EMKVR:n uudet setelimallit lausunnolle

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta voitaisiin jatkossa myöntää tukea kalatalouden innovaatioseteleihin, aloittavan kalastajan kokeilu- ja käynnistysseteleihin sekä ympäristökunnostusseteleihin. Ehdotuksesta pyydetään lausuntoja 26.3. mennessä.

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) voitaisiin jatkossa myöntää tukea niin sanottujen setelimallien kautta. Muutoksesta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.

Ehdotus sisältää neljä uutta avustusmuotoa. Innovaatioseteli mahdollistaisi enintään 5 000 euron avustuksen pieniin hankkeisiin, joissa hankittaisiin asiantuntijapalveluita tai osaamista kalatalouden yritystoiminnan kehittämiseen. Kalastuksen yritystoiminnan 5 000 euron kokeiluseteli mahdollistaisi pienimuotoisen kaupallisen kalastuksen kokeilemisen ja 7 500 euron käynnistysseteli yritystoiminnan varsinaisen aloittamisen. Tukea voisi käyttää esimerkiksi vuokriin, pienhankintoihin ja osaamisen hankkimiseen. Neljäntenä uutena avustusmuotona otettaisiin käyttöön kalataloudellisiin ympäristökunnostuksiin myönnettävä kunnostusseteli, jota voisi käyttää kunnostusten suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Lausuntoja pyydetään 26.3.2025 mennessä lausuntopalvelu.fi:ssä tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo.mmm@gov.fi.

Lausuntopyyntö lausuntopalvelussa

EU-rahalla vauhtia suomalaisen kalatalouden kehitykseen – kilpailukyky ja kestävyys vahvistuivat EMKR-rahoituksen ansiosta

Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta rahoitettiin monipuolisesti kalatalouden yritysten investointeja, yleishyödyllisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita, paikallista kehittämistä, meripolitiikkaa ja viranomaistoimia. Hankkeiden kirjo ulottui innovaatio-ohjelmista kalastajien koulutushankkeisiin ja miljoonien eurojen vesiviljelylaitoksista ja kalajauhotehtaista kalastajien pieniin pyydysinvestointeihin.

3 300 hanketta ja 140 miljoonaa euroa julkista rahoitusta

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman tavoitteena oli tukea kalatalouden kilpailukykyä, uudistumista, kestävyyttä ja tehokasta hallintoa. EMKR-ohjelmasta tuettiin monipuolisesti kalastuksen, vesiviljelyn sekä kalan jalostuksen ja kaupan investointi- ja kehittämishankkeita, kalatalouden ympäristötoimia, paikallista kehittämistä sekä meripolitiikkaa ja viranomaistoimia.

Kaikkiaan ohjelmasta rahoitettiin noin 3 300 hanketta. Julkista rahoitusta käytettiin noin 140 miljoonaa euroa ja yksityistä rahaa yli 90 miljoonaa euroa. EMKR:n rahoitus vivutti siis merkittävästi myös yksityistä rahoitusta erityisesti vesiviljelyssä ja kalan jalostuksessa.

Tuloksina yrityksiä hyödyttäviä innovaatioita ja suomalaista kalataloutta tukevia investointeja

Merkittävimpiä rahoituksella aikaan saatuja tuloksia olivat kalatalouden innovaatio-ohjelmien kokonaisuus sekä lukuisat investointihankkeet kalastuksessa, vesiviljelyssä ja kalan jalostuksessa. Innovaatio-ohjelmissa pyrittiin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä ratkomaan elinkeinon kohtaamia haasteita ja luomaan mahdollisuuksia uudenlaiselle liiketoiminnalle. Kalatalouden ympäristöohjelmassa keskityttiin kalavarojen elinvoimaisuuden parantamiseen.

