Kategoria: Ajankohtaista
EMKVR:n uutiset ja ajankohtaiset
Euronewsillä artikkeli rannikon menestyksekkäistä mestari-kisällihankkeista
Euronews-uutissivu on julkaissut artikkelin suomalaisen rannikkokalastuksen haasteista ja mestari-kisällihankkeiden mahdollisuuksista niiden ratkaisijana.
Artikkelissa haastatellaan mestari-kisälliohjelman käyneitä kalastajia Tanja Åkerfeltiä ja Marie Kellgreniä sekä ESKO-kalatalousryhmää. He kertovat koulutushankkeen hyvistä kokemuksista, mutta myös rannikkokalastuksen ongelmista, kuten hylkeiden aiheuttamista vahingoista ja ammattikunnan korkeasta keski-iästä. Koulutuksen kautta on mahdollista saada nuoria uusia kalastajia alalle ja mahdollistaa näin elinkeinon jatkuminen. Samanlaista positiivista kehitystä kaivattaisiin hyljeongelmaan, joka odottaa yhä ratkaisuaan: nyt kalastajat kokevat kasvavan hyljekannan verottavan saaliita liikaa.
Artikkelin yhteydessä julkaistua videota näytetään myös Euronewsin tv-kanavalla 21.–27.1.2020.
Lue artikkeli ja katso video tästä linkistä.
Lue lisää kalatalouden paikallisten toimintaryhmien hankkeista täältä.
Lausuntopyyntö: Euroopan meri- ja kalatalousrahaston uuden toimintaohjelman ja sen ympäristövaikutusten arvioinnin valmistelun käynnistäminen
Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt uuden Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Suomen toimintaohjelman valmistelun ja siihen liittyvän ympäristövaikutusten arvioinnin. Ministeriö pyytää lausuntoja valmistelusuunnitelmasta 14.2.2020 mennessä. Uusi toimintaohjelma ja siihen liittyvä kansallinen lainsäädäntö koskevat rahaston seuraavaa ohjelmakautta 2021−2027. Toimintaohjelman valmistelun yhteydessä päivitetään myös kansallinen vesiviljelystrategia ja siihen liittyvä ympäristöselostus.
Uusi EMKR-rahasto toimii EU:n meri- ja kalatalouspolitiikan rahoitusvälineenä kaudella 2021–2027. Suomen toimintaohjelman valmistelun yhteydessä päivitetään myös kansallinen vesiviljelystrategia, sillä nykyinen strategia ulottuu vain vuoteen 2022 asti.
Koska toimintaohjelman ja vesiviljelystrategian muodostamalla kokonaisuudella voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia, niistä tehdään lain edellyttämä ympäristövaikutusten arviointi eli SOVA-arviointi. Arvioinnin tarkoituksena on tarkastella ohjelman eri toteuttamisvaihtoehtoja ja niiden ympäristövaikutuksia. Arvioinnin tuloksena toimintaohjelmalle ja vesiviljelystrategialle laaditaan ympäristöselostus.
Toimintaohjelmaa ja vesiviljelystrategian muutosta valmistellaan maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä. Luonnonvarakeskus vastaa ympäristöarvioinnin ja -selostuksen laatimisesta.
Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja oheisesta suunnitelmasta, jossa kuvataan toimintaohjelman valmistelun ja vesiviljelystrategian muutoksen sekä niihin liittyvän ympäristöselostuksen lähtökohdat, tavoitteet ja valmisteluprosessi.
Viranomaisilla ja yleisöllä on mahdollisuus esittää mielipiteensä suunnitelmasta 14.2.2020 mennessä. Suunnitelmaa päivitetään saadun palautteen perusteella.
Linkit:
Lisätietoja: asiantuntija Saana Tarhanen, p. 0295162036, saana.tarhanen[at]mmm.fi.
