Kategoria: Ajankohtaista
EMKVR:n uutiset ja ajankohtaiset
Tuensaajan tiedotusohjetta päivitetty
Kaikilla EMKVR-tukea saaneilla hanketoteuttajilla on velvollisuus tiedottaa hankkeestaan ja siihen saadusta tuesta. Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt tuensaajien tiedotusohjetta julistevaatimuksen osalta. Juliste tarvitaan jatkossa myös kehittämishankkeissa.
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) saadusta tuesta tulee aina tiedottaa. EU-säännösten mukaan jokaisen hanketoteuttajan tulee viestiä hankkeestaan, sen tavoitteista ja tuloksista sekä siihen saadusta EU-tuesta. Tiedottamisvelvoitteen tarkoituksena on välittää tietoa EU-rahoituksesta ja sillä saaduista tuloksista.
Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt tuensaajan tiedotusohjetta Euroopan komission ohjeistuksen mukaiseksi. Muutos koskee A3-julistetta tai vastaavaa elektronista näyttöä. Aiemmin julistetta edellytettiin investointihankkeilta, joiden kokonaiskustannukset ovat alle 100 000 euroa. Jatkossa juliste tulee olla yleisön nähtävillä myös kaikissa kehittämishankkeissa. Yli 100 000 euron investointihankkeissa tarvitaan edelleen pysyvä tiedotuskyltti.
Tuensaajien tulee jatkossakin tiedottaa hankkeistaan myös verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa sekä mahdollisissa muissa viestintämateriaaleissa. Tiedottamiseen löytyy ohjeita ja vinkkejä merijakalatalous-sivuilta.
Tiedotusohjeet: Tiedotusohjeet tuensaajalle – Meri- ja kalatalous
Kalatalousalan lainansaantia helpottavat uudet rahoitusvälineet lausunnoille
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastossa ehdotetaan otettavaksi käyttöön vakuusinstrumentti, jolla helpotettaisiin yritysten lainansaantia. Rahastosta voitaisiin myöntää vakuuksia pienten ja keskisuurten kalatalousalan yritysten lainoille, joilla rahoitettaisiin yritysten investointeja ja käyttöpääomaa. Lausuntokierros päättyy 5.5.2025.
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelmassa ehdotetaan uuden rahoitusvälineen käyttöönottoa. Rahoitusvälineestä voitaisiin myöntää vakuuksia pienten ja keskisuurten kalatalousalan yritysten investointeihin ja käyttöpääomaan otettaville lainoille.
Vakuuksilla tuettaisiin yritysten mahdollisuuksia saada lainaa yksityisiltä markkinoilta. Monilla kalatalousalan yrityksillä on ollut lainansaannissa vaikeuksia erityisesti riittävien vakuuksien puuttumisen vuoksi. Etenkin aloittavien yrittäjien on ollut vaikeaa osoittaa riittäviä vakuuksia.
Vakuuksia olisi mahdollisuus yhdistää myös avustuksena myönnettävään tukeen, kunhan tuen enimmäismäärät eivät ylity. Yritys voisi siis saada samaan investointiin sekä EMKVR:n investointiavustusta että vakuutta, jos investoinnin omarahoitusosuutta varten tarvitaan lainarahoitusta.
Vakuuden määrä voisi olla enintään 50 prosenttia hyväksyttäviin kustannuksiin myönnetyn lainan määrästä, mutta enintään 500 000 euroa. Aloittaville kalastajille vakuuden määrä voisi olla kuitenkin enintään 75 prosenttia hyväksyttäviin kustannuksiin myönnetyn lainan määrästä, mutta enintään 500 000 euroa. Laina-aika voisi olla enintään kymmenen vuotta.
Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa rahoitusvälineeseen osoitettavan rahoituksen kokonaismäärän myöhemmin. Lainan vakuutta haettaisiin ELY-keskuksesta.
Rahoitusvälineiden käyttöönotto vaatii muutoksia EMKVR:n Suomen ohjelmaa koskevaan lakiin ja valtioneuvoston asetukseen. Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja ehdotetuista muutoksista 5.5.2025 mennessä.