Kalatalouden innovaatio-ohjelmissa luotiin rakenteita julkisen sektorin ja yritysten yhteistyölle. Ohjelmat ovat tuottaneet konkreettisia, laajasti alan yrityksiä hyödyttäviä tuloksia, kuten rannikkokalastusta suojaavat hyljekarkottimet. Ohjelmissa kehitettyjä uusia ja innovatiivisia teknologioita on myös kaupallistettu menestyksekkäästi uudeksi yritystoiminnaksi, kuten Hailian nyhtökalatuotteet ja vesiviljelyn osittaisen kiertovesikasvatuksen PaRAS-teknologia osoittavat”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

Investointihankkeissa rahoitettiin niin suuria kuin pieniäkin hankkeita. Esimerkiksi EMKR-tuen avulla perustetut kalajauhotehtaat ovat parantaneet silakan kalastuksen kannattavuutta. Suuria investointeja ovat olleet myös vesiviljelyn kiertovesilaitokset. Kalastuksessa ja kalan jalostuksessa on panostettu vajaasti hyödynnettyjen kotimaisten kalojen käytön lisäämiseen. Myös kalasatamia on kehitetty niin rannikolla kuin sisävesillä ympäri Suomen. Kalastuksen jatkuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä on turvattu tukemalla lukuisia pieniä investointeja hylkeenkestävistä pyydyksistä ja vähäpäästöisistä perämoottoreista kalankäsittelytiloihin. Paikallisen kehittämisen hankkeissa tuettiin mm. uusien kalastajien alalle tuloa mestari-kisälli-mallin avulla.

Ohjelmakauden viimeiset hankkeet päättyivät vuonna 2023. Suomi hyödynsi saamansa EU-rahoituksen täysimääräisesti. Kalatalouden rahoitus jatkuu Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta 2021–2027.

EMKR lyhyesti:

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelma 2014–2020

Rahoitettuja hankkeita: noin 3 300

Julkinen tuki: noin 146 miljoonaa euroa, sisältää EU-rahoitusta sekä kansallista rahoitusosuutta ja kuntien rahoitusta

Hankkeiden vivuttama yksityinen rahoitus: noin 90 miljoonaa euroa

Määräaikaisten hakujen suunnitelma päivitetty

Suunnitelma Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) määräaikaisista hauista ja niiden avaamisesta on päivitetty. Seuraavaksi avautuvat haut kalataloudellisiin kunnostuksiin sekä yleishyödyllisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Määräaikaisten hakujen suunnitelmasta löytyvät EMKVR:n hakumenettelyt sekä niiden avautumisajankohdat. Jatkuvassa haussa ovat muun muassa kalatalouden investoinnit, yritysten kehittämishankkeet sekä moottorien vaihto ja energiatehokkuuden parantaminen. Keväällä 2025 avautuvia hakuja ovat kalastuksen, vesiviljelyn ja jalostuksen yleishyödylliset tutkimus- ja kehittämishankkeet, ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä kalataloudelliset kunnostukset. Hyljekorvaushaku on tarkoitus avata kesällä 2025.

Suunnitelma päivitetään kolmesti vuodessa ja seuraava päivitys on ajoitettu toukokuulle 2025.

Päivitetyn suunnitelman löydät täältä.

Kalatalouden innovaatio-ohjelmille yhteinen uutiskirje!

Kalatalouden innovaatio-ohjelmien uutiskirje kokoaa yhteen viiden innovaatio-ohjelman ajankohtaiset tekemiset ja tulokset. Tilaamalla uutiskirjeen saat ajankohtaiset uutiset suoraan sähköpostiisi helmikuusta alkaen.

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta rahoitetaan viittä kalatalouden innovaatio-ohjelmaa eli Kalastuksen kehittämisohjelmaa, Vesiviljelyn kehittämisohjelmaa, Kalatalouden ympäristöohjelmaa, Blue Productsia sekä Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa. Ohjelmat viestivät ajankohtaisista asioistaan merijakalatalous.fi-sivustolla sekä kalatalousverkosto.fi-portaalissa. Jatkossa ajankohtaiset uutiset ja kuulumiset löytyvät myös ohjelmien yhteisestä uutiskirjeestä, joka alkaa ilmestyä helmikuusta alkaen.