Ennakkoarviointi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoitusvälineistä suosittelee uusien rahoitusmuotojen käyttöönottoa
Maa- ja metsätalousministeriö teetti esiselvityksen rahoitusvälineiden käyttöönotosta Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa (EMKR). EU:n rahastoja koskevissa säännöksissä rahoitusvälineillä tarkoitetaan takaisinmaksettavaa rahoitusta, kuten lainoja, takauksia ja pääomasijoituksia. Rahoitusvälineillä voidaan helpottaa rahoituksen saamista ja lisätä yritysten saatavilla olevan rahan määrää erityisesti toimialoilla tai alueilla, joilla rahoituksen saatavuudessa on ongelmia. Ne sopivat taloudellisesti kannattaviin hankkeisiin. Rahoitusvälineet tukisivat alan uudistamista myös pitkällä aikavälillä, sillä jäsenmaat voivat käyttää takaisinmaksetut rahat uudelleen.
Gaia Consulting Oy:n tekemässä loppuraportissa todetaan, että kalatalouden toimialalla on tällä hetkellä useita merkittäviä epävarmuustekijöitä, joiden pohjalta rahoitusvälineiden käyttöön ottamista voidaan suositella. EMKR:n hallintoviranomaisena toimiva maa- ja metsätalousministeriö jatkaa raportin pohjalta töitä rahoitusvälineiden käyttöönoton mahdollistamiseksi tulevalla ohjelmakaudella 2021-2027.
EMKR rahoitusvälineiden käyttöönoton ennakkoarvioinnin loppuraportti PDF (lokakuu 2019)
Blogi: Kalatalouspolitiikan tavoitteena alkutuotannon kehittäminen
Suomen kalatalouspolitiikan strategisena tavoitteena on luoda kalataloudelle kilpailukykyinen toimintaympäristö, joka kannustaa ja mahdollistaa alan arvoketjun kestävän kasvun ja uudistumisen. Erityisenä painopisteenä on ollut kotimaisen kalastuksen ja vesiviljelyn edistäminen. Miten tässä tavoitteessa on tähän mennessä onnistuttu?
Vesiviljelyn kasvuun tarvitaan pelisääntöjä
Kilpailukykyisen toimintaympäristön kehittäminen ei ole helpoimpia tehtäviä, koska alan ulkopuolisilla tekijöillä on suuri vaikutus kalatalouteen. Erityisesti ympäristöpolitiikka vaikuttaa kalatalouden toimintaedellytyksiin. Vesiviljelyssä on jo vuosikymmeniä rakennettu tiiviimpää yhteistyötä ympäristöviranomaisten kanssa. Edistys on ollut tuskastuttavan hidasta, mutta jotain on saatu aikaiseksi: Uusia lupia on pitkästä aikaa myönnetty niin merelle, sisävesille kuin kiertovesikasvatukseen. Vesiviljelyssä tavoitellaan noin 12 miljoonan kilon lisäkasvua, josta vajaa 4 miljoonaa kiloa voi toteutua jo nyt myönnettyjen uusien lupien avulla. Suurin osa uudesta kapasiteetista on syntynyt suurin panostuksin kiertovesikasvatukseen, jossa ruokakalan tuotantoa ei ole vielä saatu kannattavaksi.
Merikasvatus olisi puolestaan viime vuosien hintatasolla hyvinkin kannattavaa, mutta kasvun esteeksi on nousemassa uusia haasteita. Meriviljelyn edistäminen edellyttää tiukkeneviin ympäristörajoitteisiin liittyvien pelisääntöjen sopimista ympäristöviranomaisten kanssa. Vesiviljelyn innovaatio-ohjelmassa etsitään tutkijoiden, viranomaisten ja yrittäjien pitkäjänteisenä yhteistyönä ratkaisuja meri- ja kiertovesikasvatuksen ongelmiin. Vesiviljelyyn sopivia tuotantoalueita viedään myös merialuesuunnitelmiin ja kaavoitukseen.
