Avainsana: EMKR
Kalatalouden innovaatio-ohjelmien väliraportit on julkaistu
Vuonna 2017 käynnistyneiden kalatalouden innovaatio-ohjelmien väliraportit on julkaistu. Väliraporteissa on koottu yhteen ohjelmien ensimmäisen kolmivuotiskauden toiminta. Innovaatio-ohjelmia on kaikkiaan viisi: vesiviljelyn innovaatio-ohjelma, kalatalouden ympäristöohjelma, tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuusohjelma, kalastuksen innovaatio-ohjelma ja kalatalouden markkinointiohjelma.
Maa- ja metsätalousministeriön sekä ELY-keskusten käynnistämissä kalatalouden innovaatio-ohjelmissa keskitytään suomalaisen kalatalouden uudistamiseen ja toimintaedellytysten vahvistamiseen. Ohjelmat ovat Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittamia. Ohjelmia koordinoivat Luonnonvarakeskus (Luke), Aktion Österbotten ja Pro Kala. Ohjelmarahoitus jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisestä vaiheesta teetettiin keväällä 2019 ulkopuolinen väliarviointi, jonka perusteella kaikki ohjelmat saivat jatkorahoituksen toiseen vaiheeseen. Toisen vaiheen rahoittamisen ehtona oli ensimmäisen vaiheen tuloksellinen toteuttaminen. Vaikuttavuuden varmistamiseksi ohjelmien toimintaa arvioidaan jatkuvasti.
Väliraportit:
Vesiviljelyn innovaatio-ohjelman väliraportti
Kalatalouden ympäristöohjelman väliraportti
Tutkimuksen ja kalastajien välisen kumppanuusohjelman väliraportti
Blue Productsin väliraportti
Markkinointiohjelman väliraportti
Lisätietoa väliraporteista:
Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma:
Johtava tutkija Jouni Vielma, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 029 532 7522
Kalatalouden ympäristöohjelma:
Erikoistutkija Pauliina Louhi, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 029 532 2189
Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuusohjelma (Tukala):
Johtava tutkija Ari Leskelä, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 029 532 7404
Kotimaisesta kalasta saatavan arvon lisääminen ja uudet lisäarvotuotteet (Blue Products):
Erikoisasiantuntija Guy Svanbäck, Österbottens Fiskarförbund, guy.svanback(at)fishpoint.net, p. 050 086 0566
Markkinointiohjelma:
Toiminnanjohtaja Katriina Partanen, Pro Kala ry, etunimi.sukunimi@prokala.fi, p. 040 082 7277
Uusia innovaatioita kala-alalla – innovaatio-ohjelmissa tehdään työtä koko alan kehittämiseksi
Pari vuotta käynnissä olleissa kalatalouden innovaatio-ohjelmissa keskitytään suomalaisen kalatalouden uudistamiseen ja toimintaedellytysten vahvistamiseen. Viidessä eri ohjelmassa on tähän mennessä esimerkiksi luotu jokavuotinen toimialan yhteen kokoava tapahtuma, tuotettu merkittävää tietoa kalatalousalueille ja tiivistetty tutkijoiden ja kaupallisten kalastajien yhteistyötä. Työ ohjelmissa jatkuu vuoteen 2022 saakka.
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) tukemissa innovaatio-ohjelmissa on tehty ensimmäisten vuosien aikana töitä korkean lisäarvon tuotteiden kehittämisen, kalatuotteiden markkina-aseman parantamisen ja viennin vauhdittamisen sekä kalakantojen luontaisen lisääntymisen edistämisen kanssa. Ohjelmien ensimmäinen vaihe päättyi vuoden 2019 lopussa, ja kaikki ohjelmat jatkuvat vielä kolmen vuoden ajan.