Liitteet:
Lausuntopyyntö ja luonnos hallituksen esitykseksi on Hankeikkunassa
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Saana Tarhanen, erityisasiantuntija, p. 0295 162 036, etunimi.sukunimi@gov.fi
Timo Halonen, neuvotteleva virkamies, p. 0295 162 411, etunimi.sukunimi@gov.fi
Antony Starr, erityisasiantuntija, p. 0295 162 106, etunimi.sukunimi@gov.fi
Minna Uusimäki, erityisasiantuntija, p. 0295 162 284, etunimi.sukunimi@gov.fi
EMKVR:n määräaikaisissa hakumenettelyissä teemoina mm. kalatalouskoulutus ja kalojen hyvinvointi
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta on avattu määräaikaiset hakumenettelyt kuuteen toimenpiteeseen. Haettavana on rahoitusta kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn ja kalan jalostuksen yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin, kalatalousalan koulutuksen kehittämiseen, ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä kalataloudellisiin kunnostuksiin.
Maa- ja metsätalousministeriö on avannut määräaikaisia hakumenettelyjä Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelmasta. Rahoitusta voi hakea kalastukseen, vesiviljelyyn ja kalan jalostukseen liittyviin yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin, kalatalousalan koulutuksen kehittämiseen sekä ympäristöhankkeisiin.
Elinkeinojen kehittämisessä teemoina mm. energiasiirtymä ja kalojen hyvinvointi
Kaupallisen kalastuksen määräaikaisessa hakumenettelyssä voidaan rahoittaa yleishyödyllisiä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita, jotka liittyvät kalatalouden energiasiirtymään. Energiasiirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti ilmastoystävällisempiä energiaratkaisuja. Kalastuksessa tarvitaan keinoja erityisesti kalastusalusten energiankulutuksen vähentämiseen ja puhtaan energian ratkaisujen käyttöönottoon. Hakumenettelyssä voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 500 000 euroa.
Vesiviljelyn määräaikaisessa hakumenettelyssä voidaan rahoittaa yleishyödyllisiä TKI-hankkeita. Haulla on kaksi teemaa, vesiviljelyn innovaatiot ja kalojen hyvinvoinnin parantaminen. Hakumenettelyssä voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 500 000 euroa, josta vähintään 200 000 euroa on varattu hyvinvointiteemaan.
Kalan jalostuksen määräaikaisessa haussa rahoitetaan jalostuksen yleishyödyllisiä TKI-hankkeita yhteensä enintään 300 000 eurolla.
Kalatalouskoulutukseen oma hankehaku
Menekinedistämisen määräaikaisessa hakumenettelyssä on teemana kalatalouskoulutus. Maa- ja metsätalousministeriö tilasi aiemmin selvityshenkilö Susanna Kumpulaiselta kalatalousalan koulutusta ja sen kehittämistarpeita koskevan selvityksen (Kalatalouden koulutuksen tulevaisuuden kehittämistarpeet, maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2024:18). Hakumenettelyllä pyritään edistämään erityisesti selvityksessä tunnistettuja kehittämistarpeita ja -ehdotuksia.
Haku on tarkoitettu yleishyödyllisiä toimijoille. Rahoitusta voidaan myöntää yhteensä enintään 300 000 euroa.
Kalatalouden ympäristöhankkeille ja kunnostuksille rahoitusta
Ympäristöteemoihin liittyen on avattu kaksi toimenpidettä kattava yhdistetty hakumenettely: ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä kalataloudelliset kunnostukset. Tavoitteena on tukea yleishyödyllisiä hankkeita, jotka edistävät kalavarojen tilan parantamista ja kalojen elinympäristön suojelua ja ennallistamista sekä hankkeita, jotka kehittävät uusia rahoitus- ja toimintatapoja kunnostushankkeiden toteuttamiseksi.
Hakumenettelyissä voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 600 000 euroa.
Hakuaika päättyy kaikissa kuudessa hakumenettelyssä 5.5.2025. Hakemukset tulee jättää Hyrrä-järjestelmässä.
