Kategoria: Ajankohtaista
EMKVR:n uutiset ja ajankohtaiset
Määräaikainen haku kalasatamainvestointeihin ja meripolitiikan toimenpiteisiin aukeaa 17.4.
Maa- ja metsätalousministeriö avaa määräaikaisen hakumenettelyn Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman 2014−2020 meripolitiikan toimenpiteissä ja kalasatamainvestoinneissa. Hakuaika on 17.4.−28.5.2020.
Hakumenettelyssä voidaan myöntää tukea enintään 1,5 miljoonaa euroa kalasatamatoimenpiteisiin ja 265 000 euroa meripolitiikan toimenpiteisiin.
Kalasatamatoimenpiteiden hakumenettelyssä tukea voi hakea julkisten tai muuten kaikille avoimien kalasatamien ja purkupaikkojen parantamiseen sekä kalastussuojien rakentamiseen ja nykyaikaistamiseen. Tukea ei voida myöntää uusien satamien, purkupaikkojen tai huutokauppahallien rakentamiseen.
Meripolitiikan hakumenettely koskee hankkeita, jotka liittyvät meriklusterin kehittämiseen tai innovatiivisiin toimiin Itämeren tilan parantamiseksi.
Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston Hyrrä-tietojärjestelmään puoleenyöhön mennessä tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella klo 16.15 mennessä. Hakulomakkeet satamahaun osalta toimitetaan Lapin, Pohjois-Savon tai Varsinais-Suomen ELY-keskukseen ja meripolitiikan osalta Varsinais-Suomen ELY-keskukseen.
Lue päätös haun avaamisesta täältä: Määräaikainen hakumenettely kevät 2020 (PDF)
Uusia innovaatioita kala-alalla – innovaatio-ohjelmissa tehdään työtä koko alan kehittämiseksi
Pari vuotta käynnissä olleissa kalatalouden innovaatio-ohjelmissa keskitytään suomalaisen kalatalouden uudistamiseen ja toimintaedellytysten vahvistamiseen. Viidessä eri ohjelmassa on tähän mennessä esimerkiksi luotu jokavuotinen toimialan yhteen kokoava tapahtuma, tuotettu merkittävää tietoa kalatalousalueille ja tiivistetty tutkijoiden ja kaupallisten kalastajien yhteistyötä. Työ ohjelmissa jatkuu vuoteen 2022 saakka.
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) tukemissa innovaatio-ohjelmissa on tehty ensimmäisten vuosien aikana töitä korkean lisäarvon tuotteiden kehittämisen, kalatuotteiden markkina-aseman parantamisen ja viennin vauhdittamisen sekä kalakantojen luontaisen lisääntymisen edistämisen kanssa. Ohjelmien ensimmäinen vaihe päättyi vuoden 2019 lopussa, ja kaikki ohjelmat jatkuvat vielä kolmen vuoden ajan.
Tutustu uuteen Rannikoillamme on sankareita -blogisarjaan
Saaristomeren kalatalousryhmä esittelee Rannikollamme on sankareita -blogisarjassaan Saaristomerellä pitkän uran tehneitä ammattikalastajia. Sarjassa on esitelty jo yhdeksän kalastajaa, ja uusi juttu julkaistaan joka toinen perjantai.
Tutustu blogiin täällä.
Euroopan komissio ehdottaa uusia tukitoimia kalatalousalalle helpottamaan koronatilannetta
Euroopan komissio on julkaissut ehdotuksen kalatalousalan uusiksi tukitoimiksi koronaviruksen aiheuttamassa kriisitilanteessa. Suunniteltu tukitoimien paketti mahdollistaisi mm. kalastuksen tilapäisen lopettamisen tukemisen sekä kompensaatiot vesiviljelijöille, joille koronavirus aiheuttaa tulonmenetyksiä. Suomi pyrkii ottamaan tuet käyttöön mahdollisimman pian.
