Avainsana: kalatalous
Kalatalouden innovaatio-ohjelmien väliraportit on julkaistu
Vuonna 2017 käynnistyneiden kalatalouden innovaatio-ohjelmien väliraportit on julkaistu. Väliraporteissa on koottu yhteen ohjelmien ensimmäisen kolmivuotiskauden toiminta. Innovaatio-ohjelmia on kaikkiaan viisi: vesiviljelyn innovaatio-ohjelma, kalatalouden ympäristöohjelma, tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuusohjelma, kalastuksen innovaatio-ohjelma ja kalatalouden markkinointiohjelma.
Maa- ja metsätalousministeriön sekä ELY-keskusten käynnistämissä kalatalouden innovaatio-ohjelmissa keskitytään suomalaisen kalatalouden uudistamiseen ja toimintaedellytysten vahvistamiseen. Ohjelmat ovat Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittamia. Ohjelmia koordinoivat Luonnonvarakeskus (Luke), Aktion Österbotten ja Pro Kala. Ohjelmarahoitus jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisestä vaiheesta teetettiin keväällä 2019 ulkopuolinen väliarviointi, jonka perusteella kaikki ohjelmat saivat jatkorahoituksen toiseen vaiheeseen. Toisen vaiheen rahoittamisen ehtona oli ensimmäisen vaiheen tuloksellinen toteuttaminen. Vaikuttavuuden varmistamiseksi ohjelmien toimintaa arvioidaan jatkuvasti.
Väliraportit:
Vesiviljelyn innovaatio-ohjelman väliraportti
Kalatalouden ympäristöohjelman väliraportti
Tutkimuksen ja kalastajien välisen kumppanuusohjelman väliraportti
Blue Productsin väliraportti
Markkinointiohjelman väliraportti
Lisätietoa väliraporteista:
Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma:
Johtava tutkija Jouni Vielma, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 029 532 7522
Kalatalouden ympäristöohjelma:
Erikoistutkija Pauliina Louhi, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 029 532 2189
Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuusohjelma (Tukala):
Johtava tutkija Ari Leskelä, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 029 532 7404
Kotimaisesta kalasta saatavan arvon lisääminen ja uudet lisäarvotuotteet (Blue Products):
Erikoisasiantuntija Guy Svanbäck, Österbottens Fiskarförbund, guy.svanback(at)fishpoint.net, p. 050 086 0566
Markkinointiohjelma:
Toiminnanjohtaja Katriina Partanen, Pro Kala ry, etunimi.sukunimi@prokala.fi, p. 040 082 7277
Kalaa riittää ruokapöytiin myös koronakriisissä
Koronakriisi näkyy Suomen kalataloudessa muun muassa kalan hinnan laskuna ja kalastajien myyntiväylien vähenemisenä.
Kalan kokonaistarjonnassa ei ole alkuvuonna tapahtunut suuria muutoksia, vaikka jakeluketjut ovat nopeasti muuttuneet. Kalan tuonti jatkuu lähes normaaliin tapaan, ja kasvatettua kalaa on tarjolla.
Koronakriisi on kuitenkin supistanut kotimaan kalan tuotannolle tärkeitä markkinakanavia, minkä vuoksi on tärkeää miettiä entistä paremmin kalan omavaraisuuden lisäämistä ja huoltovarmuuden turvaamista.
– Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa tietoa kriisin vaikutuksista kalatalouden toimialaa tukevien päätösten perustaksi. Kriisistä saadut kokemukset ja opit kerätään talteen ja niiden perusteella pyritään rakentamaan entistä paremmat edellytykset sopeutua tulevaisuuden kriisitilanteisiin, Luken erikoistutkija Jari Setälä sanoo.
Uusia jakeluteitä ja markkinointikanavia otetaan käyttöön
Koronaviruksen vaikutukset vaihtelevat yrityksittäin. Kalan myynti ravintoloiden ja palvelutiskien kautta on vähentynyt, mutta pakattujen tuotteiden myynti on kasvanut. Suurimmassa pulassa ovat toimijat, jotka ovat erikoistuneet räätälöimään tuotteensa ravintola- ja matkailualan asiakkaille. Joustavimpia ovat yritykset, jotka ovat rakentaneet tuotantonsa monipuolisesti useiden markkinoiden varaan.
