Kategoria: Ajankohtaista
EMKVR:n uutiset ja ajankohtaiset
Hyljekorvaushaku avoinna elokuun loppuun
Maa- ja metsätalousministeriö on avannut Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston hyljekorvausten hakumenettelyn. Korvauksia voi hakea hylkeiden vuoden 2024 aiheuttamista vahingoista. Haku päättyy 31.8.2025.
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta maksetaan korvauksia hylkeiden aiheuttamista vahingoista. Tukea voivat hakea ryhmän I kaupalliset rannikkokalastajat. Korvausta haetaan hylkeiden vuonna 2024 aiheuttamista vahingoista ja tuki perustuu hakijan rannikkokalastussaaliin laskennalliseen arvoon kyseiseltä vuodelta. Tuen määrä on 15 % saaliin laskennallisesta arvosta, kuitenkin enintään 5 000 euroa.
Hakumenettely on avoinna 17.6.–31.8.2025. Tukea haetaan rahaston Hyrrä-tietojärjestelmässä.
Hyrrässä siirrytään uuteen käyttöliittymään
Hyrrässä on siirrytty uuteen käyttöliittymään tukimuoto kerrallaan. Nyt on vuorossa EMKVR, jonka tukihakemukset siirtyvät uuden käyttöliittymän puolelle 13.6.2025 alkaen. Jo aloitetut hakemukset ja meneillään olevat hankkeet säilyvät kuitenkin toistaiseksi vanhan käyttöliittymän puolella.
Hyrrässä siirrytään 13.6.2025 Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston tukihakemusten osalta uuteen käyttöliittymään. Käyttöliittymäuudistuksen tavoitteena on käyttäjäystävällisyyden parantaminen. Hakijoille muutos näkyy Hyrrän etusivulta alkaen, jossa EMKVR-tuet ovat heti valittavissa. Jatkossa ei siis tarvitse erikseen siirtyä sivun yläreunasta alkuperäiseen käyttöliittymään, vaan EMKVR-tuet löytyvät suoraan Uusi hakemus -valikosta. Hakemuksessa täytetään edelleen samat tiedot kuin aiemminkin, mutta sivun ulkoasu ja rakenne muuttuvat.
Meneillään olevat ja päättyneet hankkeet sekä vanhassa käyttöliittymässä aloitetut hakemukset säilyvät toistaiseksi vanhan käyttöliittymän puolella. Näiden hankkeiden osalta hakijan tulee edelleen siirtyä vanhan käyttöliittymän puolelle valitsemalla Hyrrään kirjautumisen jälkeen sivun yläreunasta ”Siirry alkuperäiseen Hyrrään tästä”. Vanhassa käyttöliittymässä voi entiseen tapaan jatkaa keskeneräisen hakemuksen täyttämistä, tehdä muutoshakemuksia, hakea maksatusta sekä tarkastella omien hankkeiden tietoja.
Hyvin kasvatettu kala -kampanja vahvistaa luottamusta kotimaiseen ruokaan ja tukee vastuullista tulevaisuutta
Keväällä 2025 toteutettu Hyvin kasvatettu kala -kampanja on osa Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa, jota koordinoi Pro Kala ry. Ohjelma on EU:n osarahoittama. Suomen Kalankasvattajaliitto on vastannut tämän kampanjaosuuden toteutuksesta ohjelman partnerina.
Kampanjan tarkoituksena on kasvattaa kotimaisen kalan arvostusta ja kysyntää. Kampanjan avulla kuluttajien tietoisuuteen on tuotu suomalaisen kalankasvatuksen vastuullisuutta, kalojen hyvinvointia sekä kalan ekologisia ja ravitsemuksellisia hyötyjä. Kampanja on osa kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa, ja se vastaa suoraan alan kohtaamiin haasteisiin, kuten tiedon puutteeseen ja mielikuviin sekä alan houkuttelevuuteen nuorten ja päättäjien silmissä.
Kampanjan ytimessä on selkeä viesti: Suomessa kasvatettu kala on hyvin hoidettua, terveellistä, eettisesti tuotettua ja vastuullinen valinta.
”Käsityksemme mukaan suomalainen kalankasvatus on suurelle yleisölle varsin tuntematon toimiala. Kampanjan viesti on yksinkertainen: hyvin kasvatettu kala on ympäristöystävällinen tuote, voi hyvin ja maistuu kaikille”, sanoo Suomen Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Janne Sankelo.
Näkyvyyttä, vuorovaikutusta ja uutta tietoa
Kampanja käynnistettiin mittavalla kauppakeskusmainonnalla ympäri Suomen. Mainosnäytöt sijoitettiin strategisesti ruokakauppojen läheisyyteen, ja näkyvyyttä kertyi noin 20 miljoonaa näyttökertaa. Valituissa kohteissa kampanjaa elävöitti myös lohimaskotti Pirjo, joka jakoi esitteitä ja keskusteli kuluttajien kanssa. Kohtaamisista saatu palaute oli erittäin myönteistä.
