Kategoria: Ajankohtaista
EMKVR:n uutiset ja ajankohtaiset
Blogi: Saalisarvion sallittu poikkeama – täydentävä kirjoitelma
Heinäkuun 10. päivä lähestyy, jos ei uhkaavasti niin väistämättä kuitenkin. Tuolloin tulevat sovellettaviksi uudet säännökset kalastuspäiväkirjaan kirjatun arvioidun saalismäärän sallitusta poikkeamasta (MOT) verrattuna purkamisilmoitukseen tai valvontaviranomaisten tekemän tarkastuksen tuloksiin. Aihetta käsiteltiin jo aiemmassa kirjoituksessa 2.1.2024, joten tässä kirjoituksessa ei toisteta kaikkea siinä jo esitettyä.
Sovellettavat EU:n säännöt muuttuvat moneen kertaan: tänä kesänä, tammikuussa 2026 ja tammikuussa 2028. Sen lisäksi on odotettavissa, että myös omat kansalliset sääntömme muuttuvat jollain aikavälillä mm. punnitusmenettelyjen osalta sekä niiden nimettyjen satamien osalta, joihin on sallittua purkaa yli 5 000 kg:n silakka- ja kilohailisaaliita.
Osana heinäkuun muutoksiin valmistautumista Euroopan komissio antoi toukokuussa täytäntöönpanoasetuksen edellytyksistä, joiden täyttyessä kalasatama voidaan hyväksyä sellaisten satamien luetteloon, joissa lajikohtainen saalisarvion sallittu poikkeama lasketaan suhteessa kaikkien lajien kokonaismäärään. Suomessa ei ainakaan vuonna 2024 ole tällaisia Euroopan komission täytäntöönpanosäädöksellä hyväksymiä, ”luetteloon merkittyjä” satamia. Ehdot ovat sen verran kovat.
Tilanne on 10.7.2024 lähtien siis sääntöjen valossa selkeä, mutta ei välttämättä helppo. MOT-sääntöjä on jatkossa toistaiseksi kaksi kokonaisuutta: yksi koskee lajittelemattomana purettua silakan- ja kilohailinkalastuksen saalista, toinen koskee kaikkea muuta.
Todetaan tuo kaikkea muuta tällä kertaa lyhyesti: jos lajia on saaliina yli 100 kg, sallittu poikkeama on 10 % per laji; jos lajia on enintään 100 kg, MOT on 20 % per laji. Tämähän on se kaikkea kalastusta koskeva pääsääntö, jota sovelletaan, ellei poikkeusta ole säädetty. MOT-rajojen ylittäminen tai alittaminen on yhteisen kalastuspolitiikan rikkomus; kaksinkertainen ylittäminen tai alittaminen on vakava rikkomus.
Itämeren silakka- ja kilohailisaaliit
Itämerellä silakan ja kilohailin kalastuksessa lajittelemattomina purettujen saaliiden osalta sääntö itsessään on hyvinkin yksinkertainen: 10.7.2024-10.1.2028 sallittu poikkeama on 20 prosenttia lajia kohden. Jos saalisarvion virhe on vähintään 21 %, kalastusaluksen päällikkö syyllistyy yhteisen kalastuspolitiikan rikkomukseen, josta seuraa rikkomusmaksu. Jos silakan tai kilohailin saalisarvion virhe on vähintään 25 %, kyseessä on vakava rikkomus, josta on määrättävä seuraamusmaksu.
Haasteet tulevat ilmi, kun tehdään esimerkkilaskelmia erilaisilla saaliskoostumuksilla. Alla olevassa taulukossa sallittu poikkeamaväli kertoo, kuinka paljon kalastuspäiväkirjaan kirjattu saalisarvio saa enintään poiketa purkamisilmoitukseen kirjatusta tai valvontaviranomaisen tarkastuksessa havaitsemasta määrästä. Viimeinen sarake kertoo, kuinka suuren poikkeaman jälkeen arvion virhe katsotaan vakavaksi rikkomukseksi; vakava rikkomus on kyseessä ensimmäisen luvun alittuessa tai toisen luvun ylittyessä.
