Kategoria: Ajankohtaista
EMKVR:n uutiset ja ajankohtaiset
Lausuntopyyntö kalatalouden yritysten väliaikaisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Valtioneuvosto hyväksyi 14.5. asetuksen, jolla säädetään kalatalouden väliaikaisten kriisitukien myöntämisestä. Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut ehdotuksen, jolla kyseistä asetusta muutettaisiin niin, että se olisi mahdollisimman pitkälle yhdenmukainen 1.7. voimaan astuneen yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain kanssa. Lausuntoja muutosehdotuksesta pyydetään 20.9.2020 mennessä.
Kalatalousalan yrityksille myönnettävää väliaikaista koronakriisiavustusta ehdotetaan yhdenmukaistettavaksi yritysten määräaikaisen kustannustuen kanssa. Taustalla on eduskunnan kustannustukilain yhteydessä antama lausuma, jonka mukaan hallituksen tulee valmistella kalataloudelle kustannustukea täydentävä tuki kustannustuen kanssa yhtäläisellä kriteeristöllä ja huomioiden alalle jo kohdennettu tuki.
Ehdotuksen mukaan avustuksen vähimmäis- ja enimmäismääriä muutettaisiin niin, että avustus voisi olla 2 000 – 120 000 euroa aiemman 3 000 – 10 000 euron sijaan. Enimmäismäärä on alhaisempi kuin kustannustuessa kalatalouden poikkeavien valtiontukisääntöjen vuoksi. Tukiprosentti laskisi 80 prosentista 70 prosenttiin vastaten kustannustukea.
Avustusehdot muutettaisiin kalan jalostuksen sekä tukku- ja vähittäiskaupan osalta vastaamaan yleistä kustannustukea siten, että avustuksen määrä perustuisi vastaavaan laskentakaavaan ja vertailuajan liikevaihtoon kuin kustannustuessa. Kalan alkutuotannon eli kalastuksen ja vesiviljelyn osalta sovellettaisiin pääosin nyt voimassa olevia avustuksen ehtoja, jotka ovat periaatteiltaan lähes yhdenmukaiset kustannustuen kanssa. Koska liiketoiminnan vuodenaikojen ja vuosien väliset vaihtelut ovat alkutuotannossa suuret, ei kustannustuen mukaista laskentakaavaa ja vertailukautta kuitenkaan voida soveltaa, vaan avustusta voisi saada nykyisten ehtojen mukaan eli enintään kuuden kuukauden ajalle ja perustuen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen harkintaan.
Aiempien säännösten nojalla avustusta hakeneet yritykset voivat jättää uuden hakemuksen. Mahdollinen aiemmin myönnetty avustus huomioidaan uuden hakemuksen käsittelyssä.
Lausunnot pyydetään jättämään viimeistään 20.9.2020 vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Esitys on kiireellinen, sillä tilapäisten valtiontukipuitteiden mukaisesti myönnettävää tukea voidaan myöntää ainoastaan vuoden 2020 loppuun saakka. Avustukset halutaan saada yritysten hyödynnettäväksi mahdollisimman pian.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä
Neuvotteleva virkamies Timo Halonen, p. 0295162422
s-posti: etunimi.sukunimi(at)mmm.fi
Kalariihi & lähiruoka- ja hankintatreffit Oulussa 18.9.
Tervetuloa ruokaketjun toimijoiden kohtaamispaikkaan esittelemään tuotteita, löytämään uusia tuotteita valikoimiin,
verkostoitumaan, oppimaan uutta elintarvikehankinnoista ja ideoimaan yhdessä!
Aika ja paikka
Perjantai 18.9.2020
Kalariihi klo 10:00-12:15 etäyhteydellä (osallistumislinkki toimitetaan ilmoittautuneille etukäteen)
Lähiruoka- ja hankintatreffit klo 13:00-15:45 Oulussa (Kotkantie 1, 90250 Oulu, opasteet pihalla ja pääaulassa)
Kalariihessä kuullaan monipuolinen kalatalous- ja elintarvikealan toimijoiden paneelikeskustelu sekä ideoidaan yhdessä vajaasti
hyödynnettyjen kalalajien elintarvikeketjun kehittämistä ja yhteistyötä. Tilaisuus on suunnattu kalastajille, muille kalatalousalan toimijoille, elintarvikealan toimijoille sekä kala- ja elintarvikealan kouluttajille ja kehittäjille.
Lähiruoka- ja hankintatreffeillä pääset maistamaan paikallisia herkkuja, kuulemaan lyhyitä esittelyjä yrityksistä ja tuotteita sekä täydentämään osaamistasi asiantuntijapaneelin vinkeillä onnistuneisiin elintarvikevalintoihin. Lähiruoka- ja hankintatreffit on mainio tapa kartoittaa uusia tuotteita ja tutustua tuotteiden alkuperään sekä saada tietoa hankinnoista. Tilaisuus on suunnattu lähiruokatuottajille, elintarvikejalostajille, kaupan alan ja Food Service -alan edustajille sekä julkisista elintarvikehankinnoista vastaaville toimijoille.
Uuden EMKR-lain valmisteluaikataulussa muutoksia – lausuntopalaute positiivista
Uuden ohjelmakauden hallinnointia varten säädettävä Euroopan meri- ja kalatalousrahastolaki (EMKR-laki) oli alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus antaa eduskunnalle käsiteltäväksi syksyllä 2020. Lailla täydennetään Euroopan unionin antamia asetuksia. Kyseisten EU-asetusten valmistelu on kuitenkin viivästynyt ja tämä aiheuttaa myös viivästymistä kansallisen lain aikatauluun. Uutena tavoitteena on antaa hallituksen esitys Euroopan meri- ja kalatalousrahastolaiksi eduskunnalle keväällä 2021. EMKR-laki tulee kumoamaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain (1093/2014).
Uusi EMKR-laki oli kesällä lausuntokierroksella. Lausuntopalaute oli pääosin myönteistä. Sen perusteella tehtävät tärkeimmät muutokset ovat kalastuksen investointitukien mahdollistaminen myös II ryhmän kalastajille sekä takaisinperintöjen säilyttäminen rahaston maksuista vastaavan KEHA-keskuksen tehtävänä. Lisäksi pykäliin ja perusteluihin tehdään täsmennyksiä ja pienempiä lakiteknisiä korjauksia.