Silakan markkinat monipuolistuvat
Kemiönsaareen perustettiin ensimmäinen kotimainen kalajauhotehdas. Kalajauhotehdas oli suomalaisen kalatalouden strateginen investointi, joka paransi suomalaisen silakankalastuksen toimintaedellytyksiä. Investoinnilla luotiin uudet merkittävät markkinat silakankalastajille ja myös kilpailukykyä Suomen vesiviljelylle. Investointi mahdollisti Itämeren ravinteita kierrättävän kalarehun ja ympäristöystävällisen kotimaisen arvoketjun. Kalajauhotehdas loi vakautta silakan hintoihin, millä on ollut suuri merkitys tilanteessa, jossa elintarvikesilakan vientiä on rajoitettu ja turkistalous on laskusuhdanteessa. Laskevat kalastuskiintiöt ovat silakankalastuksen ja silakkateollisuuden suurin ongelma. Myönteistä on, että silakan dioksiinipitoisuudet laskevat edelleen ja silakan jalostus elintarvikkeeksi kiinnostaa jälleen teollisuutta. Myös lisäarvotuotteiden ja sivuvirtojen tutkimukseen panostetaan.
Rannikkokalastuksen ongelmia ei ole saatu vähenemään
Rannikkokalastus on edelleen pahoissa vaikeuksissa. Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamia ongelmia ei ole erilaisissa yhteistyöelimissäkään pystytty ratkaisemaan tai lieventämään. Kalastajat pitävät rakenneohjelmasta maksettuja hylje- ja merimetsokorvauksia riittämättöminä ja epäoikeudenmukaisesti kohdistettuina. Kalastuksen innovaatio-ohjelmassa testattavat hylkeenkarkottimet saattavat olla osaratkaisu haittojen lieventämiseksi. Kalastajien määrä rannikolla laskee ja keski-ikä nousee. Uusia kalastajia on tullut vähän. Aloittavien kalastajien tukimuodot eivät nykyisellään toimi. Saaliiden vähentyessä yhä useampi kalastaja jalostaa ja myy saaliinsa suoraan kuluttajalle. Rahastosta on voitu tukea jalostusta tai muita tuotannon monipuolistamiseen liittyviä investointeja niin meri- kuin sisävesialueella.
Sisävesien kalavarat paremmin käyttöön
Sisävesien kaupallisen kalastuksen kehitysedellytykset ovat olleet rannikkoa paremmat. Sisävesikalastuksen pyyntitekniikan kehittämiseen paneudutaan kalastuksen innovaatio-ohjelmassa ja kalatalousryhmien rooli sisävesikalastuksen kehittämisessä on ollut paikoin merkittävä. Erityisesti Kainuuseen ja Pohjois-Suomeen on saatu uusia nuoria kalastajia. Näille alueille on myös syntynyt kalastajien yhteenliittymiä, jotka jalostavat paikallisia tuotteita. Sisävesien muikku- ja kuhasaaliit ovat kasvaneet ja särkikaloja hyödynnetään entistä tehokkaammin. Tuontilohen korkea hinta on parantanut luonnonkalan kehitysedellytyksiä. Luonnonkalan menekki on ollut hyvä ja kalanjalostusteollisuus on etsinyt vaihtoehtoisia raaka-aineita sekä panostanut luonnonkalan keräilyyn. Kalastajien keskinäinen yhteistyö ja tietojen vaihto on sosiaalisen median avulla tiivistynyt.
Luonnonvarakeskus arvioi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman vaikuttavuutta. Jatkuvan arvioinnin tuloksia tiivistetään muun muassa kalatalousverkoston blogikirjoituksiin, kalamarkkina- ja olosuhdekatsauksiin sekä teemakohtaisiin raportteihin.
Teksti: Jari Setälä, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus.
KALASTUSLAKIPÄIVÄT 27. – 28.11.2019 – ilmoittaudu 21.11. mennessä!
