Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusi raportti avaa Suomessa kerätyn laajan kalamerkintäaineiston käyttömahdollisuuksia käynnistymässä olevien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa. Esimerkkeinä toimivat Suomenlahden ja Päijänteen taimenmerkinnät. Raportti tuo tukea kalastuksen ohjaukseen malliratkaisuineen ja ottaa huomioon paikkatietomenetelmien hyödyntämisen.

Kalamerkintätietoja voidaan hyödyntää kalastuksen suunnittelussa ja ohjauksessa. Luken vastajulkaistussa raportissa on käytetty esimerkkiaineistoina Suomenlahdelle ja Päijänteelle viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tehtyjä taimenmerkintöjä. Merkintöjen avulla saadaan tietoa esimerkiksi taimenten vaelluksista, keskeisistä pyyntipaikoista ja pyydyksistä.

Raportin tiedot auttavat kalastuksen ohjauksessa. Raportti tarjoaa keinoja esimerkiksi siihen, miten taimenten joutumista pyydyksiin alamittaisina tai lisääntymisjokien suualueilla voidaan välttää.

– Sekä taimenistutusten tuoton että taimenen luonnonkantojen suojelun näkökulmasta vesissämme uivat taimenet joutuvat liian nuorina pyydyksiin. Kalamerkinnät antavat tietoa, missä, milloin ja millä pyydyksillä näitä nuoria taimenia pyydetään. Raportin tarkoitus on esimerkkien avulla kannustaa merkintäaineistojen hyödyntämiseen käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatimisessa niin taimenen kuin muidenkin runsaasti merkittyjen kalalajien osalta, tutkija Ari Saura sanoo.

Paikkatietomenetelmät apuna aineistojen havainnollistamisessa

Luonnonvarakeskuksen hallinnoimassa merkintätietokannassa on vuodesta 1956 alkaen tietoja yli 4,4 miljoonasta kalasta ja yli 340 000 merkkipalautuksesta. Kalamerkintätietokannasta vesialuekohtaisesti poimittuja merkkipalautustietoja voidaan hyödyntää kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa.

– Luonnonvarakeskuksen merkintätietokantaan on kertynyt vuosikymmenten aikana runsaasti aineistoa, jota voidaan hyödyntää nykyisillä paikkatieto-ohjelmilla. Erityisesti merialueen ja suurten sisävesien aikasarjat ovat kattavia, Saura kertoo.

Nykyiset paikkatietomenetelmät mahdollistavat kalamerkintäaineistojen muokkaamisen havainnollisiksi kartoiksi, jotka helpottavat laajojenkin numeeristen aineistojen hahmottamista. Paikkatietoihin perustuvien pdf-pohjaisten havainnekarttojen avulla voidaan havainnollistaa esimerkiksi alamittaisten taimenten pyyntipaikkoja ja -aikoja.

Luonnonvesiin vapautettavia kaloja merkitään vuosittain kymmeniä tuhansia. Luonnonvarakeskuksen kalamerkintätoimisto toimittaa tietokantapoimintoja tilauksesta kalamerkit(at)luke.fi. Tietoihin voidaan yhdistää ominaisuustietoja, kuten kalan koko, alkuperä, pyyntiväline ja pyynnin ajankohta.

Raportti on tuotettu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kalatalouden ympäristöohjelmaan kuuluvassa Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit -hankkeessa.

Yläpalkin kuva: Esko Oksa, Luke.

https://www.luke.fi/uutinen/kalatalousalueiden-kaytto-ja-hoitosuunnitelmien-laadintaan-apuja-tuoreesta-raportista-kalamerkinnat-ja-paikkatietomenetelmat-olennaisessa-roolissa/

Luonnonvarakeskuksen selvitys tuo uutta tietoa Merenkurkun rannikon pienvesien kunnostuksista ja niiden toimivuudesta poikastuotannossa. Jo pienin toimenpitein kunnostetut kohteet voivat toimia hyvinä ahvenen ja hauen kutualueina. Kunnostamalla voidaan saada myös lisäaikaa heikentymässä olevalle kutualueelle.

Etenkin Merenkurkun alueen fladoissa ja kluuveissa on tehty kalataloudellisia kunnostuksia vuosikymmenien ajan. Luken tuoreessa raportissa tarkastellaan esimerkkitapauksin tehtyjä kunnostustoimenpiteitä ja niiden toimivuutta hauen ja ahvenen osalta.

– Molempien lajien vaellusalue jää pääsääntöisesti kutualueen lähistölle, ja siten pienimuotoisillakin toimenpiteillä saattaa olla alueen kalakannalle huomattava vaikutus, tutkija Lari Veneranta sanoo.