Lausuntoyhteenveto on luettavissa säädöshankkeen asiakirjoista hankeikkunasta:
https://mmm.fi/hanke2?tunnus=MMM028:00/2019
Lausuntopyyntö ja -palaute ovat myös luettavissa lausuntopalvelussa:
Kalatalouden ympäristöohjelmassa kalavarojen tuottavuutta vahvistetaan elinympäristöä kunnostamalla – ohjelmassa testataan uutta rahoitusmallia ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi
Luonnonvarakeskuksen tiedote 18.8.2020:
Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämän kalatalouden ympäristöohjelman toinen vaihe käynnistyi kesällä 2020. Ohjelma edistää kalavarojen kestävää käyttöä ja monimuotoisuutta sekä tukee vaelluskalakantojen elvyttämistä. Ympäristöhaasteiden ratkomiseksi ohjelma kokeilee toisella kaudella uusia rahoituskäytäntöjä. Lisäksi työtä suunnataan niin rannikon kunnostustöihin kuin olemassa olevan virtavesikunnostustiedon yhteen kokoamiseen ja virtavesikunnostuskoulutuksiin. Vaelluskalojen istutustoimintaa kehitetään yhteistyössä kalankasvattajien kanssa.
Kalatalouden ympäristöohjelmassa kokeillaan uudella kaudella tulosperusteisten rahoitusmallien soveltuvuutta kalatalouden ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa.
– Uudet tulosperusteiset rahoitusmallit siirtävät tarkastelun tarkkaan rajattujen suoritteiden tai toimien hankinnasta tulosten ja vaikutusten perusteella tapahtuviin maksuihin. Yksityistä pääomaa hyödyntävät rahoitusmallit voivat parhaillaan muuttaa nykyiset ympäristöhaasteet sijoituskohteiksi. Rahoitusta rahoitusmallien käytännön pilotointiin on varattu alustavasti noin 0,5 miljoonaa euroa, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta vastaava Timo Halonen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.
Rahoitusmallien pilotointia voidaan kokeilla pienimuotoisesti alueilla, joilla jo on olemassa hyvät yhteistyöverkostot ja toteuttamiseen tarvittavat suunnitelmat.
– Haaste voi liittyä esimerkiksi vesistöihin huuhtoutuvan kiintoainekuormituksen hillitsemiseen. Kiintoaine peittää alleen vaelluskalojen lisääntymisalueita ja aiheuttaa rakenteiden liettymistä. Tarkastelussa voi olla esimerkiksi veden väriluku tai muu veden laatua kuvaava suure, jonka tulisi muuttua etukäteen sovitulla tavalla. Mitä suurempi muutos parempaan olisi, sitä enemmän rahoitusta kohdistettaisiin ympäristöhaasteen ratkaisuun, ympäristöohjelman vetäjä Pauliina Louhi Lukesta kertoo.
Kutualueita lisää rannikon pienvesiä kunnostamalla
Rannikon pienvedet voivat olla tuottoisia kutualueita esimerkiksi ahvenelle ja hauelle niiden erityisten lämpötila- ja ravinto-olosuhteiden vuoksi. Kulkuyhteyden umpeenkasvun tai suuaukon ruoppaamisen takia kalojen lisääntymisalueiksi soveltumattomiksi muuttuneita kluuveja ja fladoja on kuitenkin mahdollista kunnostaa. Sopivista kunnostusmenetelmistä ja niiden tuloksellisuudesta on toistaiseksi saatavilla hyvin vähän tietoa.
– Ympäristöohjelmassa teemme käytännön kokeiluja lisääntymisalueiden kunnostamiseksi sekä etelärannikolla että Merenkurkun alueella. Samalla kehitämme menetelmiä kunnostusten tuloksellisuuden arvioimiseksi yhteistyössä Tvärminnen eläintieteellisen aseman kanssa, erikoistutkija Antti Lappalainen Lukesta kertoo.
Tutkimustieto virtavesikunnostuksista kootaan ensimmäistä kertaa yhteen – luvassa myös kunnostuskoulutuksia
Virtavesikunnostuksia on toteutettu Suomessa jo lähes 50 vuoden ajan, mutta tieto niiden ekologisesta vaikuttavuudesta on ollut tähän mennessä hajallaan. Ympäristöohjelma tuottaa tutkimustuloksista yhteenvedon, joka valmistuu loppuvuodesta 2020.
Virtavesikunnostukset houkuttelevat yhä enemmän ensikertalaisia. Ohjelmakumppanit Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry sekä Valonia ovat mukana järjestämässä virtavesikunnostuskoulutuksia eri tietopohjan omaaville kunnostajille.
– Syksyllä toteutettavan kurssin tavoitteena on edistää paikallisten vapaaehtoistoimijoiden tietämystä virtavesiluonnosta, kunnostuksista ja seurannasta sekä parantaa alueellisten, ammattimaisten vesistökunnostustoimijoiden valmiuksia koordinoida ja toteuttaa virtavesikunnostustyötä, kertoo hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.
Virtavesikunnostukset ovat tärkeitä erityisesti taimenen elinympäristön parantamiseksi.
– Kartoitamme taimenten lisääntymisalueiden sijaintia ja elinympäristöjen laatua paikkatietoanalyyseillä ja sähkökoekalastuksilla. Tarkoituksena on tunnistaa taimenen elinympäristöihin kohdistuvia ilmastonmuutoksen ja maankäytön aiheuttamia riskejä. Avoimien paikkatietoaineistojen avulla saadaan kattavasti tietoa vesistöjen ominaisuuksista ja vesistöihin vaikuttavasta maankäytöstä. Tätä tietoa ei ole vielä aikaisemmin yhdistetty vaelluskalojen elvytys- ja suojelutoimiin, vesiasiantuntija Janne Tolonen Valoniasta kertoo.
Jyväskylän yliopiston tutkija Jukka Syrjänen selvittää taimenkoskien sorastuskunnostusten onnistumista laskemalla taimenen kutupesät valituissa kunnostuskohteissa. Aiempien havaintojen mukaan kunnostajat asemoivat huomattavan osan kunnostussoraikoista liian hitaaseen virtaukseen, eivätkä lohikalat tämän takia kude niihin. Selvityksien tuloksilla kehitetään nykyisiä kunnostusmenetelmiä.
Kunnostuskokemuksien jakamista tehostetaan Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämän Vesistökunnostusverkoston avulla.
Täplärapua halutaan hävittää jokirapuvesistöistä
Täplärapu on Suomessa laajasti levinnyt haitallinen vieraslaji. Vesistöön levitessään täplärapu yleensä syrjäyttää meille luontaisen jokiravun tartuttamalla populaatioon jokiravulle kohtalokkaan rapuruton. Täplärapu on levinnyt Suomessa pääosin istutusten vuoksi ja nykyään lajin istuttaminen onkin kiellettyä.