| Laji | Kalastuspäiväkirja | Sallittu poikkeamaväli | Vakavan rikkomuksen rajat |
| Silakka | 70 000 kg | 56 000 – 84 000 kg | 52 500 kg / 87 500 kg |
| Kilohaili | 28 000 kg | 22 400 – 33 600 kg | 21 000 kg / 35 000 kg |
| Kuore | 1 600 kg | 1 280 – 1 920 kg | 960 kg / 2 240 kg |
| Kolmipiikki | 350 kg | 280 – 420 kg | 210 kg / 490 kg |
| Simppu | 51 kg | 41 – 61 kg | 30 kg / 72 kg |
| Ahven | ei merkitty | 0 – 50 kg | – / 51 kg |
Sääntö vaikuttaa erityisen haasteelliselta niiden lajien kohdalla, joita saaliissa on vain vähän. Vanhojen sääntöjen mukaan kalastuspäiväkirjaan ei ole tarvinnut merkitä sellaisten lajien saaliita, joiden määrä on enintään 50 kg. Tämä sääntö pysyy voimassa 9.1.2026 saakka. Sen jälkeen kaikkien lajien kaikki määrät on kirjattava. Mitä pienempi on saalislajin määrä, sitä huolellisempi pitää sen arvioinnissa olla.
Usein voi olla niinkin, että jompikumpi Suomen troolikalastuksen päälajeista esiintyy saaliissa vain vähäisessä määrin. Tällöin saa senkin lajin arvion kanssa olla tarkkana:
| Laji | Kalastuspäiväkirja | Sallittu poikkeamaväli | Vakavan rikkomuksen rajat |
| Silakka | 113 000 kg | 90 400 – 135 600 kg | 84 750 kg / 141 250 kg |
| Kilohaili | 5 000 kg | 4 000 – 6 000 kg | 3 750 kg / 6 250 kg |
Seuraamusjärjestelmän lakimuutos
EU:n asetukset ovat jäsenmaissa suoraan sovellettavaa oikeutta. Kalastuksenvalvonnan EU-asetukset sisältävät kuitenkin paljon yksityiskohtia, jotka toimiakseen vaativat kansallista täydentävää lainsäädäntöä.
Seuraamusten piiriin määrätyistä MOT-säännön rikkomuksista eduskunta on hyväksynyt lain, jolla muutetaan yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annettua lakia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 10.7.2024. Lakimuutoksella pyritään varmistamaan, että uudistetun MOT-säännön rikkomisesta määrätään rikkomusmaksu ja vakavasta rikkomuksesta seuraamusmaksu. Lisäksi lakimuutoksen tavoitteena on varmistaa, että jokaisesta yhteisen kalastuspolitiikan rikkomuksesta määrätään erikseen laissa säädetty vähimmäisseuraamus.
Suomen lain mukaan vakavasta rikkomuksesta määrättävä seuraamusmaksu on vähintään 2 000 euroa. EU:n asetus kuitenkin säätää, että seuraamusten arvo on vähintään vakavan rikkomuksen seurauksena saatujen kalastus- tai vesiviljelytuotteiden arvo. Toistuneesta vakavasta rikkomuksesta on määrättävä seuraamuksia, joiden arvo on vähintään kaksi kertaa vakavan rikkomuksen seurauksena saatujen kalastus- tai vesiviljelytuotteiden arvo.
Vakavaan rikkomukseen syyllistyminen on totinen paikka myös tukien kannalta. Jos toimijalle on lainvoimaisella ratkaisulla määrätty seuraamusmaksu vakavan YKP-rikkomuksen takia, hänellä ei esimerkiksi ole erikseen säädetyn kauden ajan oikeutta saada tukea Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta. Samaten hän menettää oikeuden saada kaupallisen kalastuksen vakuutustukea. Lisäksi viimeisen viiden vuoden aikana toimijalle maksetut EMKR- ja EMKVR-tuet on perittävä takaisin.
Näytteenotto aluksilla tärkeää
Mitä tiukemmaksi nämä säännöt käyvät ja mitä ankarammiksi seuraamukset kehittyvät, sitä tärkeämpää on, että kalastusaluksilla käytetään kunnolla aikaa ja vaivaa täsmällisen saalisarvion tekemiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa huolellista näytteenottoa jokaisesta troolinvedosta. Silmämääräinen arvio tuottaa helposti väärän tuloksen varsinkin pienikokoisten lajien osalta. Ainoastaan vähälukuiset mutta isokokoiset joukkoon eksyneet sivusaalisyksilöt osuvat kenties herkemmin silmään kuin näytteeseen. Lähtökohtana kannattaa siis pitää, että aluksella otetaan ja analysoidaan jokaisesta troolinvedosta niin monta näyte-erää, että kalastuspäiväkirjaan kirjattava saalismäärä ja lajisuhde varmasti pitävät sallitun poikkeaman puitteissa paikkansa. Saalisjakauman optimointia suhteessa omiin kalastusoikeuksiin ei saa tehdä.
