Kategoria: Ajankohtaista

Maa- ja metsätalousministeriö avasi 8.2. määräaikaisen hakumenettelyn viiteen Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimenpiteeseen. Rahaa on jaossa yhteensä 2,4 miljoonaa euroa ja hakuaikaa 5.4.2019 asti.

Kalatalouden kehitystyöhön vauhtia

Pääosa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman kalatalouden kehittämisrahoista menee monivuotisten kalatalouden innovaatio-ohjelmien kautta (PDF), joissa yksityinen ja julkinen sektori tekevät tiivistä yhteistyötä keskeisten kalatalouden kansallisten kehitystavoitteiden eteen. Näiden lisäksi kehitystyötä pyritään edistämään määräaikaisilla hakumenettelyillä, joiden puitteissa voidaan rahoittaa innovaatio-ohjelmien ulkopuolista kehittämistyötä. Nyt haussa olevien kalastuksen ja vesiviljelyn innovointitoimenpiteiden odotetaan antavan lisävauhtia etenkin yrityslähtöiseen kehitystyöhön ja johtavan olemassa olevien innovaatioiden kaupallistamiseen.

– Tällä hetkellä kalatalouden toimialalla tuntuisi olevan paljon positiivista kehitystyötä ja uusia avauksia menossa, ja kehittämishankkeilla voidaan osaltaan vauhdittaa niitä vielä eteenpäin. Tämän vuoksi avasimme mahdollisimman laajalla kirjolla eri toimenpiteitä, Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo

Yrityslähtöistä kehittämistä ja valmiita kaupallisia tuotteita

Kalastuksen innovaatioihin (PDF) on nyt jaossa 300 000 euron tukipotti. Kalastuksen innovaatiot -artikla on hyvin laaja ja mahdollistaa monenlaisten hankkeiden rahoittamisen.  Tällaisia ovat esimerkiksi uusien tai merkittävästi parannettujen tuotteiden, laitteiden, prosessien ja tekniikoiden kehittäminen ja käyttöönotto, jotka tukevat toimialan kestävää kasvua, uusien tuotteiden käyttöönottoa tai ympäristövaikutusten vähentämistä.

Kalastuksen innovaatio-ohjelmassa (PDF) kehitystyö on luonteeltaan pitkäjänteistä, mutta nyt jaossa olevien kehittämisrahojen toivotaan johtavan nopeammalla aikataululla valmiisiin kaupallisiin tuotteisiin. Tällaisia voisivat olla uudenlaiset elintarviketuotteet esimerkiksi silakasta tai kokonaan uudet korkean lisäarvon kalatuotteet.

– Kalansaaliiden uudenlaisessa hyödyntämisessä on tällä hetkellä hyvää ja nopeaa kehitystä menossa. Tätä kehitystä vauhdittaisimme mielellämme erityisesti yrityslähtöisillä hankkeilla, joissa uusia innovaatiota saataisiin kaupallistettua, Halonen kertoo.

Myös vesiviljelyn innovaatioiden (PDF), joihin on niin ikään varattu 300 000 euroa, osalta Halonen näkee tärkeänä hankkeet, joissa yrityksillä on vahva rooli. Hankkeet voisivat liittyä erityisesti avomeri- tai kiertovesiviljelyn haasteiden selättämiseen tai digitalisaatioon hyödyntämiseen.

– Ja jos löydetään uusia keinoja pienentää vesiviljelyn ympäristövaikutuksia ja sitä kautta mahdollistetaan toimialan kasvu, niin sellaiset olisivat ehdottomasti mielenkiintoisia, Halonen toteaa

Kalakantojen elinvoimaisuuden edistämiseksi haussa konkreettisia toimia

Merien biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen (PDF)-toimenpiteelle on varattu 500 000 euroa. Hallituksen kärkihankerahaa on kohdistettu paljon uhanalaisten vaelluskalalajien lisääntymisedellytyksien parantamiseen, eivätkä ne tässäkään ole poissuljettuja, mutta muidenkin kalalajien elinvoimaisuuteen liittyviä konkreettisia ja vaikuttavia toimia ministeriössä toivotaan.