Täplärapukantojen hävittäminen on oleellista alueilla, joilla niiden esiintyminen on jokiravulle erityisen haitallista. Ympäristöohjelmassa osallistutaan kahteen täplärapujen hävittämiseen tähtäävään kokeiluun Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja kokeillaan myös uudentyyppistä täplärapujen vaellusestettä. Rakennettava vaelluseste estäisi täplärapujen liikkumisen sen yli, mutta kalat pystyisivät sen uidessaan ohittamaan.
Vaelluskalojen istutustoimintaa kehitetään yhteistyössä kalankasvattajien kanssa
Kalavarojen elinvoimaisuus pyritään tulevaisuudessa varmistamaan edistämällä kalojen luontaista lisääntymistä. Istutuksia tarvitaan vielä useissa vesistöissä hävinneiden tai heikentyneiden kalakantojen palauttamisessa tai kalastusta varten. Istutukset ovat kuitenkin monin paikoin epäonnistuneet tai tulos on ollut taloudellisesti heikko. Syitä tähän voi löytyä kasvatus- ja istutustavoista. Myös useiden laitoksessa viljeltyjen sukupolvien aikana lohi- ja taimenkantojen geneettiset ominaisuudet ovat valikoituneet sellaisiksi, että kalojen kyky selviytyä luonnossa on merkittävästi heikentynyt.
– Istukaskaloja ja istutustoimintaa on tarpeen kehittää erityisesti uhanalaisten vaeltavien kalakantojen osalta. Pyrimme villiyttämään heikossa tilassa olevia laitostuneita kalakantoja. Lisäksi olemme jo saaneet lupaavia tuloksia muuttamalla kasvatusmenetelmää entistä luonnonmukaisemmaksi. Kehitämme tätä niin kutsuttua virikekasvatusta yhteistyössä kalankasvatusyritysten kanssa kustannustehokkaaksi tuotantomittakaavan menetelmäksi, jolla voidaan tuottaa altaassa ja luonnossa menestyviä istutuskaloja. Hankkeessa kehitämme lisäksi aiempaa stressittömämpiä istutusmenetelmiä, johtava tutkija Pekka Hyvärinen Lukesta sanoo.
Kalatalouden ympäristöohjelma on yksi viidestä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamasta innovaatio-ohjelmasta. Kalatalouden ympäristöohjelmaa koordinoi Luonnonvarakeskus ja partnereina ovat Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun ja Helsingin yliopistot, Suomen ympäristökeskus, Valonia sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Ohjelma on käynnissä vuosina 2017–2022.
Lisätietoja:
Kalatalouden ympäristöohjelma: Koordinaattori, erikoistutkija Pauliina Louhi, Luonnonvarakeskus, pauliina.louhi(at)luke.fi, puh. 029 532 2189
Rannikkoalueiden kunnostukset: Erikoistutkija Antti Lappalainen, Luonnonvarakeskus, antti.lappalainen(at)luke.fi, puh. 029 532 7222
Virtavesikunnostuskoulutukset:
Hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä, Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry, juha-pekka.vaha(at)luvy.fi, puh. 045 7750 7727
Vesiasiantuntija Janne Tolonen, Valonia, janne.tolonen(at)valonia.fi, puh. 050 518 7755
Täplärapututkimukset: Tutkija Esa Erkamo, Luonnonvarakeskus, esa.erkamo(at)luke.fi, puh. 029 532 7425
Vaelluskalojen istutustoiminnan kehittäminen: Johtava tutkija Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus, pekka.hyvarinen(at)luke.fi, 029 532 7641
Luonnonvarakeskuksen ja Jyväskylän yliopiston selvitys: Merimetsojen saalistus voi heikentää ahvensaaliita erityisesti pesimäalueiden lähistöllä
Luonnonvarakeskuksen tiedote, 12.8.2020:
ICES Journal of Marine Science -tiedesarjassa julkaistussa Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa on arvioitu alueella pesivien ja oleskelevien merimetsojen vaikutusta Merenkurkun ahvenkantoihin ja -saaliiseen. Pesivien merimetsojen suuri määrä tärkeällä ahventen kalastus- ja lisääntymisalueella voi pienentää ahvenkantoja ja -saaliita pesintöjen vaikutusalueella. Laajemmassa mittakaavassa saalistuksen vaikutus on vähäisempi.
Merenkurkussa on vuodesta 2016 alkaen pesinyt runsaasti merimetsoja. Niiden vaikutusta ahvenkantoihin selvitettiin merkintäkokeella vuonna 2018, jolloin alueella laskettiin 3 140 merimetson pesää. Yhteensä 1 977 ahventa merkittiin kalan nahan alle laitettavalla pienellä ja näkymättömällä PIT-merkillä.
– Merkintäkokeen perusteella voidaan todeta, että suuri pesivien merimetsojen määrä keskeisellä ahventen kalastus- ja lisääntymisalueella voi pienentää ahvenkantoja ja -saaliita paikallisesti. Laajemmassa mittakaavassa saalistuksen vaikutus vähenee. Kokonaisuutta tarkastellen Merenkurkun runsas merimetsokanta voi heikentää ahvenenkalastuksen kannattavuutta erityisesti pesimäkolonioiden vaikutusalueella, Luken tutkija Lari Veneranta sanoo.
Merkkejä löytyi kolonioista noin 9 prosenttia merkittyjen ahventen kokonaismäärästä. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että koko pesimä- ja muuttokauden aikana merimetsot saalistivat enintään 20–33 prosenttia merkityistä ahvenista, jos mukaan lasketaan nuorten yksilöiden ravinnonkulutus ja oletetaan, että merimetsot pysyivät samalla alueella pesinnän jälkeen.
– Arvioimme kirjallisuustietojen perusteella, että merimetsojen pesintäaikaan noin puolet merimetsojen syömistä ahvenista ja niissä olevista merkeistä päätyi pesimäkolonioihin. Merkkien etsintä onnistui hyvin, ja testiemme mukaan pesimäalueille päätyneistä merkeistä noin 90 prosenttia oli löydettävissä etsintälaitteella, Veneranta kertoo.
Merimetsojen arvioitiin kasvattavan merkittyjen ahventen luonnollista kuolevuutta 7–26 prosenttiyksikköä. Ahventen kasvunopeus vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa ahvenkannasta päätyy merimetsojen saaliiksi. Tyypillinen merimetson syömä ahven on noin 15 senttimetrin pituinen. Ahvenen ikä- ja kasvumääritysten perusteella noin puolet tutkimusalueen ahvenkannasta jää luontaisesti pienikokoiseksi ja puolet saavuttaa 3–4 vuodessa 22–25 senttimetrin kalastuskoon. Pienikokoiseksi jäävät yksilöt voivat olla koko ikänsä alttiina merimetson saalistukselle, mutta eivät ole juurikaan kalastuksen kohteena.