Samanaikaisesti käynnistettiin monikanavainen sosiaalisen median kampanja, johon sisältyi myös erityisesti nuorille kohdennettua viestintää. Keskiössä on Kalankasvattajaliiton verkkosivuilla sijaitseva kampanjasivu, joka tarjoaa kuluttajille tietoa kalankasvatuksesta sekä kalojen hyvinvoinnista, ympäristövaikutuksista ja ruokaturvasta helposti omaksuttavassa ja visuaalisessa muodossa.
”Halusimme tarjota ihmisille mahdollisuuden tutustua kalankasvatukseen myös virtuaalisesti. Toukokuussa julkaistava kalankasvatuslaitoksen virtuaalivierailu tuo esiin arjen, joka yleensä jää kuluttajalta piiloon”, Janne Sankelo toteaa.
Miksi kampanja on tärkeä?
Suomalainen kalankasvatus on keskeinen osa huoltovarmuutta ja ruokaturvaa. Se työllistää ihmisiä eri puolilla maata ja tarjoaa ravinteikasta lähiruokaa. Kala on myös yksi ympäristöystävällisimmistä proteiininlähteistä. Alan toiminta on kuitenkin yhä heikosti tunnettua, siihen liittyy vahvoja harhaluuloja.
”Tarvitsemme kampanjan, joka paitsi myy kalaa myös rakentaa luottamusta ja kertoo tarinaa kalankasvatuksen todellisuudesta. Ilman ymmärrystä ei synny arvostusta, ja ilman arvostusta ei synny kestävää kysyntää”, Sankelo sanoo.
Kampanjalla on myös laajempi yhteiskunnallinen vaikutus. Kun kuluttajat valitsevat suomalaista kalaa, he tukevat kotimaista työtä, maaseutuelinkeinoja ja ilmastotavoitteita. Kalankasvatus voi vähentää ruokaketjun riippuvuutta ulkomaisista tuontiproteiineista ja tarjota vaihtoehtoja lihalle.
Kampanja on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa alan kehitystä ohjataan strategisesti kohti ekologisempaa tulevaisuutta. Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisu Tiekartta kaupallisen kalastuksen vihreään siirtymään 2025–2050 sisältää vaiheet energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön siirtymiseen.
”Kampanja saattaa saada jatkoa. Kyse olisi pikemminkin markkinointiviestinnästä, ja yritysten rooli kampanjan suunnittelussa kasvaisi”, Sankelo toteaa lopuksi.
Terve kala -opas palaa uudistuneena
Vesiviljelyn kenttä on jatkuvassa muutoksessa. Kalojen hyvinvointiin, tautien torjuntaan ja vastuulliseen tuotantoon kohdistuu yhä suurempia odotuksia niin lainsäätäjiltä, kuluttajilta kuin tuottajiltakin.
Jotta kalojen terveys ja hyvinvointi voidaan varmistaa, tarvitaan ajantasaista ja käytännönläheistä tietoa. Terve kala -oppaan uudistettu versio julkaistaan pian. Päivitetyn oppaan sisällöstä ovat vastanneet Ruokaviraston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntijat, ja työ on osa vesiviljelyn kehittämisohjelmaa. Oppaan ensimmäinen painos ilmestyi jo vuonna 2012, ja siitä on muodostunut tärkeä työkalu alan toimijoille.
Tuleva verkkojulkaisu sisältää päivitettyä tietoa muun muassa muuttuneesta lainsäädännöstä, kemikaalien viranomaisvalvonnasta, tautien ehkäisy- ja hoitokäytännöistä sekä kalojen hyvinvoinnista. Uutta on kiertovesikasvatus (RAS), jonka käyttö on yleistynyt oppaan edellisen version jälkeen. Kokonaisuus on suunniteltu sähköisessä muodossa julkaistavaksi, jotta sisältöä voidaan päivittää ketterästi ja hyödyntää monilla eri alustoilla.
”Terve kala -opas on edelleen ainoa suomenkielinen kokoomateos kalataudeista, niiden ennaltaehkäisystä, tunnistuksesta ja hoidosta. Oppaan tavoitteena on tarjota käytännöllinen ja helposti hyödynnettävä työväline kaikille kalan hyvinvoinnin parissa työskenteleville”, painottaa Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Jouni Vielma.
Kalojen terveys keskiössä koko tuotantoketjussa
Kalojen terveyden ja hyvinvoinnin merkitys heijastuu yhä selvemmin koko tuotantoketjun laatuun, tuottavuuteen ja vastuullisuuteen. Tämä nousi vahvasti esiin myös alan yhteisessä keskustelussa Innovaatiopäivillä, joille kokoontuu vuosittain vesiviljelyn, kalatalouden ja merialan toimijoita, kuten tutkijoita, viranomaisia, yrittäjiä ja kehittäjiä.
Tapahtumassa käsiteltiin muun muassa tautien torjuntaa, uusimpia kasvatusteknologioita sekä hyvinvoinnin roolia vastuullisessa kalantuotannossa. Terve kala -opas toimii paitsi käytännön työkaluna myös alan yhteisten käytäntöjen rakentajana.