– Tavallisesti iso osa luonnonkalasta päätyy kuluttajille ravintoloiden ja kaupan palvelutiskien kautta. Koronaepidemian torjunnan vuoksi ravintolat on suljettu ja myös osa palvelutiskeistä on kiinni, mikä on vienyt markkinoita erityisesti kalastajilta, Setälä sanoo.
Perinteisten jakelukanavien takellellessa monet kalastajat keskittyvät suoramyyntiin ja markkinoivat tuotteitaan sosiaalisessa mediassa, kun kalamarkkinatapahtumiakin on peruttu. Kalaa myös pakastetaan ja pakataan kuluttajapakkauksiin.
– Kalatukkujen kannattaisi olla nyt valppaana ja panostaa tilanteeseen sopiviin tuotteisiin ruoan verkkokaupan ja kotiinkuljetusten kasvaessa. Kuluttajille voitaisiin esimerkiksi tarjota marketeissa pakastettuja kuluttajapakattuja kuhafileitä. Nopeasti tuoreena pakastettu kuhafilee on huippulaatuista ja maistuu varmasti, kunhan sitä vain opitaan käyttämään, merimaskulainen kalastaja Olavi Sahlsten sanoo.
Sääntelyn muutokset voisivat helpottaa kalankasvattajia hintapaineissa
Kalan hinta määrittyy pitkälti lohen maailmanmarkkinahinnan mukaan, sillä Norjasta tuotu lohi on Suomen kalamarkkinoiden päätuote. Kalan hinta on laskussa.
– Norjan lohen päämarkkinat ovat Euroopassa, jossa koronaepidemiaan liittyvät rajoitukset ovat sekoittaneet markkinoita. Lentorahdit ovat lähes poikki USA:han, ja Aasian markkinat ovat vasta pikkuhiljaa elpymässä. Norjalaisilla on paljon kalaa altaissa, ja lohta on tällä hetkellä paljon tarjolla, minkä vuoksi hinnat ovat laskeneet. Norjasta tuodun lohen hinta vaikuttaa meillä kasvatetun kalan ja luonnonkalan hintoihin, Luken tutkija Kaija Saarni kertoo.
Lohen hinnan oletetaan pysyvän viime vuosien hintatasoa alemmalla tasolla vielä syksyyn asti, mutta hintakehitystä on hyvin vaikea ennustaa.
– Jo tällä hetkellä lohen toiseksi tärkeimmässä tuottajamaassa Chilessä on lohen jalostuslaitoksia tautikaranteenissa ja osa laitoksista on menettänyt kaloja myrkyllisten leväkukintojen vuoksi. Tällaiset asiat vähentävät lohen kokonaistarjontaa, mikä voi vaikuttaa hintoihin. Lentoliikenteen vapautuminen voisi myös saada hinnat nopeasti nousuun, Saarni sanoo.
Lohen hinta vaikuttaa erityisesti kotimaisen kirjolohen kasvattajien tuloihin. Päämyyntikausi on syksyllä, ja syksyn hinta ratkaisee kasvattajan tuloksen. Esimerkiksi kasvatuksen sääntelyn muutoksilla olisi toimialaa helpottava vaikutus.
– Isoissa tuottajamaissa kaavaillaan tilanteen vuoksi joustavuutta kalankasvatuslupiin. Silloin kalaa ei tarvitsisi lupaehtojen ylittämisen pelossa myydä hallitsemattomasti, vaan kalaa voidaan silloin tarjota kysynnän mukaan ja välttyä hintaromahduksilta. Tätä tilapäismenettelyä pitäisi Suomessakin pohtia, sanoo johtava tutkija ja vesiviljelyn innovaatio-ohjelman koordinaattori Jouni Vielma Lukesta.
