Kalatalouden innovaatio-ohjelmien väliraportit on julkaistu

Vuonna 2017 käynnistyneiden kalatalouden innovaatio-ohjelmien väliraportit on julkaistu. Väliraporteissa on koottu yhteen ohjelmien ensimmäisen kolmivuotiskauden toiminta. Innovaatio-ohjelmia on kaikkiaan viisi: vesiviljelyn innovaatio-ohjelma, kalatalouden ympäristöohjelma, tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuusohjelma, kalastuksen innovaatio-ohjelma ja kalatalouden markkinointiohjelma.

Maa- ja metsätalousministeriön sekä ELY-keskusten käynnistämissä kalatalouden innovaatio-ohjelmissa keskitytään suomalaisen kalatalouden uudistamiseen ja toimintaedellytysten vahvistamiseen. Ohjelmat ovat Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittamia. Ohjelmia koordinoivat Luonnonvarakeskus (Luke), Aktion Österbotten ja Pro Kala. Ohjelmarahoitus jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisestä vaiheesta teetettiin keväällä 2019 ulkopuolinen väliarviointi, jonka perusteella kaikki ohjelmat saivat jatkorahoituksen toiseen vaiheeseen. Toisen vaiheen rahoittamisen ehtona oli ensimmäisen vaiheen tuloksellinen toteuttaminen. Vaikuttavuuden varmistamiseksi ohjelmien toimintaa arvioidaan jatkuvasti.

Väliraportit:

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelman väliraportti
Kalatalouden ympäristöohjelman väliraportti
Tutkimuksen ja kalastajien välisen kumppanuusohjelman väliraportti
Blue Productsin väliraportti
Markkinointiohjelman väliraportti

Lisätietoa väliraporteista:

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma:
Johtava tutkija Jouni Vielma, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 029 532 7522

Kalatalouden ympäristöohjelma:
Erikoistutkija Pauliina Louhi, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 029 532 2189

Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuusohjelma (Tukala):
Johtava tutkija Ari Leskelä, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 029 532 7404

Kotimaisesta kalasta saatavan arvon lisääminen ja uudet lisäarvotuotteet (Blue Products):
Erikoisasiantuntija Guy Svanbäck, Österbottens Fiskarförbund, guy.svanback(at)fishpoint.net, p. 050 086 0566

Markkinointiohjelma:
Toiminnanjohtaja Katriina Partanen, Pro Kala ry, etunimi.sukunimi@prokala.fi, p. 040 082 7277

Kaupalliselle kalastukselle ja kalankasvatukselle avustus vahinkoja aiheuttavien harmaahyljeurosten poistamiskuluihin – haku alkaa 8.5.2020

Varsinais-Suomen ELY-keskus avaa avustushaun kaupalliselle kalastukselle ja kalankasvatukselle rannikolla vahinkoja aiheuttavien halliurosten poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Haku alkaa 8.5.2020.

Avustusta voidaan myöntää huhtikuun 8. päivästä 2020 vuoden 2023 loppuun. Avustuksen haku on jatkuva ja vuosittain sitä voidaan myöntää enintään 400 kpl poistetun halliuroksen käsittelemiseksi. Avustuksen myöntämisestä ja käytöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella 184/2020.

Avustusta voidaan myöntää:

  • kalankasvatusta harjoittavalle yritykselle
  • ryhmään 1 kuuluvalle kaupalliselle kalastajalle
  • ryhmään 2 kuuluvalle kaupalliselle kalastajalle, jonka itse pyytämän kalan tai siitä jalostettujen kalastustuotteiden myynnistä kolmen viimeksi kuluneen tilikauden aikana kertyneen liikevaihdon keskiarvo ylittää 3 000 euroa

Avustusta myönnetään sellaisten halliurosten poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin, jotka ovat aiheuttaneet vahinkoa kalastus- tai kalankasvatustoiminnalle ja jotka siksi poistetaan kalanpyydyksestä, kalankasvatuslaitokselta tai niiden välittömästä läheisyydestä.

Tarkemmat tiedot avustuksesta ja sen hakemisesta löydät ELY-keskuksen sivuilta.

Kalaa riittää ruokapöytiin myös koronakriisissä

Koronakriisi näkyy Suomen kalataloudessa muun muassa kalan hinnan laskuna ja kalastajien myyntiväylien vähenemisenä.