KALASTUSLAKIPÄIVÄT 27.-28.11.2019
Paikka: HTC-Helsinki, Kolumbus Auditorio. Pintatalo 1.kerros
Osoite: Tammasaarenkatu 1-5, Ruoholahti, Helsinki
Ilmoittautuminen
Keskiviikko 27.11.2019
Puheenjohtajana kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Kahvi kello 10.00 alkaen
10.30 Tilaisuuden avaus, Maa- metsätalousministeri Jari Leppä
11.00 Yleinen ja yksityinen kalatalousetu vesien käytössä, OTT Pekka Vihervuori
11:30 Vesilain muuttaminen, Lainsäädäntöneuvos Jari Salila, Oikeusministeriö
12:00 Kalastuslain ja vesilain viimeaikaiset päätökset KHO:ssa, Oikeusneuvos Jaakko Autio, Korkein hallinto-oikeus
12.30 Keskustelu aamupäivän aiheista
12.40 Lounas (omakustanteisesti)
13.30 Kalatalouden laki- ja asetusmuutokset, Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, Maa- ja metsätalousministeriö
13.50 Taimenkantojen geneettisen monimuotoisuuden merkitys kalavesien hoidossa, Professori Anssi Vainikka, Itä-Suomen yliopisto
14.10 Luken säilytyksessä olevat kalakannat ja miten uusia kantoja voidaan ottaa viljelyyn, Johtava asiantuntija Petri Heinimaa, Luonnonvarakeskus
14.30 Kahvitauko
15.00 Kalojen istutustoiminta ja monimuotoisuus, esimerkkinä järvilohi, Erikoistutkija Matti Janhunen, Luonnonvarakeskus
15.20 Kalamerkkitietokannan hyödyntäminen käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa, Tutkija Ari Saura, Luonnonvarakeskus
15:40 Uusia vaihtoehtoja vaelluskalakantojen seurantaan, Erikoistutkija Pauliina Louhi, Luonnonvarakeskus
16.00 Keskustelu
16.10 Päivän päätös
Torstai 28.11.2019
Puheenjohtajana kalatalouspäällikkö Timo Takkunen, Pohjois-Savon ELY-keskus
9.00 Valtakunnalliset kalavarojen hoitosuunnitelmat sekä kansallinen vaelluskalaohjelma, Erityisasiantuntija Jouni Tammi, Maa- ja metsätalousministeriö
9.20 Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien hyväksymisprosessi, Kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta, VAR ELY
9.40 Kahvitauko
10.10 Viehekalastus kalatalousalueilla – kalastusrasitusselvityksen tulokset, Tutkija Päivi Eskelinen, Luke
10.30 Ajankohtaiskatsaus kalastonhoitomaksuvarojen jaosta, Kalastusbiologi Mari Nykänen, Pohjois-Savon Ely-keskus
10.50 Vesialueen omistustiedot kiinteistörekisterissä, Rekisteripäällikkö Bengt Tunis, Maanmittauslaitos
11:10 Keskustelu aamupäivän aiheista
11.20 Lounas (omakustanteisesti)
12.20 Yhtenäisluvat kuntoon – Mitä asiakkaat toivovat lupajärjestelmiltä, Kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
12.40 Menettämisseuraamus käytännössä, Erityisasiantuntija Sanna Koljonen, Maa- ja metsätalousministeriö
13.00 Kalastuksen valvontahanke, Toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto
13.20 Keskustelu
13.30 Tilaisuuden päätös ja kahvit
Innovaatiopäivät 2019
Kalatalouden innovaatiopäivien 2019 ohjelma ja esitysmateriaalit 7.–8.11.2019 Vantaalla
Torstain esitykset
Risto Lampinen, MMM: Innovaatiopäivien avaus (PDF)
Timo Halonen, MMM: Innovaatio-ohjelmien väliarviointi ja jatko (PDF)
Ari Leskelä, Luke: TUKALA – Lisää tehoa koneelliseen perkaukseen (PDF)
Pekka Hyvärinen, Luke: Ympäristöohjelma – Oulujoen istukastoiminnan kehittäminen (PDF)
Anu Hopia, BlueProducts: Tuotekehitystyöpajat PK-yrityksille (PDF)
Markus Kankainen, Luke: Vesiviljely – Upotettava verkkoallas merikasvatuksessa (PDF)