Oppaan julkaisuajankohta tarkentuu lähiviikkoina, mutta kiinnostus kentällä on jo nyt suurta. Uudistettu Terve kala -opas osoittaa, miten pitkäjänteinen asiantuntijatyö voi käytännössä tukea kotimaisen vesiviljelyn kehitystä ja parantaa kalaterveyden hallintaa arjen tasolla.
Teksti: Bertills & Jung
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien ensimmäistä uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Lisätietoa:
Johtava tutkija Jouni Vielma
Puhelinnumero: +358 295 327 522
Sähköposti: jouni.vielma@luke.fi
Tiekartta ohjaa kaupallisen kalastuksen vihreää siirtymää
Ilmastonmuutos, luonnonvarojen hupeneminen ja ympäristövastuun merkityksen kasvu pakottavat kaikkia toimialoja uudistumaan, ja tämä koskee myös kaupallista kalastusta. Suomessa ala on murroksessa, ja kyse on ehkä pikemminkin siitä, että olemme vasta nyt heränneet ymmärtämään tilanteen laajuuden ja merkityksen.
Juuri valmistunut Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisema Tiekartta kaupallisen kalastuksen vihreään siirtymään 2025–2050 tarjoaa suuntaviivoja kestävään muutokseen. Tiekartta on laadittu maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta Kalastuksen kehittämisohjelmassa (KaKe).
”Tiekartta ei ole valmiiden vastausten kokoelma, vaan väline keskustelun, linjausten ja päätöksenteon tueksi. Sen tärkein viesti on, että jos haluamme turvata kalatalouden tulevaisuuden, vihreään siirtymään on panostettava nyt”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tapio Keskinen sanoo.
Tehokkuutta nykykalustolla – tulevaisuus yhä hämärän peitossa
Tiekartan ensimmäinen viesti on selkeä: nopein ja realistisin askel kohti ilmastoystävällisempää kalastusta on parantaa nykyisten kalastusalusten energiatehokkuutta. Tämä on mahdollista jo nyt nykyisen teknologian avulla ilman suuria rakenteellisia muutoksia.
”Tulevaisuudessa päästöjä voivat vähentää myös vaihtoehtoiset energialähteet, kuten biopolttoaineet, synteettiset polttoaineet, vety ja sähkö. Näiden hyödyntäminen vaatii kuitenkin vielä aikaa, sillä teknologiat kehittyvät eri tahtiin, kalastusalusten erityistarpeet poikkeavat muista liikennevälineistä ja toimiva infrastruktuuri puuttuu”, Keskinen sanoo.
Yksi tiekartan keskeisistä havainnoista on kalastajien heikko investointihalukkuus. Rahoitus, tutkimus ja pilotoinnit ovat kaikki kriittisessä roolissa. Siirtymää vähähiilisempään kalastukseen jarruttavat epäselvät tulevaisuudennäkymät, heikko poliittinen tuki ja kannustimien puute.
”Tiekartassa peräänkuulutetaan kansallisia linjauksia, pitkäjänteistä ohjelmatyötä sekä rahoituskeinoja, joissa kalastuksen erityispiirteet on otettu huomioon”, Keskinen jatkaa.
Lisäksi on tärkeää todeta, että siirtymään ei ole olemassa vain yhtä oikeaa polkua. Kalastus on alana hyvin monimuotoinen, erilaiset kalastusmuodot, alukset ja toimintaympäristöt vaativat erilaisia ratkaisuja. Siksi kehityspolkuja on oltava useita, ja avainasemassa ovat joustavat, käytännönläheiset ratkaisut.
Kalastus osana vihreää siirtymää – paikallisesti tärkeä ala tarvitsee yhteisiä ratkaisuja
Vaikka kaupallinen kalastus muodostaa vain pienen osan Suomen ruoantuotannosta, paikallisesti sen merkitys on suuri. Se työllistää rannikkoseuduilla ja sisävesillä, ylläpitää saaristoelinkeinoja ja on keskeinen osa kotimaisen kalan huoltovarmuutta.
”Jos emme onnistu vihreässä siirtymässä, vaarana on, että koko ala taantuu. Mutta jos onnistumme, voimme paitsi vähentää ympäristökuormaa myös vahvistaa kotimaista kalataloutta pitkällä aikavälillä”, Keskinen toteaa.
Kalastusalan on osallistuttava vihreään siirtymään muun yhteiskunnan mukana – ja samalla varmistettava laadukkaan ja ympäristöystävällisen luonnonkalan tuotanto myös tulevaisuudessa.
”Onnistunut siirtymä vaatii poliittisia päätöksiä, kokeiluja, pilotteja ja innovaatioita. Tämä on edellytys vastuulliselle, kannattavalle ja kestävälle kalataloudelle tulevaisuudessa.”
