toimivien kumppaniverkostojen rooli korostuu. Kuten maamme hallitus on todennut, yhtäkään normaaliolojen kannattavaa yritystä ei saa väliaikaisen markkinahäiriön vuoksi päästää konkurssiin.
– Sisä-Suomen kalatalousryhmä on Salpausselän Kalalle tuttu kumppani, sillä olemme aikaisemmin toimineet heidän apunaan investointitukihakemusten laadinnassa ELY-keskukselle, toteaa kalatalousaktivaattori Janne Ruokolainen. – Samalla on ideoitu muutakin liiketoiminnan ja koko tuotantoketjun kehittämistä. Suomessa kalatalousryhmät ovat koronakriisin aikana ottaneet vahvan roolin alan yritysten tukemisessa. Tämä tarkoittaa paitsi ihan henkistä tukea, myös konkreettista neuvontaa tukien hakemisessa. Jälkimmäinen rooli korostuu nyt entisestään, kun MMM on avannut myös varsinaisten kriisitukien haun.
Kriisistä huolimatta Salpausselän Kalassa katsotaan tulevaisuuteen. Vaikka sopeuttamistoimet ovat kipeitä, niillä on saatu yritys sellaiseen kuntoon, ettei se kovin pian ole konkurssivaarassa. Tässä toki kriisituet tulisivat enemmän kuin tarpeeseen.
– Sisä-Suomen kalatalousryhmästä on luvattu apua kriisitukihakemusten laadintaan, mikä on kullanarvoista, sillä henkilöstön ollessa lomautettuna yrittäjän päivät venyvät ympäripyöreiksi, toteaa Ari Seppälä. – Mielessä pyörivät jo koronan jälkeisetkin laajennussuunnitelmat, joita suunnittelemme yhdessä aktivaattori Janne Ruokolaisen kanssa. Puheissa on ollut myös kiertotalouteen liittyvä kehittämishanke jalostustoiminnassa syntyvän biojätteen ja pakkausjätteen hyödyntämiseksi.
Suomessa on kymmenen paikallista kalatalousryhmää, jotka toteuttavat kehittämisstrategioitaan yhteisölähtöisesti. Toimeenpanoa rahoittavat Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, maa- ja metsätalousministeriö, kunnat sekä yksityiset ja julkiset hankehakijat. EU:n alueella kalatalousryhmiä on yhteensä 350.
Petri Rinne, FARNET Geographic Expert
Kalatalouden kansalliset kriisituet haettavissa 18.5.2020 alkaen
Kalatalousalan kansallinen tukirahoitus koronavirusepidemiasta kärsiville yrityksille on hyväksytty. Yritykset voivat saada avustusta 3 000 – 10 000 euroa. Avustusta voivat hakea kalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen ja kalakaupan yritykset, joiden taloudellinen tilanne on heikentynyt epidemian vuoksi. Avustusta voidaan myöntää yritystoiminnan jatkumisen kannalta välttämättömiin menoihin, kuten palkka- ja vuokrakuluihin.
Valtioneuvosto on tänään 14.5. hyväksynyt asetuksen, jolla säädetään kalatalouden väliaikaisten kriisitukien myöntämisestä. 10 miljoonan euron lisäraha elinkeinokalatalouden kehittämiseen koronakriisitilanteessa myönnettiin valtion toisessa lisätalousarviossa. Avustusten haku alkaa maanantaina 18.5. Tuen myöntäminen on keskitetty Varsinais-Suomen, Pohjois-Savon ja Lapin ELY-keskuksiin.
Avustusta voivat hakea kalatalousalan yritykset, joiden taloudellinen tilanne on heikentynyt koronavirusepidemian vuoksi. Avustusta voi käyttää yritystoiminnan jatkumisen kannalta välttämättömiin menoihin, kuten palkka- ja vuokrakuluihin. Yksityisyrittäjien toimeentulon edellytykset voivat olla avustuksen myöntöperuste, mikäli yrittäjä ei ole oikeutettu yrittäjien väliaikaiseen työttömyyskorvaukseen. Tukea voidaan myöntää vain sellaisille yrityksille, joilla on ollut edellytykset kannattavaan liiketoimintaan ennen koronakriisin alkua. ELY-keskukset päättävät avustuksen myöntämisestä tapauskohtaisesti.
