Kategoria: Ajankohtaista
EMKVR:n uutiset ja ajankohtaiset
EMKVR:n määräaikaisissa hauissa rahoitettiin 25 hanketta vuonna 2024
EMKVR:ssä avattiin useita määräaikaisia hakumenettelyä vuonna 2024. Hakumenettelyt kohdistuivat kalasatamien ja purkupaikkojen kehittämiseen, kalastuksen, vesiviljelyn, jalostuksen ja menekinedistämisen yleishyödyllisiin hankkeisiin sekä ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin ja kalataloudellisiin kunnostuksiin.
Kalasatamat ja purkupaikat
Maa- ja metsätalousministeriö avasi määräaikaisen hakumenettelyn kalasatamien ja purkupaikkojen toimenpiteestä ajalle 5.2.2024. Haku päättyi 5.4.2024. Hakumenettelyssä voitiin myöntää tukea yhteensä enintään 1 500 000 euroa.
Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 16 kappaletta ja tukea haettiin yhteensä 2 910 950 euroa. Lapin, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten esittelijät arvioivat kaikki hakemukset yhdessä. Valintakriteerit täyttäviä hakemuksia oli enemmän kuin käytettävissä olevaa määrärahaa, joten rahoitettavaksi valittiin eniten pisteitä saaneet hankkeet. Saman pistemäärän saaneissa hankkeissa asetettiin etusijalle ne hankkeet, joiden arvioitu vaikuttavuus suhteessa haettuun tukeen oli suurin.
Valituksi tulivat seuraavat hankkeet:
Kalajoen Etelänkylän Jako- ja Kalastuskunta: Äijän sataman kalastajien huoltorakennuksen jääkone
Hankkeen kokonaiskustannukset: 19 885 euroa
EMKVR:n tuki: 15 908 euroa (80 %)
Kalajokisuulla ei ole kalastajille tilaa, josta saisi jäitä kalojen ja nahkiaisten säilöntää varten. Etelänkylän jako- ja kalastuskunta on rakentamassa kalastajille huoltorakennusta omaan satamaan, mihin tarvitaan lisäksi jääkone, joka on käytössä jokaiselle Kalajoen ammattikalastajalle samoilla ehdoilla. Huoltorakennusta on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa myös kalastajille muihin tukitoimiin esimerkiksi kalojen ja nahkiaisten varastointiin ja noutopisteeksi.
Lumijoen kunta: Lumijoen Varjakan sataman nosturi
Hankkeen kokonaiskustannukset: 16 000 euroa
EMKVR:n tuki: 12 800 euroa (80 %)
Lumijoen Varjakan sataman Kalahallin kiskonosturin hankinta. Vajaasti hyödynnettyjä vähempiarvioisia kalalajeja (särki, lahna, säynävä, hauki) olisi saatavilla runsaasti, mutta niitä ei voida juurikaan hyödyntää nosturin puutteen takia, vaan joudutaan keskittymään arvokkaampien kalalajien hyödyntämiseen. Tällä hetkellä kalasaaliit nostetaan käsin veneestä laiturille ja kannetaan halliin. Hankkeessa investoidaan kiskonosturiin ja sen asennukseen. Näin helpotetaan ja nopeutetaan saaliin liikuttelua suoraan veneestä kalahalliin. Hanke edistää erityisesti kalan elintarvikekäytön lisäämistä ja vähempiarvoisten kalalajien hyödyntämistä.
Jakobstads stad: Utveckling av infrastrukturen vid Ådö fiskehamn
Hankkeen kokonaiskustannukset: 610 000 euroa
EMKVR:n tuki: 488 000 euroa (80 %)
Hankkeessa rakennetaan Ådön kalasatamaan uusi laituri ja kylmävarasto erillisellä tilalla kalastusvälineiden säilyttämistä varten. Lisäksi asennetaan 1–2 vesipistettä varmistamaan hygieenisen ja sujuvan makeanveden saanti.
Kattelussaaren yht.vesialueiden osakaskunta: Kattelussaaren kalankäsittelykonttihanke 2024–2027
Hankkeen kokonaiskustannukset: 102 000 euroa
EMKVR:n tuki: 81 600 euroa (80 %)
Kattelussaaren kalankäsittelykonttihankkeen tarkoituksena on hankkia uudenlainen kalankäsittelykontti sekä kunnostaa osakaskunnan vanhan jäähileaseman jäähilekone, sosiaalitilat, kylmälaitteet, sähköt (aurinkosähköjärjestelmä) ja (jäte)vesijärjestelmä. Uusi kalankäsittelynkontti lisää kalastajien välistä yhteistyötä, parantaa sisävesikalatuotteiden laatua ja jäljitettävyyttä sekä kehittää uusia toimintatapoja.
Kokkolan Kalastajainseura ry, Karleby Fiskaregille rf: Jäähilekone
Hankkeen kokonaiskustannukset: 25 970,04 euroa
EMKVR:n tuki: 20 456 euroa (80 %)
Trullevin kalasatamaan hankitaan uusi toimintavarma jäähilekone, joka on kaikkien Trullevin kalasatamaa käyttävien kaupallisten kalastajien käytettävissä käyttömaksua vastaan.
Merikarvian kunta: Krookan kalasataman hygieniatason parantaminen
Hankkeen kokonaiskustannukset: 104 000 e
EMKVR:n tuki: 83 200 euroa (80 %)
Hankkeessa rakennetaan kalasammioiden säilyttämistä varten linnuilta suojattu tila laiturialueen välittömään läheisyyteen. Samaan tilaan sijoitetaan myös sesonkiaikaan käytössä oleva kylmäkontti. Lisäksi kalastuksenvalvonnan punnitusvaatimusten kiristyessä satamaan hankitaan tarkistettavissa oleva vaaka.
Rauman kaupunki: Rauman kalasataman kehittäminen
Hankkeen kokonaiskustannukset: 150 000 euroa
EMKVR:n tuki: 120 000 euroa (80 %)
Rauman kalasatamaa kehitetään investoimalla kääntöpuominosturiin, laituriin ja saaliiden punnitusjärjestelmään, jotka kaikki tulevat kalastajien yhteiskäyttöön.
Investoinnit palvelevat erityisesti pienimuotoista rannikkokalastusta. Sataman varustelutason kehittämisellä varaudutaan kasvavaan vajaasti hyödynnettyjen kalalajien saaliiden käsittelyyn, jotka ovat tyypillisesti satoja tai tuhansia kiloja. Nykytilanteessa käsittely on työergonomian ja laatuvaatimusten kannalta hankalaa. Punnitusjärjestelmän kehittämisellä vastataan kalakaupan ja kalastuksenvalvonnan tuleviin vaatimuksiin saaliiden punnitsemista.
Säkylän kunta: Pyydyshuoltohallin laajennus
Hankkeen kokonaiskustannukset: 85 000 euroa
EMKVR:n tuki: 68 000 e (80 %)
Hankkeessa kunta rakentaa kalastajille pyydyshuoltorakennuksen Säkylän kalasatamaan. Hanke toteutetaan rakentamalla verkkovarastoon kerrosalaltaan noin 80 m2:n suuruinen laajennus pyydyksien käsittelyä varten.
Socklot Samfällighet rf: Förbättring av infrastrukturen vid Grisselö fiskehamn
Hankkeen kokonaiskustannukset: 35 500 e
EMKVR:n tuki: 28 400 euroa (80 %)
Hankkeessa investoidaan asfaltointiin ja venerampin rakentamiseen sekä aurinkopaneelien asentamiseen. Kohderyhmänä ovat kalastajat ja tavoitteena on parantaa kaupallisen kalastuksen edellytyksiä Grisselön kalasatamassa.
Ådö fiskehamns framtid rf: Ökad iskapacitet för fiske av underutnyttjade arter
Hankkeen kokonaiskustannukset: 66 079,60 euroa
EMKVR:n tuki: 52 863,68 euroa (80 %)
Ådön kalasatama on elinvoimainen satama, jossa on paljon kaiken ikäisiä aktiivisia kalastajia. Viime vuosina vajaasti hyödynnettyjen lajien (lahna, särki, muikku) kalastus on lisääntynyt. Saalista käytetään yhä enemmän ravinnoksi rehun sijaan. Hankkeessa investoidaan toiseen jääkoneeseen jääkapasiteetin lisäämiseksi ja korkean laadun varmistamiseksi.