Euroopan komission tukipaketti sisältää useita ehdotuksia, joilla jäsenmaat voisivat hyödyntää Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa (EMKR) nykyistä joustavammin koronakriisin aiheuttamien ongelmien lievittämiseen kalatalousalalla. Ehdotus sisältää neljä keskeistä muutosta:
- Kalastuksen tilapäisen lopettamisen tuki
- Korvaukset vesiviljelytuotannon keskeytymisen tai vähenemisen aiheuttamista tulonmenetyksistä
- Tuottajaorganisaatioille myönnettävä tuki väliaikaiseen varastointiin
- Yksinkertaistettu kansallisten toimintaohjelmien muuttaminen sekä joustoa toimintaohjelman sisäisiin budjettisiirtoihin
Toimenpiteet on sidottu koronatilanteen kestoon siten, että kustannusten tukikelpoisuus alkaa takautuvasti 1.2.2020 ja jatkuu 31.12.2020 asti.
Komission ehdotus tulee voimaan, kun se on käsitelty Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Tilapäisen lopettamisen tuki ja vesiviljelyn kompensaatiot on tarkoitus ottaa käyttöön Suomen toimintaohjelmassa mahdollisimman nopeasti. Tukitoimista ja niiden yksityiskohdista tiedotetaan lisää heti, kun ne saadaan käyttöön.
Lue komission tiedote täältä.
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee tukipakettia koronan vaikutuksista kärsiville yrityksille
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee tukipakettia koronaviruksesta aiheutuvan markkina- ja tuotantohäiriön vuoksi. Tukipaketti koskee myös kalatalousalan eli kalastuksen, vesiviljelyn sekä kalan jalostuksen ja kalakaupan yrityksiä.
Maa- ja metsätalousministeriö haluaa turvata kotimaisen ruoantuotannon myös poikkeusoloissa. Koska kalatalousalan yrityksillä ei ole mahdollisuutta hakea Business Finlandin tai ELY-keskusten koronatilanteessa myöntämää rahoitusta, yrityksille valmistellaan oma tukipaketti. Valmistelutyö on käynnissä ja tukitoimista tiedotetaan heti, kun rahoitus ja yksityiskohdat ovat varmistuneet. Lue ministeriön koko tiedote täältä.
Jo ennen erillisen tukipaketin valmistumista yrityksillä on mahdollisuus hakea normaaliin tapaan tukea kehittämis- ja investointihankkeisiin Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR). Tuki- ja maksupäätöksiä pyritään tekemään nopealla aikataululla. Lisäksi mahdollisuutta ennakkomaksujen käyttöönottoon selvitetään.
Myös Euroopan komissio valmistelee uusia keinoja kalatalousalan tukemiseen koronatilanteessa Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Maa- ja metsätalousministeriö vaikuttaa aktiivisesti EU-valmisteluun, jotta eurooppalaisen lainsäädännön muutokset tukisivat mahdollisimman hyvin EMKR:n joustavaa käyttöä koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa.
Kansalaisten ja sidosryhmien näkemyksiä Uudenkaupungin merialueen soveltuvuudesta kalankasvatukselle selvitetään verkkokyselyllä
Luonnonvarakeskuksen tiedote 25.3.2020:
Uusikaupunki selvittää hankkeessaan kaupungin edustalla sijaitsevien ja erityisesti kaupungin omistuksessa olevien vesialueiden soveltuvuutta kalankasvatukseen. Hankkeen tarkoituksena on edistää merialueen käytön vuorovaikutteista suunnittelua. Kansalaiset ja sidosryhmät voivat kertoa näkemyksensä keskiviikkona 25.3.2020 avautuvassa verkkokyselyssä mahdollisista uusien kalankasvatuslaitosten sijaintipaikoista Uudenkaupungin edustalla.
Kansallisen Vesiviljelystrategian 2022 tavoitteena on kotimaisen kalankasvatustuotannon kestävä kasvu. Uudenkaupungin kaupunginhallituksen vuonna 2018 käynnistämässä hankkeessa selvitetään kaupungin alueella sijaitsevien ja erityisesti kaupungin omistuksessa olevien vesialueiden soveltuvuutta kestävään kalankasvatukseen. Hankkeen tarkoituksena on lisätä Uudenkaupungin alueella tapahtuvaa kotimaisen kalan tuotantoa ja elinkeinotoimintaa merialueen suunnittelun ja luvituksen avulla.
Kalankasvatukseen mahdollisesti soveltuvia alueita on tunnistettu Luonnonvarakeskuksen (Luken) kehittämän FINFARMGIS-mallinnuksen avulla. Mallinnus huomioi samanaikaisesti kymmenen erilaista ympäristöllistä, sosiaalista ja taloudellista kalankasvatuksen sijaintia ohjaavaa tekijää. Tämän lisäksi myös kalankasvatusyritysten kiinnostus tiettyjä alueita kohtaan on otettu huomioon.
