Hakuaika 12.6.–30.9.2019.
Lisätietoja: https://merijakalatalous.fi/tuen-hakeminen/maaraaikaiset-haut-2/

Valtioneuvoston asetus eräistä kalasaaliiden sallituista purkamissatamista (PDF)

Valtioneuvoston asetus
eräistä kalansaaliiden sallituista purkamissatamista

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjes-telmästä ja valvonnasta annetun lain (1188/2014) 68 a §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 208/2018:

1 §
Kynnysarvon ylittävien turskasaaliiden sallitut purkamispaikat

Liitteessä 1 luetellaan Suomessa sallitut Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, neuvoston asetuk-sen (EY) N:o 2187/2005 muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1098/2007 kumoami-sesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1139 14 artiklassa tar-koitetut kynnysarvon ylittävien turskasaaliiden purkamispaikat.

Saaliiden purkaminen liitteessä 1 mainituissa paikoissa on sallittua aina.

2 §
Kynnysarvon ylittävien sekä lajittelemattomien silakka- ja kilohailisaaliiden sallitut purkamis-satamat

Liitteessä 2 luetellaan Suomessa sallitut 1 §:n 1 momentissa mainitun asetuksen 14 artiklassa tarkoitetut kynnysarvon ylittävien silakka- ja kilohailisaaliiden purkamispaikat.

Muussa kalastuksessa kuin rysä- ja verkkokalastuksessa saadut 1 momentissa tarkoitetun kyn-nysarvon alittavat lajittelemattomina purettavat silakka- ja kilohailisaaliit saa purkaa ainoastaan liitteessä 2 mainituissa purkamispaikoissa.

Saaliiden purkaminen liitteessä 2 mainituissa paikoissa on sallittua aina. 2

3 §
Kolmansien maiden kalastusalusten sallitut purkamispaikat

Euroopan unioniin kuulumattomien maiden lipun alla purjehtivat kalastusalukset saavat pur-kaa saaliita ainoastaan Helsingin satamassa arkipäivisin kello 8 ja 18 välisenä aikana.

4 §
Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä kesäkuuta 2019.

Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2019
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä
Neuvotteleva virkamies Harri Kukka 3

Liite 1

Touko-kesäkuussa järjestetään Euroopan meri- ja kalatalousrahaston uuden toimintaohjelman valmistelutilaisuudet. Jo pidetyissä Jyväskylän ja Helsingin tilaisuuksissa käytiin läpi kalatalouden tilannetta, nykyistä toimintakautta ja kuultiin ajatuksia seuraavaa kautta varten.

Puheenvuorot ja materiaalit:
Jari Setälä, Luonnonvarakeskus: Kalatalouden nykytila Suomessa
Kalatalouden nykytila Lappi – Kainuu
Okku Kalliokoski, ELY-keskus: Uuden kauden valmistelun tilanne
Ville Turta, ELY-keskus: Nykyisen ohjelmakauden toteutuminen

KALANKASVATUKSEN SKENAARIOT MERIALUEELLA -työpajat

Kansallisen vesiviljelystrategian tavoitteena on lisätä kotimaista kalankasvatusta. Kalankasvatus on tärkeä teema myös merialuesuunnittelussa. Skenaariotyössä kootaan eri sidosryhmien näkemyksiä uusien kalankasvatuslaitosten tarpeesta ja sijoittamisesta Manner-Suomen merialueille.

Luonnonvarakeskus järjestää alueellisten tulevaisuustyöpajojen yhteydessä merialuesuunnittelutilaisuuksia:

ALUEELLISET TULEVAISUUSTYÖPAJAT KALANKASVATUKSEN SKENAARIOT MERIALUEELLA -työpajat

Kokkola 24.5. klo 10−13, Chydenius-keskus, Talonpojankatu 2B 13.30−15.00
Kotka 27.5. klo 12−15.30, Höyrynpanimo, Metsontie 41 09.30−11.00
Pori 6.6. klo 9−12, Porin yliopistokeskus, Pohjoisranta 11A 12.30−14.00