Maa- ja metsätalousministeriöllä ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksella on käynnissä ns. PUKEVA-hanke kalansaaliiden punnitusten kehittämiseksi ja niiden valvonnan tehostamiseksi. Hanke on poikinut esiselvityksen uuden teknologian mahdollisuuksista varsinkin kalansaaliin lajisuhteen tarkaksi määrittämiseksi. Seuraavaksi tavoitteena on kokeilla joitain menetelmiä käytännössä, ja tätä tarkoittava hanke on tilattu Luonnonvarakeskukselta. Ihanteellinen lopputulos olisi löytää sellainen teknologia, jonka avulla saaliin määrä ja lajisuhde voidaan tarkasti määritellä jo aluksella ilman käsityönä tehtävää näytteiden analysointia. Näistä mahdollisuuksista ja niiden kustannuksista on kuitenkin vielä liian aikaista tehdä johtopäätöksiä. Toistaiseksi paras tekninen innovaatio näytteenottoon lienee kymmenen litran ämpäri.
Loppukaneetti
Varmuuden vuoksi vielä yksi selvennys. Niin kauan kuin alus ei ole kalastuspäiväkirjavelvoitteen piirissä, sen harjoittamaa kalastusta ei tietenkään voi koskea myöskään MOT-sääntö. Kalastuspäiväkirja vaaditaan kaikilta, siis kaikkein pienimmiltäkin aluksilta vuodesta 2028 lähtien. Siihen saakka päiväkirjavelvoite koskee vähintään kymmenen metrin pituisia aluksia, tai vähintään kahdeksan metrin pituisia, jos saaliina on yli 250 kilogrammaa turskaa tai 2 tonnia pelagisia kantoja.
Mitä tulee lähimpiin naapurimaihin, myöskään Viroon tai Ruotsiin ei ministeriön saaman tiedon mukaan tule tänä vuonna komission luetteloon merkittyjä satamia. Sama tilanne on todennäköisesti kaikissa Itämeren maissa ehkä Tanskaa lukuun ottamatta. Muuallakin siis noudatetaan edellä kuvattuja sääntöjä, mutta on mahdollista, että näinkin vaikeaa kokonaisuutta päädytään joissakin kohdin soveltamaan eri tavoin eri maissa.
Huom: Tämä teksti on laadittu säädösmuutosten hahmottamisen avuksi ja perustuu alustavaan analyysiin EU:n kalastuksenvalvonta-asetuksen muutosten vaikutuksista eikä siihen voi vedota mahdollisissa säädösten soveltamiseen liittyvissä tulkinta- tai ristiriitatilanteissa.
Neuvotteleva virkamies Harri Kukka, maa- ja metsätalousministeriö
Eduskunta hyväksyi muutoksia yhteisen kalastuspolitiikan rikkomuksista määrättäviin seuraamuksiin
Eduskunnan täysistunto hyväksyi 18.6.2024 muutoksia lakiin yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta.
Seuraamusten määräämistä koskevia säännöksiä muutettiin niin, että Ruokavirasto määrää rikkomusmaksun tai vakavasta rikkomuksesta seuraamusmaksun jokaisesta teosta tai laiminlyönnistä erikseen siihen syyllistyneelle toimijalle. Käytännössä se tarkoittaa, että esimerkiksi jokaisesta myöhästyneestä purkamis- tai myynti-ilmoituksesta määrätään vähintään 300 euron rikkomusmaksu. Mikäli kalan ensiostaja toimittaa myöhässä kymmenen eri kalaerän myynti-ilmoitukset, tälle määrätään vähintään 3 000 euron rikkomusmaksut.
Euroopan unionin kalastuksenvalvontajärjestelmän muuttamista koskevan asetuksen täytäntöön panemiseksi lakiin lisättiin myös uusi vakavaa rikkomusta koskeva säännös. Ruokavirasto määrää seuraamusmaksun vakavasta rikkomuksesta sille, joka jättää noudattamatta velvollisuuden kirjata kalamäärät kalastuspäiväkirjaan tarkasti sallitun poikkeaman mukaisesti siten, että poikkeamaa purettuihin määriin tai tarkastuksen tuloksiin verrattuna on pidettävä vakavana rikkomuksena kalastuksenvalvonnan muutosasetuksen 8 artiklan 4 kohdan nojalla.