Kalan kokonaistarjonnassa ei ole alkuvuonna tapahtunut suuria muutoksia, vaikka jakeluketjut ovat nopeasti muuttuneet. Kalan tuonti jatkuu lähes normaaliin tapaan, ja kasvatettua kalaa on tarjolla.

Koronakriisi on kuitenkin supistanut kotimaan kalan tuotannolle tärkeitä markkinakanavia, minkä vuoksi on tärkeää miettiä entistä paremmin kalan omavaraisuuden lisäämistä ja huoltovarmuuden turvaamista.

– Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa tietoa kriisin vaikutuksista kalatalouden toimialaa tukevien päätösten perustaksi. Kriisistä saadut kokemukset ja opit kerätään talteen ja niiden perusteella pyritään rakentamaan entistä paremmat edellytykset sopeutua tulevaisuuden kriisitilanteisiin, Luken erikoistutkija Jari Setälä sanoo.

Uusia jakeluteitä ja markkinointikanavia otetaan käyttöön

Koronaviruksen vaikutukset vaihtelevat yrityksittäin. Kalan myynti ravintoloiden ja palvelutiskien kautta on vähentynyt, mutta pakattujen tuotteiden myynti on kasvanut. Suurimmassa pulassa ovat toimijat, jotka ovat erikoistuneet räätälöimään tuotteensa ravintola- ja matkailualan asiakkaille. Joustavimpia ovat yritykset, jotka ovat rakentaneet tuotantonsa monipuolisesti useiden markkinoiden varaan.

– Tavallisesti iso osa luonnonkalasta päätyy kuluttajille ravintoloiden ja kaupan palvelutiskien kautta. Koronaepidemian torjunnan vuoksi ravintolat on suljettu ja myös osa palvelutiskeistä on kiinni, mikä on vienyt markkinoita erityisesti kalastajilta, Setälä sanoo.

Perinteisten jakelukanavien takellellessa monet kalastajat keskittyvät suoramyyntiin ja markkinoivat tuotteitaan sosiaalisessa mediassa, kun kalamarkkinatapahtumiakin on peruttu. Kalaa myös pakastetaan ja pakataan kuluttajapakkauksiin.

– Kalatukkujen kannattaisi olla nyt valppaana ja panostaa tilanteeseen sopiviin tuotteisiin ruoan verkkokaupan ja kotiinkuljetusten kasvaessa. Kuluttajille voitaisiin esimerkiksi tarjota marketeissa pakastettuja kuluttajapakattuja kuhafileitä. Nopeasti tuoreena pakastettu kuhafilee on huippulaatuista ja maistuu varmasti, kunhan sitä vain opitaan käyttämään, merimaskulainen kalastaja Olavi Sahlsten sanoo.

Sääntelyn muutokset voisivat helpottaa kalankasvattajia hintapaineissa

Kalan hinta määrittyy pitkälti lohen maailmanmarkkinahinnan mukaan, sillä Norjasta tuotu lohi on Suomen kalamarkkinoiden päätuote. Kalan hinta on laskussa.

– Norjan lohen päämarkkinat ovat Euroopassa, jossa koronaepidemiaan liittyvät rajoitukset ovat sekoittaneet markkinoita. Lentorahdit ovat lähes poikki USA:han, ja Aasian markkinat ovat vasta pikkuhiljaa elpymässä. Norjalaisilla on paljon kalaa altaissa, ja lohta on tällä hetkellä paljon tarjolla, minkä vuoksi hinnat ovat laskeneet. Norjasta tuodun lohen hinta vaikuttaa meillä kasvatetun kalan ja luonnonkalan hintoihin, Luken tutkija Kaija Saarni kertoo.

Lohen hinnan oletetaan pysyvän viime vuosien hintatasoa alemmalla tasolla vielä syksyyn asti, mutta hintakehitystä on hyvin vaikea ennustaa.

– Jo tällä hetkellä lohen toiseksi tärkeimmässä tuottajamaassa Chilessä on lohen jalostuslaitoksia tautikaranteenissa ja osa laitoksista on menettänyt kaloja myrkyllisten leväkukintojen vuoksi. Tällaiset asiat vähentävät lohen kokonaistarjontaa, mikä voi vaikuttaa hintoihin. Lentoliikenteen vapautuminen voisi myös saada hinnat nopeasti nousuun, Saarni sanoo.