Pesimäkolonioita ympäröivällä 2 800 neliökilometrin kokoisella tilastoruudulla merimetsojen kuluttaman osuuden yli 2-vuotiaiden ahventen biomassasta ja tuotannosta arvioitiin olevan noin 8 prosenttia, kun muun luonnollisen kuolevuuden osuus oli noin 63 prosenttia ja kalastuksen 29 prosenttia. Muualta tulevien, läpimuuttavien merimetsojen saalistusta ei huomioitu laskelmissa.
Merenkurkun merimetsojen vaikutusta ahvenkantaan on arvioitu pitkällä aikavälillä
Jos ahvenkanta harvenee, merimetso siirtyy käyttämään enemmän muita saalislajeja. Myös muu luonnollinen kuolevuus vähenee sekä ahventen kasvu voi nopeutua ja lisääntymisteho kasvaa.
– Nämä tekijät kompensoivat ainakin osittain merimetsojen saalistuksen ahvenkantaa vähentävää vaikutusta. Ahvenen runsauteen vaikuttavat eniten ympäristötekijät, kuten lämpötila poikasten ensimmäisenä kesänä, Luken vieraileva asiantuntija Outi Heikinheimo sanoo.
Merkintätutkimuksen tulosten ja muiden käytettävissä olevien aineistojen perusteella Merenkurkun merimetsojen vaikutusta ahvensaaliiseen on arvioitu pitkällä aikavälillä. Arvioinnissa on pyritty huomioimaan tausta-aineistoihin liittyvät epävarmuudet ja niiden vaikutukset tuloksiin. Mikäli merimetsojen lukumäärä ja 2-vuotiaan ahvenen tiheys säilyisivät pitkällä aikavälillä samalla tasolla kuin vuonna 2018, ahvenen saalisvähenemä pesivien merimetsojen saalistusalueella olisi enintään 32–67 prosenttia, jos oletetaan, että ahvenet eivät vaella, nuoret merimetsot ruokailevat samalla alueella kuin pesivät ja linnut pysyvät myös pesinnän jälkeen samalla alueella muuttomatkaan asti. Laajemmalle alueelle, tilastoruudulle yleistettynä, ahvensaalis heikkenisi korkeintaan 10–33 prosenttia.
– Koetuloksesta laajennetut kalastuksen saalista koskevat arviot ovat epätarkkoja, laajoja todennäköisyysjakaumia, koska lähtötiedot esimerkiksi ahventen populaatiodynamiikasta, alueellisesta jakaumasta ja liikkeistä ovat parhaimmillaan karkeita suuruusluokka-arvioita. Nämä todennäköisyysjakaumat tarjoavat silti parhaan käytettävissä olevan tiedon vuoden 2018 tasoisen merimetsokannan enimmäisvaikutuksesta Merenkurkun ahvenkantaan ja saaliiseen, sanoo Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen lehtori Timo J. Marjomäki.
Tutkimus tehtiin osana Luken koordinoimaa ja Euroopan Meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittamaa Tutkimuksen ja kalastajien kumppanuusohjelmaa. Ohjelman partnereita ovat Jyväskylän yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Suomen ammattikalastajaliitto SAKL ry.
Lisätietoja:
Tutkija Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus, lari.veneranta(at)luke.fi, puh. 029 532 7203
Dosentti Timo J. Marjomäki, Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos,
timo.j.marjomaki(at)jyu.fi, puh. 050 428 5274
Johtava tutkija Ari Leskelä, Luonnonvarakeskus, ari.leskela(at)luke.fi, puh. 029 532 7404
Rekrytointihankkeella uusia kalastajia Sodankylään
Muutama vuosi sitten Sodankylässä havahduttiin siihen, että kylän järvillä ei pian ole enää kalastajia paikallisen ammattikunnan ikääntyessä ja jäädessä eläkkeelle. Lokan luonnonvaraosuuskunnan kalastajat, kuten Risto Pyhäjärvi, olivat huolissaan siitä, että toimijoiden vähäisyyden takia yrittäminen alueella ei ole kilpailukykyistä eikä logistiikan ylläpitäminen kannattavaa. Asialle päätettiin tehdä jotain ja näin syntyi idea uusien kalastajien rekrytointihankkeesta Kalastajanpolusta.
Kalastajanpolun tarkoituksena on ollut tehdä uusien kaupallisten kalastajien ammatinharjoittamisen aloittamisesta mahdollisimman sujuvaa Sodankylän järvillä. Uudet kalastajat on opetettu tuntemaan paikalliset olosuhteet ja käytössä olevat pyyntimenetelmät sekä muut yleisesti kalastuselinkeinon ja yrittäjyyden kannalta tärkeät taidot. Käytännön kouluttamisen ja sen suunnittelun ovat toteuttaneet Lokan luonnonvaraosuuskunnan kokeneet kalastajat ja hankkeen hallinnoinnista, viranomaisyhteistyöstä ja tiedottamisesta on vastannut Sodankylän kunta. Hanke on rahoitettu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Lapin kalatalouden toimintaryhmän rahoituskiintiöstä.
Uusia yrittäjiä on aloittanut enemmän kuin mitä osattiin odottaa
Hankkeen saavutukset ovat ylittäneet odotukset, sillä uusia kalastajia on aloittanut tusinan verran. Heistä puolet on päätoimisia ja puolet osa-aikaisia. Kaikki eivät ole käyneet Kalastajanpolun koulutuskokonaisuutta, mutta hankkeen siivellä moni muukin on innostunut lähtemään yrittäjäksi. Esimerkiksi Marjaana Aarnio, joka toimi hankeen alkupuolella sen koordinoijana Sodankylän kunnan puolelta, ryhtyi itsekin kaupalliseksi kalastajaksi määräaikaisen pestinsä päätyttyä kunnalla. Hän kertoo eloisasti, kuinka on tänään tehnyt pannuahventa ja miten fileointi sujuu päivä päivältä sukkelammin.
Motivoituneita uusia yrittäjiä on niin paljon, ettei kaikille halukkaille tahdo löytyä sopivaa asuntoa. Lokan luonnonvaraosuuskunnan jäsenet voivat kuitenkin hetkeksi huokaista helpotuksesta, sillä tällä hetkellä kalastajia on riittävä määrä. Toki rekrytointi jatkuu vielä tulevaisuudessakin, kun vanhoja konkareita jää lisää eläkkeelle.