Teksti: Bertills & Jung
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien ensimmäistä uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Lisätietoa:
Erikoistutkija Tapio Keskinen
Puhelinnumero: +358295327664
Sähköposti: tapio.keskinen@luke.fi
Linkit materiaaleihin:
Tiekartta kaupallisen kalastuksen vihreään siirtymään
Vihreän siirtymän tekniset edellytykset
Järvilohen ja -taimenen villiyttäminen edistymässä
Järvilohi ja järvivaelteiset taimenkannat ovat olleet heikossa tilassa jo useita vuosikymmeniä. Ongelmana on ollut lisääntymisalueiden heikko tila, vaellusesteet lisääntymis- ja syönnösalueiden välillä sekä liikakalastus.
Viime vuosina Kalatiestrategian ohjaamien toimenpiteiden ansiosta vaellusreittejä on avattu monissa vesistöissä ja lisääntymisalueita on kunnostettu. Lisäksi istutuskalojen rasvaeväleikkaukset ja ehjäevällisten kalojen täysrauhoitus monilla alueilla ovat mahdollistamassa luontaisesti syntyneiden tai eväleikkaamattomina kannan elvytystarkoituksessa istutettujen taimenten ja järvilohien säilymisen kalastukselta. Nämä yhdessä ovat edellytyksiä luontaisen elinkierron elpymiselle. Mutta onko pitkään pelkän laitosviljelyn varassa olleilla kalakannoilla enää kykyä palautua luontoon, kun istutuskalojen taudinkestävyys ja selviytyminen luonnon ympäristössä ovat heikentyneet?
Istutuksiin käytetyt kalakannat ovat laitostuneet, koska luontainen lisääntyminen on ollut olematonta, eikä emokalastoja ole saatu riittävästi uudistettua luonnosta. Tästä aiheutunut emokalastojen kaventunut geneettinen vaihtelu ja geneettinen sopeutuneisuus laitosolosuhteisiin ovat heikentäneet uhanalaisten lohikalakantojen elinvoimaisuutta. Kalatalouden ympäristöohjelmassa (KYMPPI) lähdettiin korjaamaan tätä tilannetta Luonnonvarakeskuksen sekä Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen yhteistyönä.
Monimuotoisuutta risteytyksillä
Kun geneettisesti kapean hoitokannan emokalastoa ei voitu uudistaa luonnosta, sen monimuotoisuutta laajennettiin risteyttämällä sitä geneettisesti läheisten kalakantojen kanssa. Järvivaelteisia taimenkantoja risteytettiin saman vesistön paikallisten villien taimenkantojen kanssa ja järvilohta läheisten merilohikantojen kanssa.
Nyt laitostuneita ja geeniperimältään kapeita (sisäsiittoisia) taimenen ja järvilohen hoitokantoja on villiytetty jo kaksi sukupolvea kattavien risteytysohjelmien avulla. Villiytetyt emokalastot on perustettu Luken laitoksille, mutta Oulujoen vesistön villiytettyä taimenkantaa on poikaskasvatuksessa nyt myös yksityisillä kalankasvattajilla. Lisäksi sitä on jo käytetty käytännön hoitotoimenpiteissä istutuksiin. Järvilohen villiytyspoikasia ei ole vielä toistaiseksi käytetty muutoin kuin kokeellisissa istutuksissa merkityillä kaloilla, mutta järvilohen villiytysemokalastot on jo perustettu mahdollistamaan niiden käyttö tulevaisuuden elvytysistutuksissa.
Villiyttäminen paransi poikasten selviytymistä luonnossa
KYMPPI-ohjelmassa on tehty useita testejä ja istutuskokeita, joilla on pyritty selvittämään villiyttämisen vaikutuksia ja minimoimaan mahdollisia ulkosiitoksesta aiheutuvia riskejä. Tutkimukset jatkuvat vielä kesällä 2025 uusilla kokeellisilla tutkimuksilla.
Tähän mennessä saatujen tulosten perusteella villiytysristeytys paransi järvilohella muun muassa kalojen vastustuskykyä flavobakteeritartuntaa vastaan sekä pienpoikasten selviytymistä luonnonravinnolla luontoon istutuksen jälkeen. Negatiivisena vaikutuksena havaittiin kuitenkin risteytysjärvilohien heikentynyt vastustuskyky Diplostomum-silmäloiselle. Tämän vaikutuksen kuitenkin oletetaan paranevan toisen sukupolven takaisinristeytyksissä. Asiaa selvitetään kesän 2025 kokeellisissa tutkimuksissa.
Myös järvitaimenen villiyttämisristeytyksen havaittiin kokeellisissa tutkimuksissa parantavan poikasten selviytymistä luonnonmukaisissa olosuhteissa, mutta negatiivisena vaikutuksena havaittiin ensimmäisen risteytyssukupolven poikasten heikentynyt vaellustaipumus. Testattujen risteymäkantojen vaelluskyky kuitenkin palautui toisessa takaisinristeytyssukupolvessa, mutta eri risteytyskantojen vaellusominaisuuksissa havaittiin eroja. Kesällä 2025 selvitetään useiden risteymäkantojen avulla toteutettua laajapohjaisen villiyttämisen vaikutuksista.