Hyvin toteutettu kunnostus voi lisätä alueen kalantuotantoa vuosiksi eteenpäin. Raportissa esitellään kunnostukseen vaikuttavia tekijöitä ja asioita, jotka tulisi huomioida työtä suunniteltaessa.

– Ennen kunnostusta on syytä selvittää kutualueena toimivan kohteen kalakannan ja poikastuotannon nykytilanne sekä siihen vaikuttavat seikat, Veneranta toteaa.

Ihmistoiminta vaikuttanut lisääntymisalueisiin

Tietoa fladojen, kluuvien ja kluuvijärvien merkityksestä ahvenen ja hauen poikastuotantoalueina on kertynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Nämä rannikon pienvedet ovat tärkeitä alueellisten ahven- ja haukikantojen tuotannonkannalta. Lisäksi fladat, kluuvit ja kluuvijärvet tasapainottavat poikastuotantoa Pohjanmaan rannikolla huonoina lisääntymisvuosina, joita esimerkiksi happamat jokivedet aiheuttavat.

Ihmisten toiminta on muokannut rannikon sisäosia aikojen saatossa monin tavoin, mikä on vaikuttanut kalojen lisääntymisalueisiin. Useimpien jokien alaosat on perattu ja pengerretty tulvasuojelun tai voimalaitosrakentamisen vuoksi. Kaupunkien lähistöllä rannat ovat voimakkaasti rakennettuja. Myös saaristossa ruopataan rantoja ja poistetaan kasvillisuutta vapaa-ajan asutuksen tarpeisiin.

Suojaisilla rannikkoalueilla lisääntyvien kalojen kutu- ja poikasalueet ovat pienentyneet ihmistoiminnan vaikutuksesta. Maankohoamisalueilla, kuten Merenkurkussa ja Perämerellä, fladoja ja kluuvijärviä kehittyy ja katoaa luontaisesti ajan saatossa.

– Tilanne kuitenkin muuttuu, kun esimerkiksi suuaukkoja ruopataan auki veneliikennettä varten tai kluuvien pintaa lasketaan metsä- tai peltomaan lisäämiseksi, mikä vaikuttaa näiden pienvesien luontaiseen kehitykseen, erikoistutkija Antti Lappalainen kertoo.

– Uusia, riittävästi ympäröivästä merialueesta eriytyneitä kutualueita ei pääse muodostumaan. Nykyisten lisääntymisalueina toimivien rannikon pienvesien elinikää onkin perusteltua pidentää keinotekoisesti kunnostuksin, mutta kuitenkin luonnontilaa vaalien, Veneranta sanoo.

Raportissa käytetyt aineistot on pääosin kerätty Kvarken Flada -hankkeessa, joka edistää Merenkurkun fladojen ja kluuvijärvien biologista monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden suojelua lisäämällä tietoa alueista. Raportin kirjoittaminen on tehty Rannikon lisääntymisaluekunnostukset! -hankkeessa, joka sisältyy Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittamaan kalatalouden ympäristöohjelmaan.

https://www.luke.fi/uutinen/rannikon-pienvesien-kunnostaminen-voi-lisata-ahventen-maaraa-pienimuotoisillakin-toimenpiteilla-saattaa-olla-suotuisa-vaikutus/

Vuoden 2020 toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden, ei-siirrettävät käyttöoikeuden Suomenlahden lohelle sekä Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden silakalle, haku ELY-keskuksesta alkaa 14.10.2019.

ELY-keskus avaa vuoden 2020 toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden sekä ei-siirrettävän käyttöoikeuden haun ajalle 14.10. – 29.11.2019 klo 16:15 mennessä.

Kiintiön haku on mahdollinen vain käyttöoikeuksien haltijoille. Sähköisesti täytettävä kiintiönhakulomake.

Niille siirrettävän ja ei-siirrettävän käyttöoikeuden haltijoille, jotka eivät ole ilmoittaneet sähköpostiosoitettansa ELY-keskukselle, hakulomake lähetetään kirjeenä. On erittäin tärkeää, että hakuaikaa noudatetaan ja että vuoden 2019 kiintiömaksu on suoritettu ajallaan.

ELY-keskus tekee vuoden 2020 kiintiöpäätökset troolikalastukseen ennen vuodenvaihdetta ja silakan rysäkalastukseen sekä lohenkalastukseen alkuvuonna 2020.