Päätökset hakumenettelyiden avaamisesta
Kalastuksen TKI-hankkeet (teemana energiasiirtymä)
Vesiviljelyn TKI-hankkeet (teemoina innovaatiot ja kalojen hyvinvointi)
Kalan jalostuksen TKI-hankkeet
Menekinedistäminen (teemana kalatalouskoulutus)
Ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä kalataloudelliset kunnostukset
Lisätietoja: erityisasiantuntija Minna Uusimäki, p. 0295 162 284, etunimi.sukunimi@gov.fi
Blue Products 3.0 partneri- ja ideahaku
BP 3.0 Alkutoimet
- Kartoitimme keskeisten yritysten ajankohtaiset kehitys- ja tutkimustarpeet henkilökohtaisin haastatteluin.
- Kartoitimme raaka-aineen laadun parantamistarpeita
- Aloitimme uusien prosessimenetelmien kartoitus tavoitteena lisätä kalasektorin prosessien tehokkuutta ja tuotteiden laatua ja säilyvyyttä
- Jatkokehitetään prosessimenetelmiä arvojakeiden ominaisuuksien parantamiseksi
Ohjelman painopistealueet
- Kalan laadun parantaminen läpi arvoketjun
- Kalan tuotekehityksen ja uusien tuotantomenetelmien edistäminen
- Kalan arvojakeiden kaupallistamisen vauhdittaminen
- Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen
Lisää infoa ohjelmasta
Suoraan kehittämissuunnitelmaan.
OLETTEKO MEIDÄN UUSI PARTNERIMME VAI ONKO TEILLÄ IDEA?
Nyt teillä on mahdollisuus jättää ideanne tai hakemuksenne meille. Meillä on jaettavissa 350.000 euroa, ja hakemuksenne haluamme viimeistään 15.4.2025. BP 3.0 ohjausryhmä päättää kokouksessaan 13.5.2025 ketkä pääsevät mukaan kehittämään kalasektoria. Edellytämme, että hakemuksenne ovat harkittuja ja budjetit asianmukaiset, etsimme useampi hankeidea. Pidätämme oikeuden olla myöntämättä kaikkia resursseja, jos asianmukaisia hakemuksia ei tule.
Erityisesti etsimme ideoita ja hakemuksia, jotka tukevat seuraavat toimenpiteet:
- Kalan laadun parantaminen läpi arvoketjun
- Kalan tuotekehityksen ja uusien tuotantomenetelmien edistäminen
- Kalan arvojakeiden kaupallistamisen vauhdittaminen
Hakemuksenne ja kiteytetty idea saa olla enintään 6 diaa ja valintakriteerit ovat:
1. Tukeeko työ BP 3.0 kehittämissuunnitelman ja EMKVR:n tavoitteita
2. Onko työllä uutuusarvoa
3. Saavutetaanko työllä vaikuttavuutta
4. Onko toteutussuunnitelma uskottava (toteuttajat, resurssit, osaaminen, aikataulu)
5. Onko budjetti (kululajeittain, vuosittain, partnereittain) uskottava
6. Onko ristitarkastelu riittävä
7. Tukeeko viestintä ja raportointi vaikuttavuuden saavuttamista
Jättäkää hakemuksenne määräajassa (DL 15.4.2025) Marina Nyqvistille, marina.nyqvist@fishpoint.net. Kysymyksiä voi myös osoittaa Marina Nyqvistille, 050-5272314
Tiekartta kaupallisen kalastuksen vihreään siirtymään 2025–2050
Luonnonvarakeskus on yhteistyössä Suomen Kalatalouskehityksen ja Tampereen yliopiston kanssa tehnyt Tiekartan kaupallisen kalastuksen vihreään siirtymään 2025–2050.
Työssä käytiin läpi eri vaihtoehtoja uusiksi energialähteiksi ja teknisiksi ratkaisuiksi sekä hahmoteltiin tulevaisuudessa vaadittavia toimenpiteitä. Tiekartta liittyy kiinteästi KaKen vihreän siirtymän työpakettiin.
Tulevaisuuden energiaratkaisuissa on monia eri vaihtoehtoja, joten yhtä selkeää kehityspolkua ei ole tunnistettavissa. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vaatii teknisen kehityksen lisäksi tavoitteita tukevaa tukipolitikkaa.
Hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.
Linkit materiaaleihin:
Tiekartta kaupallisen kalastuksen vihreään siirtymään
Vihreän siirtymän tekniset edellytykset
Kalojen hyvinvointi ja ympäristön kestävyys
Vesiviljelyn kehittämisohjelmassa (Veke) korostetaan kalojen hyvinvointia ja vesiviljelyn ympäristövaikutusten hallintaa. Kalojen terveys, kuten selkärankavammojen ja Yersinia-taudin torjunta, on noussut keskeiseksi teemaksi. Lisäksi tutkitaan, kuinka vesiviljelyn ravinnekuormituksen vaikutuksia voidaan vähentää ja hallita.