Avustus voi olla suuruudeltaan 3 000 – 10 000 euroa, ja se voi kattaa korkeintaan 80 prosenttia ELY-keskuksen arvioimasta yrityksen välttämättömästä taloudellisesta sopeutumistarpeesta. Avustusjärjestelmä on väliaikainen, ja se on voimassa tämän vuoden loppuun asti. Avustusta voidaan myöntää kaikille kalatalouden yrityksille aina elinkeinoharjoittajista suuryrityksiin.
Avustuksen yrityskohtaista enimmäismäärää laskettiin 10 000 euroon alkuperäisestä 120 000 eurosta, koska hallitus valmistelee parhaillaan yrityksille jaettavaa kustannustukea, joka kattaisi laajasti eri toimialat. Maataloudelle ja kalataloudelle nyt myönnettävien avustusten enimmäismäärä on siten yhdenmukaistettu muiden tällä hetkellä käytössä olevien, työ- ja elinkeinoministeriön myöntämien suorien avustusten kanssa. Nyt hyväksytyn tuen myötä kalatalouden yritykset saadaan korona-avustusten piiriin, sillä ne ovat jääneet aiempien tukien ulkopuolelle. Kalatalouden yritysten tukien enimmäismäärää tarkistetaan hallituksen tulevien yritystukia koskevien linjausten mukaisesti.
Ohjeet ja lomakkeet tuen hakemiseen löytyvät täältä.
Kalatalouden innovaatio-ohjelmien väliraportit on julkaistu
Vuonna 2017 käynnistyneiden kalatalouden innovaatio-ohjelmien väliraportit on julkaistu. Väliraporteissa on koottu yhteen ohjelmien ensimmäisen kolmivuotiskauden toiminta. Innovaatio-ohjelmia on kaikkiaan viisi: vesiviljelyn innovaatio-ohjelma, kalatalouden ympäristöohjelma, tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuusohjelma, kalastuksen innovaatio-ohjelma ja kalatalouden markkinointiohjelma.
Maa- ja metsätalousministeriön sekä ELY-keskusten käynnistämissä kalatalouden innovaatio-ohjelmissa keskitytään suomalaisen kalatalouden uudistamiseen ja toimintaedellytysten vahvistamiseen. Ohjelmat ovat Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittamia. Ohjelmia koordinoivat Luonnonvarakeskus (Luke), Aktion Österbotten ja Pro Kala. Ohjelmarahoitus jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisestä vaiheesta teetettiin keväällä 2019 ulkopuolinen väliarviointi, jonka perusteella kaikki ohjelmat saivat jatkorahoituksen toiseen vaiheeseen. Toisen vaiheen rahoittamisen ehtona oli ensimmäisen vaiheen tuloksellinen toteuttaminen. Vaikuttavuuden varmistamiseksi ohjelmien toimintaa arvioidaan jatkuvasti.
Väliraportit:
Vesiviljelyn innovaatio-ohjelman väliraportti
Kalatalouden ympäristöohjelman väliraportti
Tutkimuksen ja kalastajien välisen kumppanuusohjelman väliraportti
Blue Productsin väliraportti
Markkinointiohjelman väliraportti
Lisätietoa väliraporteista:
Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma:
Johtava tutkija Jouni Vielma, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 029 532 7522
Kalatalouden ympäristöohjelma:
Erikoistutkija Pauliina Louhi, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 029 532 2189
Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuusohjelma (Tukala):
Johtava tutkija Ari Leskelä, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 029 532 7404
Kotimaisesta kalasta saatavan arvon lisääminen ja uudet lisäarvotuotteet (Blue Products):
Erikoisasiantuntija Guy Svanbäck, Österbottens Fiskarförbund, guy.svanback(at)fishpoint.net, p. 050 086 0566
Markkinointiohjelma:
Toiminnanjohtaja Katriina Partanen, Pro Kala ry, etunimi.sukunimi@prokala.fi, p. 040 082 7277
Kaupalliselle kalastukselle ja kalankasvatukselle avustus vahinkoja aiheuttavien harmaahyljeurosten poistamiskuluihin – haku alkaa 8.5.2020
Varsinais-Suomen ELY-keskus avaa avustushaun kaupalliselle kalastukselle ja kalankasvatukselle rannikolla vahinkoja aiheuttavien halliurosten poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Haku alkaa 8.5.2020.