Monivuotisilla innovaatio-ohjelmilla pyritään koko toimialaa pysyvästi hyödyttävään kehitystyöhön. Ohjelmien tavoitteena on edistää yritysten ja julkisten toimijoiden väliseen kumppanuuteen perustuvaa verkostomaista kehitystyötä toimialan keskeisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Innovaatio-ohjelmien uutiskirjeessä jaetaan ajankohtaista tietoa kotimaisen kalan tarjonnan lisäämisestä sekä innovaatioista kalastuksen, viljelyn, jalostuksen ja markkinoinnin parissa. Ohjelmat edistävät vastuullista kalataloutta, parantavat kalavesien tilaa ja vahvistavat kotimaisen kalan roolia osana kestävää ruokavaliota. Seuraa ohjelmien edistymistä ja mukana olevien toimijoiden saavutuksia uutiskirjeen kautta! Tilaa uutiskirje suoraan sähköpostiisi tästä.

Blue Products – webinaarimateriaalit 27.11.

Webinaarin tallenteen löydät täältä.

Webinaarin esitykset:

Kokonaisista pakastetuista särjistä hyvälaatuista massaa & Maistiainen prosessiselvityksestä (Heikki Aisala & Kaisu Honkapää, VTT)

Kalajauhetta yksinkertaisella prosessilla – tapaustutkimus lahnan sivuvirrat (Jaakko Hiidenhovi, LUKE)

Ihmisaistit hyötykäyttöön kalan laadun parantamiseksi ja kiinnostavuuden lisäämiseksi (Tanja Seppälä & Nora Logrén, Turun Yliopisto)

Vuoden 2025 toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden haku ja ei-siirrettävien käyttöoikeuksien haku ELY-keskuksesta avoinna 13.12.2024 asti

ELY-keskus avaa vuoden 2025 toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden sekä ei-siirrettävien käyttöoikeuksien haun ajalle 1.11. – 13.12.2024 klo 16:15 mennessä.

Kiintiönhaku

Kiintiön haku on mahdollinen vain käyttöoikeuksien haltijoille.

Sähköisesti täytettävä kiintiönhakulomake lähetetään käyttöoikeuden haltijoille sähköpostilla.

Niille siirrettävän ja ei-siirrettävän käyttöoikeuden haltijoille, jotka eivät ole ilmoittaneet sähköpostiosoitettansa ELY-keskukselle, hakulomake lähetetään kirjeenä.

On erittäin tärkeää, että hakuaikaa noudatetaan ja että vuoden 2024 kiintiömaksu on suoritettu ajallaan.
ELY-keskus tekee vuoden 2025 kiintiöpäätökset troolikalastukseen ennen vuodenvaihdetta ja silakan
rysäkalastukseen sekä lohenkalastukseen alkuvuonna 2025.

Ei-siirrettävien käyttöoikeuksien- ja kiintiönhaku

Ei-siirrettävien käyttöoikeuksien haku on mahdollinen vain ryhmän I aloitteleville kaupallisille kalastajille,
joilla on merialueelle rekisteröity kalastusalus. Tätä koskevan toimijakohtaisen kalastuskiintiön haku
vuodelle 2025 tapahtuu samalla lomakkeella kuin ei-siirrettävän käyttöoikeuden haku.

Jaettavissa olevien ei-siirrettävien käyttöoikeuksien määrät ovat seuraavat:

  • Silakka / Pohjanlahti / 30/31: 2,674 ‰
  • Silakka / Itämeren pääallas ja Suomenlahti / 3D-R30: 20,581 ‰
  • Lohi / Suomenlahti / 3D32: 28,000 ‰

Hakulomake ei-siirrettävän käyttöoikeuden ja sen perusteella myönnettävän kalastuskiintiön hakemiseen
on saatavilla pyynnöstä Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.