– Ympäristövaikutusten hallinta on toinen keskeinen painopiste ohjelmassa. Uusissa hankkeissa selvitetään muun muassa, miten ravinnekuormitusta voidaan kestävällä tavalla kasvattaa tietyillä laitoksilla sekä kiertovesikasvatuksen (RAS) vaikutuksia kirjolohen hyvinvointiin ja kasvunopeuteen merialueilla. Tavoitteena on kehittää menetelmiä, jotka vähentävät ympäristökuormitusta ja tukevat kestävää tuotannon kasvua, sanoo tutkija Jouni Vielma.
Ohjelmassa korostetaan myös yhteistyön ja verkostoitumisen merkitystä. Mukana ovat toimijat kuten Luke, Suomen ympäristökeskus, Ruokavirasto ja useat yliopistot, jotka yhdistävät osaamisensa uusien teknologioiden ja ratkaisujen kehittämiseksi. Näin rakennetaan pohjaa kestävälle kasvulle ja vahvistetaan Suomen vesiviljelyn kilpailukykyä kansainvälisesti. – Panostamalla kalojen hyvinvointiin, ympäristön kestävyyteen ja tutkimusyhteistyöhön Suomi asettuu vesiviljelyn edelläkävijäksi, valmiina kohtaamaan tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet, kertoo Vielma.
Kalojen hyvinvointi ja ympäristön kestävyys ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi Suomen vesiviljelyohjelmassa. Suomen Kalankasvattajaliiton vuosina 2023 ja 2024 toteuttamat kyselyt toivat esiin kalojen terveyden ja hyvinvoinnin merkityksen. Näiden kyselyiden pohjalta julkaistussa kehittämissuunnitelmassa on määritelty toimialan keskeiset kehityskohteet, kuten uusien teknologioiden hyödyntäminen, ympäristövaikutusten pienentäminen ja innovatiivisten menetelmien kehittäminen.
Kehittämissuunnitelman visiona on vesiviljelyn kestävä kasvu ja hyväksyttävyys yhdistämällä elinkeinotavoitteet ja ympäristötavoitteet. Tämä edellyttää yritysten, tutkimuslaitosten ja sidosryhmien yhteistyötä. Esimerkiksi selkärankavaurioiden torjunta, sydänterveyden analysointi ja RAS-kasvatuksen vaikutusten tutkimus ovat konkreettisia toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan kalojen hyvinvointia. Ympäristövaikutusten hallinta ja ravinnekuormituksen vähentäminen ovat ohjelman keskeisiä painopisteitä. Uusilla teknologioilla ja toimintamalleilla pyritään sekä parantamaan vesiviljelyn ympäristösuorituskykyä että tukemaan yritysten kannattavuutta. Myös merituulivoiman ja vesiviljelyn yhdistäminen on nouseva mahdollisuus, jota ohjelmassa tutkitaan.
Ohjelman poikkileikkaavat teemat, kuten kalojen hyvinvointi, digitalisaatio ja koulutus, korostavat pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Yhteistyö Luken, Suomen ympäristökeskuksen, Ruokaviraston ja yliopistojen kanssa vahvistaa ohjelman vaikutuksia ja luo edellytykset alan kestävälle kehitykselle. Näiden toimenpiteiden kautta Suomi tähtää vesiviljelyn edelläkävijäksi, valmiina kohtaamaan tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet.
Teksti: Bertills & Jung
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien ensimmäistä uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
IoT-kalalaskuri; tulevaisuuden ratkaisu kestävään kalastukseen
KaKe-ohjelmassa kehitetään uutta kalalaskuria yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Tämä innovaatio auttaa seuraamaan kalapopulaatioita ja tukee kalatalouden hallintaa. Kalalaskuri edustaa uutta teknologiaa, joka voi mullistaa alan päätöksenteon ja ekosysteemien seurannan.