Padasjoen kunta: Padasjoen kalasataman kunnostus ja kehittäminen
Hankkeen kokonaiskustannukset: 128 000 euroa
EMKVR:n tuki: 102 400 euroa (80 %)
Pääosin alkuperäiskuntoinen, vuonna 1997 rakennettu Padasjoen kalasatama sijaitsee Padasjoen laivarannassa. Sesonkiaikoina sataman tilat ovat maksimikäytössä ja kalojen käsittelyä joudutaan osana päivistä ajallisesti porrastamaan. Satamaan on saatu lisää nuoria kalastajia ja tulevaisuus näyttää hyvältä.
Hankkeessa kunnostetaan mm. käsittelytilojen lattioiden pinnoitukset, uusitaan rakennusten katot ja asennetaan katolle aurinkopaneelit. Myös rakennusten julkisivut maalataan ja piha-alueen asfaltoinnit uusitaan ja kaadot korjataan. Hankkeeseen sisältyy myös laiturirakenteiden korjaus ja uudistaminen, jäähdytys- sekä lämmitysjärjestelmän kehittäminen (energiatalouden parantaminen) sekä jäähiletuotantokapasiteetin lisäys.
Asikkalan kunta: Asikkalan kirkonkylän purkupaikan kehittämishanke
Hankkeen kokonaiskustannukset: 102 884 euroa
EMKVR:n tuki: 82 307,20 (80 %)
Asikkalan kunnassa ei ole tällä hetkellä tarvittavia fasiliteetteja kaupallisille kalastajille. Alueella on kaupallista kalastusta, mutta ei yhtään kaupallisten kalastajien tarpeita vastaavaa purkupaikkaa tai jäähileasemaa. Aiemmissa selvityksissä parhaimmaksi vaihtoehdoksi valikoitui Asikkalan Kirkonkylän koulutuskeskus Salpauksen satama-alue/purkupaikka Purkupaikalle hankintaan jäähileasema ja laiturialuetta sekä valaistusta parannetaan alueen kaupallisille kalastajille sopivaksi
Kaupallisen kalastuksen yleishyödylliset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet
Maa- ja metsätalousministeriö avasi 7.3.2024 määräaikaisen hakumenettelyn yleishyödyllisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden erityistavoitteen toimenpiteestä ”Kaupallisen kalastuksen innovaatiot, kehittäminen ja neuvonta”. Haku päättyi 1.5.2024. Hakumenettelyssä voitiin myöntää tukea yhteensä enintään 300 000 euroa.
Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 6 kappaletta ja tukea haettiin yhteensä 471 803 euroa. Lapin, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten esittelijät arvioivat kaikki hakemukset yhdessä. Valintakriteerit täyttäviä hakemuksia oli enemmän kuin käytettävissä olevaa määrärahaa, joten rahoitettavaksi valittiin eniten pisteitä saaneet hankkeet. Saman pistemäärän saaneissa hankkeissa asetettiin etusijalle ne hankkeet, joiden arvioitu vaikuttavuus suhteessa haettuun tukeen oli suurin.
Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy: Kalatalouden kuljetuslogistiikan kehittäminen Kainuussa
Hankkeen kokonaiskustannukset: 69 306 euroa
EMKVR:n tuki: 55 444 euroa (80 %)
Hankkeen tavoitteena on edistää kalatalouden kuljetusketjua Kainuussa parantamalla kalastajien välistä yhteistyötä, vahvistaa kalastajien liiketoiminnan kannattavuutta ja näin edistää yritystoiminnan kasvua. Kuljetuksella on iso merkitys Kainuussa, jossa maakunnan sisäiset etäisyydet ja välimatkat päämarkkinoihin ovat pitkiä. Haasteena on myös se, että keskeiset kalaa kuljettavat yritykset ovat vähentäneet tai jopa luopuneet toiminnasta. Hankkeen toimenpiteet aloitetaan tekemällä haastattelututkimus kalastajille ja muille sektorin keskeisille toimijoille, jotta saataisiin selville ne tarpeet ja pullonkaulat, joita kalatalouden logistiikassa tällä hetkellä Kainuussa on. Tämän jälkeen siirrytään käytännön toimenpiteisiin yhteistyön lisäämiseen, kuten työpajoihin ja benchmarking-matkaan. Hankkeen kolmas toimenpidekokonaisuus liittyy niihin uusiin teknologioihin, joilla voidaan parantaa kalastajien logistiikkaa ja yhteistyötä. Erilaiset sovellukset ja alustat sekä kylmäratkaisuihin liittyvät ratkaisut ovat tässä tarkastelun kohteena. Hankkeen tuloksena kainuulaisten kalataloussektorin toimijoiden yhteistyö on tiivistynyt ja logistiikkaketjun kehittämiseen on tuotettu arvokasta tietoa. On tuotettu tietoa uusista teknologioista, joiden avulla logistiikka-ketjua voidaan tehostaa ja laatua parantaa. Hankkeen toiminta keskittyy Kainuun kunnista Kajaaniin, Kuhmoon, Paltamoon, Sotkamoon ja Suomusalmelle.
Luonnonvarakeskus: Hylkeiden havainnoinnin ja hyljehaittojen hallinnan kehittäminen kalastuksessa ja vesiviljelyssä
Hankkeen kokonaiskustannukset: 305 662,56 euroa
EMKVR:n tuki: 244 530,05 euroa (80 %)
Hankkeen tavoitteena on kehittää edullista tekniikkaa hylkeiden havainnointiin kalastuspyydysten ja kalanviljelylaitosten ympäristössä sekä tuottaa objektiivista tietoa hylkeiden aiheuttamista haitoista kalataloudelle. Hankkeen tavoitteena on parantaa hyljevahinkojen torjuntaa ja kehittää uusia, edullisempia karkotusmenetelmiä. Tuloksia voidaan hyödyntää hyljevapaiden alueiden muodostamisessa ja hylkeiden aiheuttamien taloudellisten vaikutusten arvioinnissa.
Vesiviljelyn yleishyödylliset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet
Maa- ja metsätalousministeriö avasi 7.3.2024 määräaikaisen hakumenettelyn yleishyödyllisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden erityistavoitteen toimenpiteestä ”Vesiviljelyn innovaatiot, kehittäminen ja neuvonta”. Haku päättyi 1.5.2024. Hakumenettelyssä voitiin myöntää tukea yhteensä enintään 300 000 euroa.
Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 4 kappaletta ja tukea haettiin yhteensä 632 305 euroa. Lapin, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten esittelijät arvioivat kaikki hakemukset yhdessä. Valintakriteerit täyttäviä hakemuksia oli enemmän kuin käytettävissä olevaa määrärahaa, joten rahoitettavaksi valittiin eniten pisteitä saaneet hankkeet. Saman pistemäärän saaneissa hankkeissa asetettiin etusijalle ne hankkeet, joiden arvioitu vaikuttavuus suhteessa haettuun tukeen oli suurin.
Valituksi tulivat seuraavat hankkeet:
Luonnonvarakeskus: Hylkeiden havainnoinnin ja hyljehaittojen hallinnan kehittäminen vesiviljelyssä ja kalastuksessa
Hankkeen kokonaiskustannukset: 72 393,57 euroa
EMKVR:n tuki: 57 914,86 euroa (80 %)
Hankkeen tavoitteena on kehittää edullista tekniikkaa hylkeiden havainnointiin kalastuspyydysten ja kalanviljelylaitosten ympäristössä sekä tuottaa objektiivista tietoa hylkeiden aiheuttamista haitoista kalataloudelle. Hankkeen tavoitteena on parantaa hyljevahinkojen torjuntaa ja kehittää uusia, edullisempia karkotusmenetelmiä. Tuloksia voidaan hyödyntää hyljevapaiden alueiden muodostamisessa ja hylkeiden aiheuttamien taloudellisten vaikutusten arvioinnissa.
Itä-Suomen yliopisto: Kasvien ja mikrobien tuottamat sekundaarimetaboliitit vesihomeen torjunnassa
Hankkeen kokonaiskustannukset: 186 636 euroa
EMKVR:n tuki: 149 308 euroa (80 %)
Hanke muodostuu kolmesta vaiheesta: Ensimmäisessä vaiheessa mallinnetaan laskennallisin menetelmin vesihomeen pintaproteiinit ja etsitään vastineita tietokannoista. Toisessa vaiheessa mallinnuksen avulla löydetyistä vesihomeen kasvua estävistä proteiineista identifioidaan kandidaatti-inhibiittoreita ja niitä testataan elatusaineissa. Kolmannessa vaiheessa selvitetään yhteneväisyyksiä kalojen ihon bakteeriyhteisöihin terveillä ja sairastuneilla kaloilla. Hankkeessa odotetaan saatavan pohjatietoa mikrobipohjaisten, vesihometta inhiboivien yhdisteiden tunnistamiseen ja jatkokehittämiseen.