Käytännössä vakavan rikkomuksen kynnys ylittyy silakan ja kilohailin lajittelemattomana puretun saaliin kohdalla, jos kalastuspäiväkirjaan kirjattujen arvioiden ja aluksesta purettujen tai tarkastuksen tuloksena saatujen määrien välinen ero on vähintään 25 prosenttia lajia kohti. Muiden saaliiden kohdalla vakavan rikkomuksen kynnys ylittyy, kun sallitun poikkeaman ylittävä kalastustuotteiden määrä on vähintään 100 prosenttia sallitusta poikkeamasta.
Jos sallittua poikkeamaa koskeva vakava rikkomus on olosuhteet ja teon seuraukset huomioon ottaen vähäinen eikä sillä ole tavoiteltu taloudellista hyötyä, Ruokavirasto voi päättää, että teko on rikkomus eikä vakava rikkomus, ja määrätä siitä rikkomusmaksun vakavasta rikkomuksesta annettavan seuraamusmaksun sijaan.
Lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 10.7.2024.
Hyljekorvausten hakumenettely aukeaa ja uudet investointitukitasot tulevat voimaan
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta kaupallisille kalastajille maksettavien hyljekorvausten hakumenettely aukeaa kesäkuussa, ja haettaviksi tulevat vuosien 2022 ja 2023 korvaukset. Lisäksi EMKVR:n uudet tukitasot yksityisissä investointihankkeissa tulevat voimaan.
Valtioneuvosto antoi 6.6.2024 Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa (EMKVR) koskevan valtioneuvoston asetuksen muutoksen. Asetuksella säädetään ensinnäkin uudesta hyljekorvausjärjestelmästä ja toiseksi EMKVR:n yksityisten investointihankkeiden tukitasojen muutoksista.
Hyljekorvausten haku aukeaa 17.6.2024
Hyljekorvausjärjestelmällä korvataan hylkeiden rannikkokalastukselle aiheuttamia vahinkoja. Korvauksia voidaan maksaa ryhmään I kuuluville kaupallisille kalastajille. Vastaava korvaus oli käytössä rahaston edellisellä ohjelmakaudella.
Hyljekorvauksen laskentaperusteena ovat hakijan saalisilmoitukset sekä Luonnonvarakeskuksen alueelliset kalan tuottajahintatilastot. Kertakorvauksen määrä hyljekorvaushankkeissa on 15 prosenttia rannikkokalastussaaliin laskennallisesta arvosta, kuitenkin enintään 5 000 euroa. Jos tuen lopullinen määrä jäisi pienemmäksi kuin 750 euroa, tukea ei myönnetä.
Hyljekorvausten määräaikainen hakumenettely on avoinna 17.6.–31.8.2024, ja siinä myönnetään laskennalliset korvaukset hylkeiden aiheuttamista vahingoista vuosilta 2022 ja 2023.
Merimetsojen aiheuttamia vahinkoja ei enää katsota laskennallisesti kuuluvan sisälle korvaukseen, mutta peruskorvaustaso pysyy silti samana (15 %), joten muutos ei vaikuta kalastajien saamiin korvauksiin. Merimetsovahinkojen korvausjärjestelmää selvitetään parhaillaan valtionhallinnossa.
EMKVR:n tukitasoihin muutoksia
EMKVR:stä maksettavien yksityisten investointitukien tukitasot muuttuvat 13.6.2024 alkaen. Vesiviljelyn yksityisten investointien tuen enimmäismäärää lasketaan nykyisestä 40 prosentista 30 prosenttiin investoinnin hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.
Lisäksi kalastuksessa, vesiviljelyssä sekä kalan jalostuksessa ja tukkukaupassa asetetaan hankekohtainen euromääräinen tukikatto yksityisille investointihankkeille. Investoinnin enimmäistuki voi jatkossa olla 600 000 euroa hanketta kohden ja asetuksessa mainittujen korotusperusteiden täyttyessä enintään 800 000 euroa. Myös hylkeiden aiheuttamien vahinkojen torjuntaan liittyvissä yksityisissä kehittämishankkeissa tuen hankekohtainen enimmäismäärä on jatkossa 800 000 euroa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi jatkossakin myöntää korkeampaa tukea strategisesti merkittäviin hankkeisiin kuultuaan ensin maa- ja metsätalousministeriötä.
Tukitasojen muutoksen taustalla on EMKVR-rahoituksen kova kysyntä. Erityisesti vesiviljelyn investoinneissa rahoitus on loppumassa kesken ohjelmakauden 2021–2027. Muutoksen tarkoituksena on turvata rahoituksen riittävyys koko ohjelmakaudelle.