Teksti: Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien ensimmäistä uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Lisätietoja:
Johtava tutkija Pekka Hyvärinen
Puhelinnumero: +358295327641
Sähköposti: pekka.hyvarinen@luke.fi
Kalajauheesta uusi ratkaisu kotimaiseen kalatalouteen
Suomen kalataloudessa on jo pitkään etsitty ratkaisuja sille, miten niin sanottuja vähäarvoisia kalalajeja, kuten lahnaa, voitaisiin hyödyntää tehokkaammin.
Blue products 3.0-ohjelman uusin tutkimus tuo tähän keskusteluun konkreettisen vaihtoehdon: lahnan sivuvirroista valmistetun laadukkaan kalajauheen. Tutkimuksen vastuuhenkilönä toimii Luken erikoistutkija Jaakko Hiidenhovi, jonka mukaan kyseessä on sekä ympäristön että talouden kannalta merkittävä avaus. Lahnaa nousee vuosittain suuria määriä, mutta sen käyttöaste elintarvikkeena on yhä vähäinen. Samalla syntyy merkittäviä määriä sivuvirtoja, kuten ruotoja, nahkaa ja päitä, jotka usein jäävät hyödyntämättä. Näistä voidaan kuitenkin valmistaa ravinteikasta kalajauhetta, joka soveltuu muun muassa elintarvike- ja rehuteollisuuden käyttöön.
– Kalajauhoon verrattuna kalajauheen valmistusprosessi on yksinkertaisempi, ja siihen liittyvät vaatimukset ovat lievemmät, Hiidenhovi toteaa.
Kalajauheen tuotanto tukee vihreää siirtymää
Kalajauheen valmistus on linjassa myös Suomen kalatalouden pitkän aikavälin vihreän siirtymän tavoitteiden kanssa. Vuoteen 2050 ulottuvassa tiekartassa korostetaan, että tulevaisuuden keskeisiä painopisteitä ovat resurssitehokkuus, sivuvirtojen hyödyntäminen ja kalastuksen ympäristökuormituksen pienentäminen.
Kalajauheella on useita merkittäviä hyötyjä, jotka tekevät siitä houkuttelevan vaihtoehdon erityisesti sivuvirtojen hyödyntämisessä.
– Suuren proteiinipitoisuutensa ansiosta kalajauhe sopii niin elintarvikkeiden, rehujen kuin lemmikkieläinruokien raaka-aineeksi. Kuivan jauheen varastointi ja logistiikka on helpompaa kuin tuoreen kalan, Hiidenhovi kertoo.
Kalajauheen tuotantoa voidaan myös harjoittaa hajautetusti, mikä mahdollistaa paikallisen jalostuksen rannikkoalueilla ja tukee uuden, pienimuotoisen liiketoiminnan syntymistä maaseudulle.
Teknologiaa ja investointeja tarvitaan
Kalajauheen tuotanto ei kuitenkaan synny itsestään. Tarvitaan investointeja kuivaus- ja jauhamisteknologiaan sekä käytännön kokeiluja tuotantoprosessien kehittämiseksi. Tutkimuksessa korostetaan, että tuotannon on oltava kustannustehokasta, skaalautuvaa ja elintarviketurvallisuuden kriteerit täyttävää. Kustannustehokkuutta ja kannattavuutta edistää yksinkertaisen prosessin lisäksi se, että sivuvirrat hyödynnetään kalajauheeseen kokonaan. On tärkeää kehittää myös liiketoimintamalleja, joissa hyödynnetään kalastajien, jalostajien ja rehuteollisuuden välistä yhteistyötä. Yhteinen arvoketju voi parantaa kaikkien osapuolten kannattavuutta, Hiidenhovi muistuttaa.
Hiidenhovi arvioi, että kalajauheen mahdollinen rooli osana laajempaa arvoketjua on merkittävä.
– Se voisi hyvin toimia osana kalasivuvirtojen hyödyntämisen kokonaisuutta, jossa kalajauhetta käytetään erilaisissa käyttötarkoituksissa, kuten elintarvikkeissa, rehuteollisuudessa tai teknisissä tuotteissa. Vientimahdollisuuksiakin voisi syntyä erityisesti jatkojalosteiden kautta, joissa kalajauheen avulla tuotteeseen saadaan lisäarvoa, hän toteaa.
Kuva: Kalajauheen tuotantoprosessi.
Teksti: Bertills & Jung
Kuvat: Jaakko Hiidenhovi, Luke
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien toista uutiskirjettä 2025. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Tuensaajan tiedotusohjetta päivitetty
Kaikilla EMKVR-tukea saaneilla hanketoteuttajilla on velvollisuus tiedottaa hankkeestaan ja siihen saadusta tuesta. Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt tuensaajien tiedotusohjetta julistevaatimuksen osalta. Juliste tarvitaan jatkossa myös kehittämishankkeissa.