Luonnonvarakeskus: FLAVOVALINTA – Kirjolohen elossasäilymisen parantaminen valintajalostuksella flavobakteeria vastaan
Hankkeen kokonaiskustannukset: 123 898,20 euroa
EMKVR:n tuki: 92 772,20 euroa (74,9 %)
Flavobakteerien infektiot ovat Suomessa eniten tappioita aiheuttava bakteeriryhmä kalanviljelyn alkutuotannossa. Kirjolohen poikasviljelyssä Flavobacterium psychrophilum aiheuttaa kirjolohen kylmän veden tautia, ja Flavobacterium columnare aiheuttaa kolumnaaritautia lämpimän veden aikaan. Modernit valintajalostusohjelmat perustuvat genomiseen valintaan, jossa yksilöiden perinnöllinen potentiaali periyttää ominaisuuksia ennustetaan käyttäen luonnostaan yksilöissä esiintyvää DNAn vaihtelua. Määritys tehdään yhdistämällä tietoa kymmenistä tuhansista DNA-merkeistä sekä kaloista mitatuista ominaisuuksista. Menetelmä on tarkempi kuin perinteinen sukupuuhun perustuva valinta, ja soveltuu erinomaisesti parantamaan kaloilla tautien vastustuskykyä. Hankkeen tavoitteena on kehittää Luken ylläpitämään kansalliseen kirjolohen JALO-valintaohjelmaan genominen arvostelu, jolla parannetaan kirjolohen elossasäilyvyyttä sekä F. psychrophilum että F. columnare infektiota vastaan. Poikaskuolleisuuden odotetaan vähentyvän kymmeniä prosentteja jo muutaman vuoden kuluessa sekä pitkänajan kuluessa parantuvan kumulatiivisesti sukupolvesta toiseen tehtävällä valinnalla. FLAVOVALINTA vaikuttaa merkittävästi poikastuotannon ja jatkokasvatuksen kannattavuuteen, kalaterveyteen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, sekä vähentää antibioottien käyttöä, jotka kaikki ovat EMKVR-ohjelman tavoitteita. Luken kansallisella valintaohjelmalla perinnöllisesti parannettu kalamateriaali pystytään helposti levittämään kaikille yrityksille, ja siten koko kalankasvatuksen arvoketjun hyödyksi.
Jalostuksen yleishyödylliset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet
Maa- ja metsätalousministeriö avasi 7.3.2024 määräaikaisen hakumenettelyn yleishyödyllisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden erityistavoitteen toimenpiteestä ”Jalostuksen innovaatiot, kehittäminen ja neuvonta”. Haku päättyi 1.5.2024. Hakumenettelyssä voitiin myöntää tukea yhteensä enintään 300 000 euroa.
Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 4 kappaletta ja tukea haettiin yhteensä 632 305 euroa. Lapin, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten esittelijät arvioivat kaikki hakemukset yhdessä. Valintakriteerit täyttäviä hakemuksia oli enemmän kuin käytettävissä olevaa määrärahaa, joten rahoitettavaksi valittiin eniten pisteitä saaneet hankkeet. Saman pistemäärän saaneissa hankkeissa asetettiin etusijalle ne hankkeet, joiden arvioitu vaikuttavuus suhteessa haettuun tukeen oli suurin.
Valituksi tulivat seuraavat hankkeet:
Aktion Österbotten rf: Laatukalaa pakkasesta ja PFAS haltuun
Hankkeen kokonaiskustannukset: 300 000 euroa
EMKVR:n tuki: 240 000 e (80 %)
Suomalainen kuluttajalle kalan tuoreus on aina ollut laadun tae. Vähittäismyymälöiden kalatiskeiltä saa kuitenkin harvoin samana päivänä pyydettyä kalaa, koska luonnonkalan logistinen ketju on usein hyvin pitkä. Tuoreesta kalasta voidaan kuitenkin valmistaa pakastefileitä, joiden säilyvyysaika on huomattavasti tuoreita fileitä pidempi.
Hanke toteutetaan kahtena osakokonaisuutena. Ensimmäinen osakokonaisuus keskittyy pakastuksen hyödyntämiseen kotimaisen kalan tarjonnan tasaamiseksi vähittäiskauppamarkkinoilla. Toisessa osakokonaisuudessa testataan teknologisia keinoja PFAS-yhdisteiden poistamiseksi kaloista kalajauhoa mallina käyttäen.
Ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeet ja kalataloudelliset kunnostukset
Maa- ja metsätalousministeriö avasi 15.3.2024 määräaikaisen hakumenettelyn Vesiympäristön biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelun ja ennallistamisen erityistavoitteesta. Haku päättyi 1.5.2024. Hakumenettelyssä voitiin myöntää tukea yhteensä enintään 600 000 euroa.
Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 5 kappaletta ja tukea haettiin yhteensä 850 888 euroa. Lapin, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten esittelijät arvioivat kaikki hakemukset yhdessä. Valintakriteerit täyttäviä hakemuksia oli enemmän kuin käytettävissä olevaa määrärahaa, joten rahoitettavaksi valittiin eniten pisteitä saaneet hankkeet. Saman pistemäärän saaneissa hankkeissa asetettiin etusijalle ne hankkeet, joiden arvioitu vaikuttavuus suhteessa haettuun tukeen oli suurin.
Maailman Luonnon Säätiö – World Wide Fund For Nature, Suomen rahasto sr: Vauhtia vaellukseen II
Hankkeen kokonaiskustannukset: 342 704,50 euroa
EMKVR:n tuki: 274 163,60 euroa (80 %)
Vauhtia vaellukseen II-hanke keskittyy poistamaan virtavesistä vaellusesteitä. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on edistää kalataloutta poistamalla kalojen kutuvaellusta ja luonnollista elinkiertoa estäviä vaellusesteitä.
Vaelluskalapopulaatiot ovat maailmanlaajuisesti hälyttävästi pienentyneet ja erityisen huolestuttavaa kehitys on ollut Euroopassa. Suomessakin lähes kaikki vaelluskalalajit ovat uhanalaisia. Suurin syy vaelluskalojen ahdinkoon ovat erilaiset virtavesien patorakennelmat, jotka katkaisevat vapaan uomajatkumon ja estävät vaelluskalojen pääsyn lisääntymisalueilleen ja sieltä pois. Suomessa vaelluskaloille esteellisiä patoja on noin 2 000–3 000, minkä lisäksi esteellisiä tierumpuja arvioidaan olevan noin 30 000.
Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry: Tulosperusteisten rahoitusmallien soveltaminen kalojen lisääntymisalueiden ennallistamiseen rannikkoalueilla
Hankkeen kokonaiskustannukset: 164 249,30 (euroa)
EMKVR:n tuki: 131 399,44 euroa (80 %)
Hankkeessa kunnostetaan rannikon uhanalaisia pienvesiä ja pilotoidaan uusien, tulosperusteisten rahoitusmallien soveltuvuutta kalavesien hoitoon. Kunnostusten suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta vastaavat Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ja Österbottens Fiskarförbund. Kohteet valitaan aiempien kartoitusten perusteella yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Hankkeessa toteutettavat kunnostustoimet, kuten fladojen ja kluuvien kunnostaminen, tarjoavat käytännön kokeiluun tarvittavan pohjan.
Luonnonvarakeskus ja Motiva rakentavat kunnostusten seurannan tulosperusteisen rahoitusmallin, joka tarjoaa mahdollisuuden systemaattisesti seurata ja arvioida kunnostustoimien vaikutuksia sekä tulevaisuudessa rahoittaa kalojen elinympäristökunnostuksia tulosperusteisesti.
Itä-Suomen yliopisto: Tarjouskilpailujen hyödyntäminen vaellusesteiden poistamisen kustannustehokkaassa kohdentamisessa – kohti pilotointia
Hankkeen kokonaiskustannukset: 234 655,90 (euroa)
EMKVR:n tuki: 187 724,70 euroa (80 %)
Virtavesiekosysteemien ja niissä elävien sekä lisääntyvien kalavarojen tilan parantaminen edellyttää useita toimenpiteitä, kuten vaellusreittien avaamista ja lisääntymisalueiden ja veden laadun parantamista sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa.