Näkemyksiä mahdollisista kalankasvatuksen tuotantoalueista kerätään kaikille avoimella verkkokyselyllä
Valikoituja tuotantoalueita tarkastellaan vuorovaikutteisen suunnittelun avulla. Kansalaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus osallistua sijainninsuunnitteluun karttapohjaisen verkkokyselyn ja työpajatyöskentelyn avulla. Kaikille avoimeen Luken toteuttamaan verkkokyselyyn toivotaan vastauksia erityisesti vesialueiden omistajilta, kesäasukkailta, kaupunkilaisilta, kalastajilta ja muilta kalankasvatuksesta kiinnostuneilta.
– Esimerkiksi yksityisten ja julkisten vesialueiden omistajille tarjotaan mahdollisuutta osoittaa alueita, jotka soveltuisivat kalankasvatuskäyttöön ja saada tuottoa omistamilleen vesialueille, projektikoordinaattori Pia Lindberg-Lumme kertoo.
Koronavirustilanteen takia työpajan ajankohdasta tiedotetaan myöhemmin, kun tilaisuuden järjestäminen on mahdollista. Työpajassa käsitellään verkkokyselyn perusteella saatua palautetta.
Verkkokyselyyn pääsee täältä. Kyselyyn pääsee myös Uudenkaupungin kaupungin verkkosivuilta. Kysely on auki 30.4. asti. Kyselyyn vastaamisessa kannattaa käyttää Chrome- tai Firefox-selainta Explorerin sijaan.
Kalankasvatuksen kehittämishanke toteutetaan vuosina 2018–2021. Uudenkaupungin kanssa hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus (Luke), Gaia Consulting Oy ja Metsähallitus. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Hankkeessa sekä siihen kuuluvassa verkkokyselyssä ja työpajassa tuotettua tietoa hyödynnetään Uudenkaupungin vesialueiden kehittämishankkeissa ja merialueen suunnittelussa.
Lisätietoa:
Projektikoordinaattori Pia-Lindberg Lumme, Growth4Blue Consulting Ky, pia(at)growth4blue.fi, puh. 040 356 2555
Tutkija Markus Kankainen, Luonnonvarakeskus, markus.kankainen(at)luke.fi, puh. 029 532 7687
Koronavirustilanteesta johtuvien komission hyväksymien väliaikaisten valtiontukikehysten merkitys kalatalousalalla
Koko EU:n talous kokee nyt vakavia seurauksia koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi. Yhdessä muiden tukitoimenpiteiden kanssa komissio haluaa varmistaa, että jäsenmailla on riittävästi liikkumavaraa taloudellisten vahinkojen korjaamiseksi.
Komissio hyväksyi nopeutetulla menettelyllä tilapäiset puitteet valtiontukitoimenpiteille koronavirustilanteessa. Tilapäisissä valtiontukikehyksissä on tilanteen korjaamiseksi viisi erilaista elementtiä (i) suorat tuet, verotuet ja ennakkomaksut, (ii) valtiontakaukset, (iii) tuetut julkiset lainat, (iv) suojatoimet pankeille ja (v) lyhytaikainen vientiluottovakuutus.
Kalatalouden osalta tulee ottaa huomioon suorien tukien, verotukien ja ennakkomaksujen osalta asetetut erityisehdot. Yrityskohtainen tuki ei saa ylittää 120 000 euroa ja tuki ei koske kalatalous- ja vesiviljelyalan vähämerkityksellisen tuen soveltamisalan ulkopuolella jääviä toimenpiteitä.
Tukea voi myöntää yrityksille, jotka eivät olleet vaikeuksissa ennen 31.12.2019. Hyväksyttyjen väliaikaisten valtiontukikehysten mukainen tuki pitää myöntää 31.12.2020 mennessä.
Muutos mahdollistaa kansallisten varojen käytön koronaviruksen aiheuttamien taloudellisten vahinkojen korjaamiseen. Valtiontukisääntöjen kansallisesta soveltamisesta tiedotetaan myöhemmin, kun valmistelu asian tiimoilta etenee.