Ei-siirrettävä käyttöoikeus ja kiintiönhaku

Ei-siirrettävän käyttöoikeuden haku koskee Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden silakan rysäkalastusta sekä Suomenlahden lohenkalastusta ja on mahdollinen vain ryhmän I aloitteleville kaupallisille kalastajille, joilla on merialueelle rekisteröity kalastusalus. Tätä koskevan toimijakohtaisen kalastuskiintiön 2020 haku tapahtuu samalla lomakkeella kuin ei-siirrettävän käyttöoikeuden haku. Hakulomake ei-siirrettävän käyttöoikeuden ja sen perusteella myönnettävän kalastuskiintiön hakemiseen on saatavilla pyynnöstä Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.

Hakulomakkeet toimitetaan sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi tai postitse osoitteeseen: Varsinais-Suomen ELY-keskus, PL 236, 20101 Turku

Lomakepyynnöt ja tiedustelut

Kalastusmestari Aki Koskinen, puh. 0295 023 025 aki.koskinen@ely-keskus.fi

Välitavoitteet koskivat EMKR-hankkeille maksetun rahoituksen määrää sekä tuettujen hankkeiden lukumäärää. Suomi on yksi harvoja maita, joka saavutti kaikki välitavoitteet.

Saamme tavoitteiden saavuttamisen vuoksi käyttöön niihin sidotun rahoitusosuuden. Kyse ei ole siis lisärahoituksesta, vaan välitavoitteiden saavuttamiseen sidotusta rahoitusosuudesta. Käyttöön vapautunut EU:n rahoitusosuus on 4,5 miljoonaa euroa. Suomella on nyt virallisesti käytössä yhteensä yli 8 miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan myös kansallinen rahoitusosuus.

Tällä rahalla Suomi voi tukea monia kalastus-, vesiviljely- ja muita hankkeita. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston loppukauden rahoitus on siis hyvällä mallilla tämän käyttöön vapautuneen rahoitusosuuden myötä.

Kiitos tästä kuuluu kaikille aktiivisille hanketoimijoille ja rahaston tavoitteita edistäville laadukkaille hankkeille. Kiitos viranomaisille, jotka ovat huolehtineen tukien myöntämisestä ja maksamisesta ajallaan. Kaikkien hyvä työ yhteisen tavoitteen eteen on ollut tärkeää, ja lopputulos on paras mahdollinen!

Innovaatiopäivät kokoavat kalatalousalan Vantaalle marraskuun alussa. Ohjelma on kaksipäiväinen, ja valittavissa on oman kiinnostuksen mukaan ohjelmaa monipuolisesta tarjonnasta.

Ohjelma: https://www.lyyti.fi/p/innovaatiopaivat2019/fi/kalatalouden_innovaatiopaivat_2019

Ilmoittautumiset: https://www.lyyti.fi/reg/innovaatiopaivat2019

Euroopan komissio on aloittanut valtiontukisäännösten uudelleentarkastelun. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa asetukset ja suuntaviivat uuden Euroopan meri- ja kalatalousrahaston 2021-2027 sääntöjen kanssa. Nykyiset säännöt ovat voimassa vuoden 2020 loppuun saakka, joten niiden tarkastelu on nyt ajankohtaista.

Vastaamalla kyselyyn on mahdollista vaikuttaa valtiontukien myöntämiseen liittyviin sääntöihin kaudelle 2021-2027. Kyselyssä arvioidaan nykyisten sääntöjen toimivuutta ja mitä tulisi ottaa huomioon sääntöjen uudistamisessa. Palautetta ja näkemyksiä toivotaan mahdollisimman monilta sidosryhmiltä.

Kysely on avoinna 20.9.2019 asti ja siihen voi vastata suomeksi. Kyselyyn pääset vastaamaan tästä linkistä.

Valtiontukien sääntökokonaisuuteen kuuluvat:

1) vähämerkityksistä tukea koskeva asetus (EU) N:o 717/2014 (de minimis)
2) ryhmäpoikkeusasetus (EU) N:o 1388/2014
3) kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukien tarkastelemista koskevat suuntaviivat (tiedonanto 2015/C217/01) ja suuntaviivojen muutos (tiedonanto suuntaviivojen muuttamisesta C/2018/7667).

Metsähallituksen kaupallisen kalastuksen luvat sekä pyyntipaikkavuokraukset päättyvät tämän vuoden lopussa. Vuosien 2020-2024 lupa- ja pyyntipaikkavuokrahaku on avattu. Hakuohjeet sekä -lomakkeet löytyvät täältä.
Lupahaku päättyy 13.9.2019.