Avustusta voidaan myöntää huhtikuun 8. päivästä 2020 vuoden 2023 loppuun. Avustuksen haku on jatkuva ja vuosittain sitä voidaan myöntää enintään 400 kpl poistetun halliuroksen käsittelemiseksi. Avustuksen myöntämisestä ja käytöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella 184/2020.
Avustusta voidaan myöntää:
- kalankasvatusta harjoittavalle yritykselle
- ryhmään 1 kuuluvalle kaupalliselle kalastajalle
- ryhmään 2 kuuluvalle kaupalliselle kalastajalle, jonka itse pyytämän kalan tai siitä jalostettujen kalastustuotteiden myynnistä kolmen viimeksi kuluneen tilikauden aikana kertyneen liikevaihdon keskiarvo ylittää 3 000 euroa
Avustusta myönnetään sellaisten halliurosten poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin, jotka ovat aiheuttaneet vahinkoa kalastus- tai kalankasvatustoiminnalle ja jotka siksi poistetaan kalanpyydyksestä, kalankasvatuslaitokselta tai niiden välittömästä läheisyydestä.
Tarkemmat tiedot avustuksesta ja sen hakemisesta löydät ELY-keskuksen sivuilta.
Kalaa riittää ruokapöytiin myös koronakriisissä
Koronakriisi näkyy Suomen kalataloudessa muun muassa kalan hinnan laskuna ja kalastajien myyntiväylien vähenemisenä.
Kalan kokonaistarjonnassa ei ole alkuvuonna tapahtunut suuria muutoksia, vaikka jakeluketjut ovat nopeasti muuttuneet. Kalan tuonti jatkuu lähes normaaliin tapaan, ja kasvatettua kalaa on tarjolla.
Koronakriisi on kuitenkin supistanut kotimaan kalan tuotannolle tärkeitä markkinakanavia, minkä vuoksi on tärkeää miettiä entistä paremmin kalan omavaraisuuden lisäämistä ja huoltovarmuuden turvaamista.
– Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa tietoa kriisin vaikutuksista kalatalouden toimialaa tukevien päätösten perustaksi. Kriisistä saadut kokemukset ja opit kerätään talteen ja niiden perusteella pyritään rakentamaan entistä paremmat edellytykset sopeutua tulevaisuuden kriisitilanteisiin, Luken erikoistutkija Jari Setälä sanoo.
Uusia jakeluteitä ja markkinointikanavia otetaan käyttöön
Koronaviruksen vaikutukset vaihtelevat yrityksittäin. Kalan myynti ravintoloiden ja palvelutiskien kautta on vähentynyt, mutta pakattujen tuotteiden myynti on kasvanut. Suurimmassa pulassa ovat toimijat, jotka ovat erikoistuneet räätälöimään tuotteensa ravintola- ja matkailualan asiakkaille. Joustavimpia ovat yritykset, jotka ovat rakentaneet tuotantonsa monipuolisesti useiden markkinoiden varaan.
– Tavallisesti iso osa luonnonkalasta päätyy kuluttajille ravintoloiden ja kaupan palvelutiskien kautta. Koronaepidemian torjunnan vuoksi ravintolat on suljettu ja myös osa palvelutiskeistä on kiinni, mikä on vienyt markkinoita erityisesti kalastajilta, Setälä sanoo.
Perinteisten jakelukanavien takellellessa monet kalastajat keskittyvät suoramyyntiin ja markkinoivat tuotteitaan sosiaalisessa mediassa, kun kalamarkkinatapahtumiakin on peruttu. Kalaa myös pakastetaan ja pakataan kuluttajapakkauksiin.
