Kategoria: Ajankohtaista
EMKVR:n uutiset ja ajankohtaiset
Blue Products – webinaarimateriaalit 27.11.
Webinaarin tallenteen löydät täältä.
Webinaarin esitykset:
Kokonaisista pakastetuista särjistä hyvälaatuista massaa & Maistiainen prosessiselvityksestä (Heikki Aisala & Kaisu Honkapää, VTT)
Kalajauhetta yksinkertaisella prosessilla – tapaustutkimus lahnan sivuvirrat (Jaakko Hiidenhovi, LUKE)
Ihmisaistit hyötykäyttöön kalan laadun parantamiseksi ja kiinnostavuuden lisäämiseksi (Tanja Seppälä & Nora Logrén, Turun Yliopisto)
Vuoden 2025 toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden haku ja ei-siirrettävien käyttöoikeuksien haku ELY-keskuksesta avoinna 13.12.2024 asti
ELY-keskus avaa vuoden 2025 toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden sekä ei-siirrettävien käyttöoikeuksien haun ajalle 1.11. – 13.12.2024 klo 16:15 mennessä.
Kiintiönhaku
Kiintiön haku on mahdollinen vain käyttöoikeuksien haltijoille.
Sähköisesti täytettävä kiintiönhakulomake lähetetään käyttöoikeuden haltijoille sähköpostilla.
Niille siirrettävän ja ei-siirrettävän käyttöoikeuden haltijoille, jotka eivät ole ilmoittaneet sähköpostiosoitettansa ELY-keskukselle, hakulomake lähetetään kirjeenä.
On erittäin tärkeää, että hakuaikaa noudatetaan ja että vuoden 2024 kiintiömaksu on suoritettu ajallaan.
ELY-keskus tekee vuoden 2025 kiintiöpäätökset troolikalastukseen ennen vuodenvaihdetta ja silakan
rysäkalastukseen sekä lohenkalastukseen alkuvuonna 2025.
Ei-siirrettävien käyttöoikeuksien- ja kiintiönhaku
Ei-siirrettävien käyttöoikeuksien haku on mahdollinen vain ryhmän I aloitteleville kaupallisille kalastajille,
joilla on merialueelle rekisteröity kalastusalus. Tätä koskevan toimijakohtaisen kalastuskiintiön haku
vuodelle 2025 tapahtuu samalla lomakkeella kuin ei-siirrettävän käyttöoikeuden haku.
Jaettavissa olevien ei-siirrettävien käyttöoikeuksien määrät ovat seuraavat:
- Silakka / Pohjanlahti / 30/31: 2,674 ‰
- Silakka / Itämeren pääallas ja Suomenlahti / 3D-R30: 20,581 ‰
- Lohi / Suomenlahti / 3D32: 28,000 ‰
Hakulomake ei-siirrettävän käyttöoikeuden ja sen perusteella myönnettävän kalastuskiintiön hakemiseen
on saatavilla pyynnöstä Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.
Hakulomakkeet toimitetaan sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi tai postitse
osoitteeseen: Varsinais-Suomen ELY-keskus, PL 236, 20101 Turku, 13.12.2024 klo 16:15 mennessä.
Lomakepyynnöt ja tiedustelut:
Kalastusmestari Veera Salmi, puh. +358 295 022 541 veera.salmi@ely-keskus.fi
Kalastusmestari Sofia Pettersen, puh. +358 295 022 178 sofia.pettersen@ely-keskus.fi
Blue Products -webinaari 27.11.
Kansallinen kalatalousverkosto järjestää yhteistyössä innovaatio-ohjelmien kanssa webinaarisarjan, jossa kuullaan ja keskustellaan kunkin ohjelman ajankohtaisista teemoista. Blue Products 3.0 on vuorossa 27.11.
Webinaareissa syvennytään kunkin innovaatio-ohjelman ajankohtaisiin teemoihin. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita, ja tilaisuudet tallennetaan myös jälkikäteen katsottaviksi.
Liity kokoukseen tästä:
www.tinyurl.com/innovaatioparlamentti tai
Kokoustunnus: 326 501 082 471
Tunnuskoodi: 2Xn4M5
Lisää kotimaista kalaa ammattikeittiöiden tarjontaan – osa 2 -webinaarin materiaalit julkaistu
Lisää kotimaista kalaa ammattikeittiöiden tarjontaan – osa 2 -webinaarissa kuultiin esimerkkejä yritysten tarjoamista kalatuotteista ammattikeittiöille sekä ammattikeittiöiden odotuksia kalatuotteilta.