Aiempi selvityshanke ja Kalastajanpolun ensi askeleet
Kalastajanpolku-hanketta edelsi vuonna 2016 Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittama Uusien kalastajien rekrytoimisen edellytykset Sodankylässä -selvityshanke. Tiedotuskampanjan avulla Sodankylän tekojärville etsittiin kalastajiksi haluavia yrittäjiä koko maan alueelta yhteistyössä kalatalousoppilaitosten kanssa. Lisäksi selvitettiin asuntotilannetta Lokassa ja toimeentulon rakentumisen edellytyksiä. Yhteydenottoja tuli kolmisenkymmentä ja hankkeen koordinoijat miettivät jo, miten niin ison joukon kouluttaminen onnistuisi.
Itse Kalastajanpolku-hanke pääsi alkamaan hieman myöhässä kesällä 2018. Aarnion mielestä viivästys oli loppujen lopuksi hyvä asia, sillä joillakin hakijoilla oli ajatuksena toteuttaa haaveensa lähteä kauniiseen Lappiin kalastamaan yöttömässä yössä. Hankkeen hiljaiselon aikana ehti kuitenkin punnita, onko todella valmis ja motivoitunut lähtemään yrittäjäksi. Hakijoista karsiutuikin lopulta pienempi joukko, jolla oli paloa lähteä kalastajaksi, mutta myös realistinen kuva kaupallisen kalastuksen arjesta.
Välittävän rekrytointimallin tulevaisuus
Uusia kalastajia on tullut niin omalta kylältä kuin kauempaakin Pohjois-Karjalasta, Kempeleeltä ja Helsingistä asti ja heidän ikähaitarinsa on 19−40 vuotta. Kaikki ovat kalastaneet aiemminkin joko vapaa-ajallaan tai vanhemman kalastusyrityksessä. Tulokkaat ovat olleet ihmeissään siitä, miten sydämellisen vastaanoton he ovat saaneet. Ohjausta on voitu toteuttaa joustavasti erilaiset elämäntilanteet huomioiden; moni on aloittanut kalastusyrittäjyyden pikkuhiljaa kenties toisella paikkakunnalla sijaitsevan vanhan työn ohella. Kun ammattikalastuksen salat ja paikallisten vesistöjen tuntemus ovat alkaneet olla hallussa, uusille kalastajille on valjennut, että kalastuksella voi todella tienata elantonsa. Nuoremmat kalastajat ovatkin innokkaina todella ahkeria ja tuotteliaita kalastajia. Kalaisista Lokan ja Porttipahdan tekojärvistä kalastetaan erityisesti haukea, ahventa, siikaa ja madetta. Tyypillisesti kala fileoidaan tai laitetaan kalamassaksi ja myydään kalatukkuihin Ouluun, Kuopioon ja Helsinkiin.
Sekä Marjaana Aarnio että Risto Pyhäjärvi, joka toimii hankkeen ohjaajana ja käytännön organisoijana, ovat sitä mieltä, että Lokan kalastajien rekrytointimallia voisi kehittää ja soveltaa myös muualla Suomessa. Tämä oli myös yksi hankkeen alkuperäisistä tavoitteista, sillä kalastajien ammattikunnan vanheneminen on laajempikin haaste Suomessa. Kalastajanpolussa yksi onnistumisen avaimista oli siinä, että Lokan luonnonvaraosuuskunnan kokeneemmat kalastajat olivat aidosti vastaanottavaisia: he halusivat opettaa sopivimmat pyyntitekniikat ja näyttää parhaat kala-apajat. Ryhmästä apu löytyy aina läheltä ja aloittelevien kalastajien hupaisille kömmähdyksille on hauskempi nauraa yhdessä. Lisäksi kynnys lähteä yrittäjäksi oli pienempi, kun markkinointi, rahti ja omavalvonta järjestyvät osuuskunnan puolesta ja kalahalli on yhteinen.
Kalastajanpolku alkaa olla kulkenut tiensä päähän, sillä nyt on käsillä viimeiset ohjaukset. Pyhäjärvi ja Aarnio ovat iloinneet siitä, miten EMKR-tuen avulla on saatu aikaan hyvin konkreettista hyötyä ja iloa. Hanke on tarjonnut mahdollisuuden kokeilla käytännönläheistä rekrytointimallia, jota Lokan luonnonvaraosuuskunta aikoo käyttää omatoimisesti tulevaisuudessakin.
Teksti: Tyyni Kantonen
Kuvat: Marjaana Aarnio, Jenni Nousu ja Risto Pyhäjärvi
Hanke: Kalastajanpolku – uusien kalastajien saaminen Sodankylään
Tuensaaja: Sodankylän kunta
Hankeaika: 27.6.2017 − 31.12.2020
Euroopan kalastuksenvalvontavirasto hakee pääjohtajaa
Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) pääjohtajan hakumenettely on aloitettu ja hakuilmoitus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Viraston nykyisen pääjohtajan, ranskalaisen Pascal Savouret’n, toinen viisivuotiskausi päättyy vuonna 2021, eikä häntä sääntöjen mukaan voida valita enää uudelleen. Pääjohtajan viran hakuaika päättyy keskiviikkona 9. syyskuuta 2020 kello 12 Brysselin aikaa.
Pääjohtajan asemapaikka on Espanjassa Vigon kaupungissa, jossa Euroopan kalastuksenvalvontavirasto sijaitsee. Pääjohtajan nimittää EFCA:n hallintoneuvosto ja hänen odotetaan aloittavan toimessaan 1. syyskuuta 2021.
Euroopan kalastuksenvalvontavirasto on Euroopan unionin erillisvirasto. Viraston tehtävänä on edistää hallinnan, tarkastusten ja valvonnan yhteisten normien korkeatasoisuutta yhteisessä kalastuspolitiikassa.
Määräaikainen haku hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien saalisvahinkojen korvaamiseksi avautuu 1.8.2020
Maa- ja metsätalousministeriö avaa määräaikaisen hakumenettelyn hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien saalisvahinkojen korvaamiseksi. Haku on auki 1.8.−30.9.2020. Koronavirusepidemiasta johtuvien etätyö- ja turvallisuusmääräysten vuoksi hakemukset tulee jättää ensisijaisesti sähköisesti.
Määräaikaisessa hakumenettelyssä voi hakea korvausta vuonna 2019 syntyneisiin hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamiin saalisvahinkoihin. Tuki perustuu hakijan vuoden 2019 rannikkokalastussaaliin laskennalliseen arvoon.
Hakuaika on 1.8.−30.9.2020. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä sähköisesti rahaston tietojärjestelmään puoleenyöhön mennessä tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella 30.9.2020 klo 16.15 mennessä ELY-keskuksen kirjaamoon.