Lue lisää komission tiedotteesta: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_20_496
Komission tiedonanto väliaikaisista valtiontuen kehyksistä: https://ec.europa.eu/competition/state_aid/what_is_new/sa_covid19_temporary-framework.pdf
Koronaviruksen vaikutus kalatalousalaan ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimeenpanoon
Koronaviruksen leviämisellä Euroopassa on vaikutuksia myös kalatalouden yrityksiin ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) toimintaan. Tällä hetkellä kalatalouden yritystoiminta ja kalakauppa toimivat suhteellisen normaalisti ja myös kalan ulkomaankauppa sekä logistiikka toimivat. Maa- ja metsätalousministeriö, ELY-keskukset ja Luonnonvarakeskus pitävät keskitetysti yllä ajantasaista tilannekuvaa koronaviruksen aiheuttamista vaikutuksista kalatalousalalle ja kalakauppaan. Hallinto pyrkii omilla toimillaan tukemaan kalan alkutuotannon ja kalakaupan toimintaedellytyksiä.
Euroopan unionin tasolla neuvotellaan parhaillaan siitä, miten meri- ja kalatalousrahastoa ja valtiontukia voitaisiin hyödyntää kalatalousalan tukemiseksi vaikeassa koronatilanteessa. Asiasta tiedotetaan heti, kun neuvottelut saadaan päätökseen.
EMKR:n tukien myöntäminen ja maksaminen pyritään hoitamaan normaalisti, mutta esimerkiksi paikan päällä tehtäviä tarkastuksia saatetaan lykätä. Lisäksi uuden, vuosia 2021−2027 koskevan ohjelmakauden valmistelussa saattaa tulla viivästyksiä, koska fyysistä läsnäoloa vaativia valmistelutilaisuuksia joudutaan siirtämään myöhemmäksi. Esimerkiksi ELY-keskusten alueellisia, yleisölle avoimia valmistelutilaisuuksia ei näillä näkymin voida järjestää alkuperäisessä aikataulussa eli huhti-toukokuussa. Uusista ajankohdista tiedotetaan mahdollisimman pian.
Jos tuensaajan on tarpeen tehdä muutoksia tai hakea lisäaikaa käynnissä olevaan, EMKR:n tuella toteutettavaan hankkeeseen koronaepidemian vuoksi, tulee asiasta neuvotella rahoittavan ELY-keskuksen kanssa mahdollisimman pian.
Koronaviruksen takia peruuntuneiden tilaisuuksien, kuten matkojen tai tapahtumien, kulut ovat tukikelpoisia, jos niitä ei ole mahdollista peruuttaa tai hakea takaisin tilaisuuden järjestäjältä tai palvelun tarjoajalta. Tilaisuuksien järjestämisessä ja niihin osallistumisessa tulee noudattaa viranomaisten antamia ohjeita ja suosituksia.
Ruokaviraston sivuilta löytyy tarkempaa ohjeistusta koronaviruksesta ja elintarvikkeista kuluttajille ja yrityksille.
Lisätietoa:
Tukien maksatukseen liittyvissä kysymyksissä neuvoo KEHA-keskus.
Valtioneuvosto: Tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta
Euroopan komissio: Koronavirus – EU:n toimet
Maa- ja metsätalousministeriö: Turvataan arjen jatkuminen ruoantuotannossa
Kalaviikko 2020 siirtyy myöhemmäksi
Kalaviikko 2020-tapahtuma on siirretty myöhäisempään ajankohtaan vallitsevan koronavirustilanteen vuoksi.
Lue lisää täältä!
PERUTTU: Ilmastoystävällisiä kalainnovaatioita ja liiketoimintamahdollisuuksia käsittelevä tilaisuus ruoka-alan ammattilaisille 3.4.2020 Espoossa
Kotimaisen kalan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja ilmastoystävällisiä innovaatioita käsittelevä tilaisuus piti järjestää perjantaina 3.4.2020 VTT:n tiloissa Espoossa. Koronaviruksen takia tilaisuus siirtyy myöhäisempään ajankohtaan, joka ilmoitetaan myöhemmin. Ilmoittautuneille lähetetään asiasta vielä erillinen viesti.
Kenelle: Ruoka-alan ammattilaisille, erityisesti kala-alan yrityksille sekä yksityisille ja julkisille ammattikeittiöille.