Erityisesti vaellusesteiden poistamiset ovat hallinnollisesti raskaita ja toteutukseltaan vaikeita. Niukat resurssit tulisi kohdentaa eniten ekologisia hyötyjä tuottavien, erityisesti uhanalaisten kalalajien kantoja potentiaalisesti vahvistavien, vaellusesteiden poistoon. Virtavesien vaellusesteiden poistamisen ja käytäntöön siirtymisen osalta tarvitaan kuitenkin vielä lisätietoa ja käytännön ohjeistusta prosessin etenemisestä. Tässä hankkeessa luodaan tietopohja menetelmän käytännön soveltamiselle Suomessa.
Menekinedistäminen
Maa- ja metsätalousministeriö avasi 10.9.2024 määräaikaisen hakumenettelyn menekinedistämisen toimenpiteestä. Haku päättyi 1.11.2024. Hakumenettelyssä voitiin myöntää tukea yhteensä enintään 300 000 euroa.
Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 9 kappaletta ja tukea haettiin yhteensä 1 434 998 euroa. Lapin, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten esittelijät arvioivat kaikki hakemukset yhdessä. Valintakriteerit täyttäviä hakemuksia oli enemmän kuin käytettävissä olevaa määrärahaa, joten rahoitettavaksi valittiin eniten pisteitä saaneet hankkeet. Saman pistemäärän saaneissa hankkeissa asetettiin etusijalle ne hankkeet, joiden arvioitu vaikuttavuus suhteessa haettuun tukeen oli suurin.
Valituksi tulivat seuraavat hankkeet:
Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:
Vedestä lautaselle
Hankkeen kokonaiskustannukset: 113 651 euroa
EMKVR:n tuki 73 478 euroa (65 %)
Hankkeen tavoitteena on kehittää kalatuotteiden arvoketjua, kehittää uusia innovatiivisia kalatuotteita yhdessä kalastajien, kalajalostajien ja ammattikeittiöiden kanssa sekä kehittää tuotteita vähempiarvoisista kalalajeista tarjottavaksi ammattikeittiöihin. Tehtävät toimet hyödyttävät kalatalousalan kestävää kasvua ja uudistumista. Hankkeessa kehitetään erilaisia innovatiivisia tapoja vähemmän hyödynnettyjen kalalajien ja jalostuksen sivutuotteiden käyttämiseksi ammattikeittiöissä. Ammattikeittiöiden kanssa tehdään yhteistyötä, jotta he voivat tarjota hankkeessa kehitettyjä kalatuotteita asiakkailleen. Hankkeen avulla edistetään ja parannetaan vajaasti hyödynnettyjen kalalajien saatavuutta ja menekkiä elintarvikkeena. Tavoitteena on edistää kotimaisen kalan saatavuutta kuluttajille. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta erilaisista sertifikaateista ja saada niitä käyttöön sekä parantaa laatua ja tuotteiden jäljitettävyyttä. Hankkeen toimet edistävät toimialaa koskevaa vuoropuhelua sekä lisäävät alan sisäistä ja ulkoista yhteistyötä. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä kansainvälisyyttä tuomalla uusia tuotteita ammattikeittiöiden kautta kansainvälisten matkailijoiden saataville. Hankkeen toteuttajina ovat Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, ammattikeittiöt sekä kalatalousalan toimijat alueella. Hankkeen toimenpiteet suunnataan pääasiassa Koillismaan alueelle Kuusamoon, Taivalkoskelle ja Posiolle sekä Kainuuseen, mutta viestinnän avulla pyritään tavoittamaan kala-alasta kiinnostuneita laajemminkin koko Suomen alueelta.
ProAgria Pohjois-Suomi ry: Lähikalan menekinedistäminen Perämeren alueella
Hankkeen kokonaiskustannukset: 28 528 euroa
EMKVR:n tuki: 22 822,26 euroa (80 %)
Hankkeen tarkoituksena on lähikalan menekinedistäminen kuluttajien keskuudessa videomarkkinoinnilla ja tunnettuuden lisäämisellä yleisötapahtumissa. Hankkeen toimenpiteiden tavoitteet ovat: alueellinen mainoskampanja tv:ssä ja suoratoistopalvelussa, 1-2 kpl suurelle yleisölle suunnattua lähikala-aiheista tapahtumaa tai infopistettä Perämeren kalatalousalueella, kannustaa kala-alan toimijoita yhteistyöhön ja suunnittelemaan yhdessä, osallistumaan ja/tai järjestämään oma lähikala-aiheinen tapahtuma
Sodankylän kunta: Lappilaista kalaa ammattikeittiöihin
Hankkeen kokonaiskustannukset: 125 000 euroa
EMKVR:n tuki: 112 500 euroa (90 %)
Lapissa on tehty määrätietoista työtä lähiruoan käytön edistämiseksi. Lähiruokahankintojen kasvaessa on tarve lisätä lähikalan käytön mahdollisuuksia ammattikeittiöissä, jalostusketjuja ja verkostoja. Kalastussesonkien ja ammattikeittiöiden tarpeen yhteensovittaminen vaatii työtä. Tämä hanke keskittyy lappilaisen lähikalan menekin edistämiseen, jossa tulee yhteensovittaa ammattikeittiöiden hankinnat, kalan tuotanto ja tuotejalostus, varastointi ja jakelu. Hankkeen tavoite on löytää käytännön ratkaisuja edellä mainittuihin asioihin.
Kantri ry: Digistä tehoa kalan suoramyyntiin
Hankkeen kokonaiskustannukset: 114 000 euroa
EMKVR:n tuki: 91 200 euroa (80 %)
Suoramyynnin yleisimmät vaikeudet liittyvät toiminnan aloittamiseen ja asiakaskunnan tavoittamiseen. Kalastajien kommentit kertovat, että riittävän asiakaskunnan saavuttaminen väkirikkaallakin seudulla edellyttää sinnikästä esillä oloa ja markkinointia esimerkiksi some-kanavilla. Kohtaanto-ongelma on ilmeinen myös asiakkaiden suunnalta; lähellä toimivaa suoramyyntiä tekevää toimijaa ei ole helppo löytää, sillä kaikki toimijat eivät osaa markkinoida palveluitaan. Hankkeen tavoitteena on jalkauttaa käytännönläheisellä työskentelyllä digitaaliset ratkaisut pysyväksi toimintatavaksi kalastusyrityksen suoramyynnissä, jokaisen kalastusyrittäjän henkilökohtaisesti tarvitsemassa laajuudessa. Tarkoituksena on lisätä kuluttajien ja ammattikeittiöiden luonnonkalan käyttöä kustannustehokkaasti ja kohdentamaan kysyntä ja tarjonta nykyistä paremmin. Kolme tärkeintä syytä järjestää hanke ovat 1) madaltaa kalastajan kynnystä ottaa käyttöön tehokkaampia liiketoiminnan muotoja 2) lisätä pienimuotoisten kalastusyritysten kannattavuutta 3) lisätä lähikalan käyttöä kuluttajien ja ravintoloiden keskuudessa. Hankkeessa on kaksi kokonaisuutta: 1) Verkkoselaimilla ja mobiilivälineillä toimiva ”Löydä lähikalastajasi”-karttapalvelu, josta kuluttaja voi löytää oman asuin-, mökki- tai matkailupaikkakuntansa lähimmät kalan tarjoajat. 2) Digitaalisten suoramyyntikanavien jalkauttaminen.
Hyljekorvaushaku avoinna elokuun loppuun
Maa- ja metsätalousministeriö on avannut Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston hyljekorvausten hakumenettelyn. Korvauksia voi hakea hylkeiden vuoden 2024 aiheuttamista vahingoista. Haku päättyy 31.8.2025.
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta maksetaan korvauksia hylkeiden aiheuttamista vahingoista. Tukea voivat hakea ryhmän I kaupalliset rannikkokalastajat. Korvausta haetaan hylkeiden vuonna 2024 aiheuttamista vahingoista ja tuki perustuu hakijan rannikkokalastussaaliin laskennalliseen arvoon kyseiseltä vuodelta. Tuen määrä on 15 % saaliin laskennallisesta arvosta, kuitenkin enintään 5 000 euroa.
Hakumenettely on avoinna 17.6.–31.8.2025. Tukea haetaan rahaston Hyrrä-tietojärjestelmässä.
Hyrrässä siirrytään uuteen käyttöliittymään
Hyrrässä on siirrytty uuteen käyttöliittymään tukimuoto kerrallaan. Nyt on vuorossa EMKVR, jonka tukihakemukset siirtyvät uuden käyttöliittymän puolelle 13.6.2025 alkaen. Jo aloitetut hakemukset ja meneillään olevat hankkeet säilyvät kuitenkin toistaiseksi vanhan käyttöliittymän puolella.