Katriina Partanen, ProKala: Markkinointiohjelma – Kalakeittopäivä 2019 (PDF)
Katriina Partanen, ProKala: Palaute tapahtuman suunnittelussa (PDF)
Jari Setälä, Luke: Elinkeinokalatalouden kehitys ja näkymät (PDF)
Merja Saarinen, Luke: Kalan syöminen on ilmastoteko (PDF)
Perjantain esitykset
OPH: Kalatalouden osaamistarpeet kyselyn yhteenveto (PDF)
Vesiviljely
Vehviläinen: TriplaDipla-vertailu (PDF)
Viisanen: Kalavaltiohankkeen tilannekatsaus (PDF)
Pulkkinen: Typpiyhdisteiden hallinta kiertovesikasvatuksessa (PDF)
Airaksinen: Kaupungin mahdollisuudet luvituksessa (PDF)
Pulkkinen & Kokko: Ravinteiden biologinen sieppaaminen (PDF)
Lindberg-Lumme: Norjan suljetut- ja puolisuljetut yksiköt-oppia Suomeen (PDF)
Kankainen: Upotettava verkkoallas (PDF)
Salo: Skenaarioita merialueen tuotannon kasvusta (PDF)
Eriksson-Kallio: IPN-vastustuskyvyn lisääminen (PDF)
Lindholm-Lehto: Laukaan vedenkäsittelykenttä (PDF)
Ympäristöohjelma
Kuningas: Innovaatiopäivät 2019 (Powerpoint)
Turunen: Kiintoaineen eroosio ja sedimentaatio virtavesissä (Powerpoint)
Vainikka: Kalatalouden innovaatiopäivät (Powerpoint)
Louhi: Ympäristöohjelma (Powerpoint)
Karvosen esitys sisälsi julkaisematonta tutkimusmateriaalia, eikä sitä siksi julkaista näillä sivuilla.
Kaupallinen kalastus
Veneranta: Merimetson kaupalliselle kalastukselle aiheuttamien vahinkojen arviointi (PDF)
Rantakokko: Silakan dioksiinipitoisuudet ja raja-arvot (PDF)
Nisov: Syötäisiinkö kalat kokonaisina (PDF)
Mattila: Terveyttä ja hyvinvointia kalan sivuvirroista (PDF)
Luoma: Ammattikalastuksen tilanne sisävesillä (PDF)
Aitta: Silakkaproteiinin uudet mahdollisuudet (PDF)
Lehtonen: Liikuteltava hyljekarkotin (PDF)
Svanbäck: BlueProducts 2.0 (PDF)
THL: Itämeren silakan dioksiinipitoisuudet yhä laskussa
Ympäristömyrkyiksi luettavat dioksiinit ovat vähentyneet Itämeren silakoissa. Yhä suuremmat kalat kelpaavat vientiin.
Lue lisää: https://thl.fi/fi/-/itameren-silakoiden-dioksiinipitoisuudet-ovat-edelleen-vahentyneet-yha-suuremmat-silakat-kelpaavat-vientiin
Kalastajat ja tutkijat kohtaavat Turussa 22.11.
Kalastajien ja tutkijoiden välistä kumppanuutta kehitetään ja ideoidaan Turussa 22.11.2019 klo 10–15. Tule mukaan!
Lisätietoja: http://sakl.fi/ammattikalastaja-miten-kehitetaan-ammattikalastusta-vuosina-2020-2021/
Innovaatio-ohjelmien väliarviointi valmistui
Kalatalouden innovaatio-ohjelmien väliarviointi valmistui. Väliarvioinnin kohteena olivat EU:n meri- ja kalastuspolitiikkaa tukevan rahaston (EMKR) Suomen toimintaohjelman puitteissa käynnistetyt innovaatio-ohjelmat. Arvioinnin tilasi maa- ja metsätalousministeriö ja sen suoritti Gaia Consulting Oy helmi-toukokuussa 2019.
Kalatalouden innovaatio-ohjelmien väliarvioinnin tiivistelmä (pdf)
Uusi julkaisu Euroopan komission suoraan hallinnoimista EMKR-hankkeista
Euroopan komission tuore julkaisu esittelee joukon hankkeita, jotka on rahoitettu Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta komission suoran hallinnoinnin kautta. Projects that innovate : a sample of the projects funded by the European Maritime and Fisheries Fund between 2014 and 2019 -esitteeseen on koottu hankkeita, joilla on koordinoitu rajat ylittävää yhteistyötä, innovaatioita ja kestävää kehitystä.