Suomalainen innovaatio, IoT-kalalaskuri, tuo tehokkuutta ja kestävyyttä perinteiseen rysäkalastukseen. Aalto-yliopiston Design Factoryssa kehitetty teknologia, jonka takana on DI Albin Weckströmin johtama tiimi, on suunniteltu vastaamaan kalastajien arjen haasteisiin ympäristöystävällisellä tavalla. Yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke), Söderby Laxin ja useiden muiden tahojen kanssa IoT-kalalaskuri on matkalla mullistamaan kalastuksen käytäntöjä.
Kalastajien rysät sijaitsevat usein kaukana satamista, mikä lisää polttoaineen kulutusta ja kuormittaa ympäristöä. IoT-kalalaskuri on suunniteltu vähentämään näitä ongelmia. Laitteen avulla kalastajat voivat seurata rysien tilannetta reaaliajassa ja saada tietoa pyydetyistä kalamääristä ja -lajeista ilman, että heidän tarvitsee matkustaa rysille. Tämä säästää aikaa ja rahaa sekä pienentää merkittävästi CO2-päästöjä.
– IoT-kalalaskurin kehitys alkoi vuonna 2020 Product Development Project (PDP) -vaiheella, jossa monialainen tiimi Suomesta ja Brasiliasta todensi konseptin toimivuuden, sanoo tutkija Albin Weckström.
Vuoden 2021–2024 välivaiheessa keskityttiin materiaalivalintoihin ja teknologian validointiin.
– Tärkeä askel oli aurinkoenergian integrointi, mikä mahdollisti laitteen toiminnan koko kalastuskauden ajan ilman akkujen vaihtotarvetta. Vuoden 2024 testijakson aikana kalalaskuri oli käytössä yhteensä 3857 tuntia Mikael Lindholmin rysillä ja tuotti yli 4300 kalahavaintoa, kertoo Weckström.
– Eletään aikakautta, jolloin on mahdollista katsoa jääkaapin sisältöä sovelluksesta, tilata ruokaa droneilla jne. Miksi siis kalastaja ei voisi samalla tavalla seurata kalasaalistaan etänä puhelimestaan? Sanoo Weckström.
Laskuri käyttää IR-laserteknologiaa kalojen laskemiseen ja on suunniteltu kestämään vaativissa olosuhteissa. Tulevaisuudessa teknologiaa kehitetään edelleen, ja siihen lisätään kameraintegraatio, joka mahdollistaa kalalajien tunnistamisen, sekä veden lämpötila-anturi. Laitteen virrankulutusta optimoidaan, ja sen pilvipalveluyhteys mahdollistaa datan analysoinnin ja käytön reaaliaikaisesti. Amazon Web Services -alustaa hyödynnetään prosessoinnissa ja datan säilytyksessä.
IoT-kalalaskuri ei pelkästään paranna kalastajien työskentelyolosuhteita, vaan tukee myös kestävän kalastuksen periaatteita. Laitteen avulla voidaan vähentää ympäristökuormitusta, parantaa tehokkuutta ja lisätä datan hyödyntämistä kalastusalan päätöksenteossa. Tämä innovaatio edustaa suomalaisen teknologian ja tutkimuksen huippuosaamista.
IoT-kalalaskuri osoittaa, kuinka innovaatioilla voidaan vastata perinteisen kalastuksen tarpeisiin, edistää ympäristöystävällisyyttä ja viedä kalastusalaa kohti digitaalisempaa ja kestävämpää tulevaisuutta. Tämä teknologia antaa myös viitteitä siitä, miten digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut voivat vahvistaa Suomen asemaa kestävän kehityksen edelläkävijänä.
Teksti: Bertills & Jung
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien ensimmäistä uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Suomenlahden siikatuotannon elvyttäminen – uudet toimenpiteet ja tutkimustulokset
Suomenlahdella siika on keskeinen laji niin kaupallisessa kalastuksessa kuin vapaa-ajankalastuksessa. Kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana siikasaaliit ovat laskeneet alle puoleen aiemmista määristä, mikä on herättänyt huolta siikakannan tulevaisuudesta. KYMPPi-ohjelmassa on päätetty ryhtyä aktiivisiin toimenpiteisiin siikatuotannon elvyttämiseksi, jotta varmistetaan lajin kestävyys ja kalastuksen jatkuvuus.