Hyrrässä siirrytään 13.6.2025 Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston tukihakemusten osalta uuteen käyttöliittymään. Käyttöliittymäuudistuksen tavoitteena on käyttäjäystävällisyyden parantaminen. Hakijoille muutos näkyy Hyrrän etusivulta alkaen, jossa EMKVR-tuet ovat heti valittavissa. Jatkossa ei siis tarvitse erikseen siirtyä sivun yläreunasta alkuperäiseen käyttöliittymään, vaan EMKVR-tuet löytyvät suoraan Uusi hakemus -valikosta. Hakemuksessa täytetään edelleen samat tiedot kuin aiemminkin, mutta sivun ulkoasu ja rakenne muuttuvat.
Meneillään olevat ja päättyneet hankkeet sekä vanhassa käyttöliittymässä aloitetut hakemukset säilyvät toistaiseksi vanhan käyttöliittymän puolella. Näiden hankkeiden osalta hakijan tulee edelleen siirtyä vanhan käyttöliittymän puolelle valitsemalla Hyrrään kirjautumisen jälkeen sivun yläreunasta ”Siirry alkuperäiseen Hyrrään tästä”. Vanhassa käyttöliittymässä voi entiseen tapaan jatkaa keskeneräisen hakemuksen täyttämistä, tehdä muutoshakemuksia, hakea maksatusta sekä tarkastella omien hankkeiden tietoja.
Hyvin kasvatettu kala -kampanja vahvistaa luottamusta kotimaiseen ruokaan ja tukee vastuullista tulevaisuutta
Keväällä 2025 toteutettu Hyvin kasvatettu kala -kampanja on osa Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa, jota koordinoi Pro Kala ry. Ohjelma on EU:n osarahoittama. Suomen Kalankasvattajaliitto on vastannut tämän kampanjaosuuden toteutuksesta ohjelman partnerina.
Kampanjan tarkoituksena on kasvattaa kotimaisen kalan arvostusta ja kysyntää. Kampanjan avulla kuluttajien tietoisuuteen on tuotu suomalaisen kalankasvatuksen vastuullisuutta, kalojen hyvinvointia sekä kalan ekologisia ja ravitsemuksellisia hyötyjä. Kampanja on osa kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa, ja se vastaa suoraan alan kohtaamiin haasteisiin, kuten tiedon puutteeseen ja mielikuviin sekä alan houkuttelevuuteen nuorten ja päättäjien silmissä.
Kampanjan ytimessä on selkeä viesti: Suomessa kasvatettu kala on hyvin hoidettua, terveellistä, eettisesti tuotettua ja vastuullinen valinta.
”Käsityksemme mukaan suomalainen kalankasvatus on suurelle yleisölle varsin tuntematon toimiala. Kampanjan viesti on yksinkertainen: hyvin kasvatettu kala on ympäristöystävällinen tuote, voi hyvin ja maistuu kaikille”, sanoo Suomen Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Janne Sankelo.
Näkyvyyttä, vuorovaikutusta ja uutta tietoa
Kampanja käynnistettiin mittavalla kauppakeskusmainonnalla ympäri Suomen. Mainosnäytöt sijoitettiin strategisesti ruokakauppojen läheisyyteen, ja näkyvyyttä kertyi noin 20 miljoonaa näyttökertaa. Valituissa kohteissa kampanjaa elävöitti myös lohimaskotti Pirjo, joka jakoi esitteitä ja keskusteli kuluttajien kanssa. Kohtaamisista saatu palaute oli erittäin myönteistä.
Samanaikaisesti käynnistettiin monikanavainen sosiaalisen median kampanja, johon sisältyi myös erityisesti nuorille kohdennettua viestintää. Keskiössä on Kalankasvattajaliiton verkkosivuilla sijaitseva kampanjasivu, joka tarjoaa kuluttajille tietoa kalankasvatuksesta sekä kalojen hyvinvoinnista, ympäristövaikutuksista ja ruokaturvasta helposti omaksuttavassa ja visuaalisessa muodossa.
”Halusimme tarjota ihmisille mahdollisuuden tutustua kalankasvatukseen myös virtuaalisesti. Toukokuussa julkaistava kalankasvatuslaitoksen virtuaalivierailu tuo esiin arjen, joka yleensä jää kuluttajalta piiloon”, Janne Sankelo toteaa.
Miksi kampanja on tärkeä?
Suomalainen kalankasvatus on keskeinen osa huoltovarmuutta ja ruokaturvaa. Se työllistää ihmisiä eri puolilla maata ja tarjoaa ravinteikasta lähiruokaa. Kala on myös yksi ympäristöystävällisimmistä proteiininlähteistä. Alan toiminta on kuitenkin yhä heikosti tunnettua, siihen liittyy vahvoja harhaluuloja.
”Tarvitsemme kampanjan, joka paitsi myy kalaa myös rakentaa luottamusta ja kertoo tarinaa kalankasvatuksen todellisuudesta. Ilman ymmärrystä ei synny arvostusta, ja ilman arvostusta ei synny kestävää kysyntää”, Sankelo sanoo.
Kampanjalla on myös laajempi yhteiskunnallinen vaikutus. Kun kuluttajat valitsevat suomalaista kalaa, he tukevat kotimaista työtä, maaseutuelinkeinoja ja ilmastotavoitteita. Kalankasvatus voi vähentää ruokaketjun riippuvuutta ulkomaisista tuontiproteiineista ja tarjota vaihtoehtoja lihalle.
Kampanja on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa alan kehitystä ohjataan strategisesti kohti ekologisempaa tulevaisuutta. Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisu Tiekartta kaupallisen kalastuksen vihreään siirtymään 2025–2050 sisältää vaiheet energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön siirtymiseen.
”Kampanja saattaa saada jatkoa. Kyse olisi pikemminkin markkinointiviestinnästä, ja yritysten rooli kampanjan suunnittelussa kasvaisi”, Sankelo toteaa lopuksi.
Terve kala -opas palaa uudistuneena
Vesiviljelyn kenttä on jatkuvassa muutoksessa. Kalojen hyvinvointiin, tautien torjuntaan ja vastuulliseen tuotantoon kohdistuu yhä suurempia odotuksia niin lainsäätäjiltä, kuluttajilta kuin tuottajiltakin.
Jotta kalojen terveys ja hyvinvointi voidaan varmistaa, tarvitaan ajantasaista ja käytännönläheistä tietoa. Terve kala -oppaan uudistettu versio julkaistaan pian. Päivitetyn oppaan sisällöstä ovat vastanneet Ruokaviraston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntijat, ja työ on osa vesiviljelyn kehittämisohjelmaa. Oppaan ensimmäinen painos ilmestyi jo vuonna 2012, ja siitä on muodostunut tärkeä työkalu alan toimijoille.
Tuleva verkkojulkaisu sisältää päivitettyä tietoa muun muassa muuttuneesta lainsäädännöstä, kemikaalien viranomaisvalvonnasta, tautien ehkäisy- ja hoitokäytännöistä sekä kalojen hyvinvoinnista. Uutta on kiertovesikasvatus (RAS), jonka käyttö on yleistynyt oppaan edellisen version jälkeen. Kokonaisuus on suunniteltu sähköisessä muodossa julkaistavaksi, jotta sisältöä voidaan päivittää ketterästi ja hyödyntää monilla eri alustoilla.
”Terve kala -opas on edelleen ainoa suomenkielinen kokoomateos kalataudeista, niiden ennaltaehkäisystä, tunnistuksesta ja hoidosta. Oppaan tavoitteena on tarjota käytännöllinen ja helposti hyödynnettävä työväline kaikille kalan hyvinvoinnin parissa työskenteleville”, painottaa Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Jouni Vielma.
Kalojen terveys keskiössä koko tuotantoketjussa
Kalojen terveyden ja hyvinvoinnin merkitys heijastuu yhä selvemmin koko tuotantoketjun laatuun, tuottavuuteen ja vastuullisuuteen. Tämä nousi vahvasti esiin myös alan yhteisessä keskustelussa Innovaatiopäivillä, joille kokoontuu vuosittain vesiviljelyn, kalatalouden ja merialan toimijoita, kuten tutkijoita, viranomaisia, yrittäjiä ja kehittäjiä.
Tapahtumassa käsiteltiin muun muassa tautien torjuntaa, uusimpia kasvatusteknologioita sekä hyvinvoinnin roolia vastuullisessa kalantuotannossa. Terve kala -opas toimii paitsi käytännön työkaluna myös alan yhteisten käytäntöjen rakentajana.