Aika: Perjantai 3.4.2020
Paikka: VTT (Tietotie 2, Espoo)
Järjestäjät: Maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Kalatalouden innovaatio-ohjelma Blue Products
Teemat: Tutkimuksesta kohti kaupallistamista. Uudet kalatuotteet ammattikeittiöissä ja niiden kehitystyön vauhdittaminen.
Sisällöt:
- Kotimaisen kalan rooli tulevaisuuden ruokajärjestelmässä.
- Uusia konkreettisia mahdollisuuksia uusiksi tuotteiksi ja kotimaisen kalan arvon lisäämiseksi.
- Onnistuneiden liiketoimintamallien esittelyjä. Kuinka edetä tutkimustuloksista kohti menestyvää liiketoimintaa?
- Esimerkkejä ja ideoita, kuinka ammattikeittiöt voivat lisätä kotimaisen kalan käyttöä sekä edistää uusien tuoteinnovaatioiden läpimurtoa.
- Uusia rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksia yrityksille ja ruokapalveluille.
- Mahdollisuuksien mukaan tuotemaistiaisia ja tuote-esittelyjä.
Blogi: Kalatalouselinkeinon kehittäminen edellyttää laajaa yhteistyötä
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kausi on pitkällä. Rahaston tärkeimpiä tavoitteita ovat kalatalouselinkeinojen ja kalakantojen edistäminen sekä hallinnon parantaminen. Vuosittain tehtävällä kyselyllä arvioidaan kalataloushallinnon ja kalatalouspolitiikan toimivuutta. Vastausten mukaan kalataloushallinto on parantunut, mutta kalatalouselinkeinojen kehittämisessä on edelleen ongelmia. Monet ratkaisut eivät ole yksin kalataloushallinnon käsissä, vaan edellyttävät yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa.
Kalataloushallinnon ja kalatalouspolitiikan toimivuutta selvitettiin kyselyllä kesällä 2019 kolmannen kerran. Vastaajina oli kalatalouden yrittäjiä, sidosryhmiä ja hallintoa. Vastausten perusteella kalataloushallinnon toimintaan oltiin suhteellisen tyytyväisiä. Kalatalousalan sidosryhmien ja yrittäjien mielestä hallinto palvelee hyvin asiakkaita. Kalatalousyrittäjät olivat sidosryhmiä kriittisempiä, mutta myös heidän mielestään hallinto on palveluhenkistä ja maksatukset sujuvat hyvin.
Ympäristö- ja kalatalouspolitiikan yhteensovittaminen on hallinnon keskeisin kipukohta
Vaikka rahaston hallinnointi on parantunut, kalataloushallinnon kehittäminen vaatii edelleen työtä. Yritysten mielestä byrokratiaa ei ole pystytty keventämään riittävästi, eikä kalataloutta ole onnistuttu sitomaan Suomen ruokapolitiikkaan. Niin sidosryhmien, yritysten kuin itse kalataloushallinnonkin mielestä suurimmat kehittämisongelmat liittyvät ympäristöpolitiikkaan. Kalatalouden yhteensovittaminen ympäristöpoliittisiin tavoitteisiin on edelleen vaikeaa.
Hallinto on edistänyt kalakantojen hoitoa
Kalatalousalan sidosryhmien mielestä kalakantojen elinvoimaisuutta on onnistuttu tukemaan. Hallinto on pystynyt parantamaan vaelluskalojen lisääntymismahdollisuuksia ja turvaamaan kalakantoja kalastuksen säätelyllä. Kalatalousyritykset kokevat, että hallinto ei ole kuitenkaan pystynyt turvaamaan kalastusmahdollisuuksia eikä parantamaan yritystoiminnan kehittämisedellytyksiä. Niin yritysten, sidosryhmien kuin kalahallinnon mielestä kalatalouden tarpeita ei ole onnistuttu sovittamaan yhteen kalataloutta haittaavien eläinten suojelun kanssa. Petoeläinten kalatalouselinkeinoille aiheuttamia ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan osapuolia tyydyttävällä tavalla.
Monimutkaistuva yhteiskunta haastaa kalataloutta
On huolestuttavaa, että monet kalatalouden keskeiset ongelmat ovat vieläkin ratkaisematta. Se ei kuitenkaan johdu kalataloushallinnon toimettomuudesta. Ongelmat on tunnistettu ja kalataloushallinto, kuten myös tutkimus ja kalatalousala kokonaisuudessaan, tekevät paljon yhteistyötä ympäristöhallinnon kanssa. Yhteistyön tulokset ovat jääneet laihoiksi, koska hallinnonalojen tavoitteet ovat keskenään usein ristiriitaisia.