Päätökset hakijoille postitetaan loppuvuoden tai alkuvuoden aikana. Ensin päätökset tehdään pyyntitavoista, joita käytetään heti vuoden vaihteessa talvikalastuksessa. Koska kyseessä on koko maan samanaikainen lupahaku, jossa kaikki luvat ovat katkolla, toivomme kalastajilta huolellista hakemusten täyttöä. Lohen ja taimenen pyyntipaikka- sekä lohiregalepaikkavuokrausten kohdalla toivotaan lisäksi liitekarttaa osoittamaan haettavan pyyntipaikan tarkan sijainnin.

Niille kaupallisille kalastajille, joiden osoite on tiedossa (on ollut aiemmin Metsähallituksen lupa tai vuokrasopimus edellisellä lupa- tai vuokrauskaudella) on postitettu tiedote lupahausta.

Aiemmasta käytännöstä poiketen lupahaku koskee viittä seuraavaa vuotta, jotta kaupallisten kalastajien toivomaa kalastuslupien pysyvyyttä saadaan ainakin valtionvesien osalta parannettua.

Osalla merialuetta on ollut voimassa ELY-keskusten tekemät lohen ja taimenen pyyntipaikkalupapäätökset kalastuslain siirtymäsäännösten kautta. Nyt kaikki niin ELY-keskusten kuin Metsähallituksenkin tekemät pyyntipaikkaluvat ja -vuokraukset erääntyvät ja jatkossa kaikki lohenkalastuksen pyyntipaikkavuokraukset myönnetään Metsähallituksen kautta. Jatkossa lohen ja taimenen pyyntipaikkojen tai lohiregalepaikkojen vuokrauksia tehdä vain niille kaupallisille kalastajille, joilla on osoittaa toimijakohtainen lohikiintiö.

Sisävesillä on yhdistetty Metsähallituksen yksityisten vesien ja yleisvesien luvat. Niitä haetaan ja ne käsitellään samalla lupahaulla. Metsähallituksen kalastusoikeuden käyttämistä osakaskuntien vesialueilla haetaan omalla lomakkeellaan.

Tällä hetkellä kaikki lupa- ja vuokraushakulomakkeet sekä hakuohjeet ovat suomenkielisinä tulostettavissa nettisivuiltamme. Ruotsinkielisinä löytyy Metsähallituksen yksityisvesien sekä lohen ja taimenen pyyntipaikkavuokrausten lomakkeet. Ruotsinkieliset lupahakuohjeet tulevat Metsähallituksen nettisivuille elokuun aikana, kun ne on saatu käännettyä.

Virikeympäristö kalankasvatuksessa edistää kalojen selviytymistä tautiepidemioista

Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistutkimuksessa kävi ilmi, että kalanpoikasten virikekasvatus parantaa merkitsevästi kalojen selviytymistä kasvatusoloissa yleisesti esiintyvistä bakteeri-infektioista. Näin kalat myös voivat selvitä luonnossa paremmin istutuksen jälkeen. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Journal of Applied Ecology –julkaisusarjassa.

Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tiedote

Kalojen vesiviljelyn merkitys on kasvussa maailmanlaajuisesti. Ruokakalatuotannon lisäksi istukaspoikasten kasvatus uhanalaisten kalalajien ja -kantojen tukemiseksi on ratkaisevassa asemassa. Istutettavien kalojen kohdalla on erityisen tärkeää, että kalat käyttäytyisivät ja selviytyisivät istutuksen jälkeen samalla tavoin kuin luonnossa syntyneet lajitoverinsa.

Perinteinen pelkistetty kalankasvatus- ja tuotantoympäristö on otollinen ympäristö loisille ja taudeille, jotka voivat merkittävästi heikentää kalojen kasvatuksenaikaista ja istutuksenjälkeistä selviytymistä. Istutuskalojen laadun parantamista varten Luken Kainuun kalantutkimusasemalla Paltamossa on kehitetty kalankasvatukseen virikekasvatusmenetelmä.

Menetelmässä kasvatusaltaisiin lisätään kaloille suojapaikkoja tarjoavia rakenteita jäljittelemään luonnollista elinympäristöä. Virikekasvatuksen on todettu myös parantavan kalojen selviytymistä kasvatuksenaikaisista tautiepidemioista, mutta menetelmän toimintamekanismit ovat vielä epäselviä.

Virikekasvatuksen vaikutuksista on saatu nyt uusia tutkimustuloksia. Jyväskylän yliopiston ja Luken yhteistutkimuksen mukaan virikekasvatus paransi merilohen (Salmo salar) ja meritaimenen (Salmo trutta) selviytymistä kalanviljelyssä yleisesti esiintyvistä Flavobakteeri-infektioista.