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) saadusta tuesta tulee aina tiedottaa. EU-säännösten mukaan jokaisen hanketoteuttajan tulee viestiä hankkeestaan, sen tavoitteista ja tuloksista sekä siihen saadusta EU-tuesta. Tiedottamisvelvoitteen tarkoituksena on välittää tietoa EU-rahoituksesta ja sillä saaduista tuloksista.
Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt tuensaajan tiedotusohjetta Euroopan komission ohjeistuksen mukaiseksi. Muutos koskee A3-julistetta tai vastaavaa elektronista näyttöä. Aiemmin julistetta edellytettiin investointihankkeilta, joiden kokonaiskustannukset ovat alle 100 000 euroa. Jatkossa juliste tulee olla yleisön nähtävillä myös kaikissa kehittämishankkeissa. Yli 100 000 euron investointihankkeissa tarvitaan edelleen pysyvä tiedotuskyltti.
Tuensaajien tulee jatkossakin tiedottaa hankkeistaan myös verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa sekä mahdollisissa muissa viestintämateriaaleissa. Tiedottamiseen löytyy ohjeita ja vinkkejä merijakalatalous-sivuilta.
Tiedotusohjeet: Tiedotusohjeet tuensaajalle – Meri- ja kalatalous
Kalatalousalan lainansaantia helpottavat uudet rahoitusvälineet lausunnoille
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastossa ehdotetaan otettavaksi käyttöön vakuusinstrumentti, jolla helpotettaisiin yritysten lainansaantia. Rahastosta voitaisiin myöntää vakuuksia pienten ja keskisuurten kalatalousalan yritysten lainoille, joilla rahoitettaisiin yritysten investointeja ja käyttöpääomaa. Lausuntokierros päättyy 5.5.2025.
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelmassa ehdotetaan uuden rahoitusvälineen käyttöönottoa. Rahoitusvälineestä voitaisiin myöntää vakuuksia pienten ja keskisuurten kalatalousalan yritysten investointeihin ja käyttöpääomaan otettaville lainoille.
Vakuuksilla tuettaisiin yritysten mahdollisuuksia saada lainaa yksityisiltä markkinoilta. Monilla kalatalousalan yrityksillä on ollut lainansaannissa vaikeuksia erityisesti riittävien vakuuksien puuttumisen vuoksi. Etenkin aloittavien yrittäjien on ollut vaikeaa osoittaa riittäviä vakuuksia.
Vakuuksia olisi mahdollisuus yhdistää myös avustuksena myönnettävään tukeen, kunhan tuen enimmäismäärät eivät ylity. Yritys voisi siis saada samaan investointiin sekä EMKVR:n investointiavustusta että vakuutta, jos investoinnin omarahoitusosuutta varten tarvitaan lainarahoitusta.
Vakuuden määrä voisi olla enintään 50 prosenttia hyväksyttäviin kustannuksiin myönnetyn lainan määrästä, mutta enintään 500 000 euroa. Aloittaville kalastajille vakuuden määrä voisi olla kuitenkin enintään 75 prosenttia hyväksyttäviin kustannuksiin myönnetyn lainan määrästä, mutta enintään 500 000 euroa. Laina-aika voisi olla enintään kymmenen vuotta.
Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa rahoitusvälineeseen osoitettavan rahoituksen kokonaismäärän myöhemmin. Lainan vakuutta haettaisiin ELY-keskuksesta.
Rahoitusvälineiden käyttöönotto vaatii muutoksia EMKVR:n Suomen ohjelmaa koskevaan lakiin ja valtioneuvoston asetukseen. Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja ehdotetuista muutoksista 5.5.2025 mennessä.
Liitteet:
Lausuntopyyntö ja luonnos hallituksen esitykseksi on Hankeikkunassa
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Saana Tarhanen, erityisasiantuntija, p. 0295 162 036, etunimi.sukunimi@gov.fi
Timo Halonen, neuvotteleva virkamies, p. 0295 162 411, etunimi.sukunimi@gov.fi
Antony Starr, erityisasiantuntija, p. 0295 162 106, etunimi.sukunimi@gov.fi
Minna Uusimäki, erityisasiantuntija, p. 0295 162 284, etunimi.sukunimi@gov.fi
EMKVR:n määräaikaisissa hakumenettelyissä teemoina mm. kalatalouskoulutus ja kalojen hyvinvointi
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta on avattu määräaikaiset hakumenettelyt kuuteen toimenpiteeseen. Haettavana on rahoitusta kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn ja kalan jalostuksen yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin, kalatalousalan koulutuksen kehittämiseen, ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä kalataloudellisiin kunnostuksiin.
Maa- ja metsätalousministeriö on avannut määräaikaisia hakumenettelyjä Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelmasta. Rahoitusta voi hakea kalastukseen, vesiviljelyyn ja kalan jalostukseen liittyviin yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin, kalatalousalan koulutuksen kehittämiseen sekä ympäristöhankkeisiin.