Lisätietoa:
Erikoistutkija Jari Setälä, Luonnonvarakeskus, jari.setala(at)luke.fi, puh. 029 532 7682
Tutkija Kaija Saarni, Luonnonvarakeskus, kaija.saarni(at)luke.fi, puh. 029 532 7683
Tutkimuspäällikkö ja vesiviljelyn innovaatio-ohjelman koordinaattori Jouni Vielma, Luonnonvarakeskus, jouni.vielma(at)luke.fi, puh. 029 532 7522
Uutinen myös luke.fi:ssä
Blogi: Kalatalouselinkeinon kehittäminen edellyttää laajaa yhteistyötä
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kausi on pitkällä. Rahaston tärkeimpiä tavoitteita ovat kalatalouselinkeinojen ja kalakantojen edistäminen sekä hallinnon parantaminen. Vuosittain tehtävällä kyselyllä arvioidaan kalataloushallinnon ja kalatalouspolitiikan toimivuutta. Vastausten mukaan kalataloushallinto on parantunut, mutta kalatalouselinkeinojen kehittämisessä on edelleen ongelmia. Monet ratkaisut eivät ole yksin kalataloushallinnon käsissä, vaan edellyttävät yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa.
Kalataloushallinnon ja kalatalouspolitiikan toimivuutta selvitettiin kyselyllä kesällä 2019 kolmannen kerran. Vastaajina oli kalatalouden yrittäjiä, sidosryhmiä ja hallintoa. Vastausten perusteella kalataloushallinnon toimintaan oltiin suhteellisen tyytyväisiä. Kalatalousalan sidosryhmien ja yrittäjien mielestä hallinto palvelee hyvin asiakkaita. Kalatalousyrittäjät olivat sidosryhmiä kriittisempiä, mutta myös heidän mielestään hallinto on palveluhenkistä ja maksatukset sujuvat hyvin.
Ympäristö- ja kalatalouspolitiikan yhteensovittaminen on hallinnon keskeisin kipukohta
Vaikka rahaston hallinnointi on parantunut, kalataloushallinnon kehittäminen vaatii edelleen työtä. Yritysten mielestä byrokratiaa ei ole pystytty keventämään riittävästi, eikä kalataloutta ole onnistuttu sitomaan Suomen ruokapolitiikkaan. Niin sidosryhmien, yritysten kuin itse kalataloushallinnonkin mielestä suurimmat kehittämisongelmat liittyvät ympäristöpolitiikkaan. Kalatalouden yhteensovittaminen ympäristöpoliittisiin tavoitteisiin on edelleen vaikeaa.
Hallinto on edistänyt kalakantojen hoitoa
Kalatalousalan sidosryhmien mielestä kalakantojen elinvoimaisuutta on onnistuttu tukemaan. Hallinto on pystynyt parantamaan vaelluskalojen lisääntymismahdollisuuksia ja turvaamaan kalakantoja kalastuksen säätelyllä. Kalatalousyritykset kokevat, että hallinto ei ole kuitenkaan pystynyt turvaamaan kalastusmahdollisuuksia eikä parantamaan yritystoiminnan kehittämisedellytyksiä. Niin yritysten, sidosryhmien kuin kalahallinnon mielestä kalatalouden tarpeita ei ole onnistuttu sovittamaan yhteen kalataloutta haittaavien eläinten suojelun kanssa. Petoeläinten kalatalouselinkeinoille aiheuttamia ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan osapuolia tyydyttävällä tavalla.
Monimutkaistuva yhteiskunta haastaa kalataloutta
On huolestuttavaa, että monet kalatalouden keskeiset ongelmat ovat vieläkin ratkaisematta. Se ei kuitenkaan johdu kalataloushallinnon toimettomuudesta. Ongelmat on tunnistettu ja kalataloushallinto, kuten myös tutkimus ja kalatalousala kokonaisuudessaan, tekevät paljon yhteistyötä ympäristöhallinnon kanssa. Yhteistyön tulokset ovat jääneet laihoiksi, koska hallinnonalojen tavoitteet ovat keskenään usein ristiriitaisia.
Kalatalouden kehittämiseen tarvitaan yhteistoimintaa. Kalatalous on pieni sektori, joka ei pysty yksin vaikuttamaan riittävästi omaan toimintaympäristöönsä. Kalatalous olisi nähtävä yhteiskunnallisena toimijana, joka on osa ruokasektoria ja jonka perusta on luonnonvarataloudessa. Kalatalouden ja muiden hallinnonalojen tavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää neuvottelevaa yhteistyötä. Ratkaisuja on tehtävä yhteisymmärryksessä, ja eri sektoreiden tavoitteet on otettava tasapainoisemmin huomioon.