Vaikka Suomenlahden siikakannat ovat suurelta osin istutusten varassa, luonnonpoikastuotannolla on myös merkittävä rooli. Langinkosken haara Kymijoessa on tällä hetkellä ainoa tunnettu huomattava luonnontuotantoalue Suomenlahdella. Keväällä 2024 toteutettiin arviointi siian luonnollisesta poikastuotannosta hyödyntämällä alitsariinivärjäystä, joka on yleisesti käytetty merkintämenetelmä.
Huhtikuun lopulla Langinkosken alimmalle padolle istutettiin 300 000 värjättyä poikasta, ja jokisuussa suoritetussa takaisinpyynnissä värjättyjen poikasten osuus saaliissa oli 20 %. Tämän perusteella arvioidaan, että joessa kuoriutui noin 1,4 miljoonaa luonnonpoikasta. Tämä on merkittävä määrä ja osoittaa, että luonnonpoikastuotantoa voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin siikakantojen vahvistamisessa.
Vastakuoriutuneiden poikasten istuttaminen on luonnonmukaisempi menetelmä verrattuna yksikesäisten siikojen istuttamiseen. Suomenlahden itäisille alueille istutetaan vuosittain useita miljoonia vastakuoriutuneita poikasia, mutta niiden selviytymisestä merialueilla tarvitaan lisää tutkimustietoa. Keväällä 2024 toteutettiin pilottitutkimus Kaunissaaressa, jossa istutettiin 200 000 värjättyä poikasta.
Takaisinpyynnit viikko istutuksen jälkeen eivät kuitenkaan tuottaneet yhtään värjättyä poikasta, mikä viittaa väärään istutuspaikan valintaan. Tämän seurauksena koe toistetaan keväällä 2025 optimoimalla istutuspaikka ja olosuhteet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten vastakuoriutuneet poikaset menestyvät eri ympäristöissä ja miten niiden eloonjääntiä voidaan parantaa. Keväällä 2024 kaikki Suomenlahteen istutetut vastakuoriutuneet siianpoikaset (noin 9 miljoonaa yksilöä) värjättiin alitsariinilla, ja sama toimenpide toistetaan vuonna 2025. Tämä mahdollistaa tulevina vuosina entistä tarkemmat arviot istukkaiden osuuksista saaliissa.
Teksti: Bertills & Jung
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien ensimmäistä uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Yhteistyöllä kohti uusia innovaatioita – kolmipiikin mahdollisuudet tutkinnassa
Suomalainen kalataloustutkimus on saanut vankan pohjan Blue Products -ohjelman myötä. Turun yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Luonnonvarakeskus (Luke) ovat tehneet tiivistä yhteistyötä ohjelmassa yli kahdeksan vuoden ajan. Aiemmin vastaavanlaista laajaa yhteistyötä ei ollut, vaikka jokaisella partnerilla oli omaa kala-aiheista tutkimustoimintaa.
– Yhteistyö on kehittynyt monialaiseksi, ja tutkimus yhdistää osapuolten vahvuuksia, kertoo Turun Yliopiston tutkijatohtori Tanja Seppälä, yksi tutkimusryhmän jäsenistä.
Tutkimusaiheet valitaan kalatalousalan yritysten tarpeiden mukaan.
– Kuuntelemme toimijoiden kiinnostusta ja tarpeita, mikä auttaa kohdentamaan tutkimusta konkreettisiin haasteisiin, kertoo tutkija Heikki Aisala VTT:ltä.
Esimerkiksi kolmipiikin tutkimus nousi esiin kotimaiselta kalasektorilta, jossa oli kiinnostusta lajin kalastukseen, hyödyntämiseen ja jalostamiseen. Kolmipiikin kehittely on hyvä esimerkki sujuvasta yhteistyöstä kalaleadereiden, kalayritysten, erityisesti Selkämeren Jään ja Salmonfarmin, sekä tutkimusorganisaatioiden välillä.
– Laji on erityisesti kiinnostava korkean öljypitoisuutensa vuoksi, sillä öljyä voitaisiin käyttää rehuissa tai ravintolisänä. Kolmipiikki tarjoaa myös uuden raaka-ainelähteen, joka ei ole ollut käytössä vuosikymmeniin, kertoo VTT:n tutkija Kaisu Honkapää.