Webinaarin tallenteen löydät täältä.
Webinaarin esitykset:
Webinaarin johdanto, Marina Nyqvist, Österbottens Fiskarförbund
Kalatalouden innovaatiopäivillä kuultiin innovaatio-ohjelmien kuulumisia – tapahtuman esitykset nyt saatavilla
Kalatalouden innovaatiopäivät järjestettiin 6.-7.11.2024 . Tapahtuma houkutteli Helsingin Ruoholahteen noin 200 kalatalouden kehittämisestä innostunutta osallistujaa.
Kalatalouden innovaatiopäivät järjestettiin jälleen kaksipäiväisenä tapahtumana, joka keräsi suuren joukon kalatalouden yrittäjiä, järjestöjä, tutkijoita ja hallintoa kuulemaan ja keskustelemaan alan kehitystrendeistä ja innovaatio-ohjelmien uusimmista kuulumisista.
Tapahtumassa esiteltiin uudistunut Seafood Innovations -kilpailu. Tänä vuonna kilpailu on suunnattu viestinnän ja markkinoinnin opiskelijoille ja siinä etsitään nuorille suunnattua innovatiivista markkinointikampanjaa, joka kannustaa lisäämään kalan käyttöä.
Innovaatiopäivillä jaettiin myös Pro Kalan tunnustuspalkinnon alan hyväksi tehdystä tiedotustyöstä. Palkinnon sai pitkän linjan toimittaja Markku Sandell.
Tapahtuman esitykset löydät täältä.
Kalaparlamentissa syvennytään kalatalouden innovaatio-ohjelmiin
Kalatalouden innovaatiopäivät järjestetään jälleen marraskuun alussa, 6.-7.11.2024 Helsingin Ruoholahdessa. Juttu innovaatio-ohjelmista jatkuu sen jälkeenkin, sillä Kansallinen kalatalousverkosto järjestää marras-joulukuussa neljän webinaarin sarjan, jossa päästään syventymään tarkemmin eri ohjelmien teemoihin.
Kalatalouden innovaatiopäivillä marraskuun alussa kuullaan ja keskustellaan innovaatio-ohjelmien ajankohtaisista teemoista. Syvällisemmin neljän eri innovaatio-ohjelman teemoihin päästään pureutumaan webinaarisarjassa, jonka innovaatio-ohjelmat järjestävät yhteistyössä Kansallisen kalatalousverkoston kanssa. Nämä Kalaparlamentti-webinaarien erikoislähetykset tarjoavat kalatalousyrittäjille erinomaisen mahdollisuuden vuorovaikutukseen tutkijoiden kanssa. Tule mukaan keskustelemaan ja vaikuttamaan!
Ajankohdat ovat:
ke 13.11 klo 13–15 Kalastuksen kehittämisohjelma
ke 20.11. klo 13–15 Vesiviljelyn kehittämisohjelma
ke 27.11. klo 13–15 Blue Products 3.0.
ke 4.12. klo 13–15 Kalatalouden ympäristöohjelma
Pääset Teamsiin mukaan joka viikko samalla linkillä: www.tinyurl.com/innovaatioparlamentti
Tilaisuudet tallennetaan. Tallenteet ovat myöhemmin katsottavissa Kansallisen Kalatalousverkoston sivustolta ja YouTube-kanavalta.
Tilaisuuksien ohjelmarunko tarkentuu lähempänä. Voit seurata päivityksiä Kalaparlamentin sivulta! Ota myös tapahtumasivu seurantaan.
WEBINAARI: Lisää kotimaista kalaa ammattikeittiöidentarjontaan – osa 2
Jatkamme ”Lisää kotimaista kalaa ammattikeittiöiden tarjontaan” -webinaarisarjaa lokakuussa.
Milloin?
Tiistaina 29.10. klo 13.30-15.00
Kenelle?
Webinaari on tarkoitettu erityisesti kala-alan yrityksille ja ammattikeittiöille.
Webinaari on osa keväällä 2024 käynnistynyttä webinaarisarjaa, jonka tavoitteena on
lisätä tietoa kotimaisesta kalasta ja ammattikeittiöille soveltuvista kalatuotteista sekä
tuottaa kotimaisia kalareseptejä ammattikeittiöiden hyödynnettäväksi.