– Esimerkiksi merialueiden kuha- tai ahvenkantojen elinvoimaisuuteen liittyviä kunnostustoimia tai kokeiluja ei juurikaan tehdä. Olisi toivottavaa saada liikkeelle myös niiden luontaista lisääntymistä edistäviä toimia, Halonen mainitsee

Konkreettisten kunnostustoimien ja uusien kokeilujen lisäksi hankkeet voivat esimerkiksi olla tiedottamista tai lisääntymisalueiden kunnostamiseen liittyvän vapaaehtoistoiminnan edistämistä.

– Olemme avoimia ehdotuksille, Halonen kertoo

Tukea tarjolla myös kalasatamien kunnostukselle ja kuhankalastuksen säätelyn muutoksen vaikutusten selvittämiselle

Määräaikaisessa haussa kalasatamien kunnostukseen ja kehittämiseen (PDF) on varattu miljoona euroa. Rahoitusta suunnataan  kaupallisen kalastuksen kannalta keskeisten  satamien ja purkupaikkojen kehittämiseen.

Tutkijoiden ja kalastajien välisen kumppanuuden toimenpiteeseen (PDF) on varattu 300 000 euroa. Tavoitteena toimenpiteessä on erityisesti kuhakantojen säätelyn muutosten eli vuoden 2019 alussa nousseen kuhan alamitan vaikutuksien selvittäminen.

Ministeriön päätös (PDF)

Hakuaika päättyy 5.4.2019. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään (hyrrä) puoleenyöhön mennessä tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella klo 16.15 mennessä Lapin, Pohjois-Savon tai Varsinais-Suomen ELY-keskukseen.

Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että kaupallisille kalastajille ja kalankasvatusyrityksille voitaisiin maksaa avustusta niille vahinkoa aiheuttavien harmaahylkeiden säädöstenmukaisen poistamisen jälkeisestä käsittelystä aiheutuviin kustannuksiin. Tavoitteena olisi turvata yritystoiminnalle kohtuulliset toimintaedellytykset vahvistuneen harmaahyljekannan aiheuttamista vahingoista huolimatta. Asiaa koskeva asetusehdotus on lausunnolla 4.4.2019 asti.

Suomen rannikkoalueen harmaahyljekanta on kasvanut voimakkaasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan, ja hylkeet aiheuttavat nykyään suuria vahinkoja kalastus- ja kalankasvatusyrityksille. Hylkeiden aiheuttamat vahingot olivat Luonnonvarakeskuksen alkutuottajien verottomiin kalanhintoihin perustuvan arvion mukaan vuonna 2017 kalastukselle noin 350 000 euroa ja kalankasvatukselle noin miljoona euroa. Koko arvoketjussa menetykset olivat vielä suuremmat.

–Harmaahylkeet aiheuttavat merkittävää vahinkoa rannikkokalastajille. Avustuksia kohdennettaisiin haittaa aiheuttavien yksilöiden poistamiseen ja yrityksille korvattaisiin hylkeen käsittelystä aiheutuvia kuluja, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Ehdotettu avustusjärjestelmä on arvioitu ainoaksi nopeasti toteutettavissa olevaksi keinoksi poistaa kalataloudelle haittaa aiheuttavia harmaahylkeitä. Tavoitteena olisi saada tällä aikaan muutoksia harmaahylkeiden käyttäytymisessä niin, että ne alkaisivat karttaa kalanpyydysten ja kalankasvatuslaitosten läheisiä alueita. Luonnonvarakeskus jatkaa lisäksi vahinkoja ehkäisevien menetelmien – kuten hylkeenkestävien pyydysten ja hyljekarkottimien – kehittämistä.

Yksinkertaisin keino vahinkojen välttämiseksi olisi lisätä harmaahylkeiden metsästystä nykyisen 1050 yksilön pyyntikiintiön puitteissa. EU on kuitenkin kieltänyt hyljetuotteiden kaupan. Tämä on puolestaan johtanut siihen, että harmaahylkeiden metsästys on vähentynyt merkittävästi, koska harmaahylkeiden taloudelliselle hyödyntämiselle ei ole edellytyksiä. Kauppakiellon, hylkeenmetsästyksen vaativuuden ja sopivien metsästysalueiden vähäisyyden takia pyyntikiintiöstä hyödynnettiin viime metsästyskaudella vain noin 18%.