KALANKASVATUKSEN SKENAARIOT MERIALUEELLA -työpajan sisältö
1) Esitellään erilaisia skenaarioita kalankasvatuksen kansallisesta ja alueellisesta sijoittumisesta eri tuotantomäärillä sekä eri vaihtoehtojen taloudelliset ja ympäristövaikutukset työpajaa koskevalla merialuesuunnittelualueella. Skenaarioiden valmistelussa on hyödynnetty kalankasvatuksen sijainninohjaukseen suunniteltua FINFARMGIS- työkalua. 30 min
2) Osallistujat ottavat kyselylomakkeen avulla (halutessaan nimettömästi) kantaa kalankasvatuksen alueellisiin tuotantomääriin, näiden vaikutuksiin ja kalankasvatuslaitosten mahdollisiin sijaintivaihtoehtoihin oman asiantuntemuksensa perusteella. 30 min
3) Esitetään yhteenveto suunnittelualueen mahdollisista tuotantomääristä ja niiden vaikutusarviointi osallistujien esittämien kannanottojen pohjalta.
30 min

Tilaisuuksien jälkeen skenaariosuunnitteluun ja kommentoitiin voi osallistua 15.6.2019 asti myös verkossa.

TYÖPAJATYÖSKENTELYN TULOKSIA HYÖDYNNETÄÄN:
1) kun arvioidaan alueellisia erityispiirteitä kalankasvatuslaitosten sijainnin suunnittelussa.
2) kun arvioidaan alueellista ja kansallista tuotantopotentiaalia eri näkökulmista muu vesialueen käyttö huomioiden, sekä
3) kun priorisoidaan parhaita alueita esimerkiksi Kalavaltio-hankkeeseen, jossa etsitään uusia kalankasvatukseen soveltuvia alueita valtion vesialueille.

Lisäksi tietoa voidaan hyödyntää muun muassa maakunnallisessa ja kunnallisessa kaavoituksessa ja merialuesuunnittelutyössä.

Ilmoittaudu tilaisuuteen alla olevasta linkistä: https://www.lyyti.fi/reg/Kalankasvatuksen_skenaariot_merialueella_tyopajat_3724

Lähde: https://www.kalankasvatus.fi/kalankasvatuksen-skenaariot-merialueella/

Alamitan noston vaikutus kaupallisten kalastajien kuhasaaliisiin ja kuhakantaan Saaristomerellä -hanke on käynnistynyt ja kestää vuoden 2020 loppuun asti. Tavoitteena on saada selville kuhan alamitan noston vaikutukset kaupallisille kalastajille sekä kuhakannalle

Hanke on osa toimenpidettä Kestävä kalastus – Tutkijoiden ja kalastajien kumppanuus (art. 28; art. 44.3). Mukaan tulevat ammattikalastajat sitoutuvat tekemään viikkokohtaisen kirjanpidon kalastuksestaan ohjeiden mukaisesti korvausta vastaan. Tiedon avulla seurataan muutoksia ammattikalastajien saaliin määrässä ja kokojakaumassa, sekä kuhakannan runsaudessa ja rakenteessa verrattuna Luken aikaisempiin havaintoihin. Näin voidaan arvioida alamittamuutoksen vaikutus saataviin kuhasaaliisiin ja miten muutos vaikuttaa alueen kuhakannan runsauteen ja rakenteeseen.

Saaristomerellä hankkeeseen mukaan voivat liittyä vähintään 1000 kg/v kuhaa ammatikseen vuonna 2018 kalastaneet, muilla merialueilla vaaditaan vähintään 2000 kg kuhasaalis. Hankkeeseen voi liittyä mukaan 30.6.2019 asti.

Lisätietoa hankkeesta:
Mikko Olin, Luonnonvarakeskus
p. 050 5170141, mikko.olin@luke.fi

Hanke on Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittama.

Stora Enson entiseen aaltopahvitehtaaseen suunnitellaan uutta kiertovesilaitosta.

YLE:n artikkeli

Tiedote 8.5.2019
Stora Enson entiseen aaltopahvitehtaaseen suunnitellaan 15 miljoonan euron kalankasvatuslaitosta

Suomalainen sijoittajaryhmä aikoo investoida 15 miljoonaa euroa kotimaisen kalan kiertovesikasvatuslaitokseen. Sijoittajat ovat ostaneet tätä tarkoitusta varten Stora Enson entisen aaltopahvitehtaan Heinolan Sahanniemessä. Kiinteistöön rakennetaan moderni kirjolohikasvattamo. Täydessä tuotantovaiheessa laitos työllistää yli 50 henkilöä.

Kiertovesikasvatus on maalla tapahtuvaa laitoskasvatusta. Kalat kasvavat tehdaskiinteistöön rakennettavissa suurissa altaissa. Kasvattamolle rakennetaan oma vedenpuhdistamo, jonka avulla varmistetaan, ettei ympäristölle aiheudu toiminnasta haittaa.