ILMOITTAUDU MUKAAN, NIIN SAAT WEBINAARILINKIN SÄHKÖPOSTIISI
Alustava ohjelma
- Tervetuloa
- Lisää kotimaista kalaa ammattikeittiöiden tarjontaan, Marina Nyqvist,
Österbottens Fiskarförbund - Mitä yrityksillä on tarjolla ammattikeittiöille?
– Mari Palin, Vähäsarja Oy
– Jorma Pesämaa, Maivakka Oy
– Nickles Grundström, Lagerblad Foods Oy
– Janne Johansson, Kalaneuvos Oy
– Katja Ruokolainen, Hätälä Oy
– Jesse Valkama, Kalavapriikki Oy - Mitä ammattikeittiöt odottavat kalatuotteilta?
– Nina Lyytinen, Juvenes Oy
– Regina Ekroos, Espoo Catering Oy
– Muut yritykset vahvistetaan myöhemmin - Keskustelua
- Webinaarin lopetus
Blogi: CATCH – sähköinen saalistodistusjärjestelmä
Viime vuonna annetun yhteisen kalastuspolitiikan valvontajärjestelmän muuttamista koskevan asetuksen osana hyväksyttiin myös uuden sähköisen CATCH-järjestelmän pakollinen käyttö vuodesta 2026 lähtien. Järjestelmää käytetään EU:n ulkopuolisista maista tuotavien kalastustuotteiden laillisuuden varmentavien saalistodistusten toimittamiseen sille EU:n jäsenmaalle, johon tuotteet ensimmäisenä tuodaan. Järjestelmää voidaan käyttää myös vientiä varten laadittaviin jäsenmaiden antamiin saalistodistuksiin.
Saalistodistusjärjestelmä otettiin EU:ssa käyttöön vuonna 2010 sen varmistamiseksi, että laittomasta, ilmoittamattomasta ja sääntelemättömästä kalastuksesta (LIS-kalastus) peräisin olevat kalastustuotteet eivät pääse EU:n markkinoille. Tämä järjestelmä on osa EU:n politiikkaa, jolla edistetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) saavuttamista. SDG:n tavoite numero 14 on säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
Saalistodistus on sen valtion viranomaisten antama, jonka lipun alla kalastava alus on tuotavat kalat pyytänyt. Vuodesta 2026 lähtien kaikki saalistodistukset tulee toimittaa sähköisessä järjestelmässä. Tähän asti Suomessa on ollut oma sähköinen järjestelmä, mutta sen käyttö loppuu, kun EU:n CATCH-järjestelmästä tulee pakollinen. Samalla loppuu mahdollisuus toimittaa saalistodistukset paperilla tai sähköpostilla.
Jäsenvaltioissa vuosina 2024-2025 tehtävä valmistelutyö on ratkaisevan tärkeää sen varmistamiseksi, että kaikki toimijat ja viranomaiset ovat tietoisia järjestelmästä ja valmiita käyttämään sitä asetettuun määräaikaan mennessä.
CATCH on siis EU:n laajuinen reaaliaikainen tietojärjestelmä, jolla hallitaan kaikkia EU:n saalistodistusjärjestelmään liittyviä tietoja ja asiakirjoja. CATCH:n päätavoitteena on yksinkertaistaa saalistodistusten myöntämismenettelyjä ja tarjota täysin digitalisoitu ja paperiton sekä yhdenmukainen työnkulku. CATCH tarjoaa myös tukea jäsenvaltioiden valvontaan sovellettavalle riskienhallinnalle.
CATCH:n toivotaan parantavan yritysten ja viranomaisten sekä EU:n jäsenvaltioiden viranomaisten välistä yhteistyötä ja koordinointia. Uudella järjestelmällä voidaan mm. estää saalistodistuksessa ilmoitetun kalamäärän ylittäminen hallinnoimalla siihen kirjattua kalamäärää keskitetysti sellaisissa tilanteissa, joissa samaa saalistodistusta käytetään usean pienemmän kalaerän toimittamiseen EU:n markkinoille.
Vaikka CATCH:n käyttö on pakollista ainoastaan EU:n toimijoille ja jäsenvaltioiden viranomaisille, järjestelmä antaa myös kolmansien maiden toimijoille ja viranomaisille mahdollisuuden laatia, validoida ja siirtää saalistodistuksia ja niihin liittyviä asiakirjoja suoraan järjestelmässä. Järjestelmä on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä ja joillakin muilla kielillä. Euroopan komissio edistää CATCH:n käyttöä kolmansien maiden toimijoiden ja viranomaisten kanssa seminaareilla ja koulutuksella sekä yhteentoimivuusratkaisujen avulla niille kolmansille maille, joilla jo on IT-järjestelmiä saalistodistusten validointia varten.