Blogi: Kalatalouselinkeinon kehittäminen edellyttää laajaa yhteistyötä
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kausi on pitkällä. Rahaston tärkeimpiä tavoitteita ovat kalatalouselinkeinojen ja kalakantojen edistäminen sekä hallinnon parantaminen. Vuosittain tehtävällä kyselyllä arvioidaan kalataloushallinnon ja kalatalouspolitiikan toimivuutta. Vastausten mukaan kalataloushallinto on parantunut, mutta kalatalouselinkeinojen kehittämisessä on edelleen ongelmia. Monet ratkaisut eivät ole yksin kalataloushallinnon käsissä, vaan edellyttävät yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa.
Kalataloushallinnon ja kalatalouspolitiikan toimivuutta selvitettiin kyselyllä kesällä 2019 kolmannen kerran. Vastaajina oli kalatalouden yrittäjiä, sidosryhmiä ja hallintoa. Vastausten perusteella kalataloushallinnon toimintaan oltiin suhteellisen tyytyväisiä. Kalatalousalan sidosryhmien ja yrittäjien mielestä hallinto palvelee hyvin asiakkaita. Kalatalousyrittäjät olivat sidosryhmiä kriittisempiä, mutta myös heidän mielestään hallinto on palveluhenkistä ja maksatukset sujuvat hyvin.
Ympäristö- ja kalatalouspolitiikan yhteensovittaminen on hallinnon keskeisin kipukohta
Vaikka rahaston hallinnointi on parantunut, kalataloushallinnon kehittäminen vaatii edelleen työtä. Yritysten mielestä byrokratiaa ei ole pystytty keventämään riittävästi, eikä kalataloutta ole onnistuttu sitomaan Suomen ruokapolitiikkaan. Niin sidosryhmien, yritysten kuin itse kalataloushallinnonkin mielestä suurimmat kehittämisongelmat liittyvät ympäristöpolitiikkaan. Kalatalouden yhteensovittaminen ympäristöpoliittisiin tavoitteisiin on edelleen vaikeaa.
Hallinto on edistänyt kalakantojen hoitoa
Kalatalousalan sidosryhmien mielestä kalakantojen elinvoimaisuutta on onnistuttu tukemaan. Hallinto on pystynyt parantamaan vaelluskalojen lisääntymismahdollisuuksia ja turvaamaan kalakantoja kalastuksen säätelyllä. Kalatalousyritykset kokevat, että hallinto ei ole kuitenkaan pystynyt turvaamaan kalastusmahdollisuuksia eikä parantamaan yritystoiminnan kehittämisedellytyksiä. Niin yritysten, sidosryhmien kuin kalahallinnon mielestä kalatalouden tarpeita ei ole onnistuttu sovittamaan yhteen kalataloutta haittaavien eläinten suojelun kanssa. Petoeläinten kalatalouselinkeinoille aiheuttamia ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan osapuolia tyydyttävällä tavalla.
Monimutkaistuva yhteiskunta haastaa kalataloutta
On huolestuttavaa, että monet kalatalouden keskeiset ongelmat ovat vieläkin ratkaisematta. Se ei kuitenkaan johdu kalataloushallinnon toimettomuudesta. Ongelmat on tunnistettu ja kalataloushallinto, kuten myös tutkimus ja kalatalousala kokonaisuudessaan, tekevät paljon yhteistyötä ympäristöhallinnon kanssa. Yhteistyön tulokset ovat jääneet laihoiksi, koska hallinnonalojen tavoitteet ovat keskenään usein ristiriitaisia.
Kalatalouden kehittämiseen tarvitaan yhteistoimintaa. Kalatalous on pieni sektori, joka ei pysty yksin vaikuttamaan riittävästi omaan toimintaympäristöönsä. Kalatalous olisi nähtävä yhteiskunnallisena toimijana, joka on osa ruokasektoria ja jonka perusta on luonnonvarataloudessa. Kalatalouden ja muiden hallinnonalojen tavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää neuvottelevaa yhteistyötä. Ratkaisuja on tehtävä yhteisymmärryksessä, ja eri sektoreiden tavoitteet on otettava tasapainoisemmin huomioon.