”Kalankasvatuslaitos on huolella mietitty hanke, joka sopii mainiosti Heinolan strategiaan, hyödyntää alueemme vahvuuksia ja lisää alueen elinvoimaisuutta. On hienoa, että tyhjillään ollut tehdaskiinteistö saadaan uuteen innovatiiviseen käyttöön, jossa hyödynnetään teknologiaa ympäristöystävällisemmän proteiinituotannon lisäämiseksi. Kaupunki suhtautuu hankkeeseen erittäin myönteisesti ja tukee osaltaan sen etenemistä seuraavissa vaiheissa”, Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen sanoo.

”Neuvottelut Stora Enson kanssa etenivät nopeasti. Kalankasvatuslaitos tuo seudulle uutta liiketoimintaa vastuullisella ja ekologisesti kestävällä tavalla”, hankejohtaja Markus Lindberg sanoo.

Kestävästi kasvatetulle kotimaiselle kalalle on suuri kysyntä. Kotimainen kasvatettu kala on esimerkiksi WWF:n kuluttajan kalaoppaan suosittelema kala. Ruoantuotanto on suurten muutosten äärellä, ja kasvatetulla kotimaisella kalalla on siinä merkittävä rooli.

”Investointi kalankasvatuslaitokseen on hyvä uutinen niin alueen elinvoiman ja työllisyyden kuin laajemmin sinisen biotalouden kannalta. Sinisen biotalouden painopistealueet perustuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Suomi voi tarjota näihin haasteisiin kilpailukykyisiä ratkaisuja, kun julkinen ja yksityinen sektori tekevät tavoitteellista yhteistyötä”, sanoo johtaja Jarmo Paukku Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.

Ensimmäisessä vaiheessa laitoksen suunniteltu tuotanto on noin miljoona kiloa vuodessa. Tulevaisuudessa tuotanto on mahdollista nostaa kolmeen miljoonaan kiloon vuodessa ja laajentaa useampaan kalalajiin. Tuotannon kasvu toteutetaan vaiheittain riippuen markkinakysynnästä. Investoinnilla on alueelle myös merkittäviä kerrannaisvaikutuksia esimerkiksi kalatuotteiden jatkojalostuksen osalta.

”Suomeen tarvitaan tämän kaltaisia hankkeita. Valtion tavoitteena on kolminkertaistaa Manner-Suomen vesiviljelytuotanto 20 miljoonaan kiloon vuoteen 2022 mennessä. Heinolan laitoksella on tässä tärkeä rooli”, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Timo Halonen toteaa.

Hankkeen taustalla on kotimaisen sijoittajaryhmän kattava selvitystyö kiertovesikasvatuslaitoksen toiminnan käynnistämisestä ja kehittämisestä. Ryhmä koostuu yksittäisistä suomalaisista sijoittajista ja perheyhtiöistä, joilla on myös hankkeessa tarvittavaa tietotaitoa. Alkuvaiheen selvitystyössä sijoittajaryhmän kumppanina on toiminut HTM Yhtiöt.

Sahanniemen tehdaskiinteistössä on kalankasvattamolle varattuna yli 25 000 neliömetriä. Uutta liiketoimintaa puoltavat hyvä infrastruktuuri, alueen laadukas viileä vesi sekä Heinolan keskeinen logistinen sijainti.

”Kalankasvatus on investointi tulevaisuuteen. Se on yksi kestävimpiä proteiinituotannon muotoja ja auttaa vähentämään tuontikalan osuutta. Se on vastuullista ruoantuotantoa”, Lindberg toteaa.

Lisätietoja: Markus Lindberg, hankejohtaja, p. 0400 440 290

Saamelaisalueen koulutuskeskus on toteuttanut vuoden mittaisen hankkeen, jossa tuotettiin kuusi videota Inarijärven sekä Sodankylän tekojärvien kaupallisesta kalastuksesta. Hankkeen ovat rahoittaneet Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Lapin kalatalouden toimintaryhmän kiintiöstä, sekä Inarin ja Sodankylän kunnat. Nyt videot ovat kaikkien katsottavissa YouTubessa.

Videot esittelevät siian kalastusta Inarijärvellä sekä sulan veden aikaan että jään alta eri menetelmillä. Lokan tekojärvellä kuvatut videot kertovat hauen vannerysäpyynnistä sekä ahvenen katiskapyynnistä kesällä, ja mateen rysäkalastuksesta talvella. Lisäksi yksi video opastaa kalojen käsittelyyn kalahallissa.

Hankeidean takana oli tilanne, jossa kalan kysyntä on hyvä, mutta kalastajakunta ikääntyy. Kalan ostajia ovat mm. tukkuliikkeet sekä ravintolat, joissa moni matkailija pääsee ensimmäistä kertaa maistamaan pohjoisen kalaa.