Suomessa saalistodistukset tarkastaa Varsinais-Suomen ELY-keskus, ja Tulli päästää tuotteet maahan vasta ELY-keskuksen hyväksynnän jälkeen. CATCH on osa EU:n TRACES-järjestelmää, joten siinä lienee paljon tuttua tätä järjestelmää käyttämään tottuneille.
Neuvotteleva virkamies Harri Kukka, maa- ja metsätalousministeriö
Huom: Tämä teksti on laadittu säädösmuutosten hahmottamisen avuksi ja perustuu alustavaan analyysiin EU:n kalastuksenvalvonta-asetuksen muutosten vaikutuksista eikä siihen voi vedota mahdollisissa säädösten soveltamiseen liittyvissä tulkinta- tai ristiriitatilanteissa.
Kalankasvattajien kesäpäivillä esillä laaja kattaus kehittämistyön tuloksista
EMKVR-ohjelman hankkeet olivat isosti esillä Suomen Kalankasvattajaliiton kuudensilla kesäpäivillä Turussa 28.-29. elokuuta. Tilaisuudesta teki juhlavan se, että samanaikaisesti Suomen Kalankasvattajaliitto juhli 60-vuotista työtään kalankasvatuksen edunvalvojana. Valtiovallan tervehdyksen paikan päälle toi pääministeri Petteri Orpo.
Hylkeiden torjunnasta kuultiin neljä alustusta. Laitakarin Kalan Timo Karjalainen esitteli erilaisia vaihtoehtoja, erityisesti karkottimia. Uusien karkottimien tuottamaa ääntä voidaan vaihdella ja ohjata etänä hylkeiden tottumisen estämiseksi. Kehitteillä on ratkaisuita, joissa toimintaa voisivat ohjata kameran tai kaikuluotaimen havainnot. Tämä säästäisi muuten suurta sähkönkulutusta ja vähentäisi vedenalaista melua. Näistä tullaan kuulemaan lisää myöhemmin, sillä vastikään on käynnistynyt EMKVR-hanke kalastuksen ja vesiviljelyn hyljevahinkojen vähentämiseksi uusin menetelmin. Hankkeesta kertoi Luken Esa Lehtonen.
Kasvatetun kalan tuotanto on kääntynyt kasvuun Suomessa, kun uusia ympäristölupia on myönnetty erityisesti merialueelle. Tilannetta kuvattiin MMM:n Risto Lampisen esityksessä. Samanaikaisesti etsitään uusia alueita, joissa kalaa voisi kasvattaa suuriakin määriä ympäristön hyvän tilan tavoitteiden vaarantumatta. Luken Lauri Niskasen ja Markus Kankaisen esitykset päivittivät tiedon siitä, mitä tapahtuu sijainninohjauksen ja Metsähallituksen vesien käytön edistämisen hankkeissa.
Kalojen hyvinvoinnin ja terveyden merkitys yrityksille on aina ollut suuri. Kaloja hoitavat, ruokkivat, rokottavat ja käsittelevät kasvattajat näkevät hyvinvoivan eläimen merkityksen ja kuluttajat pitävät eläinten hyvinvointia entistä tärkeämpänä. Ruokaviraston Anna-Maria Eriksson-Kallio kertoi, että vesiviljelyn kehittämisohjelmassa (Veke) uudistetaan suosittu Terve Kala -kirja. Luken Antti Kause esitteli onnistunutta EU-hanketta AquaIMPACT, jossa Savon Taimenen emokalastosta etsittiin genomisen valinnan menetelmillä (modernia molekyylibiologiaa hyödyntävää tekniikkaa) flavobakteereita paremmin kestäviä yksilöitä. Työ näyttäisi poikivan jo käytännön hyötyjä yritykselle. Myös Luke tulee lisäämään flavobakteerin vastustuskykyä JALO-ohjelman kaloilla.