Kalataloushallinnon ja kalatalouspolitiikan toimivuutta selvitettiin kyselyllä kesällä 2019 osana Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelman arviointia. Kysely lähetettiin kalatalouden yrittäjille, sidosryhmille ja hallinnolle kolmannen kerran. Kyselyyn saatiin yli 260 vastausta ja lähes kaksi kolmasosaa vastaajista oli yrittäjiä. Valtaosa yrittäjistä oli kaupallisia kalastajia. Linkki kyselyyn (PDF)
Luonnonvarakeskus arvioi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman vaikuttavuutta. Jatkuvan arvioinnin tuloksia tiivistetään muun muassa kalatalousverkoston blogikirjoituksiin, kalamarkkina- ja olosuhdekatsauksiin sekä teemakohtaisiin raportteihin.
Teksti: Tutkija Kaija Saarni, Luonnonvarakeskus.
Ennakkoarviointi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoitusvälineistä suosittelee uusien rahoitusmuotojen käyttöönottoa
Maa- ja metsätalousministeriö teetti esiselvityksen rahoitusvälineiden käyttöönotosta Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa (EMKR). EU:n rahastoja koskevissa säännöksissä rahoitusvälineillä tarkoitetaan takaisinmaksettavaa rahoitusta, kuten lainoja, takauksia ja pääomasijoituksia. Rahoitusvälineillä voidaan helpottaa rahoituksen saamista ja lisätä yritysten saatavilla olevan rahan määrää erityisesti toimialoilla tai alueilla, joilla rahoituksen saatavuudessa on ongelmia. Ne sopivat taloudellisesti kannattaviin hankkeisiin. Rahoitusvälineet tukisivat alan uudistamista myös pitkällä aikavälillä, sillä jäsenmaat voivat käyttää takaisinmaksetut rahat uudelleen.
Gaia Consulting Oy:n tekemässä loppuraportissa todetaan, että kalatalouden toimialalla on tällä hetkellä useita merkittäviä epävarmuustekijöitä, joiden pohjalta rahoitusvälineiden käyttöön ottamista voidaan suositella. EMKR:n hallintoviranomaisena toimiva maa- ja metsätalousministeriö jatkaa raportin pohjalta töitä rahoitusvälineiden käyttöönoton mahdollistamiseksi tulevalla ohjelmakaudella 2021-2027.
EMKR rahoitusvälineiden käyttöönoton ennakkoarvioinnin loppuraportti PDF (lokakuu 2019)
Blogi: Kalatalouspolitiikan tavoitteena alkutuotannon kehittäminen
Suomen kalatalouspolitiikan strategisena tavoitteena on luoda kalataloudelle kilpailukykyinen toimintaympäristö, joka kannustaa ja mahdollistaa alan arvoketjun kestävän kasvun ja uudistumisen. Erityisenä painopisteenä on ollut kotimaisen kalastuksen ja vesiviljelyn edistäminen. Miten tässä tavoitteessa on tähän mennessä onnistuttu?
Vesiviljelyn kasvuun tarvitaan pelisääntöjä
Kilpailukykyisen toimintaympäristön kehittäminen ei ole helpoimpia tehtäviä, koska alan ulkopuolisilla tekijöillä on suuri vaikutus kalatalouteen. Erityisesti ympäristöpolitiikka vaikuttaa kalatalouden toimintaedellytyksiin. Vesiviljelyssä on jo vuosikymmeniä rakennettu tiiviimpää yhteistyötä ympäristöviranomaisten kanssa. Edistys on ollut tuskastuttavan hidasta, mutta jotain on saatu aikaiseksi: Uusia lupia on pitkästä aikaa myönnetty niin merelle, sisävesille kuin kiertovesikasvatukseen. Vesiviljelyssä tavoitellaan noin 12 miljoonan kilon lisäkasvua, josta vajaa 4 miljoonaa kiloa voi toteutua jo nyt myönnettyjen uusien lupien avulla. Suurin osa uudesta kapasiteetista on syntynyt suurin panostuksin kiertovesikasvatukseen, jossa ruokakalan tuotantoa ei ole vielä saatu kannattavaksi.