Kalataloushallinnon ja kalatalouspolitiikan toimivuutta selvitettiin kyselyllä kesällä 2019 osana Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelman arviointia. Kysely lähetettiin kalatalouden yrittäjille, sidosryhmille ja hallinnolle kolmannen kerran. Kyselyyn saatiin yli 260 vastausta ja lähes kaksi kolmasosaa vastaajista oli yrittäjiä. Valtaosa yrittäjistä oli kaupallisia kalastajia. Linkki kyselyyn (PDF)
Luonnonvarakeskus arvioi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman vaikuttavuutta. Jatkuvan arvioinnin tuloksia tiivistetään muun muassa kalatalousverkoston blogikirjoituksiin, kalamarkkina- ja olosuhdekatsauksiin sekä teemakohtaisiin raportteihin.
Teksti: Tutkija Kaija Saarni, Luonnonvarakeskus.
Blogi: Kalatalouspolitiikan tavoitteena alkutuotannon kehittäminen
Suomen kalatalouspolitiikan strategisena tavoitteena on luoda kalataloudelle kilpailukykyinen toimintaympäristö, joka kannustaa ja mahdollistaa alan arvoketjun kestävän kasvun ja uudistumisen. Erityisenä painopisteenä on ollut kotimaisen kalastuksen ja vesiviljelyn edistäminen. Miten tässä tavoitteessa on tähän mennessä onnistuttu?
Vesiviljelyn kasvuun tarvitaan pelisääntöjä
Kilpailukykyisen toimintaympäristön kehittäminen ei ole helpoimpia tehtäviä, koska alan ulkopuolisilla tekijöillä on suuri vaikutus kalatalouteen. Erityisesti ympäristöpolitiikka vaikuttaa kalatalouden toimintaedellytyksiin. Vesiviljelyssä on jo vuosikymmeniä rakennettu tiiviimpää yhteistyötä ympäristöviranomaisten kanssa. Edistys on ollut tuskastuttavan hidasta, mutta jotain on saatu aikaiseksi: Uusia lupia on pitkästä aikaa myönnetty niin merelle, sisävesille kuin kiertovesikasvatukseen. Vesiviljelyssä tavoitellaan noin 12 miljoonan kilon lisäkasvua, josta vajaa 4 miljoonaa kiloa voi toteutua jo nyt myönnettyjen uusien lupien avulla. Suurin osa uudesta kapasiteetista on syntynyt suurin panostuksin kiertovesikasvatukseen, jossa ruokakalan tuotantoa ei ole vielä saatu kannattavaksi.
Merikasvatus olisi puolestaan viime vuosien hintatasolla hyvinkin kannattavaa, mutta kasvun esteeksi on nousemassa uusia haasteita. Meriviljelyn edistäminen edellyttää tiukkeneviin ympäristörajoitteisiin liittyvien pelisääntöjen sopimista ympäristöviranomaisten kanssa. Vesiviljelyn innovaatio-ohjelmassa etsitään tutkijoiden, viranomaisten ja yrittäjien pitkäjänteisenä yhteistyönä ratkaisuja meri- ja kiertovesikasvatuksen ongelmiin. Vesiviljelyyn sopivia tuotantoalueita viedään myös merialuesuunnitelmiin ja kaavoitukseen.
Silakan markkinat monipuolistuvat
Kemiönsaareen perustettiin ensimmäinen kotimainen kalajauhotehdas. Kalajauhotehdas oli suomalaisen kalatalouden strateginen investointi, joka paransi suomalaisen silakankalastuksen toimintaedellytyksiä. Investoinnilla luotiin uudet merkittävät markkinat silakankalastajille ja myös kilpailukykyä Suomen vesiviljelylle. Investointi mahdollisti Itämeren ravinteita kierrättävän kalarehun ja ympäristöystävällisen kotimaisen arvoketjun. Kalajauhotehdas loi vakautta silakan hintoihin, millä on ollut suuri merkitys tilanteessa, jossa elintarvikesilakan vientiä on rajoitettu ja turkistalous on laskusuhdanteessa. Laskevat kalastuskiintiöt ovat silakankalastuksen ja silakkateollisuuden suurin ongelma. Myönteistä on, että silakan dioksiinipitoisuudet laskevat edelleen ja silakan jalostus elintarvikkeeksi kiinnostaa jälleen teollisuutta. Myös lisäarvotuotteiden ja sivuvirtojen tutkimukseen panostetaan.