Oppaan julkaisuajankohta tarkentuu lähiviikkoina, mutta kiinnostus kentällä on jo nyt suurta. Uudistettu Terve kala -opas osoittaa, miten pitkäjänteinen asiantuntijatyö voi käytännössä tukea kotimaisen vesiviljelyn kehitystä ja parantaa kalaterveyden hallintaa arjen tasolla.
Teksti: Bertills & Jung
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien ensimmäistä uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Lisätietoa:
Johtava tutkija Jouni Vielma
Puhelinnumero: +358 295 327 522
Sähköposti: jouni.vielma@luke.fi
Tiekartta ohjaa kaupallisen kalastuksen vihreää siirtymää
Ilmastonmuutos, luonnonvarojen hupeneminen ja ympäristövastuun merkityksen kasvu pakottavat kaikkia toimialoja uudistumaan, ja tämä koskee myös kaupallista kalastusta. Suomessa ala on murroksessa, ja kyse on ehkä pikemminkin siitä, että olemme vasta nyt heränneet ymmärtämään tilanteen laajuuden ja merkityksen.
Juuri valmistunut Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisema Tiekartta kaupallisen kalastuksen vihreään siirtymään 2025–2050 tarjoaa suuntaviivoja kestävään muutokseen. Tiekartta on laadittu maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta Kalastuksen kehittämisohjelmassa (KaKe).
”Tiekartta ei ole valmiiden vastausten kokoelma, vaan väline keskustelun, linjausten ja päätöksenteon tueksi. Sen tärkein viesti on, että jos haluamme turvata kalatalouden tulevaisuuden, vihreään siirtymään on panostettava nyt”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tapio Keskinen sanoo.
Tehokkuutta nykykalustolla – tulevaisuus yhä hämärän peitossa
Tiekartan ensimmäinen viesti on selkeä: nopein ja realistisin askel kohti ilmastoystävällisempää kalastusta on parantaa nykyisten kalastusalusten energiatehokkuutta. Tämä on mahdollista jo nyt nykyisen teknologian avulla ilman suuria rakenteellisia muutoksia.
”Tulevaisuudessa päästöjä voivat vähentää myös vaihtoehtoiset energialähteet, kuten biopolttoaineet, synteettiset polttoaineet, vety ja sähkö. Näiden hyödyntäminen vaatii kuitenkin vielä aikaa, sillä teknologiat kehittyvät eri tahtiin, kalastusalusten erityistarpeet poikkeavat muista liikennevälineistä ja toimiva infrastruktuuri puuttuu”, Keskinen sanoo.
Yksi tiekartan keskeisistä havainnoista on kalastajien heikko investointihalukkuus. Rahoitus, tutkimus ja pilotoinnit ovat kaikki kriittisessä roolissa. Siirtymää vähähiilisempään kalastukseen jarruttavat epäselvät tulevaisuudennäkymät, heikko poliittinen tuki ja kannustimien puute.
”Tiekartassa peräänkuulutetaan kansallisia linjauksia, pitkäjänteistä ohjelmatyötä sekä rahoituskeinoja, joissa kalastuksen erityispiirteet on otettu huomioon”, Keskinen jatkaa.
Lisäksi on tärkeää todeta, että siirtymään ei ole olemassa vain yhtä oikeaa polkua. Kalastus on alana hyvin monimuotoinen, erilaiset kalastusmuodot, alukset ja toimintaympäristöt vaativat erilaisia ratkaisuja. Siksi kehityspolkuja on oltava useita, ja avainasemassa ovat joustavat, käytännönläheiset ratkaisut.
Kalastus osana vihreää siirtymää – paikallisesti tärkeä ala tarvitsee yhteisiä ratkaisuja
Vaikka kaupallinen kalastus muodostaa vain pienen osan Suomen ruoantuotannosta, paikallisesti sen merkitys on suuri. Se työllistää rannikkoseuduilla ja sisävesillä, ylläpitää saaristoelinkeinoja ja on keskeinen osa kotimaisen kalan huoltovarmuutta.
”Jos emme onnistu vihreässä siirtymässä, vaarana on, että koko ala taantuu. Mutta jos onnistumme, voimme paitsi vähentää ympäristökuormaa myös vahvistaa kotimaista kalataloutta pitkällä aikavälillä”, Keskinen toteaa.
Kalastusalan on osallistuttava vihreään siirtymään muun yhteiskunnan mukana – ja samalla varmistettava laadukkaan ja ympäristöystävällisen luonnonkalan tuotanto myös tulevaisuudessa.
”Onnistunut siirtymä vaatii poliittisia päätöksiä, kokeiluja, pilotteja ja innovaatioita. Tämä on edellytys vastuulliselle, kannattavalle ja kestävälle kalataloudelle tulevaisuudessa.”
Teksti: Bertills & Jung
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien ensimmäistä uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Lisätietoa:
Erikoistutkija Tapio Keskinen
Puhelinnumero: +358295327664
Sähköposti: tapio.keskinen@luke.fi
Linkit materiaaleihin:
Tiekartta kaupallisen kalastuksen vihreään siirtymään
Vihreän siirtymän tekniset edellytykset
Järvilohen ja -taimenen villiyttäminen edistymässä
Järvilohi ja järvivaelteiset taimenkannat ovat olleet heikossa tilassa jo useita vuosikymmeniä. Ongelmana on ollut lisääntymisalueiden heikko tila, vaellusesteet lisääntymis- ja syönnösalueiden välillä sekä liikakalastus.
Viime vuosina Kalatiestrategian ohjaamien toimenpiteiden ansiosta vaellusreittejä on avattu monissa vesistöissä ja lisääntymisalueita on kunnostettu. Lisäksi istutuskalojen rasvaeväleikkaukset ja ehjäevällisten kalojen täysrauhoitus monilla alueilla ovat mahdollistamassa luontaisesti syntyneiden tai eväleikkaamattomina kannan elvytystarkoituksessa istutettujen taimenten ja järvilohien säilymisen kalastukselta. Nämä yhdessä ovat edellytyksiä luontaisen elinkierron elpymiselle. Mutta onko pitkään pelkän laitosviljelyn varassa olleilla kalakannoilla enää kykyä palautua luontoon, kun istutuskalojen taudinkestävyys ja selviytyminen luonnon ympäristössä ovat heikentyneet?
Istutuksiin käytetyt kalakannat ovat laitostuneet, koska luontainen lisääntyminen on ollut olematonta, eikä emokalastoja ole saatu riittävästi uudistettua luonnosta. Tästä aiheutunut emokalastojen kaventunut geneettinen vaihtelu ja geneettinen sopeutuneisuus laitosolosuhteisiin ovat heikentäneet uhanalaisten lohikalakantojen elinvoimaisuutta. Kalatalouden ympäristöohjelmassa (KYMPPI) lähdettiin korjaamaan tätä tilannetta Luonnonvarakeskuksen sekä Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen yhteistyönä.
Monimuotoisuutta risteytyksillä
Kun geneettisesti kapean hoitokannan emokalastoa ei voitu uudistaa luonnosta, sen monimuotoisuutta laajennettiin risteyttämällä sitä geneettisesti läheisten kalakantojen kanssa. Järvivaelteisia taimenkantoja risteytettiin saman vesistön paikallisten villien taimenkantojen kanssa ja järvilohta läheisten merilohikantojen kanssa.
Nyt laitostuneita ja geeniperimältään kapeita (sisäsiittoisia) taimenen ja järvilohen hoitokantoja on villiytetty jo kaksi sukupolvea kattavien risteytysohjelmien avulla. Villiytetyt emokalastot on perustettu Luken laitoksille, mutta Oulujoen vesistön villiytettyä taimenkantaa on poikaskasvatuksessa nyt myös yksityisillä kalankasvattajilla. Lisäksi sitä on jo käytetty käytännön hoitotoimenpiteissä istutuksiin. Järvilohen villiytyspoikasia ei ole vielä toistaiseksi käytetty muutoin kuin kokeellisissa istutuksissa merkityillä kaloilla, mutta järvilohen villiytysemokalastot on jo perustettu mahdollistamaan niiden käyttö tulevaisuuden elvytysistutuksissa.
Villiyttäminen paransi poikasten selviytymistä luonnossa
KYMPPI-ohjelmassa on tehty useita testejä ja istutuskokeita, joilla on pyritty selvittämään villiyttämisen vaikutuksia ja minimoimaan mahdollisia ulkosiitoksesta aiheutuvia riskejä. Tutkimukset jatkuvat vielä kesällä 2025 uusilla kokeellisilla tutkimuksilla.