Antti Forsman Liviasta päivitti tiedot koulutuksen saralta. Kalatalouden koulutusta peranneen selvityshenkilön raportti on valmis, mutta käytännön toimet tuntuvat menevän jopa päinvastaiseen, epätoivottuun suuntaan. Mika Seppälä (Wesi Solutions) esitteli tekoälyn mahdollisuuksista vesiviljelyssä. Hän on yhdistänyt kokemustaan tekoälyn käytöstä teollisuudesta sekä vaiheita Kuhinan RAS-laitoksella, ja rakentanut Wesi-ohjausjärjestelmää, jonka kokeilut kalankasvatuslaitoksilla on alkanut.
Nämä ja 7 muuta esitystä löytyvät Suomen Kalankasvattajaliiton sivuilta https://www.kalankasvatus.fi/kesapaivat-2024/
Jouni Vielma, Luonnonvarakeskus
Menekinedistämisen määräaikainen haku avattu
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) määräaikainen haku menekinedistämiseen on avattu. Hakumenettely on auki 1.11.2024 asti. Myös suunnitelma rahaston tulevista hakumenettelyistä on päivitetty.
EMKVR:n hakumenettely menekinedistämiseen on avoinna 10.9.–1.11.2024. Hakumenettely on suunnattu yleishyödyllisille toimijoille ja siinä voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 300 000 euroa. Toimenpiteestä voidaan rahoittaa kalan yleistä menekinedistämistä sekä erilaisia innovatiivisia tapoja vauhdittaa kalan käyttöä esimerkiksi ammattikeittiöissä. Lisäksi voidaan rahoittaa yleishyödyllisiä laadun kehittämiseen liittyviä hankkeita sekä kansainvälistymiseen liittyviä toimia.
Suunnitelma EMKVR:n hakumenettelyistä on päivitetty. Alkuvuodesta 2025 on tarkoitus avata määräaikaiset haut kalastuksen, vesiviljelyn ja jalostuksen yleishyödyllisiin hankkeisiin sekä kalatalouden ympäristöhankkeisiin. Suunnitelma päivitetään kolme kertaa vuodessa.
Luke: Kustannusnousun kurittamat kalamarkkinat piristymässä
Kuluttajien heikentynyt ostovoima ja kustannusten nousu ovat kurittaneet Suomen kalataloutta, kun kuluttajat ovat tinkineet ruokaostoksissa ja suosineet kalaa edullisempia vaihtoehtoja. Kuluvan vuoden aikana markkinanäkymät ovat kääntymässä myönteisempään suuntaan, sillä hidastuva inflaatio on piristämässä elintarvikemarkkinoita ja kalakauppaa.
Suomen kalamarkkinat supistuneet
Pitkään jatkunut kalamarkkinoiden kasvu taittui viime vuosikymmenellä, kun lohikalojen tuotannon kasvu hidastui, maailmanmarkkinahinnat nousivat ja kulutus lähti laskuun. Vähittäiskauppa oli pitkään säännöllisillä kalakampanjoilla tukenut lohimarkkinoiden kasvua, mutta hintojen noustessa kampanjat vähenivät.
Äkilliset maailmanlaajuiset shokit ovat iskeneet Suomen kalamarkkinoihin 2020-luvulla. Pandemian alkuvaiheissa lohen kysyntä Suomessa kasvoi hetkellisesti. Suomeen tuotiin silloin paljon edullista norjalaista lohta, jota ei markkinahäiriöiden vuoksi saatu vietyä Keski-Euroopan ja Aasian markkinoille.
Venäjän hyökkäyssodan syttymisen jälkeen elintarvikkeiden hintojen nousu oli poikkeuksellisen nopeaa. Kala oli jo ennen sotaa kallista, ja sota nosti hintoja entisestään. Kala ei pärjännyt kotimaan hintakilpailussa. Kala ei ole enää suomalaisille poikkeusolojen edullista ruokaa, vaan se on nykyisin muun Euroopan tapaan kallis elintarvike.
Kalajalostusteollisuus sopeutuu ja kehittyy
Jalostusteollisuus on joutunut sopeutumaan kalliiseen kalaraaka-aineeseen, kohonneisiin tuotantokustannuksiin ja supistuviin markkinoihin. Raaka-aineen käyttöä on monipuolistettu ja kalaa sisältävien tuotteiden tuotevalikoimaa on terävöitetty. Vähittäiskaupan omien merkkien valmistuksen kasvu on parantanut jalostusyritysten tehokkuutta.