Lohen hinta vaikuttaa erityisesti kotimaisen kirjolohen kasvattajien tuloihin. Päämyyntikausi on syksyllä, ja syksyn hinta ratkaisee kasvattajan tuloksen. Esimerkiksi kasvatuksen sääntelyn muutoksilla olisi toimialaa helpottava vaikutus.

– Isoissa tuottajamaissa kaavaillaan tilanteen vuoksi joustavuutta kalankasvatuslupiin. Silloin kalaa ei tarvitsisi lupaehtojen ylittämisen pelossa myydä hallitsemattomasti, vaan kalaa voidaan silloin tarjota kysynnän mukaan ja välttyä hintaromahduksilta. Tätä tilapäismenettelyä pitäisi Suomessakin pohtia, sanoo johtava tutkija ja vesiviljelyn innovaatio-ohjelman koordinaattori Jouni Vielma Lukesta.

Lisätietoa:

Erikoistutkija Jari Setälä, Luonnonvarakeskus, jari.setala(at)luke.fi, puh. 029 532 7682
Tutkija Kaija Saarni, Luonnonvarakeskus, kaija.saarni(at)luke.fi, puh. 029 532 7683
Tutkimuspäällikkö ja vesiviljelyn innovaatio-ohjelman koordinaattori Jouni Vielma, Luonnonvarakeskus, jouni.vielma(at)luke.fi, puh. 029 532 7522

Uutinen myös luke.fi:ssä

Ennakkomaksut nyt mahdollisia myös investointihankkeissa

Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta on nyt mahdollista maksaa ennakkomaksuja myös investointihankkeissa, jos hanke liittyy koronavirusepidemiaan sopeutumiseen. Eduskunta on hyväksynyt asiaa koskevan lakimuutoksen ja se tulee voimaan 4.5.2020.

Ennakkomaksua voidaan maksaa investointihankkeissa samoin periaattein kuin kehittämishankkeissa, joissa ennakkomaksut mahdollistettiin koronatilanteen vuoksi jo aiemmin.

Lue lisää ennakkomaksujen hakemisesta täältä: Ohje ennakkomaksuista, tukitasojen korottamisesta ja satamista

Asetusluonnos kalatalousalan yrityksille myönnettävästä koronakriisiavustuksesta lausunnolle

Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut kriisiavustuksen, jota voitaisiin myöntää kalatalousalan yrityksille koronaepidemian aiheuttamien taloudellisten vaikutusten helpottamiseksi. Tuen myöntäminen mahdollistettaisiin valtioneuvoston asetuksella, jonka luonnoksesta järjestetään lausuntokierros 27.−29.4.2020.

Valtion vuoden 2020 toisessa lisätalousarviossa esitetään 10 miljoonan euron lisäystä elinkeinokalatalouden kehittämiseen, jotta kalatalousalan yritysten toimintaedellytykset voidaan turvata koronaepidemian aikana. Määrärahaesityksen hyväksynnän lisäksi rahan käyttämisestä täytyy säätää valtioneuvoston asetuksella, jonka luonnoksesta ministeriö järjestää nyt lausuntokierroksen.

Asetus mahdollistaisi kriisiavustuksen maksamisen yrityksille, joiden taloudellinen tilanne on heikentynyt koronaepidemian vuoksi. Avustusta myöntäisivät ELY-keskukset ja sitä voisi käyttää esimerkiksi palkka- ja vuokrakuluihin sekä muihin yritystoiminnan jatkumisen kannalta välttämättömiin menoihin.

Asian kiireellisyyden vuoksi lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 29.4.2020 klo 12 mennessä vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Esitys on tarkoitus käsitellä valtioneuvostossa toukokuun ensimmäisellä viikolla.

Linkki lausuntopalveluun

Ensiapua kalatalousalalle koronakriisissä: EMKR mahdollistaa tukitasojen korottamisen, ennakkomaksut kehittämishankkeissa ja pakkaamisen tukemisen julkisissa satamissa

Koronakriisi aiheuttaa vaikeuksia monille kalatalousalan yrityksille. Ensiapua tilanteeseen antaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto: tilanteen helpottamiseksi rahastossa on otettu käyttöön ennakkomaksut kehittämishankkeissa, tukitasojen harkinnanvarainen korottaminen sekä mahdollisuus pakkaamiseen liittyvien investointien tukemiseen myös julkisissa satamissa. Nämä tukitoimet ovat hyödynnettävissä heti. Lisää tukitoimia on tulossa, ja niistä tiedotetaan, kun ne saadaan käyttöön.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) koronaan liittyvät erityistoimet eli tukitasojen nosto, ennakkomaksut kehittämishankkeissa ja pakkaamisinvestointien tuen mahdollistaminen julkisissa satamissa, ovat käytettävissä hankkeissa, jotka liittyvät yritysten pyrkimykseen sopeutua koronakriisin aiheuttamiin muutoksiin.