Hakemukset tulee jättää ensisijaisesti sähköisesti Hyrrä-palveluun. Sähköisesti saapuneet hakemukset käsitellään ensin etätyömääräyksestä ja koronaepidemian tilanteesta johtuen. Kirjallisesti saapuneet hakemukset käsitellään sähköisesti saapuneiden jälkeen etätyömääräyksen päätyttyä.
Yhteistyöllä ja verkostoituen eteenpäin – Pasi Kokkonen on yksi Itä-Suomen kalastusmatkailua edistävän hankkeen yrittäjistä.
On helteinen iltapäivä Puumalassa. Olen lähdössä kalastusmatkailuyrittäjä Pasi Kokkosen kanssa kalaan Saimaan Lietvedelle. Matka alkaa vanhasta ja idyllisestä venevajasta, joka kohoaa aivan vedenpinnan yläpuolella. Sen sijaan vene ja sen laitteisto ovat uusinta uutta ja vastaavat hienosti vaativammankin asiakkaan tarpeisiin. Kun uistimet lipuvat veneen perässä ja kalan havaitsemista helpottavat kaikuluotaimet ovat päällä, ehtii siinä moottorin hitaasti hyrräillessä kuulla tarkemmin kalastusmatkailusta ja sen edistämiseen tähtäävästä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittamasta paikallisen kehittämisen hankkeesta, jossa Kokkonenkin on mukana.
Kokkonen on toiminut kalastusmatkailuyrittäjänä kymmenkunta vuotta. Hän järjestää veneellään vetouistelu- ja heittokalastusmatkoja. Asiakkaita on moneen lähtöön: on yrityksiä ja yksityishenkilöitä, suomalaisia ja ulkomaalaisia. Erityisesti Aasiasta turisteja on ollut aiempaa enemmän. Aiemmin venäläiset olivat suurin asiakaskunta, mutta ruplan arvon heikkenemisen myötä heidän osuutensa on vähentynyt.
Laadukas kalamatkailu Itä-Suomessa -hanke
Kokkonen on mukana Itä-Suomen kalatalousryhmän Laadukas kalastusmatkailu Itä-Suomessa -hankkeessa, jonka tarkoituksena on edistää Pohjois- ja Etelä-Karjalan sekä Pohjois- ja Etelä-Savon kalastusmatkailuyrittäjien välistä yhteistyötä ja alueen kalastusmatkailua. Hankkeen avulla yrittäjien tarjoamat palvelut pyritään yhdistämään suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joita isompien myyjien ja matkanjärjestäjien on helpompi myydä myös suuremmille ryhmille. Yhteistyötä myös esimerkiksi majoituspalvelujen tarjoajien kanssa kehitetään, jotta matkailu olisi asiakkaalle mahdollisimman sujuvaa ja mukautuisi monenlaisiin tarpeisiin. Hankkeen tavoitteena on lisäksi parantaa viestintää ja markkinointia Itä-Suomen kalastusmatkailupalveluista sekä yrittäjien korkean tason palveluista ja asiantuntemuksesta sekä kehittää yrittäjien osaamista koulutuksin ja yhteisellä opintomatkalla.
Hanke sai alkusysäyksensä helmikuussa 2018 Varkaudessa, jossa järjestettiin kalastusmatkailun strategiapäivä. Varsinaisesti hanke lähti kuitenkin vasta nyt vuodenvaihteessa käyntiin ja hanketta koordinoiva Future Missions Oy on haastatellut läpi mukana olevat noin 15 yritystä luodakseen yleiskuvan yritysten taustoista, toiminnasta, heikkouksista ja vahvuuksista. Tarkemman yhteisen suunnittelutyön ja verkostoitumisen alku on koronepidemian takia siirtynyt keväältä loppukesälle. Kuitenkin jo tässä vaiheessa on joukosta löytynyt päteviä ja kiinnostuneita yrittäjiä esimerkiksi selvittämään alustavasti mahdollisuuksia kehittää kalastusmatkailua kuntoutusmuotona. Suunnitteilla on myös jakaa yrittäjiä pienempiin ryhmiin heidän erikoisosaamisensa perusteella. Kokkonen toivoo hankkeelta mahdollista koulutusta kaikuluotainlaitteistoista, jotta korkealuokkaisesta välineistöstä saisi kaiken hyödyn irti.
Laadukas kalastusmatkailu Itä-Suomessa -hankkeella on vahva pohja aiemmassa vastaavanlaisessa Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) rahoittamssa Turisteja kalastamassa -hankkeessa. Silloin luotiin malli yhteisille kalastusmatkailun laatukriteereille, jonka viisi osa-aluetta ovat asiakaspalvelu, kalastusosaaminen, välineet ja laitteet, turvallisuus sekä kalavarojen kestävä käyttö. Kokkonen ja eräs toinen nykyisen hankkeen yrittäjä olivat mukana myös edellisessä hankkeessa. Se painottui Venäjän turismin edistämiseen, ja Kokkosen mielestä hanke oli onnistunut. Uudelle hankkeelle oli kuitenkin kysyntää, sillä venäläisten turistien määrä on hiipunut ja alalle on tullut uusia ja nuoria yrittäjiä.
Kalastusmatkailun poikkeuksellinen kesä
Kalastusmatkailussa – kuten matkailualalla yleensäkin – on koronapandemian takia ollut hiljaista, sillä ulkomaalaisia turisteja ei ole käytännössä lainkaan ja yleinen taloudellinen epävarmuus on heikentänyt kysyntää muutenkin. Kokkonen kuitenkin toivoo, että näin kotimaanmatkailun suvena suomalaiset kiinnostuisivat lomareissuillaan hyödyntämään myös kalastusmatkailun palveluja.
Kalusto ei onneksi heikosta kysynnästä huolimatta seiso tyhjän panttina, sillä kalastus on myös Kokkoselle itselleen rakas harrastus ja hän käy usein kalassa lähivesillä ja toisinaan kauempana rannikollakin. Vielä kauemmaksikin tarjoutui tilaisuus lähteä, kun häntä pyydettiin kalaoppaaksi Norjaan ja jopa Karibialle. Kokkonen ei ole kuitenkaan halunnut kotiseutuaan pysyvämmin jättää – tunteehan hän täällä kalavedetkin parhaiten, mikä on ammattiosaamisen kulmakivi.
Vene on hiljalleen matkannut vesillä hyvän tovin, mutta kala ei syö, vaikka niitä kaikuluotaimessa näkyykin. Kokkosen mukaan tällainen on ennennäkemätöntä. Päätämme kuitenkin vielä ajaa yhden syvänteen ylitse, sillä Kokkonen tietää sen olevan kuhien suosikkipaikka. Pian lähes samanaikaisesti kahteen uistimeen nappaakin kala ja sieltä nousee kuha ja hauki. Saalista vedestä nostaessa Saimaan kauniilla vesillä kaltaiselleni kalastusnoviisillekin avautuu kalastuksen hauskuus ja jännittävyys. Saan saaliiksi saadut kalat kotiinviemisiksi, ja avotulella niistä valmistuukin herkullinen ateria koko perheelle.