Kun tutkimuskohde, kuten kolmipiikki, on määritelty, päätetään raaka-aineen käsittelytavoista ja jaetaan tehtävät eri partnereiden kesken. VTT vastaa jakeiden valmistuksesta ja tutkii tuotteiden mikrobiologista ja aistinvaraista laatua. Turun yliopisto erikoistuu öljyn laadun mittaamiseen sekä kalan kemiallisen ja aistinvaraisen laadun arvioimiseen. Luke puolestaan keskittyy proteiinijakeen tutkimukseen ja sen käyttökelpoisuuden sekä jatkojalostusmahdollisuuksien arviointiin perinteisiin raaka-aineisiin verrattuna.
Tutkijoiden mukaan kolmipiikin hyödyntäminen voisi vähentää ulkomaisen raaka-aineen tuontia ja vahvistaa kotimaista kalataloutta. Ensisijainen kaavailtu innovaatio on hyvälaatuinen öljy moderneja tuotantoprosesseja hyödyntäen. Tavoitteena on myös tutkia, kuinka proteiinijaetta voisi hyödyntää.
– Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on hyödyntää kaikkia kalasta tehtäviä jakeita ilman sivuvirtoja. Tähän päästään erilaisia prosesseja hyödyntämällä ja tekemällä täten erilaisia tuotteita, tutkijat kuvailevat.
Kolmipiikin tutkimus käynnistyi vuoden 2024 lopussa, ja ensimmäisiä tuloksia odotetaan loppukeväästä 2025.
Teksti: Bertills & Jung
Kuva: Eero Päiväkumpu, VTT
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien ensimmäistä uutiskirjettä.
Määräaikaisten hakujen suunnitelmaa päivitetty, tulossa teemahaut kalojen hyvinvointiin ja kalatalouskoulutukseen
Maa- ja metsätalousministeriö on tarkentanut ja päivittänyt suunnitelmaa Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston määräaikaisista hakumenettelyistä. Suunnitelmaan lisättiin uutena kohtana kalatalouskoulutuksen kehittämiseen keskittyvä hakumenettely, johon on alustavasti varattu 300 000 euroa.
Lisäksi vesiviljelyn yleishyödyllisten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden hakumenettelyä tarkennettiin teeman ja rahoituksen määrän osalta. Haulle on tulossa kaksi teemaa: vesiviljelyn innovaatiot sekä kalojen hyvinvointi. Rahoituksen arvioitua määrää on nostettu aiemmin esitetystä 300 000 eurosta 500 000 euroon.
Vesiviljelyn ja kalatalouskoulutuksen kehittämisen hakumenettelyt on tarkoitus avata maaliskuussa.
EMKVR:n uudet setelimallit lausunnolle
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta voitaisiin jatkossa myöntää tukea kalatalouden innovaatioseteleihin, aloittavan kalastajan kokeilu- ja käynnistysseteleihin sekä ympäristökunnostusseteleihin. Ehdotuksesta pyydetään lausuntoja 26.3. mennessä.
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) voitaisiin jatkossa myöntää tukea niin sanottujen setelimallien kautta. Muutoksesta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.
Ehdotus sisältää neljä uutta avustusmuotoa. Innovaatioseteli mahdollistaisi enintään 5 000 euron avustuksen pieniin hankkeisiin, joissa hankittaisiin asiantuntijapalveluita tai osaamista kalatalouden yritystoiminnan kehittämiseen. Kalastuksen yritystoiminnan 5 000 euron kokeiluseteli mahdollistaisi pienimuotoisen kaupallisen kalastuksen kokeilemisen ja 7 500 euron käynnistysseteli yritystoiminnan varsinaisen aloittamisen. Tukea voisi käyttää esimerkiksi vuokriin, pienhankintoihin ja osaamisen hankkimiseen. Neljäntenä uutena avustusmuotona otettaisiin käyttöön kalataloudellisiin ympäristökunnostuksiin myönnettävä kunnostusseteli, jota voisi käyttää kunnostusten suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Lausuntoja pyydetään 26.3.2025 mennessä lausuntopalvelu.fi:ssä tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo.mmm@gov.fi.