Tutustu julkaisuun täällä.
Luke: Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadintaan apuja tuoreesta raportista – kalamerkinnät ja paikkatietomenetelmät olennaisessa roolissa
Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusi raportti avaa Suomessa kerätyn laajan kalamerkintäaineiston käyttömahdollisuuksia käynnistymässä olevien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa. Esimerkkeinä toimivat Suomenlahden ja Päijänteen taimenmerkinnät. Raportti tuo tukea kalastuksen ohjaukseen malliratkaisuineen ja ottaa huomioon paikkatietomenetelmien hyödyntämisen.
Kalamerkintätietoja voidaan hyödyntää kalastuksen suunnittelussa ja ohjauksessa. Luken vastajulkaistussa raportissa on käytetty esimerkkiaineistoina Suomenlahdelle ja Päijänteelle viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tehtyjä taimenmerkintöjä. Merkintöjen avulla saadaan tietoa esimerkiksi taimenten vaelluksista, keskeisistä pyyntipaikoista ja pyydyksistä.
Raportin tiedot auttavat kalastuksen ohjauksessa. Raportti tarjoaa keinoja esimerkiksi siihen, miten taimenten joutumista pyydyksiin alamittaisina tai lisääntymisjokien suualueilla voidaan välttää.
– Sekä taimenistutusten tuoton että taimenen luonnonkantojen suojelun näkökulmasta vesissämme uivat taimenet joutuvat liian nuorina pyydyksiin. Kalamerkinnät antavat tietoa, missä, milloin ja millä pyydyksillä näitä nuoria taimenia pyydetään. Raportin tarkoitus on esimerkkien avulla kannustaa merkintäaineistojen hyödyntämiseen käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatimisessa niin taimenen kuin muidenkin runsaasti merkittyjen kalalajien osalta, tutkija Ari Saura sanoo.
Paikkatietomenetelmät apuna aineistojen havainnollistamisessa
Luonnonvarakeskuksen hallinnoimassa merkintätietokannassa on vuodesta 1956 alkaen tietoja yli 4,4 miljoonasta kalasta ja yli 340 000 merkkipalautuksesta. Kalamerkintätietokannasta vesialuekohtaisesti poimittuja merkkipalautustietoja voidaan hyödyntää kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa.
– Luonnonvarakeskuksen merkintätietokantaan on kertynyt vuosikymmenten aikana runsaasti aineistoa, jota voidaan hyödyntää nykyisillä paikkatieto-ohjelmilla. Erityisesti merialueen ja suurten sisävesien aikasarjat ovat kattavia, Saura kertoo.
Nykyiset paikkatietomenetelmät mahdollistavat kalamerkintäaineistojen muokkaamisen havainnollisiksi kartoiksi, jotka helpottavat laajojenkin numeeristen aineistojen hahmottamista. Paikkatietoihin perustuvien pdf-pohjaisten havainnekarttojen avulla voidaan havainnollistaa esimerkiksi alamittaisten taimenten pyyntipaikkoja ja -aikoja.
Luonnonvesiin vapautettavia kaloja merkitään vuosittain kymmeniä tuhansia. Luonnonvarakeskuksen kalamerkintätoimisto toimittaa tietokantapoimintoja tilauksesta kalamerkit(at)luke.fi. Tietoihin voidaan yhdistää ominaisuustietoja, kuten kalan koko, alkuperä, pyyntiväline ja pyynnin ajankohta.
Raportti on tuotettu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kalatalouden ympäristöohjelmaan kuuluvassa Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit -hankkeessa.
Yläpalkin kuva: Esko Oksa, Luke.
Luke: Rannikon pienvesien kunnostaminen voi lisätä ahventen määrää – pienimuotoisillakin toimenpiteillä saattaa olla suotuisa vaikutus
Luonnonvarakeskuksen selvitys tuo uutta tietoa Merenkurkun rannikon pienvesien kunnostuksista ja niiden toimivuudesta poikastuotannossa. Jo pienin toimenpitein kunnostetut kohteet voivat toimia hyvinä ahvenen ja hauen kutualueina. Kunnostamalla voidaan saada myös lisäaikaa heikentymässä olevalle kutualueelle.