Linkit
Päätös hyljekorvausten määräaikaisen haun avaamisesta
Hyljekorvaukset haetaan Hyrrä-järjestelmästä
Hyljekorvausten hakuohje
Lisätietoa
neuvotteleva virkamies Timo Halonen, etunimi.sukunimi@gov.fi, 0295 162
erityisasiantuntija Minna Uusimäki, etunimi.sukunimi@gov.fi, 0295 162284
erityisasiantuntija Antony Starr, etunimi.sukunimi@gov.fi, 0295 162106
Selvitys ehdottaa kalatalousalan AMK-koulutuksen aloittamista uudelleen
Kalatalousalan osaajapulan ratkaisemiseksi tehty selvitys ehdottaa useita toimenpiteitä. Merkittävin esitys on kalatalouden ammattikorkeakoulutuksen aloittaminen uudelleen. Koulutuksen lisäksi tulee panostaa TKI-toimintaan, alan vetovoimaan ja yhteistyöhön.
Kalatalouden koulutuksen kehittämisen yksi suurimmista esteistä on alan ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen puuttuminen. Näin todetaan maa- ja metsätalousministeriön tilaamassa selvityksessä, joka luovutettiin keskiviikkona 12.6. ministeri Sari Essayahille.
Selvityshenkilö, MMT Susanna Kumpulaisen tehtävänä oli selvittää kalatalouden koulutuksen nykytila ja valmistella esitys alan koulutuksen kehittämistoimenpiteiksi.
Selvityksessä ehdotetaan kalatalouden koulutuksen aloittamista osana Turun ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan insinööri (AMK) -koulutusta. Yhteistyökumppanina toimisi Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), johon keskitettäisiin kalatalouden ylempi AMK-koulutus. AMK-tasoinen kalatalousalan koulutus päättyi Suomessa vuonna 2010.
Koulutuksen ja urapolkujen kehittämisen lisäksi ammattikorkeakoulujen roolina olisi kehittää kalatalousalaa.
”Kalatalouden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) tulee vahvistaa ammattikorkeakoulujen osaamisella. Tähän tulisi kytkeä opetustoiminta ja yritysten kehittämishaasteet”, Kumpulainen sanoo.
Viiden vuoden sisällä alan eläköitymiset ovat johtamassa siihen, että pelkkä koulutuksen lisääminen ei pysty vastaamaan osaajapulaan ilman ulkomaista työvoimaa. Selvityksen mukaan tähän tulee varautua hyödyntämällä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPAn) rahoitusmahdollisuudet ja erilaiset koulutusmenetelmät, joita ovat mestari-kisälli, työssäoppiminen ja harjoittelu.
Kalatalousalan vetovoimaa ja yhteistyötä parannetaan
Selvityshenkilö ehdottaa myös, että alan vetovoimaa ja tunnettuutta lisätään kampanjalla ja että vetovoimatyö vakiinnutetaan osaksi alan toimintaa. Viestinnässä tulisi tuoda esille kalatalouden vahvuuksia, joita ovat ympäristöystävällisyys, eettisyys, kala terveellisenä ja suositeltuna ravinnonlähteenä sekä alan merkityksellisyys huoltovarmuuden kannalta.
Lisäksi raportti esittää kalatalousverkoston toiminnan vahvistamista siten, että tiedon kulku ja yhteistyö paranevat.
”Kalatalouden vahvuus on paikallislähtöinen kehittäminen. Kala-aktivaattorien yhteistyötä tulisi tiivistää kalatalousverkostossa niin, että koulutukseen, vetovoimaan sekä TKI-toimintaan liittyvät hankkeet olisivat valtakunnallisesti hyödynnettäviä”, Kumpulainen sanoo.
”Selvitys on erittäin tarpeellinen kalatalouden tulevaisuuden kannalta. Koulutusmahdollisuudet ovat kehittämisen ytimessä”, ministeri Sari Essayah sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriön johdolla yhteistyössä opetushallinnon kanssa muodostetaan kalatalousalan järjestöistä ja keskeisistä toimijoista verkosto tukemaan raportissa esitettyjen kehittämistoimenpiteiden edistämistä ja toimien priorisointia.
Linkit
Selvitys: Kalatalouden koulutuksen tulevaisuuden kehittämistarpeet – Kalakoulusta akvaattiseen biotalouteen
Edellinen MMM:n tiedote aiheesta
Kalatalouskoulutusselvitys Hankeikkunassa
Lisätiedot
Erityisasiantuntija Minna Uusimäki, maa- ja metsätalousministeriö,
etunimi.sukunimi@gov.fi, p. 0295 162 284
Kalatalouden huoltovarmuutta koskevista toimenpide-ehdotuksista pyydetään lausuntoja
Luonnonvarakeskus on laatinut selvityksen kalatalouden huoltovarmuuden tilanteesta. Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa selvityksen perusteella toimenpiteitä, joilla alan huoltovarmuutta parannettaisiin. Toimenpide-ehdotuksista pyydetään lausuntoja 27.6.2024 mennessä.