–Suomi vaikuttaa kansainvälisesti hyljetuotteiden kauppakiellon poistamiseksi. Tämä on kuitenkin pitkän työn takana, eikä lopputuloksesta ole varmuutta. Kiellon ollessa voimassa arvokkaan riistaeläimen taloudellinen hyödyntäminen ei ole mahdollista, joten vahinkojen ehkäisyyn tarvitaan muita keinoja, ministeri Leppä sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriö korostaa, että avustusta maksettaisiin vain vahinkoa aiheuttavien yksilöiden poistamisesta ja niiden asianmukaisesta käsittelystä aiheutuviin kustannuksiin. Ehdotus ei siis koske harmaahylkeen metsästystä, joka perustuu tämän arvokkaan riistaeläimen hyödyntämiseen metsästäjien omaan käyttöön.

Lausuntopyyntö liitteineen löytyy osoitteesta mmm.fi /lausunnolla

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Kalatalousneuvos Risto Lampinen, p. 0295 162 458
Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, p. 0295 162 494
Ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868
Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@mmm.fi

Suomen toimintaohjelman vaikuttavuutta arvioi Luonnonvarakeskuksen kalatalouden ja kalakanta-arvioinnin osaajista koostuva tiimi. Luonnonvarakeskus on saanut valmiiksi kalankasvatuksen olosuhdekatsauksen vuodelle 2017. Alla linkit kaikkiin julkaistuihin ennakoinnin ja arvioinnin dokumentteihin:

Kalamarkkinakatsaus 2017 (PDF) Julkaistu 11.1.2019

Kalankasvatuksen olosuhdekatsaus 2017 (PDF) Julkaistu 12.2.2019

Ammattikalastuksen olosuhdekatsaus 2017 (PDF) Julkaistu 11.1.2019

Hallintokysely 2018 (PDF)

Lisätietoja arvioinnista ja ennakoinnista saa Luonnonvarakeskuksesta erikoistutkija Jari Setälältä (jari.setala@luke.fi, 029 5327 682) tai tutkija Kaija Saarnilta (kaija.saarni@luke.fi, 029 5327 683). Maa- ja metsätalousministeriöstä toimintaohjelman arvioinnista ja ennakoinnista lisätietoa antaa neuvotteleva virkamies Timo Haloselta (timo.halonen@mmm.fi).

Maa- ja metsätalousministeriö on avannut Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman 2014-2020 toimenpiteiden määräaikaisen hakumenettelyn alla mainituissa toimenpiteissä ja seuraavin enimmäisrahoituksin:

Kalastuksen innovaatiot (art. 26 ja 44.3), 300 000 euroa
Tutkijoiden ja kalastajien väliset kumppanuudet (art. 28 ja 44.3), 300 000 euroa
Kalasatamien ja purkupaikkojen kehittäminen (art 41.1.3 ja 44.1.f), 1 000 000 euroa
Merien biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen (art. 40.1.b-g ja 44.6), 500 000 euroa
Vesiviljelyn innovaatiot (art. 47), 300 000 euroa

Artiklan 28 (tutkijoiden ja kalastajien väliset kumppanuudet) osalta tavoitteena on kuhan kalastuksen säätelyn muutosten vaikutusten selvittäminen. Haussa painotetaan erityisesti seuraavia hakukriteerejä:
– Hanke tukee toimialan kestävää kasvua ja/tai uudistumista (25 pistettä)
– Hanke toteutetaan yritysten ja tutkimus-, koulutus- tai kehittämisorganisaatioiden yhteistyönä (15 pistettä)
Valintakriteerit ja hakuohjeet löydät täältä.

Hakuaika alkaa 8.2.2019 ja päättyy 5.4.2019. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään (hyrrä) puoleenyöhön mennessä tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella klo 16.15 mennessä Lapin, Pohjois-Savon tai Varsinais-Suomen ELY-keskukseen.

Ministeriön päätös (PDF)

Meri- ja kalatalousverkosto etsii nyt kalatalouden verkostokoordinaattoria!

Verkostokoordinaattorin tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelmaan liittyvän viestinnän suunnittelu, toteuttaminen ja kehittäminen sekä laajemmin kalatalouteen ja siniseen biotalouteen liittyvä viestintä ja verkostomaisen viestintäyhteistyön koordinointi.