Kalatalouden kehittämiseen tarvitaan yhteistoimintaa. Kalatalous on pieni sektori, joka ei pysty yksin vaikuttamaan riittävästi omaan toimintaympäristöönsä. Kalatalous olisi nähtävä yhteiskunnallisena toimijana, joka on osa ruokasektoria ja jonka perusta on luonnonvarataloudessa. Kalatalouden ja muiden hallinnonalojen tavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää neuvottelevaa yhteistyötä. Ratkaisuja on tehtävä yhteisymmärryksessä, ja eri sektoreiden tavoitteet on otettava tasapainoisemmin huomioon.
Kalataloushallinnon ja kalatalouspolitiikan toimivuutta selvitettiin kyselyllä kesällä 2019 osana Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelman arviointia. Kysely lähetettiin kalatalouden yrittäjille, sidosryhmille ja hallinnolle kolmannen kerran. Kyselyyn saatiin yli 260 vastausta ja lähes kaksi kolmasosaa vastaajista oli yrittäjiä. Valtaosa yrittäjistä oli kaupallisia kalastajia. Linkki kyselyyn (PDF)
Luonnonvarakeskus arvioi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman vaikuttavuutta. Jatkuvan arvioinnin tuloksia tiivistetään muun muassa kalatalousverkoston blogikirjoituksiin, kalamarkkina- ja olosuhdekatsauksiin sekä teemakohtaisiin raportteihin.
Teksti: Tutkija Kaija Saarni, Luonnonvarakeskus.
NordForsk avaa rahoitushaun vesiviljelyä koskeville tutkimushankkeille
NordForsk avaa rahoitushaun yhteispohjoismaiseen rahoitusohjelmaan, jolla rahoitetaan vesiviljelyä koskevia tutkimus- ja innovaatiohankkeita. Rahoitusta on jaossa kaikkiaan 72 miljoonaa Norjan kruunua eli noin 7,7 miljoonaa euroa. Hakemukset tulee jättää 5.5.2020 mennessä.
NordForsk on Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteydessä toimiva organisaatio, joka edistää ja rahoittaa pohjoismaista tutkimusyhteistyötä. Kestävän vesiviljelyn tutkimusohjelma The Nordic Research and Innovation Programme for Sustainable Aquaculture tarjoaa rahoitusta kuudesta kahdeksalle tutkimus- ja innovaatiohankkeelle, joista kukin voi saada rahoitusta enintään 10 miljoonaa Norjan kruunua eli noin miljoona euroa. Osa rahoituksesta on kansallista rahaa, joka Suomessa maksetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Mukaan valittavien tutkimusryhmien odotetaan hankkivan myös omaa rahoitusta.
Ohjelman tavoitteena on tuottaa tietoa ja ratkaisuja lohikalojen kestävään kasvatukseen Pohjoismaissa. Lisäksi siinä painotetaan vastuullisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan periaatteita. Ohjelman painopisteet ovat
- Vesiviljelyn mikrobiomijärjestelmät
- Vesiviljelyn ruokintajärjestelmät
- Bioteknologian edistysaskeleet
- Vesiviljelyn ”big dataan” perustuvat hallinta- ja valvontajärjestelmät.
Rahoitusta voivat saada yhteistyöhankkeet, joissa on mukana partnereita vähintään kolmesta rahoittajakonsortion maasta, joista vähintään kahden täytyy olla Pohjoismaita. Rahoituksen tarkempiin ehtoihin vaikuttavat kansalliset säännökset sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukikelpoisuusehdot. Suomen puolesta hanketta koordinoi maa- ja metsätalousministeriö, jolta saa tarkempia tietoja valintakriteereistä.
Päätöksen ohjelmaan valittavista hankkeista tekee kansainvälinen asiantuntijaraati. Valinnassa kiinnitetään huomiota erityisesti hankesuunnitelman tieteellisiin ansioihin, hankkeen innovatiivisuuteen, suunniteltuun toteutustapaan ja viestintäsuunnitelmaan.
Lue lisää tutkimusohjelmasta ja rahoitushaun yksityiskohdista täältä.