Hakulomakkeet toimitetaan sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi tai postitse
osoitteeseen: Varsinais-Suomen ELY-keskus, PL 236, 20101 Turku, 13.12.2024 klo 16:15 mennessä.

Lomakepyynnöt ja tiedustelut:
Kalastusmestari Veera Salmi, puh. +358 295 022 541 veera.salmi@ely-keskus.fi
Kalastusmestari Sofia Pettersen, puh. +358 295 022 178 sofia.pettersen@ely-keskus.fi

ELY-keskuksen päätös: Määräaika siirrettävien ja ei-siirrettävien käyttöoikeuksien
perusteella jaettavien toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden haulle
sekä ei-siirrettävien käyttöoikeuksien haulle ja niiden perusteella
jaettavien kiintiöiden haulle

Blue Products -webinaari 27.11.

Kansallinen kalatalousverkosto järjestää yhteistyössä innovaatio-ohjelmien kanssa webinaarisarjan, jossa kuullaan ja keskustellaan kunkin ohjelman ajankohtaisista teemoista. Blue Products 3.0 on vuorossa 27.11.

Webinaareissa syvennytään kunkin innovaatio-ohjelman ajankohtaisiin teemoihin. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita, ja tilaisuudet tallennetaan myös jälkikäteen katsottaviksi.

Liity kokoukseen tästä:
www.tinyurl.com/innovaatioparlamentti tai

Kokoustunnus: 326 501 082 471
Tunnuskoodi: 2Xn4M5

Lisää kotimaista kalaa ammattikeittiöiden tarjontaan – osa 2 -webinaarin materiaalit julkaistu

Lisää kotimaista kalaa ammattikeittiöiden tarjontaan – osa 2 -webinaarissa kuultiin esimerkkejä yritysten tarjoamista kalatuotteista ammattikeittiöille sekä ammattikeittiöiden odotuksia kalatuotteilta.

Webinaarin tallenteen löydät täältä.

Webinaarin esitykset:

Webinaarin johdanto, Marina Nyqvist, Österbottens Fiskarförbund

Espoo Catering

Hätälä Oy

Juvenes

Kalaneuvos

Kalavapriikki

Lagerblad Foods Oy

Palvelukeskus Helsinki

Vähäsarja Oy

Kalatalouden innovaatiopäivillä kuultiin innovaatio-ohjelmien kuulumisia – tapahtuman esitykset nyt saatavilla

Kalatalouden innovaatiopäivät järjestettiin 6.-7.11.2024 . Tapahtuma houkutteli Helsingin Ruoholahteen noin 200 kalatalouden kehittämisestä innostunutta osallistujaa.

Kalatalouden innovaatiopäivät järjestettiin jälleen kaksipäiväisenä tapahtumana, joka keräsi suuren joukon kalatalouden yrittäjiä, järjestöjä, tutkijoita ja hallintoa kuulemaan ja keskustelemaan alan kehitystrendeistä ja innovaatio-ohjelmien uusimmista kuulumisista.

Tapahtumassa esiteltiin uudistunut Seafood Innovations -kilpailu. Tänä vuonna kilpailu on suunnattu viestinnän ja markkinoinnin opiskelijoille ja siinä etsitään nuorille suunnattua innovatiivista markkinointikampanjaa, joka kannustaa lisäämään kalan käyttöä.

Innovaatiopäivillä jaettiin myös Pro Kalan tunnustuspalkinnon alan hyväksi tehdystä tiedotustyöstä. Palkinnon sai pitkän linjan toimittaja Markku Sandell.

Tapahtuman esitykset löydät täältä.

Kalaparlamentissa syvennytään kalatalouden innovaatio-ohjelmiin

Kalatalouden innovaatiopäivät järjestetään jälleen marraskuun alussa, 6.-7.11.2024 Helsingin Ruoholahdessa. Juttu innovaatio-ohjelmista jatkuu sen jälkeenkin, sillä Kansallinen kalatalousverkosto järjestää marras-joulukuussa neljän webinaarin sarjan, jossa päästään syventymään tarkemmin eri ohjelmien teemoihin.