Rannikkokalastuksen ongelmia ei ole saatu vähenemään
Rannikkokalastus on edelleen pahoissa vaikeuksissa. Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamia ongelmia ei ole erilaisissa yhteistyöelimissäkään pystytty ratkaisemaan tai lieventämään. Kalastajat pitävät rakenneohjelmasta maksettuja hylje- ja merimetsokorvauksia riittämättöminä ja epäoikeudenmukaisesti kohdistettuina. Kalastuksen innovaatio-ohjelmassa testattavat hylkeenkarkottimet saattavat olla osaratkaisu haittojen lieventämiseksi. Kalastajien määrä rannikolla laskee ja keski-ikä nousee. Uusia kalastajia on tullut vähän. Aloittavien kalastajien tukimuodot eivät nykyisellään toimi. Saaliiden vähentyessä yhä useampi kalastaja jalostaa ja myy saaliinsa suoraan kuluttajalle. Rahastosta on voitu tukea jalostusta tai muita tuotannon monipuolistamiseen liittyviä investointeja niin meri- kuin sisävesialueella.
Sisävesien kalavarat paremmin käyttöön
Sisävesien kaupallisen kalastuksen kehitysedellytykset ovat olleet rannikkoa paremmat. Sisävesikalastuksen pyyntitekniikan kehittämiseen paneudutaan kalastuksen innovaatio-ohjelmassa ja kalatalousryhmien rooli sisävesikalastuksen kehittämisessä on ollut paikoin merkittävä. Erityisesti Kainuuseen ja Pohjois-Suomeen on saatu uusia nuoria kalastajia. Näille alueille on myös syntynyt kalastajien yhteenliittymiä, jotka jalostavat paikallisia tuotteita. Sisävesien muikku- ja kuhasaaliit ovat kasvaneet ja särkikaloja hyödynnetään entistä tehokkaammin. Tuontilohen korkea hinta on parantanut luonnonkalan kehitysedellytyksiä. Luonnonkalan menekki on ollut hyvä ja kalanjalostusteollisuus on etsinyt vaihtoehtoisia raaka-aineita sekä panostanut luonnonkalan keräilyyn. Kalastajien keskinäinen yhteistyö ja tietojen vaihto on sosiaalisen median avulla tiivistynyt.
Luonnonvarakeskus arvioi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman vaikuttavuutta. Jatkuvan arvioinnin tuloksia tiivistetään muun muassa kalatalousverkoston blogikirjoituksiin, kalamarkkina- ja olosuhdekatsauksiin sekä teemakohtaisiin raportteihin.
Teksti: Jari Setälä, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus.
Uusilla logistisilla ratkaisuilla pyritään vastaamaan särkikalan kasvavaan kysyntään
Särkikaloja riittää vesissämme, ja kysyntä niistä valmistetuille elintarvikkeille on viime vuosina lisääntynyt nopeasti. Välillä kuitenkin kuulee ihmeteltävän särkikalajalosteiden korkeaa hintaa. Kalan käsittelystä syntyvien kustannuksien lisäksi yksi keskeinen syy korkeaan hintaan on kehittymätön logistiikka. Tätä ongelmaa on Itä-Suomessa lähdetty perkaamaan.
Pienet kalaerät ja suuret kuljetusmatkat nostavat tällä hetkellä särkikalasta jalostetun tuotteen hintaa merkittävästi. Kala pitäisi saada tuoreena ja riittävän suurina erinä jalostajalle. Liian pienet kalaerät jäävät helposti kokonaan kuljettamatta, mikä tietysti heikentää myös raaka-aineen saatavuutta. Tähän logistiseen haasteeseen pyrkii vastaamaan Itä-Suomen kalatalousryhmän rahoittama hanke Särkikalojen keräilyn ja kuljetusten logistiset ratkaisut. Itä-Suomen kalatalousryhmän hankkeessa selvitetään, kuinka kalakuljetusten logistiikkaa pystytään tehostamaan ja kuljetuksia yhtenäistämään sekä pienten että suurten kalansaaliiden osalta, ja pyritään löytämään kokonaan uusia ratkaisumalleja.