Perinteisten kotimaisten kalalajien kysyntä vakaa
Kalastettujen saaliskalojen kaupalliset markkinat ovat kasvatettuihin lohikaloihin verrattuna pienet. Kuha, ahven tai kalastettu lohi ovat kaupan ja ravintoloiden erikoistuotteita, joiden tarjonta on säilynyt niukkana. Lisäksi tuodun lohen korkea hinta on antanut tilaa ja mahdollisuuksia kotimaiselle luonnonkalalle.
Särkikaloilla ei ole vielä ollut vakiintunutta markkina-asemaa. Niiden markkinat ovat muutaman toimijan varassa ja kysyntä väheni vuoden 2023 aikana. Myös muikkumarkkinat heikentyivät mätimarkkinoiden ongelmien takia viime vuonna.
Silakan kulutuksen kasvu taittui
Silakan kysynnän supistuminen pysähtyi muutama vuosi sitten, kun jalostusteollisuus innostui kehittämään uusia silakkatuotteita ja investoi silakanjalostukseen uudelleen. Venäjän hyökkäyssota kuitenkin nosti polttoaineiden hintoja ja kustannusten nousu siirtyi kuluttajatuotteiden hintoihin. Lisäksi viime syksyn keskustelu silakankalastuskiellosta on hämmentänyt kuluttajia. Silakan menekki kääntyi viime vuonna laskuun. Silakka mielletään edulliseksi ravinnoksi eikä kallistunut silakka kiinnosta kuluttajaa. Lisäksi korkea hinta vähensi kaupan kampanjointia.
Silakan hinnan nousu johtui myös maailmanmarkkinatilanteesta. Muutaman vuoden välein toistuva El Niño -sääilmiö lämmitti vesiä Etelä-Amerikassa ja pienensi huomattavasti tärkeimmän raaka-aineen tarjontaa maailman kalajauhotehtaille. Sen seurauksena kalajauhotehtailla oli pula raaka-aineesta ja kaljauhon ja -öljyn maailmanmarkkinahinnat nousivat. Puolet suomalaisten pyytämästä silakasta myydään kalajauhotehtaille, mikä vaikuttaa myös elintarvikkeeksi myytävän silakan hintaan.
Suomen vesiviljelytuotanto kasvaa hitaasti
Vesiviljely-yrityksille on myönnetty viime vuosina uusia kasvatuslupia. Kasvanut tuotantokapasiteetti on realisoitumassa kirjolohituotannoksi vähitellen. Suomalaisten heikentynyt ostovoima heijastui kuitenkin myös kirjolohimarkkinoihin. Vuonna 2023 kotimaan markkinoilla kulutettiin aiempia vuosia vähemmän kirjolohta. Tuoreen kirjolohen tuonti supistui ja vienti Itä-Euroopan markkinoille kasvoi.
Kalan kysyntä on vahvistumassa uudelleen
Kuluttajien ostovoima lähti nousuun vuoden 2023 lopussa, ja kuluvan vuoden aikana myös elintarvikemarkkinat ovat piristyneet. Kalan kysyntä on vahvistumassa, sillä poikkeuksellisen korkea lohen hinta on laskenut ja lohi on aiempaa edullisempaa. Kalan myyntimäärät ovat nousset alkuvuoden aikana ja vähittäiskauppa on lisännyt kalakampanjointia.
Kaija Saarni, Luonnonvarakeskus
Lisätietoa: Kalamarkkinakatsaus 2024
Hyljekorvauksen hakuaikaa jatkettu 27.9. saakka
Tietojärjestelmässä ilmenneiden ongelmien vuoksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston määräaikaista hakumenettelyä hylkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi on jatkettu 27.9.2024 asti.
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta (EMKVR) maksettavaa hyljekorvausta haetaan määräaikaisessa hakumenettelyssä. Vuosia 2022 ja 2023 koskevan korvauksen hakuajan oli tarkoitus päättyä 31.8.2024. Rahaston Hyrrä-tietojärjestelmässä ilmenneen ongelman vuoksi osa hakijoista ei ole kuitenkaan päässyt jättämään hakemusta. Ongelma korjaantuu 6.9. mennessä. Tämän vuoksi maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt pidentää hakumenettelyä 27.9.2024 asti.
Hakemukset tulee jättää rahaston Hyrrä-tietojärjestelmään viimeistään 27.9.2024 puoleenyöhön mennessä. Hyrrässä tukea tulee hakea ohjelmakauden 2021–2027 (EMKVR-hankehakemus) kohdennetusta toimesta 1.6 Vesiympäristön biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelun ja ennallistamisen edistäminen – Hyljekorvaus.