Lisäksi verkostokoordinaattorin tehtäviin kuuluvat koulutusten, seminaarien ja muiden tapahtumien suunnittelu ja järjestäminen yhteistyössä verkostotoimijoiden kanssa. Verkostokoordinaattori tukee kalatalouden toimijoita verkostoitumisessa ja hyvien käytäntöjen jakamisessa

Verkostokoordinaattorin ensisijainen toimipaikka sijaitsee maa- ja metsätalousministeriössä Helsingissä. Ruokaviraston verkostopalvelut yksikön toimipaikka sijaitsee Seinäjoella ja tehtävä edellyttää ajoittain työskentelyä Seinäjoen toimipisteellä, etenkin perehtymisvaiheessa.

Lue koko ilmoitus ja hae viimeistään 13.2.!

ELY-keskuksen tiedote 28.1.2019: Kaupallisten jokisaaliiden merkintä (PDF)

Jokialueelta kaupallisessa kalastuksessa pyydettyjen Itämerestä peräisin olevien lohien ensimyynti on sallittu vain sellaisille kaupallisille kalastajille, jotka ovat ilmoittaneet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle aikovansa kyseisenä vuonna harjoittaa lohen kaupallista kalastusta jokialueella. Jokialueella kaupallisessa kalastuksessa saadut lohet on merkittävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta saadun tunnisteen avulla.

1 tammikuuta 2019 voimaan astuneen Valtioneuvoston asetuksen 1100/2018 14 a § mukaan kaupallisen kalastajan, joka aikoo harjoittaa jokialueelta kalastetun Itämerestä peräisin olevan lohen ensimyyntiä, tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä antaa tätä koskeva ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ilmoituksessa tulee antaa kalastajan yhteystiedot sekä tiedot hänen edellisenä vuonna jokialueelta kaupallisesti kalastamiensa lohien määrästä. Ilmoituksessa tulee myös ilmoittaa, kuinka monta lohien merkintätunnistetta kalastaja tarvitsee tulevalla kalastuskaudella. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus lähettää vuosittain ilmoituksessa ilmoitetun tarvittavan määrän tunnisteita ilmoituksen tehneelle kaupalliselle kalastajalle.

Ilmoitus tehdään asuinpaikan mukaisesti joko kirjallisena tai sähköpostilla alla mainittuihin osoitteisiin:

1. Lapin ELY-keskukseen tai
2. Varsinais-Suomen ELY-keskukseen (Rannikon kalatalouspalvelut)
Ilmoituksen pitää sisältää seuraavat tiedot:
1. Asia: Jokilohimerkki
2. Ilmoittajan nimi ja yhteystiedot
3. Edellisenä vuonna (2018) jokialueelta (ilmoita joki) pyydettyjen lohien määrä
4. Tarvittavien merkkien määrä

Yhteystiedot:

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, PL 8060, 96101 Rovaniemi tai
kirjaamo.lappi@ely-keskus.fi Lisätietoja: Timo Väänänen, puhelin 0295 037 567

Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, PL 236 20101 TURKU tai
kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Lisätietoja: Lars Sundqvist, puhelin 0295 028 628

Elinkeinokalatalouden keskeiset järjestöt ovat julkaisseet yhteiset hallitusohjelmatavoitteet kevään eduskuntavaalien lähestyessä:

KALATOIMIALAN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET: KAIKILLA ON OIKEUS SYÖDÄ KOTIMAISTA KALAA

Maa- ja metsätalousministeriö on avannut EMKR:n Suomen toimintaohjelman määräaikaisen hakumenettelyn meripolitiikan toimenpiteisiin (asetus 508/2014 artikla 80):

Meriklusterin yhteistyön kehittäminen
Meriklusteriyhteistyön edistäminen sekä kansallisesti että kansainvälisesti, verkoistoituminen ja tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakaminen. Hankkeiden tulisi edistää kestävää sinistä kasvua vahvistamalla merielinkeinon kehittämistä ja klusteriyhteistyön koordinointia sekä meriklusterin yritysten ja julkisen sektorin kumppanuutta.

Hakumenettelyn puitteissa voidaan myöntää hankkeisiin tukea enintään yhteensä 200 000 euroa. Tuen määrä voi olla enintään 100 % julkisten hakijoiden kohdalla ja enintään 60 % yksityisten hakijoiden kohdalla.

Hakuaika alkaa 14.1.2019 ja päättyy 22.2.2019. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään Hyrrässä puoleenyöhön mennessä tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella klo 16.15. mennessä Varsinais-Suomen ELY-keskukseen.