Kuljetusten optimointia sumputtamalla
Kalaa jalostavalle kalatalolle ei alle 400 kg särkikalaerien vastaanotto ole taloudellisesti kannattavaa. Näin esimerkiksi kalastajan sivusaaliina saamat 200 kg särkeä jää hyödyntämättä, koska nostettu saalis pitäisi saada pyyntipäivänä jalostamolle. Ongelmaa pyritään hankkeessa ratkomaan sumpulla, jossa saalis säilyisi elossa ja virheettömänä, kunnes kuljetus saadaan optimoitua. Kesän aikana testatuista sumppumalleista parhaimmaksi osoittautui pohjasta pintaan ulottuva sumppu, jossa kalat voivat itse hakeutua kulloinkin sopivaan vesikerrokseen. Kesän testeissä tässä sumppumallissa ei havaittu yhtään kalakuolemaa.
Kalakuljetuksia on myös suunniteltu yhdistettäväksi muun rahdin kuljetukseen. Tällöin pitää taata, että kalalle asetetut vaatimukset kylmäketjusta ja hygieniasta täyttyvät:
Taustaa: Suomessa on muutaman viime vuoden aikana herätty siihen, että vesistöissämme on huomattavia määriä hyödyntämättömiä resursseja, särkikaloja. Niitä on järvissämme runsaasti johtuen mm. ravinteiden huuhtoutumisesta järviin, ja siitä, että olemme keskittyneet pääasiassa arvokkaampien petokalojen pyyntiin. Runsaat särkikalakannat kiihdyttävät rehevöitymistä entisestään, ja tästä syystä särkikaloja on hoitokalastettu pois jo vuosikymmeniä. Kalat ovat päätyneet pääasiassa tunkiolle aivan viime vuosiin asti. Nyt niitä kalastetaan kuluttajien ruokapöytiä ajatellen, ja uusia tuotteita ilmestyy kauppojen hyllyille.
– Kuljetuksissa on ainakin suunniteltu ja testattu erilaisia tiivisteitä kalapakkeihin, että niitä voidaan kuljettaa muun rahdin yhteydessä. Samoin on selvitetty kustannuksia eri tavoille rahdata, kertoo Pekka Sahama hanketta ohjaavasta Itä-Suomen kalatalousryhmästä
Hankkeen yhteyshenkilö: Teija Rautiainen, teija.rautiainen@xamk.fi, puh. 0400 872 759
Digitalisaatiosta apua
Suunnitteilla on myös saalisilmoitus-sovellus mobiililaitteille, jolla tiedon kulkua kalastajan, logistiikkayrityksen ja jalostajan välillä pyritään parantamaan. Sovellus on vielä testivaiheessa, mutta ensi vuonna sitä päästään jatkokehittämään ja kokeilemaan logistiikkafirmojen järjestelmien kanssa. Mobiilisti tehtävä saalisilmoitus palvelee logistiikan lisäksi montaa muutakin tarkoitusta: kalastaja tekee samalla lain vaatiman saalisilmoituksen, särkikalojen kalastuksesta saadaan tilastollisiin ja kannanhoidollisiin tarkoituksiin tietoa, ja kalastaja saa reaaliaikaista seurantatietoa omasta saaliistaan. Tässä vaiheessa sovelluksen ei ole tarkoitus toimia saaliin kauppapaikkana, mutta tulevaisuudessa sekin voi olla mahdollista.
Särkikalojen ympärillä on käynnissä useita hankkeita
Logistiikkahanke on osa isompaa, Sitran rahoittamaa Nostetta särkikaloista – Vajaasti hyödynnetyn kalan kalatalo -hankekokonaisuutta. Siinä on tunnistettu neljä keskeistä särkikaloihin liittyvää haastetta: laadunvarmistus ja kalan tasainen saatavuus, tehokas logistiikka, käsittelyprosessin automatisointi sekä tiedonkulun digitalisointi. Hankkeen tavoitteena on ratkaista nämä ongelmat, ja luoda edellytykset kalatalo-konseptille, jossa särkikalan laatu on varmistettu, pienemmätkin kalaerät saadaan kerättyä kalastajilta kustannustehokkaasti, koneet perkaavat kaikenkokoiset kalat nopeasti ja tieto kulkee jouhevasti kalastajan, kuljetusfirman ja kalatalon välillä. Lyhyesti voidaan sanoa tavoitteena olevan, että kuluttajille olisi tarjolla enemmän kestävästi kalastettua lähikalaa.