Kalatalouden innovaatiopäivillä marraskuun alussa kuullaan ja keskustellaan innovaatio-ohjelmien ajankohtaisista teemoista. Syvällisemmin neljän eri innovaatio-ohjelman teemoihin päästään pureutumaan webinaarisarjassa, jonka innovaatio-ohjelmat järjestävät yhteistyössä Kansallisen kalatalousverkoston kanssa. Nämä Kalaparlamentti-webinaarien erikoislähetykset tarjoavat kalatalousyrittäjille erinomaisen mahdollisuuden vuorovaikutukseen tutkijoiden kanssa. Tule mukaan keskustelemaan ja vaikuttamaan!

Ajankohdat ovat:

ke 13.11 klo 13–15 Kalastuksen kehittämisohjelma

ke 20.11. klo 13–15 Vesiviljelyn kehittämisohjelma

ke 27.11. klo 13–15 Blue Products 3.0.

ke 4.12. klo 13–15 Kalatalouden ympäristöohjelma

Pääset Teamsiin mukaan joka viikko samalla linkillä: www.tinyurl.com/innovaatioparlamentti

Tilaisuudet tallennetaan. Tallenteet ovat myöhemmin katsottavissa Kansallisen Kalatalousverkoston sivustolta ja YouTube-kanavalta.

Tilaisuuksien ohjelmarunko tarkentuu lähempänä. Voit seurata päivityksiä Kalaparlamentin sivulta! Ota myös tapahtumasivu seurantaan.

WEBINAARI: Lisää kotimaista kalaa ammattikeittiöidentarjontaan – osa 2

Jatkamme ”Lisää kotimaista kalaa ammattikeittiöiden tarjontaan” -webinaarisarjaa lokakuussa.

Milloin?
Tiistaina 29.10. klo 13.30-15.00

Kenelle?
Webinaari on tarkoitettu erityisesti kala-alan yrityksille ja ammattikeittiöille.
Webinaari on osa keväällä 2024 käynnistynyttä webinaarisarjaa, jonka tavoitteena on
lisätä tietoa kotimaisesta kalasta ja ammattikeittiöille soveltuvista kalatuotteista sekä
tuottaa kotimaisia kalareseptejä ammattikeittiöiden hyödynnettäväksi.

ILMOITTAUDU MUKAAN, NIIN SAAT WEBINAARILINKIN SÄHKÖPOSTIISI

Alustava ohjelma

  • Tervetuloa
  • Lisää kotimaista kalaa ammattikeittiöiden tarjontaan, Marina Nyqvist,
    Österbottens Fiskarförbund
  • Mitä yrityksillä on tarjolla ammattikeittiöille?
    – Mari Palin, Vähäsarja Oy
    – Jorma Pesämaa, Maivakka Oy
    – Nickles Grundström, Lagerblad Foods Oy
    – Janne Johansson, Kalaneuvos Oy
    – Katja Ruokolainen, Hätälä Oy
    – Jesse Valkama, Kalavapriikki Oy
  • Mitä ammattikeittiöt odottavat kalatuotteilta?
    – Nina Lyytinen, Juvenes Oy
    – Regina Ekroos, Espoo Catering Oy
    – Muut yritykset vahvistetaan myöhemmin
  • Keskustelua
  • Webinaarin lopetus

Blogi: CATCH – sähköinen saalistodistusjärjestelmä

Viime vuonna annetun yhteisen kalastuspolitiikan valvontajärjestelmän muuttamista koskevan asetuksen osana hyväksyttiin myös uuden sähköisen CATCH-järjestelmän pakollinen käyttö vuodesta 2026 lähtien. Järjestelmää käytetään EU:n ulkopuolisista maista tuotavien kalastustuotteiden laillisuuden varmentavien saalistodistusten toimittamiseen sille EU:n jäsenmaalle, johon tuotteet ensimmäisenä tuodaan. Järjestelmää voidaan käyttää myös vientiä varten laadittaviin jäsenmaiden antamiin saalistodistuksiin.