Tähän mennessä saatujen tulosten perusteella villiytysristeytys paransi järvilohella muun muassa kalojen vastustuskykyä flavobakteeritartuntaa vastaan sekä pienpoikasten selviytymistä luonnonravinnolla luontoon istutuksen jälkeen. Negatiivisena vaikutuksena havaittiin kuitenkin risteytysjärvilohien heikentynyt vastustuskyky Diplostomum-silmäloiselle. Tämän vaikutuksen kuitenkin oletetaan paranevan toisen sukupolven takaisinristeytyksissä. Asiaa selvitetään kesän 2025 kokeellisissa tutkimuksissa.
Myös järvitaimenen villiyttämisristeytyksen havaittiin kokeellisissa tutkimuksissa parantavan poikasten selviytymistä luonnonmukaisissa olosuhteissa, mutta negatiivisena vaikutuksena havaittiin ensimmäisen risteytyssukupolven poikasten heikentynyt vaellustaipumus. Testattujen risteymäkantojen vaelluskyky kuitenkin palautui toisessa takaisinristeytyssukupolvessa, mutta eri risteytyskantojen vaellusominaisuuksissa havaittiin eroja. Kesällä 2025 selvitetään useiden risteymäkantojen avulla toteutettua laajapohjaisen villiyttämisen vaikutuksista.
Teksti: Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien ensimmäistä uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Lisätietoja:
Johtava tutkija Pekka Hyvärinen
Puhelinnumero: +358295327641
Sähköposti: pekka.hyvarinen@luke.fi
Kalajauheesta uusi ratkaisu kotimaiseen kalatalouteen
Suomen kalataloudessa on jo pitkään etsitty ratkaisuja sille, miten niin sanottuja vähäarvoisia kalalajeja, kuten lahnaa, voitaisiin hyödyntää tehokkaammin.
Blue products 3.0-ohjelman uusin tutkimus tuo tähän keskusteluun konkreettisen vaihtoehdon: lahnan sivuvirroista valmistetun laadukkaan kalajauheen. Tutkimuksen vastuuhenkilönä toimii Luken erikoistutkija Jaakko Hiidenhovi, jonka mukaan kyseessä on sekä ympäristön että talouden kannalta merkittävä avaus. Lahnaa nousee vuosittain suuria määriä, mutta sen käyttöaste elintarvikkeena on yhä vähäinen. Samalla syntyy merkittäviä määriä sivuvirtoja, kuten ruotoja, nahkaa ja päitä, jotka usein jäävät hyödyntämättä. Näistä voidaan kuitenkin valmistaa ravinteikasta kalajauhetta, joka soveltuu muun muassa elintarvike- ja rehuteollisuuden käyttöön.
– Kalajauhoon verrattuna kalajauheen valmistusprosessi on yksinkertaisempi, ja siihen liittyvät vaatimukset ovat lievemmät, Hiidenhovi toteaa.
Kalajauheen tuotanto tukee vihreää siirtymää
Kalajauheen valmistus on linjassa myös Suomen kalatalouden pitkän aikavälin vihreän siirtymän tavoitteiden kanssa. Vuoteen 2050 ulottuvassa tiekartassa korostetaan, että tulevaisuuden keskeisiä painopisteitä ovat resurssitehokkuus, sivuvirtojen hyödyntäminen ja kalastuksen ympäristökuormituksen pienentäminen.
Kalajauheella on useita merkittäviä hyötyjä, jotka tekevät siitä houkuttelevan vaihtoehdon erityisesti sivuvirtojen hyödyntämisessä.
– Suuren proteiinipitoisuutensa ansiosta kalajauhe sopii niin elintarvikkeiden, rehujen kuin lemmikkieläinruokien raaka-aineeksi. Kuivan jauheen varastointi ja logistiikka on helpompaa kuin tuoreen kalan, Hiidenhovi kertoo.
Kalajauheen tuotantoa voidaan myös harjoittaa hajautetusti, mikä mahdollistaa paikallisen jalostuksen rannikkoalueilla ja tukee uuden, pienimuotoisen liiketoiminnan syntymistä maaseudulle.
Teknologiaa ja investointeja tarvitaan
Kalajauheen tuotanto ei kuitenkaan synny itsestään. Tarvitaan investointeja kuivaus- ja jauhamisteknologiaan sekä käytännön kokeiluja tuotantoprosessien kehittämiseksi. Tutkimuksessa korostetaan, että tuotannon on oltava kustannustehokasta, skaalautuvaa ja elintarviketurvallisuuden kriteerit täyttävää. Kustannustehokkuutta ja kannattavuutta edistää yksinkertaisen prosessin lisäksi se, että sivuvirrat hyödynnetään kalajauheeseen kokonaan. On tärkeää kehittää myös liiketoimintamalleja, joissa hyödynnetään kalastajien, jalostajien ja rehuteollisuuden välistä yhteistyötä. Yhteinen arvoketju voi parantaa kaikkien osapuolten kannattavuutta, Hiidenhovi muistuttaa.
Hiidenhovi arvioi, että kalajauheen mahdollinen rooli osana laajempaa arvoketjua on merkittävä.
– Se voisi hyvin toimia osana kalasivuvirtojen hyödyntämisen kokonaisuutta, jossa kalajauhetta käytetään erilaisissa käyttötarkoituksissa, kuten elintarvikkeissa, rehuteollisuudessa tai teknisissä tuotteissa. Vientimahdollisuuksiakin voisi syntyä erityisesti jatkojalosteiden kautta, joissa kalajauheen avulla tuotteeseen saadaan lisäarvoa, hän toteaa.
Kuva: Kalajauheen tuotantoprosessi.
Teksti: Bertills & Jung
Kuvat: Jaakko Hiidenhovi, Luke
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien toista uutiskirjettä 2025. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Tuensaajan tiedotusohjetta päivitetty
Kaikilla EMKVR-tukea saaneilla hanketoteuttajilla on velvollisuus tiedottaa hankkeestaan ja siihen saadusta tuesta. Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt tuensaajien tiedotusohjetta julistevaatimuksen osalta. Juliste tarvitaan jatkossa myös kehittämishankkeissa.
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) saadusta tuesta tulee aina tiedottaa. EU-säännösten mukaan jokaisen hanketoteuttajan tulee viestiä hankkeestaan, sen tavoitteista ja tuloksista sekä siihen saadusta EU-tuesta. Tiedottamisvelvoitteen tarkoituksena on välittää tietoa EU-rahoituksesta ja sillä saaduista tuloksista.
Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt tuensaajan tiedotusohjetta Euroopan komission ohjeistuksen mukaiseksi. Muutos koskee A3-julistetta tai vastaavaa elektronista näyttöä. Aiemmin julistetta edellytettiin investointihankkeilta, joiden kokonaiskustannukset ovat alle 100 000 euroa. Jatkossa juliste tulee olla yleisön nähtävillä myös kaikissa kehittämishankkeissa. Yli 100 000 euron investointihankkeissa tarvitaan edelleen pysyvä tiedotuskyltti.
Tuensaajien tulee jatkossakin tiedottaa hankkeistaan myös verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa sekä mahdollisissa muissa viestintämateriaaleissa. Tiedottamiseen löytyy ohjeita ja vinkkejä merijakalatalous-sivuilta.
Tiedotusohjeet: Tiedotusohjeet tuensaajalle – Meri- ja kalatalous
Kalatalousalan lainansaantia helpottavat uudet rahoitusvälineet lausunnoille
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastossa ehdotetaan otettavaksi käyttöön vakuusinstrumentti, jolla helpotettaisiin yritysten lainansaantia. Rahastosta voitaisiin myöntää vakuuksia pienten ja keskisuurten kalatalousalan yritysten lainoille, joilla rahoitettaisiin yritysten investointeja ja käyttöpääomaa. Lausuntokierros päättyy 5.5.2025.
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelmassa ehdotetaan uuden rahoitusvälineen käyttöönottoa. Rahoitusvälineestä voitaisiin myöntää vakuuksia pienten ja keskisuurten kalatalousalan yritysten investointeihin ja käyttöpääomaan otettaville lainoille.
Vakuuksilla tuettaisiin yritysten mahdollisuuksia saada lainaa yksityisiltä markkinoilta. Monilla kalatalousalan yrityksillä on ollut lainansaannissa vaikeuksia erityisesti riittävien vakuuksien puuttumisen vuoksi. Etenkin aloittavien yrittäjien on ollut vaikeaa osoittaa riittäviä vakuuksia.