Luonnonvarakeskus on selvittänyt kalatalouden huoltovarmuuden nykytilaa ja kehitysmahdollisuuksia Suomessa. Selvityksen mukaan kalastus ja kalankasvatus tulisi nähdä osana kriisiaikojen ruokaturvaa, sillä kala on laadukasta ravintoa, jota voidaan tuottaa hajautetusti eri puolilla Suomea.
Kotimainen kalateollisuus toimii kuitenkin pääosin ulkomaisen kalan varassa. Tuontikalan saatavuus on pystyttävä turvaamaan kriisioloissa, mutta myös kotimaisen kalan tuotannon tulisi kasvaa merkittävästi. Tuotantoa ei pystytä merkittävästi lisäämään äkillisissä poikkeusoloissa, vaan kalatalouden elinvoimaisuutta, kasvua ja kykyä toimia erilaisissa poikkeusolosuhteissa pitää kehittää eri keinoin normaalioloissa.
Maa- ja metsätalousministeriö on laatinut selvityksen perusteella ehdotuksen keskeisistä kalatalouden huoltovarmuutta parantavista toimenpiteistä. Ehdotetut toimenpiteet liittyvät kalatalouden sisällyttämiseen osaksi kansallista huoltovarmuustoimintaa, energian saannin ja kalasatamien toiminnan turvaamiseen, kalanrehun ja muiden keskeisten tarpeiden saatavuuden varmistamiseen, alan yrittäjien kouluttamiseen häiriötilanteita varten sekä alan yritysten toimintaedellytysten parantamiseen ja kalan saatavuuden turvaamiseen.
Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja ehdotetuista toimenpiteistä. Luonnonvarakeskuksen taustaselvitys on lausuntopyynnön liitteenä, mutta siitä ei pyydetä lausuntoja. Lausunnot toimenpiteistä pyydetään toimittamaan 27.6.2024 mennessä sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo.mmm@gov.fi tai kirjeitse osoitteeseen maa- ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO.
Liitteet
Lausuntopyyntö (PDF)
Maa- ja metsätalousministeriön ehdottamat keskeiset toimenpiteet
Luonnonvarakeskuksen selvitys kalatalouden huoltovarmuudesta
Lisätiedot
Timo Halonen, neuvotteleva virkamies, p. 0295162411, etunimi.sukunimi@gov.fi
EMKVR-hakumenettelyiden suunnitelma päivitetty
Suunnitelma Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) määräaikaisista hakumenettelyistä on päivitetty. Hyljekorvausten hakumenettely on tarkoitus avata kesällä ja menekinedistämisen hakumenettely syksyllä 2024. Suunnitelmaa päivitetään seuraavan kerran syyskuussa 2024.
Määräaikaisten hakujen suunnitelmasta löytyvät EMKVR:n hakumenettelyt sekä niiden avautumisajankohdat. Jatkuvassa haussa ovat muun muassa kalatalouden investoinnit, yritysten kehittämishankkeet sekä moottorien vaihto ja energiatehokkuuden parantaminen.
Suunnitelma päivitetään kolmesti vuodessa ja seuraava päivitys on ajoitettu syyskuulle 2024.
Päivitetyn suunnitelman löydät täältä.
Kalatalousverkosto.fi on avattu – tervetuloa mukaan!
Kansallinen kalatalousverkosto kokoaa kalatalousalan toimijat saman pöydän ääreen keskustelemaan kalatalouselinkeinoille tärkeistä asioista. Tavoitteena on alan yhteistyön lisääminen, hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen levittäminen sekä osaamisen kehittäminen.
Kansallinen kalatalousverkosto on käynnistetty Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelman viestinnän tueksi ja vaikuttavuuden tehostamiseksi. Kalaleader-ryhmät vastaavat maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta verkoston toiminnasta. Kalatalousverkoston toiminta on kaikille avointa.
Rekisteröidy käyttäjäksi ja aloita verkostoituminen
Helpoin tapa osallistua verkoston toimintaan on rekisteröityä käyttäjäksi kalatalousverkosto.fi-alustalle. Rekisteröitymisen jälkeen voit osallistua keskusteluun eri teemaryhmissä, verkostoitua muiden toimijoiden kanssa ja esimerkiksi lisätä tapahtumakalenteriin oman toimialueesi tapahtumia. Aktiivisia teemaryhmiä tällä hetkellä ovat Koulutus ja rekrytointi, Älykkäät kumppanuudet, Neuvonta ja kasvua tukevat toimet, Tiedonvälitys ja vaikuttavuus sekä Kansainvälisyys.