Särkikalojen – ja muiden vajaasti hyödynnettyjen kalalajien – hyödyntämisasteen nostamiseen keskittyneitä hankkeita on tällä hetkellä käynnissä useita. Näiden koordinointia ja keskinäistä tiedonvaihtoa varten on käynnissä Vajaasti hyödynnettyjen kalalajien verkosto- ja aktivointihanke, eli VAKAVA-hanke. VAKAVAn verkkosivuilta löydät tietoa mm. muista käynnissä olevista särkikalahankkeista.
Särkikalojen keräilyn ja kuljetusten logistiset ratkaisut -hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu ja ohjaa Itä-Suomen Kalatalousryhmä
Korkeataajuista ääntä lähettävä, itse energiansa tuottava ja 4G-teknologialla varusteltu hyljekarkotin kokeilussa Loviisassa
Hylkeet käyttävät rysiä kuin kioskeina, joiden tiskeillä on tarjolla muun muassa lohta ja siikaa. Voisiko hylkeet pitää poissa pyydysten ääreltä lähettämällä veden alla korkeaa ja kovaa ääntä? Tätä tutkitaan parhaillaan Loviisan edustan merialueella Luonnonvarakeskuksen ja muun muassa SAKL:n yhteisvoimin.
Minkälainen ääni karkottaa hylkeet? Kuuntele ääninäyte tästä!
Kalastaja Mikael Lindholm ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Esa Lehtonen ovat laskeneet ponttoonirysien äärelle väliveteen kaksi lähetinyksikköä, jotka lähettävät satunnaisvaihtelulla korkeaa, heinäsirkan siritystä muistuttavaa ääntä. Lindholm seuraa vertailurysäparien avulla, onnistutaanko äänen avulla pitämään hylkeet pois syömästä kalastajan saalista.
Vaikka laite on asetettu noin 10-metrin syvyyteen, ihmisen korva kuulee äänen veden pinnan yläpuolella jopa sadan metrin päähän meren pohjassa sijaitsevasta laitteesta.
Veden alla äänen voimakkuus saattaa vahingoittaa ihmisen kuuloa vieläkin pidemmän matkan päähän. Siksi laitteen läheisyydessä on kylttejä, jotka varoittavat sukeltajia uimasta liian lähelle karkotinta (kuva vasemmalla).
− Ääntä on käytetty aiemminkin karkottamaan hylkeitä pyydyksiltä eikä kalojen tai muiden vedenelävien ole todettu häiriintyvän äänestä lainkaan, Esa Lehtonen kertoo.
− Uutta nyt kokeilussa olevassa äänisignaalissa on, että siinä on yhdistetty monta korkeaa äänitaajuutta yhdeksi nipuksi. Ainutlaatuista on myös äänilähetyksen sattumanvaraisuus: vaihtelevin väliajoin lähetettävällä äänellä pyritään estämään hylkeiden tottuminen karkottimeen, Lehtonen kertoo.
Avomeren äärelle sijoitettu lähetin on varusteltu 4G-teknologialla, aurinkopaneeleilla ja tuuligeneraattorilla
Erilaisia ääneen perustuvia karkottimia on ollut kokeilussa ennenkin. Ongelmana niissä on kuitenkin ollut, mistä avomeren läheisyydessä sijaitsevat lähettimet saavat sähköä. Nyt kokeilussa olevaan laitteistoon kuuluu lautta, josta lähetin saa tarvitsemansa sähkövirran:
− Laitteisto saa tarvitsemansa energian aurinkopaneeleilla ja tuuligeneraattorilla tuotetulla sähköllä. Lisäksi laite on varusteltu 4G-teknologialla, minkä ansiosta avomerta vasten olevan laitteiston toimivuutta voidaan seurata kaukaa kuivalta maalta käsin, Lehtonen selittää.
Hyljekarkotintutkimus on osa Kalatalouden innovaatio-ohjelmaan sisältyvää Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuus -hanketta. Karkottimen kokeilujakso kestää tänä vuonna toukokuusta lokakuuhun. Tutkimusta jatketaan vuonna 2019. Kuvassa kumppanuuskalastaja Mikael Lindholm Söderlax Oy:sta ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Esa Lehtonen tarkastavat tilannetta rysillä. Odotukset laitteiston toimivuudesta ovat korkealla.