Juttua varten on haastateltu myös Itä-Suomen kalatalousryhmän aktivaattoria Pekka Sahamaa ja Future Missions Oy:n Niilo Valkosta.
Teksti, kuvat ja video: Tyyni Kantonen
tyyni.kantonen@mmm.fi
Hallituksen esitys Euroopan meri- ja kalatalousrahastolaista lausunnolle
Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ohjelmakauden 2021−2027 kansalliseen hallinnointiin liittyvästä hallituksen esityksestä. Lausuntoja voi antaa maanantaihin 17.8.2020 asti.
Euroopan unioni antoi toukokuussa 2018 ehdotuksen monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2021–2027 sekä ehdotuksen yleisistä säännöksistä seitsemälle yhteistyössä hallinnoitavalle rahastolle. Lisäksi kesäkuussa 2018 EU antoi ehdotuksen Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Nämä edellyttävät kansallisen lainsäädännön uudistamista Euroopan meri- ja kalatalousrahaston hallinnoimiseksi vuosina 2021−2027.
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kansallisen ohjelman julkinen kokonaisrahoitus on vuosille 2021−2027 yhteensä arviolta 140 miljoonaa euroa. Rahoituksella tuetaan kalatalouden alkutuotannon ja jatkojalostuksen uudistumista, kilpailukyvyn parantumista ja kestävää kasvua sekä kalatalouteen liittyviä ympäristötoimenpiteitä. Lisäksi rahastosta rahoitettaisiin mereen liittyvän tiedon parantamista ja erilaisia viranomaistoimenpiteitä.
Laissa säädettäisiin rahaston viranomaisista ja toimielimistä, tuen ehdoista ja hyväksyttävistä kustannuksista, tuen hakemisesta, myöntämisestä ja maksamisesta, tuen palauttamisesta ja takaisinperinnästä, tietojärjestelmästä, tietojensaantioikeuksista, tietojenluovutuksesta ja tarkastuksista.
Rahaston hallinnoinnin ehdotetaan jatkuvan pääosin samoilla säännöillä ja samojen viranomaisten toimesta kuin ohjelmakaudella 2014−2020. Uusina säännöksinä ehdotetaan mm. yhteishankkeiden edellytysten tuomista lakiin. Lisäksi tietojärjestelmän, tietojensaantioikeuksien, tietojenluovutuksen ja kalastajille asetettujen tuensaantiedellytysten osalta on pyritty selkeyttämään nykyistä lainsäädäntöä. Rahaston hallinnoinnissa on myös tarkoitus siirtyä täysin sähköiseen asiointiin, eikä paperisia tukihakemuksia tai maksuhakemuksia voisi enää jatkossa jättää.
Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa.
Lausunnot pyydetään jättämään ensisijaisesti sähköisessä lausuntopalvelussa.
Linkit:
Luonnos hallituksen esitykseksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastolaista (PDF)
Lisätietoja:
6.-27.7.2020 asiantuntija Saana Tarhanen (02951 62036), etunimi.sukunimi@mmm.fi
28.7.-17.8.2020 erityisasiantuntija Heta Ratasvuori (02951 62016), etunimi.sukunimi@mmm.fi
10.-17.8.2020 neuvotteleva virkamies Timo Halonen (02951 62411), etunimi.sukunimi@mmm.fi.
Kalatalouden koronatukien haku jatkuu – katso, mihin voit hakea kansallista avustusta ja mihin EMKR-tukea
Kalatalousalan yrittäjillä on edelleen mahdollisuus hakea tukea koronakriisin aiheuttamiin talousvaikeuksiin. ELY-keskusten myöntämää kansallista kriisiavustusta voi käyttää yritystoiminnan jatkumisen kannalta välttämättömiin menoihin, kuten palkka- ja vuokrakuluihin, kun taas Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta voi saada tukea investointi- ja kehittämishankkeisiin.
Kansallinen kriisiavustus
Kalatalousalan yrittäjät voivat hakea avustusta koronakriisin aiheuttamiin talousvaikeuksiin ELY-keskuksista. Haku jatkuu normaalisti, koska kalatalous ei kuulu valmisteilla olevan yleisen kustannustuen piiriin. Kustannustuen piiriin kuuluvien alojen osalta ELY-keskusten myöntämien avustusten haku päättyi 8.6.
Kalatalouden väliaikaista kriisiavustusta voivat hakea kalastuksen, vesiviljelyn, kalakaupan ja kalanjalostuksen yritykset koosta riippumatta. Avustuksen suuruus voi olla 3 000 – 10 000 euroa.
Avustusta on mahdollista saada yritystoiminnan jatkumisen kannalta välttämättömiin menoihin. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat:
- ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuvat menot;
- palkka- ja henkilöstökulut;
- vuokrakulut ja kiinteistökulut; sekä
- muut vastaavat yritystoiminnan jatkumisen turvaavat välttämättömiksi arvioidut menot.
Yksityisyrittäjien toimeentulon edellytykset voidaan ottaa myös huomioon, mikäli yrittäjä ei ole oikeutettu yrittäjien väliaikaiseen työttömyyskorvaukseen. Väliaikainen työttömyyskorvaus on tämänhetkisen tiedon mukaan voimassa kesäkuun loppuun asti. Lue lisää yrittäjien työttömyyskorvauksesta täältä.
Avustuksella ei voida tukea investointeja. Investointitoimenpiteitä voidaan rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelmasta.
Lisätietoja ELY-keskusten myöntämästä tuesta ja ohjeet tuen hakemiseen löydät täältä.
EMKR-tuki
Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta voi saada tukea kehittämis- ja investointihankkeisiin, jotka voivat liittyä myös koronan aiheuttamiin sopeuttamistarpeisiin. Tukea voi saada siis esimerkiksi hankkeisiin, jotka liittyvät saaliin pakkaamista, säilyttämistä tai jalostamista koskeviin investointeihin tai uusien markkinakanavien etsimiseen, kuten suoramyynnin kehittämiseen. Myös pakkausinvestointien tukeminen julkisissa satamissa on mahdollista.
Koronaan liittyvissä hankkeissa on mahdollista hakea normaalia korkeampaa tukitasoa. Lisäksi on mahdollista hakea maksuennakkoa enintään 70 % tuen määrästä, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeen. Maksuennakkoa voi hakea myös jo aiemmin aloitettuihin hankkeisiin. Silloin ennakkoa voidaan myöntää korkeintaan 70 % vielä maksamatta olevasta avustuksesta.