Tiedonvälitys ja vaikuttavuus -teemaryhmän vetäjä, Kuha-Suomen Kalaleaderin aktivaattori Johanna Möttönen näkee kalatalousverkoston ennen kaikkea kohtaamispaikkana. ”Täällä kohtaavat tieto ja ihmiset! Palvelulupauksemme on, että kalatalousalan asiantuntijat, vastaukset ajankohtaisiin tietotarpeisiin ja vaikkapa hakusessa olevat yhteistyökumppanit ovat löydettävissä Kansallisen kalatalousverkoston kautta”.
Kansallinen kalatalousverkosto on maa- ja metsätalousministeriön ja Euroopan Unionin osarahoittama.
Tule mukaan: www.kalatalousverkosto.fi
Lisää kotimaista kalaa ammattikeittiöiden tarjontaan -webinaarin materiaalit julkaistu
Innovaatio-ohjelma Blue Products 3.0, maa- ja metsätalousministeriö, Turun yliopisto sekä Pro Kala ry järjestivät Lisää kotimaista kalaa ammattikeittiöiden tarjontaan -webinaarin 10.4.2024.
Webinaarin tallenne löytyy täältä.
Tilaisuudessa pidetyt esitykset:
Ammattikeittiöt portinvartijoina kotimaisen kalan kulutuksen lisäämisessä?
Anu Hopia, TY-Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskus
Kalan paikka suomalaisessa ruokapöydässä 2024
Katriina Partanen, Pro Kala ry
Kala ravitsemuksessa ja uusissa ravitsemussuosituksissa
Ursula Schwab, professori (ravitsemusterapia), Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, UEF; Medisiininen keskus, Endokrinologian ja kliinisen ravitsemuksen pkl, KYS, P-S HVA
Silakan kestävä käyttö
Jari Raitaniemi, Luonnonvarakeskus
Kotimaisen kalan edistämisohjelma ‒ kalan käytön lisääminen hyödyttää taloutta, terveyttä ja ympäristöä
Auli Väänänen, maa- ja metsätalousministeriö
Kalan turvallinen käyttö
Riikka Airaksinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Innovaatio-ohjelmien infotilaisuudessa kerrattiin ohjelmien tavoitteita ja työtapoja
Maa- ja metsätalousministeriö järjesti 18.4.2024 infotilaisuuden kalatalouden innovaatio-ohjelmien toteuttajille ja ohjausryhmille. Tilaisuudessa käsiteltiin ohjelmien tavoitteita, toimintatapoja ja rahoituksen käytön periaatteita.
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta rahoitetaan viittä kalatalouden innovaatio-ohjelmaa. Maa- ja metsätalousministeriö järjesti 18.4.2024 ohjelmien koordinoijille, partnereille ja muille osallistujille sekä ohjausryhmille suunnatun infotilaisuuden, jossa keskusteltiin ohjelmamallin tavoitteista, kehittämissuunnitelman roolista, ohjausryhmien tehtävistä, rahoituksen käytön periaatteista sekä ohjelmien viestinnästä.
Tilaisuuden esityksen löydät täältä (esitystä päivitetty 29.4. poistamalla maksatushakemusten käsittely ohjausryhmän tehtävistä).
Jos haluat katsoa tilaisuuden tallenteen, pyydäthän linkkiä sähköpostitse: saana.tarhanen@gov.fi.
Vaikuta EMKVR:ään! Euroopan komissio kysyy tuensaajien kokemuksia rahaston toimivuudesta
Onko mielessäsi risuja tai ruusuja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastolle (EMKVR)? Euroopan komissio arvioi parhaillaan rahaston tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Vastaamalla komission kyselyyn voit vaikuttaa ohjelman toimeenpanon kehittämiseen ja seuraavan rahastokauden valmisteluun komissiossa.
Euroopan komission tekemä väliarviointi kartoittaa EMKVR:n hallinnon toimivuutta, rahoituksen soveltuvuutta toimialalle sekä rahoituksella saavutettuja alustavia tuloksia. Väliarviointi kattaa 26 jäsenmaan rahasto-ohjelmat.