Ennakkomaksut

Ennakkomaksuna voidaan maksaa kehittämis- ja investointihankkeille enintään 70 prosenttia myönnettävästä avustuksesta.

Ennakkoa voidaan maksaa, jos se on tuensaajan aseman ja tuettavan toimenpiteen toteutuksen kannalta perusteltua. Perustelun tulee liittyä koronavirusepidemian puhkeamiseen.

Tukitasojen korottaminen

Koronavirustilanteella on vakavia vaikutuksia kalatalouden yritystoimintaan. Sen vuoksi koronavirusepidemian vaikutusten sopeuttamiseen liittyvät investoinnit ovat kalatalouden kehittämisen kannalta strategisesti tärkeitä ja korotetun tuen myöntäminen on tällöin mahdollista.

Kyseessä on koronavirusepidemian johdosta sovellettava väliaikainen menettely ja korotettua tukea voidaan myöntää silloin, kun se on perusteltua koronavirustilanteesta johtuvien muutosten vuoksi. ELY-keskus arvioi perusteet korotetun tuen käytölle tapauskohtaisesti.

Kalasatamia koskevan ohjeen tarkentaminen

Maa- ja metsätalousministeriö on tarkentanut ohjettaan julkisella tuella rakennettuihin kalasatamiin liittyvien investointien tukemisesta. Pakkaamiseen liittyviin investointeihin voi saada rahoitusta, jos ne liittyvät koronatilanteesta aiheutuviin tarpeisiin. Investointi ei kuitenkaan saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa markkinoille.

Käyttöön on tulossa myös muita tukitoimia, ja niistä tiedotetaan mahdollisimman pian.

Ohje ennakkomaksuista, tukitasojen korottamisesta ja satamista

 

Artikkeliin päivitetty tieto, että ennakkomaksuja voidaan maksaa myös investointihankkeille.

Määräaikainen haku kalasatamainvestointeihin ja meripolitiikan toimenpiteisiin aukeaa 17.4.

Maa- ja metsätalousministeriö avaa määräaikaisen hakumenettelyn Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman 2014−2020 meripolitiikan toimenpiteissä ja kalasatamainvestoinneissa. Hakuaika on 17.4.−28.5.2020.

Hakumenettelyssä voidaan myöntää tukea enintään 1,5 miljoonaa euroa kalasatamatoimenpiteisiin ja 265 000 euroa meripolitiikan toimenpiteisiin.

Kalasatamatoimenpiteiden hakumenettelyssä tukea voi hakea julkisten tai muuten kaikille avoimien kalasatamien ja purkupaikkojen parantamiseen sekä kalastussuojien rakentamiseen ja nykyaikaistamiseen. Tukea ei voida myöntää uusien satamien, purkupaikkojen tai huutokauppahallien rakentamiseen.

Meripolitiikan hakumenettely koskee hankkeita, jotka liittyvät meriklusterin kehittämiseen tai innovatiivisiin toimiin Itämeren tilan parantamiseksi.

Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston Hyrrä-tietojärjestelmään puoleenyöhön mennessä tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella klo 16.15 mennessä. Hakulomakkeet satamahaun osalta toimitetaan Lapin, Pohjois-Savon tai Varsinais-Suomen ELY-keskukseen ja meripolitiikan osalta Varsinais-Suomen ELY-keskukseen.

 

Lue päätös haun avaamisesta täältä: Määräaikainen hakumenettely kevät 2020 (PDF)

Valintakriteerit ja hakuohjeet

Uusia innovaatioita kala-alalla – innovaatio-ohjelmissa tehdään työtä koko alan kehittämiseksi

Pari vuotta käynnissä olleissa kalatalouden innovaatio-ohjelmissa keskitytään suomalaisen kalatalouden uudistamiseen ja toimintaedellytysten vahvistamiseen. Viidessä eri ohjelmassa on tähän mennessä esimerkiksi luotu jokavuotinen toimialan yhteen kokoava tapahtuma, tuotettu merkittävää tietoa kalatalousalueille ja tiivistetty tutkijoiden ja kaupallisten kalastajien yhteistyötä. Työ ohjelmissa jatkuu vuoteen 2022 saakka.