Merikasvatus olisi puolestaan viime vuosien hintatasolla hyvinkin kannattavaa, mutta kasvun esteeksi on nousemassa uusia haasteita. Meriviljelyn edistäminen edellyttää tiukkeneviin ympäristörajoitteisiin liittyvien pelisääntöjen sopimista ympäristöviranomaisten kanssa. Vesiviljelyn innovaatio-ohjelmassa etsitään tutkijoiden, viranomaisten ja yrittäjien pitkäjänteisenä yhteistyönä ratkaisuja meri- ja kiertovesikasvatuksen ongelmiin. Vesiviljelyyn sopivia tuotantoalueita viedään myös merialuesuunnitelmiin ja kaavoitukseen.
Silakan markkinat monipuolistuvat
Kemiönsaareen perustettiin ensimmäinen kotimainen kalajauhotehdas. Kalajauhotehdas oli suomalaisen kalatalouden strateginen investointi, joka paransi suomalaisen silakankalastuksen toimintaedellytyksiä. Investoinnilla luotiin uudet merkittävät markkinat silakankalastajille ja myös kilpailukykyä Suomen vesiviljelylle. Investointi mahdollisti Itämeren ravinteita kierrättävän kalarehun ja ympäristöystävällisen kotimaisen arvoketjun. Kalajauhotehdas loi vakautta silakan hintoihin, millä on ollut suuri merkitys tilanteessa, jossa elintarvikesilakan vientiä on rajoitettu ja turkistalous on laskusuhdanteessa. Laskevat kalastuskiintiöt ovat silakankalastuksen ja silakkateollisuuden suurin ongelma. Myönteistä on, että silakan dioksiinipitoisuudet laskevat edelleen ja silakan jalostus elintarvikkeeksi kiinnostaa jälleen teollisuutta. Myös lisäarvotuotteiden ja sivuvirtojen tutkimukseen panostetaan.
Rannikkokalastuksen ongelmia ei ole saatu vähenemään
Rannikkokalastus on edelleen pahoissa vaikeuksissa. Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamia ongelmia ei ole erilaisissa yhteistyöelimissäkään pystytty ratkaisemaan tai lieventämään. Kalastajat pitävät rakenneohjelmasta maksettuja hylje- ja merimetsokorvauksia riittämättöminä ja epäoikeudenmukaisesti kohdistettuina. Kalastuksen innovaatio-ohjelmassa testattavat hylkeenkarkottimet saattavat olla osaratkaisu haittojen lieventämiseksi. Kalastajien määrä rannikolla laskee ja keski-ikä nousee. Uusia kalastajia on tullut vähän. Aloittavien kalastajien tukimuodot eivät nykyisellään toimi. Saaliiden vähentyessä yhä useampi kalastaja jalostaa ja myy saaliinsa suoraan kuluttajalle. Rahastosta on voitu tukea jalostusta tai muita tuotannon monipuolistamiseen liittyviä investointeja niin meri- kuin sisävesialueella.
Sisävesien kalavarat paremmin käyttöön
Sisävesien kaupallisen kalastuksen kehitysedellytykset ovat olleet rannikkoa paremmat. Sisävesikalastuksen pyyntitekniikan kehittämiseen paneudutaan kalastuksen innovaatio-ohjelmassa ja kalatalousryhmien rooli sisävesikalastuksen kehittämisessä on ollut paikoin merkittävä. Erityisesti Kainuuseen ja Pohjois-Suomeen on saatu uusia nuoria kalastajia. Näille alueille on myös syntynyt kalastajien yhteenliittymiä, jotka jalostavat paikallisia tuotteita. Sisävesien muikku- ja kuhasaaliit ovat kasvaneet ja särkikaloja hyödynnetään entistä tehokkaammin. Tuontilohen korkea hinta on parantanut luonnonkalan kehitysedellytyksiä. Luonnonkalan menekki on ollut hyvä ja kalanjalostusteollisuus on etsinyt vaihtoehtoisia raaka-aineita sekä panostanut luonnonkalan keräilyyn. Kalastajien keskinäinen yhteistyö ja tietojen vaihto on sosiaalisen median avulla tiivistynyt.