Arvioinnin tueksi komissio on avannut kyselyn toimijoille, jotka ovat hakeneet rahoitusta EMKVR:stä. Kyselyyn voi vastata suomeksi tai ruotsiksi ja se on avoinna 29.3.2024 asti.
EMKVR:n määräaikaiset hakumenettelyt avattu yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin ja kalataloudellisiin kunnostuksiin
Maa- ja metsätalousministeriö on avannut Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) määräaikaiset hakumenettelyt kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn ja jalostuksen yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin, ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä kalataloudellisiin kunnostuksiin. Hakuaika päättyy 1.5.2024.
Kaupallinen kalastus
Myönnettävän rahoituksen määrä: Kaupallisen kalastuksen yleishyödyllisiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin voidaan tässä hakumenettelyssä myöntää yhteensä enintään 300 000 euroa rahoitusta.
Kenelle: Yleishyödyllisissä hankkeissa tuen saajina voivat olla mm. tutkimuslaitokset, koulut, yliopistot ja muut yleishyödylliset toimijat.
Haun tavoite: Haun tavoitteena on tukea hankkeita, jotka hyödyttävät erityisesti kaupallisia kalastajia.
Päätös hakumenettelyn avaamisesta
Vesiviljely
Myönnettävän rahoituksen määrä: Vesiviljelyn yleishyödyllisiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin voidaan tässä hakumenettelyssä myöntää yhteensä enintään 300 000 euroa rahoitusta.
Kenelle: Yleishyödyllisissä hankkeissa tuen saajina voivat olla mm. tutkimuslaitokset, koulut, yliopistot, viranomaiset ja muut yleishyödylliset toimijat.
Haun tavoite: Haun tavoitteena on tukea hankkeita, jotka hyödyttävät vesiviljelyalan kestävää kasvua.
Päätös hakumenettelyn avaamisesta
Kalan jalostus
Myönnettävän rahoituksen määrä: Kalan jalostuksen yleishyödyllisiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin voidaan tässä hakumenettelyssä myöntää yhteensä enintään 300 000 euroa rahoitusta.
Kenelle: Yleishyödyllisissä hankkeissa tuen saajina voivat olla mm. tutkimuslaitokset, koulut, yliopistot ja muut yleishyödylliset toimijat.
Haun tavoite: Haun tavoitteena on tukea hankkeita, jotka hyödyttävät kalatalousalan kestävää kasvua ja uudistumista.
Päätös hakumenettelyn avaamisesta
Ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeet ja kalataloudelliset kunnostukset
Myönnettävän rahoituksen määrä: Hakumenettely kattaa ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeiden toimenpiteen sekä kalataloudellisten kunnostusten toimenpiteen. Hakumenettelyssä voidaan myöntää tukea yhteensä 600 000 euroa.
Kenelle: Tuensaajia voivat ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeiden toimenpiteessä olla esimerkiksi kunnat, tutkimuslaitokset, yliopistot, koulut sekä muut julkiset tai yleishyödylliset tahot ja kalataloudellisten kunnostusten toimenpiteessä esimerkiksi kunnat, tutkimuslaitokset, yliopistot, koulut ja muut julkiset tai yleishyödylliset tahot sekä järjestöt ja yhteisöt.
Haun tavoite: Haun tavoitteena on tukea yleishyödyllisiä hankkeita, jotka edistävät kalavarojen tilan parantamista ja kalojen elinympäristön suojelua ja ennallistamista sekä hankkeita, jotka kehittävät uusia rahoitus- ja toimintatapoja kunnostushankkeiden toteuttamiseksi.
Päätös hakumenettelyn avaamisesta
Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään (Hyrrä, https://hyrra.ruokavirasto.fi/login.html) puoleenyöhön mennessä.
Tervetuloa webinaariin “Lisää kotimaista kalaa ammattikeittiöiden tarjontaan” 10.4.2024
Tervetuloa webinaariin “Lisää kotimaista kalaa ammattikeittiöiden tarjontaan”
Milloin? 10.4.2024 klo. 13.30–15.00.
Kenelle? Ammattikeittiöiden toimijat, kuntien edustajat, kala-alan yrittäjät sekä kaikki muut tahot, joita kotimaisen kalan käytön lisääminen kiinnostaa
Ohjelma ja ilmoittautuminen? Webinaarin ohjelman sekä linkin ilmoittautumissivulle löydät täältä:
Teams Webinaarin ilmoittautumissivulle.
Järjestäjät: Innovaatio-ohjelma Blue Products 3.0, maa- ja metsätalousministeriö, Turun yliopisto, Pro Kala ry
Toivomme, että jaat webinaarikutsua eteenpäin verkostoissasi!