Lue lisää EMKR-tukien hakemisesta täältä.
Luonnonvarakeskuksen arviointi kalatalousryhmistä valmistui: Paikallislähtöisyys on kalatalouden kehittämisen vahvuus
Pekka Salmi, Kristina Svels ja Jari Setälä, Luonnonvarakeskus:
Kalatalouden toimintaryhmät edistävät ja aktivoivat kalataloutta monissa EU-maissa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) tuella. Suomen 10 toimintaryhmää kattavat kalataloudellisesti merkittävimmät alueet Ahvenanmaalta Lappiin. Ne ovat avanneet paikallisille ihmisille uuden mahdollisuuden osallistua oman alueensa kalatalouden kehittämiseen. Luonnonvarakeskuksen juuri valmistuneessa arvioinnissa todetaan, että paikallislähtöinen toimintatapa on tuonut Suomen kalataloudelle lisäarvoa aktivoimalla uutta sektorirajoja ylittävää yhteistyötä ja monipuolistamalla kalataloushankkeiden rahoitusta.
Hankkeet sysäävät toimintaa käyntiin
Kalatalousryhmät rahoittivat vuosina 2014−2019 yhteensä 204 hanketta ja niihin käytettiin rahaa runsas 8 miljoona euroa, mikä on noin 5 % Suomen EMKR-rahoituksesta. Pääosa toiminnan rahoituksesta saadaan EU:lta ja valtiolta. Kalatalousryhmätoiminnan myötä myös kunnat ja yksityiset toimijat ovat havahtuneet ymmärtämään kalatalouden merkityksen ja potentiaalin. Kuntien ja yksityisten osuus rahoituksesta on ollut 16 %.
Kalatalousryhmien paikallislähtöinen ja samalla kansallisia tavoitteita jalkauttava toimintamalli soveltuu hyvin pienimuotoisen kalastuksen toimintaedellytysten parantamiseen. Kalatalousryhmät ovatkin täyttäneet elinkeinon turvaamisessa olleita aukkoja kalatalouden kentällä. Rahoitetut hankkeet toimivat usein ensimmäisenä askeleena laajempiin kehittämistoimiin ja verkostoitumiseen, joiden myötä kalatalousryhmien tavoitteet toteutuvat myöhemmässä vaiheessa. Välittömiäkin tuloksia on saatu: esimerkiksi mestari-kisälli-hankkeet ovat tuoneet alalle uusia nuoria kalastajia.
Toimintaryhmillä on strategioissaan vaihtelevat painotukset, koska kalatalouden piirteet ja kehittämiskohteet vaihtelevat eri puolilla Suomea. Yleensä hankeideat tulevat paikallisilta tahoilta. Ryhmät kytkeytyvät hallinnollisesti alueensa Leader-yhdistyksiin. Tämä on lisännyt kontakteja ja toimintaa myös kalataloussektorin ulkopuolelle. Sisävesillä on ollut vähemmän kalastuselinkeinoa haittaavia ristiriitoja, mikä on mahdollistanut rannikon ryhmiä paremman toimintaympäristön kalatalouden kehittämiseen.
Aktivaattorit edistävät verkostoitumista
Aktivaattoreista on usein tullut oman alueensa elinkeinon harjoittajien luottohenkilöitä ja heidät tunnetaan kalatalousryhmätoimintaa paremmin. Aktivaattorit ovat verkostoituneet hyvin alueensa sisällä, keskenään ja maaseudun kehittäjien kanssa. Myös kansainvälinen verkostoituminen on lähtenyt käyntiin; kalatalousryhmien aktivaattorit osallistuvat Euroopan kalastusalueiden verkoston kokouksiin ja kansainvälisiä vierailuja on tehty puolin ja toisin. Suomalainen kalatalous hyötyy kansainvälisestä yhteistyöstä erityisesti lähialueiden kanssa, joissa haasteet ovat samantyyppiset. Itämeren piirissä yhteistyötä on tehty kansainvälisessä hylje- ja merimetsohankkeessa. Suomalainen toimintaryhmäjärjestelmä on hyvä esimerkki koko verkostolle niin toimeenpanon, tulosten kuin yhteistyönkin osalta.
Aktivaattorit auttavat hakijoita EMKR-rahoitushakemusten suunnittelussa ja toteuttamisessa, mutta he ovat sysänneet alkuun myös muista lähteistä rahoitettuja hankkeita. Tämä työ on synnyttänyt alalle uusia investointeja sekä EMKR- ja maaseuturahoitteisia hankkeita ja verkostoitumista yli kalataloussektorin rajojen. Aktivaattorien välinen tiivis yhteistyö on luonut mahdollisuuden siirtää ajatuksia, ideoita ja taitoa alueiden välillä. Samalla on kehitetty hyviä käytäntöjä ja uusia toimintamalleja, jotka osaltaan syntyvät vuorovaikutuksessa Leader-yhdistysten kanssa.
Rooli ja tunnettuus
Kalatalouden kentällä toimintaryhmiä pidetään tärkeinä ja niiden alueellista kattavuutta halutaan laajentaa. Kalatalousryhmiä tarvitaan lisäämään yhteistyötä, hyvien käytäntöjen siirtoa, paikkaperustaisuutta ja innovaatioita alan toimijoiden keskuudessa. Toisaalta kalatalouden järjestöt pitävät kalatalouden toimintaryhmien roolia kalatalouden kentällä osin epäselvänä ja jäsentymättömänä. Ryhmän ja aktivaattorin roolia ja työnjakoa muiden kalatalouden tahojen kesken tuleekin selkeyttää.
Varsinkin tällä ohjelmakaudella aloittaneiden ryhmien tunnettavuudessa on kehitettävää. Kalatalouden toimintaryhmä on koettu hankalaksi nimeksi ja se sekoitetaan helposti muihin kalatalouden järjestöihin tai yhteisöihin. Nimi olisikin syytä muuttaa helpommin tunnistettavaksi ja ryhmien tunnettavuutta tulisi parantaa monipuolisen viestinnän kautta. Sosiaalisen median käyttöä sekä ryhmien välisessä kommunikaatiossa että ulkoisessa viestinnässä on syytä tehostaa.
Seuraavalla ohjelmakaudella tarvitaan lisää panostusta ja resursseja kohdennettuun kalatalousryhmäkohtaiseen tiedotukseen ja laajempaan koordinointiin. Ryhmien kansallista verkostoitumista tiivistämällä voidaan tehostaa myös eri alueiden tietotaidon ja osaamisen hyödyntämistä valtakunnallisessa kehittämisessä.