Luonnonvarakeskus arvioi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman vaikuttavuutta. Jatkuvan arvioinnin tuloksia tiivistetään muun muassa kalatalousverkoston blogikirjoituksiin, kalamarkkina- ja olosuhdekatsauksiin sekä teemakohtaisiin raportteihin.
Teksti: Jari Setälä, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus.
Kuteeko ahven kuuseen? Itämeren ahventa etsimässä
Mihin ahvenet ovat kadonneet Suomenlahdelta? Aiemmin ulkosaariston karuissakin maisemissa niitä uiskenteli huomattavasti nykyistä enemmän. Mistä ahvenen katoaminen Suomenlahdelta johtuu ja voisiko ahventa houkutella kutemaan takaisin ulkosaariston suojaisiin lahtiin? Tätä tutkitaan parasta aikaa Luonnonvarakeskuksen johdolla Euroopan meri- ja kalatalousohjelman (EMKR) Kalatalouden ympäristöohjelmassa.
Laskisiko ahven kutunsa merenpohjaan upotettuun kuuseen?
Ahven voi elää jopa 20-vuotiaaksi. Naarasahven laskee mielellään helminauhamaisen kutunsa mataliin ja suojaisiin paikkoihin, joiden pohjassa on runsaasti jämäkkää kasvillisuutta. Koiras hedelmöittää kasvillisuuteen kiinnittyneen mädin. Nopeasti lämpenevä, tuulen ja aallokon vaikutuksilta suojassa oleva lahti tarjoaa parhaat edellytykset poikasten kehittymiselle.
Luonnonvarakeskus on yhdessä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman kanssa upottanut Hangon ja Tammisaaren vesille liki sata kuusta siinä toivossa, että ahvenet saataisiin kutemaan niihin.
− Tarkoitus on tutkia, saataisiinko ahven kutemaan turoihin alueilla, joilla ahvenen lisääntyminen on syystä tai toisesta vähentynyt. Kututurot voisivat tarjota sopivan kutualustan ja toimia tietynlaisena kunnostuskeinona muutoin heikentyneissä lisääntymisolosuhteissa, tutkija Sanna Kuningas Luonnonvarakeskuksesta sanoo.
Sameassa vedessä ahven ei näe saalistaa
Ahven saalistaa näön perusteella. Sameassa vedessä se ei pärjää saaliskilpailussa särkikaloille. Rehevöityminen tuo mukanaan myös muita ongelmia: pohjat liettyvät, rihmalevän määrä kasvaa ja rakkolevän määrä vähenee.
Ilmastonmuutos kiihdyttää rehevöitymistä entisestään, kun lisääntynyt sadanta ja valumavedet tuovat entistä suuremman määrän ravinteita Itämereen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ahveniin ovat ristiriitaiset:
− Toisaalta ahvenet pitävät lämpimistä vesistä, mutta jos lämmintä kevättä seuraa kylmä alkukesä, kudulle ja koko vuoden ahvenkannalle saattaa käydä huonosti. Ilmaston lämpeneminen puolestaan lisää rehevöitymistä entisestään, tutkija Antti Lappalainen kuvailee ilmiön ristiriitaisia vaikutuksia.
EMKR kalainnovaatioita onkimassa
Yleisradion A-Studio sukelsi yhdessä tutkijoiden kanssa merenpohjaan kututuroja katsomaan. Katso dokumentti tästä.
Tuloksia turojen toimivuudesta on odotettavissa syksyllä 2019. Kututuroihin liittyvää tutkimusta on tehty kahden vuoden ajan ja tutkimus jatkuu vuoden 2019 loppuun asti.