Koko päätös luettavissa tästä:
MMMn päätös määräaikaisen hakumenettelyn avaamisesta meripolitiikan toimenpiteisiin (PDF) 10.1.2019

Vuonna 2017 hylkeiden aiheuttamat rahalliset vahingot kaupallisille kalastajille olivat noin 350 000 euroa ja kalankasvattajille noin miljoona euroa. Tiedot perustuvat kalastajien ja kalankasvattajien jättämiin vahinkoilmoituksiin.

Hyljekannat ovat vahvistuneet huomattavasti 1990-luvulta lähtien. Samalla hylkeiden aiheuttamat vahingot kalastuselinkeinolle ovat lisääntyneet, sillä ne käyttävät   kalanpyydyksissä ja kalakasvattamojen verkkokasseissa helposti saatavilla olevaa saalista ravintonaan.

ELY-keskus ja Ahvenanmaan maakuntahallitus keräävät vuosittain tiedot kaupallisilta kalastajilta hylkeiden aiheuttamista saalisvahingoista. Luonnonvarakeskus (Luke)  kerää tiedot kalanviljelijöiltä kalankasvatukselle merialueella aiheutuneista vahingoista. Tässä mukana ovat myös karkuun päässeet kalat sekä rikkoontuneet verkkoaltaat.

Nyt julkaistu arvio on minimiarvio todellisten vahinkojen määrästä. Vahinkojen määrää on vaikea arvioida kalastajien ilmoitusten perusteella, koska vahingoitetusta kalasta ei aina jää pyydykseen selvästi havaittavia jäännöksiä eivätkä kalastajat aina tee ilmoitusta kärsimistään saalisvahingoista. Sen ohella, että hylkeet vaurioittavat saalista, ne voivat myös karkottaa kaloja ja saattavat pakottaa kalastajan keskeyttämään tai lopettamaan kalastuksen.

Rahallisesti suurimmat vahingot siian-, lohen- ja kuhankalastukselle 

Suomen kaupallisen kalastuksen saalis merialueelta oli 155 miljoonaa kiloa vuonna 2017. Saaliin arvo kalastajille oli 36 miljoonaa euroa. Kokonaissaalis oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, mutta monien rannikolta kalastettavien lajien saaliit pienenivät muun muassa  kalastuksen määrän vähenemisen seurauksena. Merialueella kaupallisesti kalastaneista noin 1300 kalastajasta runsas kolmannes ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalismenetyksistä.

Vahinkojen määräksi arvioitiin 90 tonnia vuonna 2017. Määrästä oli siikaa 30, silakkaa 15, lohta 13, kuhaa 10, taimenta kuusi, ahventa neljä, turskaa kolme, haukea kaksi ja muita lajeja seitsemän tonnia. Arvio hylkeiden vahingoittaman kalan määrästä oli 50 tonnia pienempi kuin vuonna 2016.

Hylkeiden aiheuttamien saalisvahinkojen arvo oli 351 000 euroa. Arvo laskettiin kalastajille maksettujen arvonlisäverottomien keskihintojen perusteella. Saalisvahinkojen lisäksi hylkeet aiheuttivat kalastajille vahinkoja rikkomalla pyydyksiä.

Kalankasvatukselle hylkeistä noin miljoonan euron vahingot

Suomessa kasvatettiin vuonna 2017 yhteensä noin 14,6 miljoonaa kiloa ruokakalaa. Koko maan ruokakalasta 85 prosenttia, 12,4 miljoonaa kiloa, kasvatettiin merialueilla. Kalankasvatus merialueilla on lähes yksinomaan verkkoaltaissa tapahtuvaa kasvatusta.

Koko merialueella hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot arvioitiin noin 171 tonniksi ja arvoltaan noin 930 000 euroksi vuonna 2017. Tappiot koostuivat sekä määrältään että arvoltaan pääasiassa hylkeiden tappamista kaloista (93 prosenttia). Vahingoitettujen kalojen osuus tappiosta oli seitsemän prosenttia.  Hylkeiden ei ilmoitettu vahingoittaneen verkkoaltaita vuonna 2017. Hylkeiden aiheuttamista vahingoista raportoi kaikkiaan 25 kalankasvatusyritystä. Tämä on kaksi kolmasosaa merellä toimivista ruokakalayrityksistä.

Hylkeiden kaloille aiheuttamista kokonaisvahingoista noin puolet tapahtui Ahvenanmaan alueella.  Vuonna 2017 vahingot olivat määrältään sekä arvoltaan hieman pitkäaikaista keskiarvoa pienemmät.