Etenkin Merenkurkun alueen fladoissa ja kluuveissa on tehty kalataloudellisia kunnostuksia vuosikymmenien ajan. Luken tuoreessa raportissa tarkastellaan esimerkkitapauksin tehtyjä kunnostustoimenpiteitä ja niiden toimivuutta hauen ja ahvenen osalta.
– Molempien lajien vaellusalue jää pääsääntöisesti kutualueen lähistölle, ja siten pienimuotoisillakin toimenpiteillä saattaa olla alueen kalakannalle huomattava vaikutus, tutkija Lari Veneranta sanoo.
Hyvin toteutettu kunnostus voi lisätä alueen kalantuotantoa vuosiksi eteenpäin. Raportissa esitellään kunnostukseen vaikuttavia tekijöitä ja asioita, jotka tulisi huomioida työtä suunniteltaessa.
– Ennen kunnostusta on syytä selvittää kutualueena toimivan kohteen kalakannan ja poikastuotannon nykytilanne sekä siihen vaikuttavat seikat, Veneranta toteaa.
Ihmistoiminta vaikuttanut lisääntymisalueisiin
Tietoa fladojen, kluuvien ja kluuvijärvien merkityksestä ahvenen ja hauen poikastuotantoalueina on kertynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Nämä rannikon pienvedet ovat tärkeitä alueellisten ahven- ja haukikantojen tuotannonkannalta. Lisäksi fladat, kluuvit ja kluuvijärvet tasapainottavat poikastuotantoa Pohjanmaan rannikolla huonoina lisääntymisvuosina, joita esimerkiksi happamat jokivedet aiheuttavat.
Ihmisten toiminta on muokannut rannikon sisäosia aikojen saatossa monin tavoin, mikä on vaikuttanut kalojen lisääntymisalueisiin. Useimpien jokien alaosat on perattu ja pengerretty tulvasuojelun tai voimalaitosrakentamisen vuoksi. Kaupunkien lähistöllä rannat ovat voimakkaasti rakennettuja. Myös saaristossa ruopataan rantoja ja poistetaan kasvillisuutta vapaa-ajan asutuksen tarpeisiin.
Suojaisilla rannikkoalueilla lisääntyvien kalojen kutu- ja poikasalueet ovat pienentyneet ihmistoiminnan vaikutuksesta. Maankohoamisalueilla, kuten Merenkurkussa ja Perämerellä, fladoja ja kluuvijärviä kehittyy ja katoaa luontaisesti ajan saatossa.
– Tilanne kuitenkin muuttuu, kun esimerkiksi suuaukkoja ruopataan auki veneliikennettä varten tai kluuvien pintaa lasketaan metsä- tai peltomaan lisäämiseksi, mikä vaikuttaa näiden pienvesien luontaiseen kehitykseen, erikoistutkija Antti Lappalainen kertoo.
– Uusia, riittävästi ympäröivästä merialueesta eriytyneitä kutualueita ei pääse muodostumaan. Nykyisten lisääntymisalueina toimivien rannikon pienvesien elinikää onkin perusteltua pidentää keinotekoisesti kunnostuksin, mutta kuitenkin luonnontilaa vaalien, Veneranta sanoo.
Raportissa käytetyt aineistot on pääosin kerätty Kvarken Flada -hankkeessa, joka edistää Merenkurkun fladojen ja kluuvijärvien biologista monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden suojelua lisäämällä tietoa alueista. Raportin kirjoittaminen on tehty Rannikon lisääntymisaluekunnostukset! -hankkeessa, joka sisältyy Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittamaan kalatalouden ympäristöohjelmaan.
https://www.luke.fi/uutinen/rannikon-pienvesien-kunnostaminen-voi-lisata-ahventen-maaraa-pienimuotoisillakin-toimenpiteilla-saattaa-olla-suotuisa-vaikutus/