”Virikkeiden lisääminen kasvatusaltaisiin paransi merkitsevästi kalojen selviytymistä luonnollisen kasvatusoloissa tapahtuneen taudinpurkauksen aikana. Kalalajien ja -kantojen välillä oli kuitenkin pieniä eroavaisuuksia”, sanoo tohtorikoulutettava Ville Räihä.

Virikealtaan edut näkyvät nopeasti

Virikeolosuhteiden tuoma hyöty voi ilmetä kaloissa hyvin nopeasti, jopa muutamassa päivässä. ”Yksi selittävä tekijä voi olla esimerkiksi kalojen parempi stressin sieto virikeympäristössä, mutta tätä ei ole vielä tarkemmin tutkittu”, arvioi Ville Räihä.

Kokeellista altistusta varten kaloja kasvatettiin virike- tai tavallisessa kasvatusaltaassa puolen vuoden ajan, jonka jälkeen ne altistettiin Flavobakteerille joko virike- tai tavallisessa altaassa.

”Kokeellisessa altistuksessa havaittiin, että mikäli kalat altistuivat taudille virikeympäristössä, oli niiden selviytyminen parempaa riippumatta siitä, millaisessa ympäristössä ne oli kasvatettu. Altistusympäristöllä voi siis olla merkittävä rooli tautien haitallisuudelle”, Ville Räihä kertoo.

Tutkimuksesta saaduilla tuloksilla voidaan esimerkiksi edistää kalanviljelyssä esiintyvien tautien luonnonmukaista ehkäisyä.

Tutkimus toteutettiin Luken Kainuun kalantutkimusasemalla Paltamossa vuonna 2017. Sitä ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Suomen Akatemian Biologiset vuorovaikutukset -huippututkimusyksikkö sekä Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu.

Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Journal of Applied Ecology –julkaisusarjassa:

Ville Räihä, Lotta-Riina Sundberg, Roghaieh Ashrafi, Pekka Hyvärinen ja Anssi Karvonen. Rearing background and exposure environment together explain higher survival of aquaculture fish during a bacterial outbreak. Journal of Applied Ecology 56: 1741-1750. DOI: 10.1111/1365-2664.13393

Komission täytäntöönpanoasetus Itämeren itäosan turskakannan säilymiseen kohdistuvan vakavan uhan lievittämiseksi toteutettavista toimenpiteistä

Komissio antoi 22.7.2019 asetuksen, jolla kielletään turskan kalastus osa-alueilla 24, 25 ja 26. Kyseiset komission täytäntöönpanoasetuksen toimenpiteet astuvat voimaan 24.7.2019 ja ovat voimassa vuoden 2019 loppuun. Kyseessä on komission vastaus Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:n tieteelliseen neuvoon, jonka mukaan Itämeren itäisen turskakannan kalastus tulee vähentää mahdollisimman pian mahdollisimman alhaiselle tasolle.

(Kartta: FAO)

Asetuksen kiireelliset toimenpiteet koskevat vain osa-alueita 24-26, jotka sijaitsevat eteläisellä Itämerellä, ja niihin on poikkeuksia rannikkokalastukselle sekä sivusaaliita koskien. Suomen vesialueita asetuksen toimenpiteet eivät koske. Ahvenanmaata ympäröivä merialue on myös jätetty asetuksen ulkopuolelle.

Itämeren itäosan turskakannan kalastuksenhoitoalue käsittää osa-alueet 25–32. Myös osa-alueella 24 suurin osa saaliista on peräisin itäosan turskakannasta. ICESin mukaan turskien määrä ja saaliit ovat osa-alueilla 27–32 hyvin vähäisiä. Koska tämän asetuksen mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpano aiheuttaa huomattavan rasitteen hallinnolle ja kalastajille, komission perustelujen mukaan olisi suhteetonta sisällyttää tämän asetuksen soveltamisalaan alueita, joilla Itämeren itäosan turskaa ei juuri esiinny.

Komission asetus perustuu yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen (EU) N:o 1380/2013 artiklaan 12, jonka mukaan komissio voi asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa hyväksyä välittömästi sovellettavia toimenpiteitä, jotka liittyvät meren elollisten luonnonvarojen säilymiseen kohdistuvaan vakavaan uhkaan.

Alkuperäinen asetus

Varsinais-Suomen ely-keskus seuraa ja valvoo käynnissä olevalla kalastuskaudella myös kalakauppaa ostoilmoitusten perusteella ja tarkastuskäynnein. Voit lukea tästä ELY-keskuksen lähettämät infokirjeet kalakaupan ostajille.

Info rekisteröityneille kalan ostajille (PDF)

Info ei-rekisteröityneille kalan ostajille (PDF)

Ilmoittautumislomake kalan ostajaksi (Word)