1980-luvun lopusta lähtien Itämeren hyljekanta on kasvanut 6-9 prosenttia vuodessa. Suomen alueella laskenta-aikaan nähtyjen hylkeiden määrä on kuitenkin viime vuosina pysynyt melko vakaana. Keväällä 2017 valtaosa Suomessa lasketuista hylkeistä tavattiin lounaissaaristosta kuten ennenkin.

Lähde: Luonnonvarakeskus 9.1.2019

Kiina on maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion ja Ruokaviraston vienninedistämismatkan yhteydessä myöntänyt ensimmäistä kertaa vientiluvan suomalaisille kalatuotteille. Kiinan viranomaisten myöntämä vientihyväksyntä on laitoskohtainen ja koskee toistaiseksi yhtä suomalaista kalatuotteiden valmistajaa.

Lupa vientiin tuli nimenomaan suomalaiselle kalalle, norjalaista lohta ei Suomen kautta voi viedä Kiinaan. Lupa koskee nimettyjä kalalajeja ja -tuotteita, muun muassa pakastettua, suolattua ja savustettua suomalaista lohta, kirjolohta, siikaa ja särkeä.

– Sinisen biotalouden edistäminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Kalatuotteiden markkinan avautuminen Kiinassa avaa valtavia mahdollisuuksia koko suomalaiselle kalataloudelle. Puhtaat vesistömme tuottavat sellaisia kalatalouden tuotteita, joilla on maailmalla yhä kasvavaa kysyntää, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Vientilupien avaamista on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriön ja Ruokaviraston (vuoden 2019 alkuun asti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira) vientitiimin yhteistyöllä. Kiinan viranomaisille on toimitettu laajat selvitykset liittyen kalatuotteiden valmistukseen Suomessa, ja viranomaiset ovat käyneet Suomessa tarkastusmatkalla.

Lähde: MMM 9.1.2019

Lisätietoja:

eläinlääkintöneuvos Hentriikka Kontio, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 731 2260

kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö p. +358 40 029 1910

erityisavustaja Risto Lahti, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 565 0424

ylitarkastaja Riitta Rahkila, Ruokavirasto p. +358 50 5914790

’Kalakäsi’ eli kyelikietâ on inarinsaamelainen käsite. Se on se kauha, jolla kaivaistaan kattilasta kalaa lautaselle. Jotta paikallista laatukalaa nousisi kattiloista lautasille sekä täällä pohjoisessa että kauempanakin, pitää jonkun sitä kalastaa.

Menekki pohjoisen kaloille on kasvavaa ja kalasta saatava hinta kohonnut, mutta kaupallisten kalastajien määrä ei ole lisääntynyt. Kalastus ansaitsee elinkeinona imagonkohotusta ja uusien kalastajien innostamiseen alalle tarvitaan nykyaikaisia työkaluja.
Hankkeen tavoitteena on tuottaa kuusi noin 10 minuutin videota, jotka esittävät eri kalalajien pyyntiä Lokan tekojärvellä ja Inarijärvellä realistisessa ja havainnollisessa muodossa. Hankkeessa kuvataan kaupallisten kalastajien työtä – pyydysten virittämisestä kalojen käsittelyyn ja pakkaamiseen. Valmiit videot julkaistaan vapaasti katsottaviksi, ja niitä voidaan käyttää kalastuksen opetuksessa.

Tähän mennessä julkaistut videot:
Siikaa loukulla
Vannerysä ja katiska
Siian verkkokalastus Inarijärvellä

Hankkeessa mukana: Lapin kalatalouden toimintaryhmä, Lokan Luonnonvara Osuuskunta, Inarijärven kalastajat Veikko Kiviniemi ja Tapio Aarnipuro

Hankkeen kesto: 1.5.2018 – 30.4.2019

Rahoittaja / budjetti: EU (Euroopan meri- ja kalatalousrahaston eli EMKR:n kautta), ELY-keskus ja Sodankylän ja Inarin kunnat. Hankkeen kustannusarvio on 35 000€, josta EU-tuen määrä on 90%.