 

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) tukemissa innovaatio-ohjelmissa on tehty ensimmäisten vuosien aikana töitä korkean lisäarvon tuotteiden kehittämisen, kalatuotteiden markkina-aseman parantamisen ja viennin vauhdittamisen sekä kalakantojen luontaisen lisääntymisen edistämisen kanssa. Ohjelmien ensimmäinen vaihe päättyi vuoden 2019 lopussa, ja kaikki ohjelmat jatkuvat vielä kolmen vuoden ajan.

Lue uutinen ohjelmien saavutuksista luke.fi:stä

Euroopan komissio ehdottaa uusia tukitoimia kalatalousalalle helpottamaan koronatilannetta

Euroopan komissio on julkaissut ehdotuksen kalatalousalan uusiksi tukitoimiksi koronaviruksen aiheuttamassa kriisitilanteessa. Suunniteltu tukitoimien paketti mahdollistaisi mm. kalastuksen tilapäisen lopettamisen tukemisen sekä kompensaatiot vesiviljelijöille, joille koronavirus aiheuttaa tulonmenetyksiä. Suomi pyrkii ottamaan tuet käyttöön mahdollisimman pian.

Euroopan komission tukipaketti sisältää useita ehdotuksia, joilla jäsenmaat voisivat hyödyntää Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa (EMKR) nykyistä joustavammin koronakriisin aiheuttamien ongelmien lievittämiseen kalatalousalalla. Ehdotus sisältää neljä keskeistä muutosta:

  • Kalastuksen tilapäisen lopettamisen tuki
  • Korvaukset vesiviljelytuotannon keskeytymisen tai vähenemisen aiheuttamista tulonmenetyksistä
  • Tuottajaorganisaatioille myönnettävä tuki väliaikaiseen varastointiin
  • Yksinkertaistettu kansallisten toimintaohjelmien muuttaminen sekä joustoa toimintaohjelman sisäisiin budjettisiirtoihin

Toimenpiteet on sidottu koronatilanteen kestoon siten, että kustannusten tukikelpoisuus alkaa takautuvasti 1.2.2020 ja jatkuu 31.12.2020 asti.

Komission ehdotus tulee voimaan, kun se on käsitelty Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Tilapäisen lopettamisen tuki ja vesiviljelyn kompensaatiot on tarkoitus ottaa käyttöön Suomen toimintaohjelmassa mahdollisimman nopeasti. Tukitoimista ja niiden yksityiskohdista tiedotetaan lisää heti, kun ne saadaan käyttöön.

Lue komission tiedote täältä.

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee tukipakettia koronan vaikutuksista kärsiville yrityksille

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee tukipakettia koronaviruksesta aiheutuvan markkina- ja tuotantohäiriön vuoksi. Tukipaketti koskee myös kalatalousalan eli kalastuksen, vesiviljelyn sekä kalan jalostuksen ja kalakaupan yrityksiä.

Maa- ja metsätalousministeriö haluaa turvata kotimaisen ruoantuotannon myös poikkeusoloissa. Koska kalatalousalan yrityksillä ei ole mahdollisuutta hakea Business Finlandin tai ELY-keskusten koronatilanteessa myöntämää rahoitusta, yrityksille valmistellaan oma tukipaketti. Valmistelutyö on käynnissä ja tukitoimista tiedotetaan heti, kun rahoitus ja yksityiskohdat ovat varmistuneet. Lue ministeriön koko tiedote täältä.

Jo ennen erillisen tukipaketin valmistumista yrityksillä on mahdollisuus hakea normaaliin tapaan tukea kehittämis- ja investointihankkeisiin Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR). Tuki- ja maksupäätöksiä pyritään tekemään nopealla aikataululla. Lisäksi mahdollisuutta ennakkomaksujen käyttöönottoon selvitetään.

Myös Euroopan komissio valmistelee uusia keinoja kalatalousalan tukemiseen koronatilanteessa Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Maa- ja metsätalousministeriö vaikuttaa aktiivisesti EU-valmisteluun, jotta eurooppalaisen lainsäädännön muutokset tukisivat mahdollisimman hyvin EMKR:n joustavaa käyttöä koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa.