EU-rahalla vauhtia suomalaisen kalatalouden kehitykseen – kilpailukyky ja kestävyys vahvistuivat EMKR-rahoituksen ansiosta
Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta rahoitettiin monipuolisesti kalatalouden yritysten investointeja, yleishyödyllisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita, paikallista kehittämistä, meripolitiikkaa ja viranomaistoimia. Hankkeiden kirjo ulottui innovaatio-ohjelmista kalastajien koulutushankkeisiin ja miljoonien eurojen vesiviljelylaitoksista ja kalajauhotehtaista kalastajien pieniin pyydysinvestointeihin.
3 300 hanketta ja 140 miljoonaa euroa julkista rahoitusta
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman tavoitteena oli tukea kalatalouden kilpailukykyä, uudistumista, kestävyyttä ja tehokasta hallintoa. EMKR-ohjelmasta tuettiin monipuolisesti kalastuksen, vesiviljelyn sekä kalan jalostuksen ja kaupan investointi- ja kehittämishankkeita, kalatalouden ympäristötoimia, paikallista kehittämistä sekä meripolitiikkaa ja viranomaistoimia.
Kaikkiaan ohjelmasta rahoitettiin noin 3 300 hanketta. Julkista rahoitusta käytettiin noin 140 miljoonaa euroa ja yksityistä rahaa yli 90 miljoonaa euroa. EMKR:n rahoitus vivutti siis merkittävästi myös yksityistä rahoitusta erityisesti vesiviljelyssä ja kalan jalostuksessa.
Tuloksina yrityksiä hyödyttäviä innovaatioita ja suomalaista kalataloutta tukevia investointeja
Merkittävimpiä rahoituksella aikaan saatuja tuloksia olivat kalatalouden innovaatio-ohjelmien kokonaisuus sekä lukuisat investointihankkeet kalastuksessa, vesiviljelyssä ja kalan jalostuksessa. Innovaatio-ohjelmissa pyrittiin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä ratkomaan elinkeinon kohtaamia haasteita ja luomaan mahdollisuuksia uudenlaiselle liiketoiminnalle. Kalatalouden ympäristöohjelmassa keskityttiin kalavarojen elinvoimaisuuden parantamiseen.
”Kalatalouden innovaatio-ohjelmissa luotiin rakenteita julkisen sektorin ja yritysten yhteistyölle. Ohjelmat ovat tuottaneet konkreettisia, laajasti alan yrityksiä hyödyttäviä tuloksia, kuten rannikkokalastusta suojaavat hyljekarkottimet. Ohjelmissa kehitettyjä uusia ja innovatiivisia teknologioita on myös kaupallistettu menestyksekkäästi uudeksi yritystoiminnaksi, kuten Hailian nyhtökalatuotteet ja vesiviljelyn osittaisen kiertovesikasvatuksen PaRAS-teknologia osoittavat”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
Investointihankkeissa rahoitettiin niin suuria kuin pieniäkin hankkeita. Esimerkiksi EMKR-tuen avulla perustetut kalajauhotehtaat ovat parantaneet silakan kalastuksen kannattavuutta. Suuria investointeja ovat olleet myös vesiviljelyn kiertovesilaitokset. Kalastuksessa ja kalan jalostuksessa on panostettu vajaasti hyödynnettyjen kotimaisten kalojen käytön lisäämiseen. Myös kalasatamia on kehitetty niin rannikolla kuin sisävesillä ympäri Suomen. Kalastuksen jatkuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä on turvattu tukemalla lukuisia pieniä investointeja hylkeenkestävistä pyydyksistä ja vähäpäästöisistä perämoottoreista kalankäsittelytiloihin. Paikallisen kehittämisen hankkeissa tuettiin mm. uusien kalastajien alalle tuloa mestari-kisälli-mallin avulla.
Ohjelmakauden viimeiset hankkeet päättyivät vuonna 2023. Suomi hyödynsi saamansa EU-rahoituksen täysimääräisesti. Kalatalouden rahoitus jatkuu Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta 2021–2027.
EMKR lyhyesti:
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelma 2014–2020
Rahoitettuja hankkeita: noin 3 300
Julkinen tuki: noin 146 miljoonaa euroa, sisältää EU-rahoitusta sekä kansallista rahoitusosuutta ja kuntien rahoitusta
Hankkeiden vivuttama yksityinen rahoitus: noin 90 miljoonaa euroa