Lähde: hankkeen kotisivut

Kainuun ja Koillismaan Kalaleader esittää: Ammattikalastajien koulutushanke (veneenrakennus)

Koska Kainuun ja Koillismaan kalatalouden toimintaryhmän toteuttamassa koulutustarvekyselyssä saatiin vastauksia veneenrakennuskoulutuksen tarpeellisuudesta, päätettiin sellainen kurssi järjestää. Kurssin tavoitteena oli lisätä veneenrakennustaitoja, antaa kurssilaisille eli kalastajille mahdollisuus rakentaa täysin tarpeittensa mukainen työkalu rakennusaineiden hinnalla sekä lisätä kalastajien verkostoitumista. Hankkeeseen osallistui maksimimäärä eli 8 kalastajaa, 7 Kuusamosta ja 1 Posiolta. Kurssin toteutti ja hallinnoi Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy (KSAK Oy) ja kouluttajana oli Hannu Hietala Kuivaniemeltä.

Veneenrakennusta opittiin ensin teoriassa ja sitten käytännössä, omaa venettä tehden. Yhteisten teoria- ja käytäntöopetusten lisäksi osallistujat pystyivät tekemään venettään ohjatusti myös itselleen sopivana aikana.

Lasikuidun käsittelyssä tarvittava styreeni, joka on höyryyntyneenä syttyvää, haitallista hengittää sekä silmiä ja ihoa ärsyttävää, asetti työskentelytilalle vaatimuksen hyvästä ilmanvaihdosta. Puun ja lasikuidun työstämisestä syntyi myös runsaasti pölyä. Rakentuvat veneet myös tarvitsivat runsaasti tilaa. Sopiva halli löytyi KSAK Oy:ltä, lisäksi osallistujat käyttivät suojalaseja, hengityssuojaimia sekä turvakenkiä.

Jokainen kalastaja teki veneen. Yksi veneistä oli pienempi ja tehtiin kalastajan omalla muotilla. Muut 7 olivat mitoiltaan 7 x 2,3 m ja itsetyhjentyviä. Rakennusaineena oli 15 mm havuvaneri, joka päällystettiin lasikuidulla. Veneiden rakennusaineet tilattiin yhteistilauksena ja venettä kohden materiaalikulut olivat noin 3 000 €.

Ensin valmistettiin kaaret, pituusjäykkääjät ja partaat. Runko levytettiin vanerilla ulkopuolelta pohjasta alkaen ja kylkilevyt viimeisenä. Runkoon kiinnitettiin köli ja nousulistat. Vanerit pohjustettiin styreenillä ohennetulla lasikuituhartsilla ja kovetettiin. Laminointi aloitettiin kölistä, alle hartsia ja päälle lasikuitumattoa limittäin. Laminaatti ilmattiin ja kuivunut lasikuitu hiottiin sekä pakkeloitiin. Pakkelipinta jälleen hiottiin ja maalattiin. Sisäpuolelle kiinnitettiin kansivanerit tukirakenteisiin ja samat laminointi ym. vaiheet toistettiin. Sisäpuolen maaliin lisättiin hiekkapuhallushiekkaa karhennukseksi, jolloin pinta ei ole enää liukas. Partaat ja penkit sijoiteltiin yksilöllisesti kunkin kalastajan tarpeiden mukaan. Ohjauspulpetti valmistettiin muotilla ja kiinnitettiin laminoimalla.

Kalastajien veneenrakennustaito parani. Sen lisäksi he oppivat myös lasikuitutyötä, ja pystyvät korjaamaan rikkoutuneita veneitä ja muita lasikuidusta valmistettuja välineitä.

Uusista veneistä tuli erinomaisesti ammattikäyttöön sopivia. Veneet ovat turvallisia, ergonomisia ja helposti puhdistettavia. Niillä pystyy kulkemaan myös matalassa vedessä ja huonommalla säällä, jolloin kalastuskausi pitenee. Kuusamossa särki on toiseksi tärkein saaliskala, joten on tärkeää päästä aikaisin keväällä kudulle. Myös veneen hyvä kantavuus mahdollistaa pyynnin kannattavuuteen vaadittujen suurten kalaerien kuljetuksen. Vene pystyy kantamaan noin kahden tonnin kuorman. Veneet soveltuvat niin katiska-, rysä- kuin nuottapyyntiinkin.

Hanke oli menestys ja vastaavaa kurssia onkin toivottu myös Kainuuseen.

Hankkeen kokonaisbudjetti oli 20 800 euroa, ja se toteutettiin kokonaan EMKR-tuella.

Tero Nieminen, aktivaattori, Kainuun ja Koillismaan Kalaleader