Vakuuksia olisi mahdollisuus yhdistää myös avustuksena myönnettävään tukeen, kunhan tuen enimmäismäärät eivät ylity. Yritys voisi siis saada samaan investointiin sekä EMKVR:n investointiavustusta että vakuutta, jos investoinnin omarahoitusosuutta varten tarvitaan lainarahoitusta.
Vakuuden määrä voisi olla enintään 50 prosenttia hyväksyttäviin kustannuksiin myönnetyn lainan määrästä, mutta enintään 500 000 euroa. Aloittaville kalastajille vakuuden määrä voisi olla kuitenkin enintään 75 prosenttia hyväksyttäviin kustannuksiin myönnetyn lainan määrästä, mutta enintään 500 000 euroa. Laina-aika voisi olla enintään kymmenen vuotta.
Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa rahoitusvälineeseen osoitettavan rahoituksen kokonaismäärän myöhemmin. Lainan vakuutta haettaisiin ELY-keskuksesta.
Rahoitusvälineiden käyttöönotto vaatii muutoksia EMKVR:n Suomen ohjelmaa koskevaan lakiin ja valtioneuvoston asetukseen. Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja ehdotetuista muutoksista 5.5.2025 mennessä.
Liitteet:
Lausuntopyyntö ja luonnos hallituksen esitykseksi on Hankeikkunassa
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Saana Tarhanen, erityisasiantuntija, p. 0295 162 036, etunimi.sukunimi@gov.fi
Timo Halonen, neuvotteleva virkamies, p. 0295 162 411, etunimi.sukunimi@gov.fi
Antony Starr, erityisasiantuntija, p. 0295 162 106, etunimi.sukunimi@gov.fi
Minna Uusimäki, erityisasiantuntija, p. 0295 162 284, etunimi.sukunimi@gov.fi
EMKVR:n määräaikaisissa hakumenettelyissä teemoina mm. kalatalouskoulutus ja kalojen hyvinvointi
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta on avattu määräaikaiset hakumenettelyt kuuteen toimenpiteeseen. Haettavana on rahoitusta kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn ja kalan jalostuksen yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin, kalatalousalan koulutuksen kehittämiseen, ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä kalataloudellisiin kunnostuksiin.
Maa- ja metsätalousministeriö on avannut määräaikaisia hakumenettelyjä Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelmasta. Rahoitusta voi hakea kalastukseen, vesiviljelyyn ja kalan jalostukseen liittyviin yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin, kalatalousalan koulutuksen kehittämiseen sekä ympäristöhankkeisiin.
Elinkeinojen kehittämisessä teemoina mm. energiasiirtymä ja kalojen hyvinvointi
Kaupallisen kalastuksen määräaikaisessa hakumenettelyssä voidaan rahoittaa yleishyödyllisiä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita, jotka liittyvät kalatalouden energiasiirtymään. Energiasiirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti ilmastoystävällisempiä energiaratkaisuja. Kalastuksessa tarvitaan keinoja erityisesti kalastusalusten energiankulutuksen vähentämiseen ja puhtaan energian ratkaisujen käyttöönottoon. Hakumenettelyssä voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 500 000 euroa.
Vesiviljelyn määräaikaisessa hakumenettelyssä voidaan rahoittaa yleishyödyllisiä TKI-hankkeita. Haulla on kaksi teemaa, vesiviljelyn innovaatiot ja kalojen hyvinvoinnin parantaminen. Hakumenettelyssä voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 500 000 euroa, josta vähintään 200 000 euroa on varattu hyvinvointiteemaan.
Kalan jalostuksen määräaikaisessa haussa rahoitetaan jalostuksen yleishyödyllisiä TKI-hankkeita yhteensä enintään 300 000 eurolla.
Kalatalouskoulutukseen oma hankehaku
Menekinedistämisen määräaikaisessa hakumenettelyssä on teemana kalatalouskoulutus. Maa- ja metsätalousministeriö tilasi aiemmin selvityshenkilö Susanna Kumpulaiselta kalatalousalan koulutusta ja sen kehittämistarpeita koskevan selvityksen (Kalatalouden koulutuksen tulevaisuuden kehittämistarpeet, maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2024:18). Hakumenettelyllä pyritään edistämään erityisesti selvityksessä tunnistettuja kehittämistarpeita ja -ehdotuksia.
Haku on tarkoitettu yleishyödyllisiä toimijoille. Rahoitusta voidaan myöntää yhteensä enintään 300 000 euroa.
Kalatalouden ympäristöhankkeille ja kunnostuksille rahoitusta
Ympäristöteemoihin liittyen on avattu kaksi toimenpidettä kattava yhdistetty hakumenettely: ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä kalataloudelliset kunnostukset. Tavoitteena on tukea yleishyödyllisiä hankkeita, jotka edistävät kalavarojen tilan parantamista ja kalojen elinympäristön suojelua ja ennallistamista sekä hankkeita, jotka kehittävät uusia rahoitus- ja toimintatapoja kunnostushankkeiden toteuttamiseksi.
Hakumenettelyissä voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 600 000 euroa.
Hakuaika päättyy kaikissa kuudessa hakumenettelyssä 5.5.2025. Hakemukset tulee jättää Hyrrä-järjestelmässä.
Päätökset hakumenettelyiden avaamisesta
Kalastuksen TKI-hankkeet (teemana energiasiirtymä)
Vesiviljelyn TKI-hankkeet (teemoina innovaatiot ja kalojen hyvinvointi)
Kalan jalostuksen TKI-hankkeet
Menekinedistäminen (teemana kalatalouskoulutus)
Ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä kalataloudelliset kunnostukset
Lisätietoja: erityisasiantuntija Minna Uusimäki, p. 0295 162 284, etunimi.sukunimi@gov.fi
Blue Products 3.0 partneri- ja ideahaku
BP 3.0 Alkutoimet
- Kartoitimme keskeisten yritysten ajankohtaiset kehitys- ja tutkimustarpeet henkilökohtaisin haastatteluin.
- Kartoitimme raaka-aineen laadun parantamistarpeita
- Aloitimme uusien prosessimenetelmien kartoitus tavoitteena lisätä kalasektorin prosessien tehokkuutta ja tuotteiden laatua ja säilyvyyttä
- Jatkokehitetään prosessimenetelmiä arvojakeiden ominaisuuksien parantamiseksi
Ohjelman painopistealueet
- Kalan laadun parantaminen läpi arvoketjun
- Kalan tuotekehityksen ja uusien tuotantomenetelmien edistäminen
- Kalan arvojakeiden kaupallistamisen vauhdittaminen
- Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen
Lisää infoa ohjelmasta
Suoraan kehittämissuunnitelmaan.
OLETTEKO MEIDÄN UUSI PARTNERIMME VAI ONKO TEILLÄ IDEA?
Nyt teillä on mahdollisuus jättää ideanne tai hakemuksenne meille. Meillä on jaettavissa 350.000 euroa, ja hakemuksenne haluamme viimeistään 15.4.2025. BP 3.0 ohjausryhmä päättää kokouksessaan 13.5.2025 ketkä pääsevät mukaan kehittämään kalasektoria. Edellytämme, että hakemuksenne ovat harkittuja ja budjetit asianmukaiset, etsimme useampi hankeidea. Pidätämme oikeuden olla myöntämättä kaikkia resursseja, jos asianmukaisia hakemuksia ei tule.
Erityisesti etsimme ideoita ja hakemuksia, jotka tukevat seuraavat toimenpiteet:
- Kalan laadun parantaminen läpi arvoketjun
- Kalan tuotekehityksen ja uusien tuotantomenetelmien edistäminen
- Kalan arvojakeiden kaupallistamisen vauhdittaminen
Hakemuksenne ja kiteytetty idea saa olla enintään 6 diaa ja valintakriteerit ovat:
1. Tukeeko työ BP 3.0 kehittämissuunnitelman ja EMKVR:n tavoitteita
2. Onko työllä uutuusarvoa
3. Saavutetaanko työllä vaikuttavuutta
4. Onko toteutussuunnitelma uskottava (toteuttajat, resurssit, osaaminen, aikataulu)
5. Onko budjetti (kululajeittain, vuosittain, partnereittain) uskottava
6. Onko ristitarkastelu riittävä
7. Tukeeko viestintä ja raportointi vaikuttavuuden saavuttamista
Jättäkää hakemuksenne määräajassa (DL 15.4.2025) Marina Nyqvistille, marina.nyqvist@fishpoint.net. Kysymyksiä voi myös osoittaa Marina Nyqvistille, 050-5272314