Saalistodistusjärjestelmä otettiin EU:ssa käyttöön vuonna 2010 sen varmistamiseksi, että laittomasta, ilmoittamattomasta ja sääntelemättömästä kalastuksesta (LIS-kalastus) peräisin olevat kalastustuotteet eivät pääse EU:n markkinoille. Tämä järjestelmä on osa EU:n politiikkaa, jolla edistetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) saavuttamista. SDG:n tavoite numero 14 on säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.

Saalistodistus on sen valtion viranomaisten antama, jonka lipun alla kalastava alus on tuotavat kalat pyytänyt. Vuodesta 2026 lähtien kaikki saalistodistukset tulee toimittaa sähköisessä järjestelmässä. Tähän asti Suomessa on ollut oma sähköinen järjestelmä, mutta sen käyttö loppuu, kun EU:n CATCH-järjestelmästä tulee pakollinen. Samalla loppuu mahdollisuus toimittaa saalistodistukset paperilla tai sähköpostilla.

Jäsenvaltioissa vuosina 2024-2025 tehtävä valmistelutyö on ratkaisevan tärkeää sen varmistamiseksi, että kaikki toimijat ja viranomaiset ovat tietoisia järjestelmästä ja valmiita käyttämään sitä asetettuun määräaikaan mennessä.

CATCH on siis EU:n laajuinen reaaliaikainen tietojärjestelmä, jolla hallitaan kaikkia EU:n saalistodistusjärjestelmään liittyviä tietoja ja asiakirjoja. CATCH:n päätavoitteena on yksinkertaistaa saalistodistusten myöntämismenettelyjä ja tarjota täysin digitalisoitu ja paperiton sekä yhdenmukainen työnkulku. CATCH tarjoaa myös tukea jäsenvaltioiden valvontaan sovellettavalle riskienhallinnalle.

CATCH:n toivotaan parantavan yritysten ja viranomaisten sekä EU:n jäsenvaltioiden viranomaisten välistä yhteistyötä ja koordinointia. Uudella järjestelmällä voidaan mm. estää saalistodistuksessa ilmoitetun kalamäärän ylittäminen hallinnoimalla siihen kirjattua kalamäärää keskitetysti sellaisissa tilanteissa, joissa samaa saalistodistusta käytetään usean pienemmän kalaerän toimittamiseen EU:n markkinoille.

Vaikka CATCH:n käyttö on pakollista ainoastaan EU:n toimijoille ja jäsenvaltioiden viranomaisille, järjestelmä antaa myös kolmansien maiden toimijoille ja viranomaisille mahdollisuuden laatia, validoida ja siirtää saalistodistuksia ja niihin liittyviä asiakirjoja suoraan järjestelmässä. Järjestelmä on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä ja joillakin muilla kielillä. Euroopan komissio edistää CATCH:n käyttöä kolmansien maiden toimijoiden ja viranomaisten kanssa seminaareilla ja koulutuksella sekä yhteentoimivuusratkaisujen avulla niille kolmansille maille, joilla jo on IT-järjestelmiä saalistodistusten validointia varten.

Suomessa saalistodistukset tarkastaa Varsinais-Suomen ELY-keskus, ja Tulli päästää tuotteet maahan vasta ELY-keskuksen hyväksynnän jälkeen. CATCH on osa EU:n TRACES-järjestelmää, joten siinä lienee paljon tuttua tätä järjestelmää käyttämään tottuneille.

Neuvotteleva virkamies Harri Kukka, maa- ja metsätalousministeriö

Huom: Tämä teksti on laadittu säädösmuutosten hahmottamisen avuksi ja perustuu alustavaan analyysiin EU:n kalastuksenvalvonta-asetuksen muutosten vaikutuksista eikä siihen voi vedota mahdollisissa säädösten soveltamiseen liittyvissä tulkinta- tai ristiriitatilanteissa.