Jotta kalastajia saataisiin lisää, haluttiin käytännönläheisiä, kalastuksesta todenmukaisen kuvan antavia videoita kiinnostuneille nähtäviksi. Videot toimivat myös Saamelaisalueen koulutuskeskuksen luontoalan opetuksessa oppimateriaalina.

Ensimmäinen video julkaistiin syyskuussa 2018 ja viimeinen maaliskuun lopussa tänä vuonna. Huhtikuun 2019 loppupuolella kahta näistä videoista on katsottu jo 36 000 kertaa. Tästä voidaan päätellä, että hankkeella on ollut todellinen tarve.

Toiveet ovat korkealla: videot varmasti auttavat kalastusta ammatiksi mieliviä suunnitelmissaan eteenpäin. Ja ostajat saavat edelleen lautasilleen pohjoisen puhtaista vesistä pyydettyjä kaloja.

Hankevetäjä Virpi Jääskö (30.4.2019 saakka)

Linkit videoihin:
Inarijärvi:
Siikaa loukulla
Siian verkkokalastus
Siikaa jään alta

Lokan tekojärvi:
Haukea vannerysällä ja ahventa katiskalla
Mateen talvipyynti Lokalla

Kalojen käsittelyä kalahalleissa

Lisätietoja kaupallisesta kalastuksesta: elinkeinokalatalouden koordinaattori Markku Ahonen, etunimi.sukunimill.fi, puh. 040 704 6094

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja ESKO kalatalousryhmän järjestämässä seminaarissa kuultiin kalatalouden ajankohtaiset asiat sekä keskusteltiin kotimaisen lähikalan ympäristö- ja aluetaloudellisista vaikutuksista.

Seminaarin materiaalit saatavilla:
ESKO Kulutuksen vaikutukset aluetalouteen ja ympäristöön
Kymen kalavara ja kalastusmahdollisuudet_Malin_Metsähallitus
Kymen rannikon makean veden lajien saaliit_Olin_Luonnonvarakeskus
Mitä voidaan kalastaa ja kasvattaa kestävästi_Tast_ESMKL
Silakka ja Kilohaili Suomenlahdella_Pönni_Luke
Kalastajainfo 2019 Suomenlahti_ELY
EMKR tuet_ Ville Turta_ELY

Suomenlahden merivartiosto, ELY- keskus ja Metsähallituksen erävalvonta tehostavat kalastuksenvalvontaa Suomenlahden merialueilla. Valvontaiskut painottuvat tähän kevääseen ja ensi syksyyn. Valvontaiskuja toteutetaan yhteistyössä viranomaisten kesken. Tämän lisäksi valvontaa suoritetaan päivittäisen partioinnin yhteydessä.

Valvonnan painopisteenä merialueella ovat meritaimenen ja vaellussiian kalastus, kalojen pyyntimitat, pyydysten lainmukainen merkintä ja kalastusluvat.

Kalastuksen lisäksi Suomenlahdella suoritetaan tehostettua vesiliikennevalvontaa sekä valvotaan rauhoitusmääräysten, kuten lintujen pesintärauhan johdosta voimassaolevien maihinnousurajoituksien noudattamista.

Kalastuslakiin muutoksia

Kalastuslakiin lisätään uutena menettämisseuraamus 1.5.2019 alkaen. Tiettyjen uhanalaisiin ja taantuneisiin kalalajeihin kohdistuvien kalastusrikosten ja -rikkomusten yhteydessä tulee jatkossa tuomita valtiolle menetettäväksi se arvo, joka rikoksen tai rikkomuksen kohteena olevalla kalalla on lajinsa edustajana.

Kalalajit, joita menettämisseuraamus koskee, ovat lohi, järvilohi, ankerias, nahkiainen, taimen, harjus, nieriä, jokirapu sekä mereen laskevassa joessa tai purossa oleva siika.

Menettämisseuraamuksen arvot perustuvat Luonnonvarakeskuksen laskelmiin siitä, miten kalliiksi kunkin suojeluyksikön korvaaminen uudella vastaavalla yksiköllä käytännössä tulee. Arvot vaihtelevat muutamista kympeistä tuhansiin euroihin.

Linkki tiedotteeseen

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston määräaikainen haku päättyi 5.4.2019. Hakemuksia saapui yhteensä 25 kappaletta. Hakemukset ovat huhtikuun ajan ELYissä arvioitavana ja päätökset tehdään toukokuussa.