Elinkeinojen kehittämisessä teemoina mm. energiasiirtymä ja kalojen hyvinvointi
Kaupallisen kalastuksen määräaikaisessa hakumenettelyssä voidaan rahoittaa yleishyödyllisiä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita, jotka liittyvät kalatalouden energiasiirtymään. Energiasiirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti ilmastoystävällisempiä energiaratkaisuja. Kalastuksessa tarvitaan keinoja erityisesti kalastusalusten energiankulutuksen vähentämiseen ja puhtaan energian ratkaisujen käyttöönottoon. Hakumenettelyssä voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 500 000 euroa.
Vesiviljelyn määräaikaisessa hakumenettelyssä voidaan rahoittaa yleishyödyllisiä TKI-hankkeita. Haulla on kaksi teemaa, vesiviljelyn innovaatiot ja kalojen hyvinvoinnin parantaminen. Hakumenettelyssä voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 500 000 euroa, josta vähintään 200 000 euroa on varattu hyvinvointiteemaan.
Kalan jalostuksen määräaikaisessa haussa rahoitetaan jalostuksen yleishyödyllisiä TKI-hankkeita yhteensä enintään 300 000 eurolla.
Kalatalouskoulutukseen oma hankehaku
Menekinedistämisen määräaikaisessa hakumenettelyssä on teemana kalatalouskoulutus. Maa- ja metsätalousministeriö tilasi aiemmin selvityshenkilö Susanna Kumpulaiselta kalatalousalan koulutusta ja sen kehittämistarpeita koskevan selvityksen (Kalatalouden koulutuksen tulevaisuuden kehittämistarpeet, maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2024:18). Hakumenettelyllä pyritään edistämään erityisesti selvityksessä tunnistettuja kehittämistarpeita ja -ehdotuksia.
Haku on tarkoitettu yleishyödyllisiä toimijoille. Rahoitusta voidaan myöntää yhteensä enintään 300 000 euroa.
Kalatalouden ympäristöhankkeille ja kunnostuksille rahoitusta
Ympäristöteemoihin liittyen on avattu kaksi toimenpidettä kattava yhdistetty hakumenettely: ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä kalataloudelliset kunnostukset. Tavoitteena on tukea yleishyödyllisiä hankkeita, jotka edistävät kalavarojen tilan parantamista ja kalojen elinympäristön suojelua ja ennallistamista sekä hankkeita, jotka kehittävät uusia rahoitus- ja toimintatapoja kunnostushankkeiden toteuttamiseksi.
Hakumenettelyissä voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 600 000 euroa.
Hakuaika päättyy kaikissa kuudessa hakumenettelyssä 5.5.2025. Hakemukset tulee jättää Hyrrä-järjestelmässä.
Päätökset hakumenettelyiden avaamisesta
Kalastuksen TKI-hankkeet (teemana energiasiirtymä)
Vesiviljelyn TKI-hankkeet (teemoina innovaatiot ja kalojen hyvinvointi)
Kalan jalostuksen TKI-hankkeet
Menekinedistäminen (teemana kalatalouskoulutus)
Ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä kalataloudelliset kunnostukset
Lisätietoja: erityisasiantuntija Minna Uusimäki, p. 0295 162 284, etunimi.sukunimi@gov.fi
Blue Products 3.0 partneri- ja ideahaku
BP 3.0 Alkutoimet
- Kartoitimme keskeisten yritysten ajankohtaiset kehitys- ja tutkimustarpeet henkilökohtaisin haastatteluin.
- Kartoitimme raaka-aineen laadun parantamistarpeita
- Aloitimme uusien prosessimenetelmien kartoitus tavoitteena lisätä kalasektorin prosessien tehokkuutta ja tuotteiden laatua ja säilyvyyttä
- Jatkokehitetään prosessimenetelmiä arvojakeiden ominaisuuksien parantamiseksi
Ohjelman painopistealueet
- Kalan laadun parantaminen läpi arvoketjun
- Kalan tuotekehityksen ja uusien tuotantomenetelmien edistäminen
- Kalan arvojakeiden kaupallistamisen vauhdittaminen
- Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen
Lisää infoa ohjelmasta
Suoraan kehittämissuunnitelmaan.
OLETTEKO MEIDÄN UUSI PARTNERIMME VAI ONKO TEILLÄ IDEA?
Nyt teillä on mahdollisuus jättää ideanne tai hakemuksenne meille. Meillä on jaettavissa 350.000 euroa, ja hakemuksenne haluamme viimeistään 15.4.2025. BP 3.0 ohjausryhmä päättää kokouksessaan 13.5.2025 ketkä pääsevät mukaan kehittämään kalasektoria. Edellytämme, että hakemuksenne ovat harkittuja ja budjetit asianmukaiset, etsimme useampi hankeidea. Pidätämme oikeuden olla myöntämättä kaikkia resursseja, jos asianmukaisia hakemuksia ei tule.