– Kalatukkujen kannattaisi olla nyt valppaana ja panostaa tilanteeseen sopiviin tuotteisiin ruoan verkkokaupan ja kotiinkuljetusten kasvaessa. Kuluttajille voitaisiin esimerkiksi tarjota marketeissa pakastettuja kuluttajapakattuja kuhafileitä. Nopeasti tuoreena pakastettu kuhafilee on huippulaatuista ja maistuu varmasti, kunhan sitä vain opitaan käyttämään, merimaskulainen kalastaja Olavi Sahlsten sanoo.
Sääntelyn muutokset voisivat helpottaa kalankasvattajia hintapaineissa
Kalan hinta määrittyy pitkälti lohen maailmanmarkkinahinnan mukaan, sillä Norjasta tuotu lohi on Suomen kalamarkkinoiden päätuote. Kalan hinta on laskussa.
– Norjan lohen päämarkkinat ovat Euroopassa, jossa koronaepidemiaan liittyvät rajoitukset ovat sekoittaneet markkinoita. Lentorahdit ovat lähes poikki USA:han, ja Aasian markkinat ovat vasta pikkuhiljaa elpymässä. Norjalaisilla on paljon kalaa altaissa, ja lohta on tällä hetkellä paljon tarjolla, minkä vuoksi hinnat ovat laskeneet. Norjasta tuodun lohen hinta vaikuttaa meillä kasvatetun kalan ja luonnonkalan hintoihin, Luken tutkija Kaija Saarni kertoo.
Lohen hinnan oletetaan pysyvän viime vuosien hintatasoa alemmalla tasolla vielä syksyyn asti, mutta hintakehitystä on hyvin vaikea ennustaa.
– Jo tällä hetkellä lohen toiseksi tärkeimmässä tuottajamaassa Chilessä on lohen jalostuslaitoksia tautikaranteenissa ja osa laitoksista on menettänyt kaloja myrkyllisten leväkukintojen vuoksi. Tällaiset asiat vähentävät lohen kokonaistarjontaa, mikä voi vaikuttaa hintoihin. Lentoliikenteen vapautuminen voisi myös saada hinnat nopeasti nousuun, Saarni sanoo.
Lohen hinta vaikuttaa erityisesti kotimaisen kirjolohen kasvattajien tuloihin. Päämyyntikausi on syksyllä, ja syksyn hinta ratkaisee kasvattajan tuloksen. Esimerkiksi kasvatuksen sääntelyn muutoksilla olisi toimialaa helpottava vaikutus.
– Isoissa tuottajamaissa kaavaillaan tilanteen vuoksi joustavuutta kalankasvatuslupiin. Silloin kalaa ei tarvitsisi lupaehtojen ylittämisen pelossa myydä hallitsemattomasti, vaan kalaa voidaan silloin tarjota kysynnän mukaan ja välttyä hintaromahduksilta. Tätä tilapäismenettelyä pitäisi Suomessakin pohtia, sanoo johtava tutkija ja vesiviljelyn innovaatio-ohjelman koordinaattori Jouni Vielma Lukesta.
Lisätietoa:
Erikoistutkija Jari Setälä, Luonnonvarakeskus, jari.setala(at)luke.fi, puh. 029 532 7682
Tutkija Kaija Saarni, Luonnonvarakeskus, kaija.saarni(at)luke.fi, puh. 029 532 7683
Tutkimuspäällikkö ja vesiviljelyn innovaatio-ohjelman koordinaattori Jouni Vielma, Luonnonvarakeskus, jouni.vielma(at)luke.fi, puh. 029 532 7522
Uutinen myös luke.fi:ssä
Ennakkomaksut nyt mahdollisia myös investointihankkeissa
Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta on nyt mahdollista maksaa ennakkomaksuja myös investointihankkeissa, jos hanke liittyy koronavirusepidemiaan sopeutumiseen. Eduskunta on hyväksynyt asiaa koskevan lakimuutoksen ja se tulee voimaan 4.5.2020.
Ennakkomaksua voidaan maksaa investointihankkeissa samoin periaattein kuin kehittämishankkeissa, joissa ennakkomaksut mahdollistettiin koronatilanteen vuoksi jo aiemmin.
Lue lisää ennakkomaksujen hakemisesta täältä: Ohje ennakkomaksuista, tukitasojen korottamisesta ja satamista