Euroopan meri- ja kalatalousohjelmassa (EMKR) on meneillään viisi kalatalouden innovaatio-ohjelmaa, joista Luonnonvarakeskus koordinoi ohjelmia 2−4:
- Kotimaisesta kalasta saatavan arvon lisääminen ja uudet lisäarvotuotteet
- Tutkimuksen ja kalastajien välisen kumppanuuden kehittäminen
- Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma
- Kalatalouden markkinointiohjelma
- Kalatalouden ympäristöohjelma
Lisätietoja:
Antti Lappalainen, erikoistutkija (Luke)
antti.lappalainen@luke.fi
0295327222
Sanna Kuningas, tutkija (Luke)
sanna.kuningas@luke.fi
0295326026
Korkeataajuista ääntä lähettävä, itse energiansa tuottava ja 4G-teknologialla varusteltu hyljekarkotin kokeilussa Loviisassa
Hylkeet käyttävät rysiä kuin kioskeina, joiden tiskeillä on tarjolla muun muassa lohta ja siikaa. Voisiko hylkeet pitää poissa pyydysten ääreltä lähettämällä veden alla korkeaa ja kovaa ääntä? Tätä tutkitaan parhaillaan Loviisan edustan merialueella Luonnonvarakeskuksen ja muun muassa SAKL:n yhteisvoimin.
Minkälainen ääni karkottaa hylkeet? Kuuntele ääninäyte tästä!
Kalastaja Mikael Lindholm ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Esa Lehtonen ovat laskeneet ponttoonirysien äärelle väliveteen kaksi lähetinyksikköä, jotka lähettävät satunnaisvaihtelulla korkeaa, heinäsirkan siritystä muistuttavaa ääntä. Lindholm seuraa vertailurysäparien avulla, onnistutaanko äänen avulla pitämään hylkeet pois syömästä kalastajan saalista.
Vaikka laite on asetettu noin 10-metrin syvyyteen, ihmisen korva kuulee äänen veden pinnan yläpuolella jopa sadan metrin päähän meren pohjassa sijaitsevasta laitteesta.
Veden alla äänen voimakkuus saattaa vahingoittaa ihmisen kuuloa vieläkin pidemmän matkan päähän. Siksi laitteen läheisyydessä on kylttejä, jotka varoittavat sukeltajia uimasta liian lähelle karkotinta (kuva vasemmalla).
− Ääntä on käytetty aiemminkin karkottamaan hylkeitä pyydyksiltä eikä kalojen tai muiden vedenelävien ole todettu häiriintyvän äänestä lainkaan, Esa Lehtonen kertoo.
− Uutta nyt kokeilussa olevassa äänisignaalissa on, että siinä on yhdistetty monta korkeaa äänitaajuutta yhdeksi nipuksi. Ainutlaatuista on myös äänilähetyksen sattumanvaraisuus: vaihtelevin väliajoin lähetettävällä äänellä pyritään estämään hylkeiden tottuminen karkottimeen, Lehtonen kertoo.
Avomeren äärelle sijoitettu lähetin on varusteltu 4G-teknologialla, aurinkopaneeleilla ja tuuligeneraattorilla
Erilaisia ääneen perustuvia karkottimia on ollut kokeilussa ennenkin. Ongelmana niissä on kuitenkin ollut, mistä avomeren läheisyydessä sijaitsevat lähettimet saavat sähköä. Nyt kokeilussa olevaan laitteistoon kuuluu lautta, josta lähetin saa tarvitsemansa sähkövirran:
− Laitteisto saa tarvitsemansa energian aurinkopaneeleilla ja tuuligeneraattorilla tuotetulla sähköllä. Lisäksi laite on varusteltu 4G-teknologialla, minkä ansiosta avomerta vasten olevan laitteiston toimivuutta voidaan seurata kaukaa kuivalta maalta käsin, Lehtonen selittää.
Hyljekarkotintutkimus on osa Kalatalouden innovaatio-ohjelmaan sisältyvää Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuus -hanketta. Karkottimen kokeilujakso kestää tänä vuonna toukokuusta lokakuuhun. Tutkimusta jatketaan vuonna 2019. Kuvassa kumppanuuskalastaja Mikael Lindholm Söderlax Oy:sta ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Esa Lehtonen tarkastavat tilannetta rysillä. Odotukset laitteiston toimivuudesta ovat korkealla.