Kansalaisten ja sidosryhmien näkemyksiä Uudenkaupungin merialueen soveltuvuudesta kalankasvatukselle selvitetään verkkokyselyllä

Luonnonvarakeskuksen tiedote 25.3.2020:

Uusikaupunki selvittää hankkeessaan kaupungin edustalla sijaitsevien ja erityisesti kaupungin omistuksessa olevien vesialueiden soveltuvuutta kalankasvatukseen. Hankkeen tarkoituksena on edistää merialueen käytön vuorovaikutteista suunnittelua. Kansalaiset ja sidosryhmät voivat kertoa näkemyksensä keskiviikkona 25.3.2020 avautuvassa verkkokyselyssä mahdollisista uusien kalankasvatuslaitosten sijaintipaikoista Uudenkaupungin edustalla.

Kansallisen Vesiviljelystrategian 2022 tavoitteena on kotimaisen kalankasvatustuotannon kestävä kasvu. Uudenkaupungin kaupunginhallituksen vuonna 2018 käynnistämässä hankkeessa selvitetään kaupungin alueella sijaitsevien ja erityisesti kaupungin omistuksessa olevien vesialueiden soveltuvuutta kestävään kalankasvatukseen. Hankkeen tarkoituksena on lisätä Uudenkaupungin alueella tapahtuvaa kotimaisen kalan tuotantoa ja elinkeinotoimintaa merialueen suunnittelun ja luvituksen avulla.

Kalankasvatukseen mahdollisesti soveltuvia alueita on tunnistettu Luonnonvarakeskuksen (Luken) kehittämän FINFARMGIS-mallinnuksen avulla. Mallinnus huomioi samanaikaisesti kymmenen erilaista ympäristöllistä, sosiaalista ja taloudellista kalankasvatuksen sijaintia ohjaavaa tekijää. Tämän lisäksi myös kalankasvatusyritysten kiinnostus tiettyjä alueita kohtaan on otettu huomioon.

Näkemyksiä mahdollisista kalankasvatuksen tuotantoalueista kerätään kaikille avoimella verkkokyselyllä

Valikoituja tuotantoalueita tarkastellaan vuorovaikutteisen suunnittelun avulla. Kansalaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus osallistua sijainninsuunnitteluun karttapohjaisen verkkokyselyn ja työpajatyöskentelyn avulla. Kaikille avoimeen Luken toteuttamaan verkkokyselyyn toivotaan vastauksia erityisesti vesialueiden omistajilta, kesäasukkailta, kaupunkilaisilta, kalastajilta ja muilta kalankasvatuksesta kiinnostuneilta.

– Esimerkiksi yksityisten ja julkisten vesialueiden omistajille tarjotaan mahdollisuutta osoittaa alueita, jotka soveltuisivat kalankasvatuskäyttöön ja saada tuottoa omistamilleen vesialueille, projektikoordinaattori Pia Lindberg-Lumme kertoo.

Koronavirustilanteen takia työpajan ajankohdasta tiedotetaan myöhemmin, kun tilaisuuden järjestäminen on mahdollista. Työpajassa käsitellään verkkokyselyn perusteella saatua palautetta.

Verkkokyselyyn pääsee täältä. Kyselyyn pääsee myös Uudenkaupungin kaupungin verkkosivuilta. Kysely on auki 30.4. asti. Kyselyyn vastaamisessa kannattaa käyttää Chrome- tai Firefox-selainta Explorerin sijaan.

Kalankasvatuksen kehittämishanke toteutetaan vuosina 2018–2021. Uudenkaupungin kanssa hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus (Luke), Gaia Consulting Oy ja Metsähallitus. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Hankkeessa sekä siihen kuuluvassa verkkokyselyssä ja työpajassa tuotettua tietoa hyödynnetään Uudenkaupungin vesialueiden kehittämishankkeissa ja merialueen suunnittelussa.

Lisätietoa:

Projektikoordinaattori Pia-Lindberg Lumme, Growth4Blue Consulting Ky, pia(at)growth4blue.fi, puh. 040 356 2555
Tutkija Markus Kankainen, Luonnonvarakeskus, markus.kankainen(at)luke.fi, puh. 029 532 7687