Erityisesti etsimme ideoita ja hakemuksia, jotka tukevat seuraavat toimenpiteet:
- Kalan laadun parantaminen läpi arvoketjun
- Kalan tuotekehityksen ja uusien tuotantomenetelmien edistäminen
- Kalan arvojakeiden kaupallistamisen vauhdittaminen
Hakemuksenne ja kiteytetty idea saa olla enintään 6 diaa ja valintakriteerit ovat:
1. Tukeeko työ BP 3.0 kehittämissuunnitelman ja EMKVR:n tavoitteita
2. Onko työllä uutuusarvoa
3. Saavutetaanko työllä vaikuttavuutta
4. Onko toteutussuunnitelma uskottava (toteuttajat, resurssit, osaaminen, aikataulu)
5. Onko budjetti (kululajeittain, vuosittain, partnereittain) uskottava
6. Onko ristitarkastelu riittävä
7. Tukeeko viestintä ja raportointi vaikuttavuuden saavuttamista
Jättäkää hakemuksenne määräajassa (DL 15.4.2025) Marina Nyqvistille, marina.nyqvist@fishpoint.net. Kysymyksiä voi myös osoittaa Marina Nyqvistille, 050-5272314
Kalojen hyvinvointi ja ympäristön kestävyys
Vesiviljelyn kehittämisohjelmassa (Veke) korostetaan kalojen hyvinvointia ja vesiviljelyn ympäristövaikutusten hallintaa. Kalojen terveys, kuten selkärankavammojen ja Yersinia-taudin torjunta, on noussut keskeiseksi teemaksi. Lisäksi tutkitaan, kuinka vesiviljelyn ravinnekuormituksen vaikutuksia voidaan vähentää ja hallita.
– Ympäristövaikutusten hallinta on toinen keskeinen painopiste ohjelmassa. Uusissa hankkeissa selvitetään muun muassa, miten ravinnekuormitusta voidaan kestävällä tavalla kasvattaa tietyillä laitoksilla sekä kiertovesikasvatuksen (RAS) vaikutuksia kirjolohen hyvinvointiin ja kasvunopeuteen merialueilla. Tavoitteena on kehittää menetelmiä, jotka vähentävät ympäristökuormitusta ja tukevat kestävää tuotannon kasvua, sanoo tutkija Jouni Vielma.
Ohjelmassa korostetaan myös yhteistyön ja verkostoitumisen merkitystä. Mukana ovat toimijat kuten Luke, Suomen ympäristökeskus, Ruokavirasto ja useat yliopistot, jotka yhdistävät osaamisensa uusien teknologioiden ja ratkaisujen kehittämiseksi. Näin rakennetaan pohjaa kestävälle kasvulle ja vahvistetaan Suomen vesiviljelyn kilpailukykyä kansainvälisesti. – Panostamalla kalojen hyvinvointiin, ympäristön kestävyyteen ja tutkimusyhteistyöhön Suomi asettuu vesiviljelyn edelläkävijäksi, valmiina kohtaamaan tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet, kertoo Vielma.
Kalojen hyvinvointi ja ympäristön kestävyys ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi Suomen vesiviljelyohjelmassa. Suomen Kalankasvattajaliiton vuosina 2023 ja 2024 toteuttamat kyselyt toivat esiin kalojen terveyden ja hyvinvoinnin merkityksen. Näiden kyselyiden pohjalta julkaistussa kehittämissuunnitelmassa on määritelty toimialan keskeiset kehityskohteet, kuten uusien teknologioiden hyödyntäminen, ympäristövaikutusten pienentäminen ja innovatiivisten menetelmien kehittäminen.
Kehittämissuunnitelman visiona on vesiviljelyn kestävä kasvu ja hyväksyttävyys yhdistämällä elinkeinotavoitteet ja ympäristötavoitteet. Tämä edellyttää yritysten, tutkimuslaitosten ja sidosryhmien yhteistyötä. Esimerkiksi selkärankavaurioiden torjunta, sydänterveyden analysointi ja RAS-kasvatuksen vaikutusten tutkimus ovat konkreettisia toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan kalojen hyvinvointia. Ympäristövaikutusten hallinta ja ravinnekuormituksen vähentäminen ovat ohjelman keskeisiä painopisteitä. Uusilla teknologioilla ja toimintamalleilla pyritään sekä parantamaan vesiviljelyn ympäristösuorituskykyä että tukemaan yritysten kannattavuutta. Myös merituulivoiman ja vesiviljelyn yhdistäminen on nouseva mahdollisuus, jota ohjelmassa tutkitaan.
Ohjelman poikkileikkaavat teemat, kuten kalojen hyvinvointi, digitalisaatio ja koulutus, korostavat pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Yhteistyö Luken, Suomen ympäristökeskuksen, Ruokaviraston ja yliopistojen kanssa vahvistaa ohjelman vaikutuksia ja luo edellytykset alan kestävälle kehitykselle. Näiden toimenpiteiden kautta Suomi tähtää vesiviljelyn edelläkävijäksi, valmiina kohtaamaan tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet.
Teksti: Bertills & Jung
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien ensimmäistä uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!