Kategoria: Ajankohtaista

John Nurmisen säätiö järjestää webinaarin hoitokalastuksen kaupallistamisesta 27.11. Ilmoittautuminen Roskakalasta ruokakauppojen rokkitähdeksi? -webinaariin päättyy 25.11.

 

Itämeri ja monet sisävedet kärsivät liiallisesta ravinnekuormituksesta. Kotimaisen kalan, kuten särjen, lahnan ja silakan syöminen on kustannustehokas keino kierrättää ravinteita pois vesistöistä. Kotimainen villikala tarjoaa terveellisen ja ympäristöystävällisen proteiininlähteen.

Miksi hoitokalastussaaliita kaadetaan edelleen kompostiin, vaikka särjen ja lahnan kysyntä on jo kasvanut? Miten hoitokalastus voidaan saada kaupallisesti kannattavaksi ja mitä kaupallistamisesta on jo opittu?

Ympäristöministeriön, Luonnonvarakeskuksen, maa- ja metsätalousministeriön sekä John Nurmisen Säätiön asiantuntijat kokoontuvat pohtimaan, miten saisimme vajaasti hyödynnetyn kalan vedestä ruokakauppojen hyllyille ja sieltä kuluttajien lautasille. Keskustelua fasilitoi John Nurmisen Säätiön projektipäällikkö Mikko Peltonen.

Ilmoittaudu mukaan 25.11. mennessä tästä linkistä. Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille viimeistään 26.11.

Innovaatiopäivät järjestettiin 5.-6.11.2020 hybdriditapahtumana, johon oli mahdollista osallistua paikan päällä Vantaan Flamingossa tai seuraamalla tapahtumaa verkon välityksellä. Alta löydät tapahtuman esitysten materiaalit.

Videotaltioinnit tapahtumasta löydät Pro Kalan Youtube-kanavalta.

Torstai 5.11. 

Heta Ratasvuori (MMM): Puhaltavatko uudella ohjelmakaudella uudet tuulet

Järjestöjen kommenttipuheenvuorot:

• Irja Skyten-Suominen (Suomen kalankasvattajaliitto):  Uusi ohjelmakausi… Uusia tuulia?
• Pekka Heikkilä (Elintarviketeollisuusliitto): Uusi EMKR-ohjelmakausi, kalanjalostuksen näkökulma

Vesa Karttunen (Kalatalouden keskusliitto): Vesistöissä on kalaa ja kalalla on kysyntää. Miten saadaan kalavesiä ja kalastusoikeuksia ammattikalastajille?

Alf-Håkan Romar (Nordic Trout oy.): Vesiviljelystrategian mukaan vesiviljelytuotannon kokonaismäärä Manner-Suomessa nousee vähintään 20 miljoonaan kiloon vuoteen 2022 mennessä. Miten tämä saavutetaan?

Timo Halonen (MMM): Kotimaisen kalan edistämisohjelma – miten tavoitteisiin päästään?

Jari Setälä (Luke): Miten kala-ala koronakeväästä selvisi? Mitä tästä voidaan oppia?

Yritysten kommenttipuheenvuorot koronan vaikutuksista:

• Riku Isohätälä (Hätälä oy.): Koronan vaikutukset
• Mika Jääskeläinen (Kalatukku E. Eriksson): Koronatoimenpiteet

Perjantai 6.11. 

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma: 

Markus Kankainen (Luke): Upotettavan verkkoaltaan asennus ja käyttöönotto

Janne Ropponen (Syke): Merikasvatuksen ympäristövaikutusten mallintaminen

Tapio Kiuru (Luke): Edullista kiertovesikasvatuksen konseptia etsimässä

Antti Kause (Luke): Uusi valintatyökalu: Genominen valinta tautiresistenssin parantamiseen

Tutkimuksen ja kalastuksen välinen kumppanuus

Esa Lehtonen (Luke): Liikuteltavan hyljekarkottimen kehitystyö jatkuu

Samuli Taponen (Future Missions oy): Automaattisyötöllä varustettu perkauskone pienelle kalalle

Panu Rantakokko (THL): Silakan vierasainepitoisuuksien kehitys

Petri Suuronen (Luke): Rysämallien kehittäminen ja rysäkalastuksen tehostaminen

Blue Products -innovaatio-ohjelma: 

Guy Svanbäck (Österbottens fiskarförbund): Blue Products 2.0 – missä mennään?

Anu Hopia (Turun yliopisto): Kuluttajatutkimus 2020 – miten suomalaiset haluavat syödä kalansa?

Sari Mäkinen (Luke): Kaiken takana on laadukas raaka-aine – Analyysimenetelmiä ja suunnitelmia silakalle

Jari Setälä (Luke): Tiekartta lisäarvotuotteiden kehittämiseen

Ympäristöohjelma: 

Antti Lappalainen (Luke): Kokemuksia rannikon fladojen ja kluuvien kunnostuksista

Juha-Pekka Vähä (Luvy): Virtavesikunnostuskurssilla tiedot taidoiksi!

Elina Järvelä (TEM): Tulosperusteiset rahoitusmallit

Aki Mäki-Petäys (Voimalohi Oy): Virikekasvatus tuotannossa

Elinkeinokalatalouden markkinointiohjelma

Katriina Partanen (Pro Kala ry): Kalatalouden markkinointiohjelma

ELY-keskus avaa vuoden 2021 toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden sekä ei-siirrettävän käyttöoikeuden haun ajalle 16.10. – 30.11.2020 klo 16:15 mennessä.

Kiintiönhaku

Kiintiön haku on mahdollinen vain käyttöoikeuksien haltijoille.

Sähköisesti täytettävä kiintiönhakulomake on osoitteessa: https://anon.ahtp.fi/_layouts/Lomake.ashx?LomakeID=10113 

Niille siirrettävän ja ei-siirrettävän käyttöoikeuden haltijoille, jotka eivät ole ilmoittaneet sähköpostiosoitettansa ELY-keskukselle, hakulomake lähetetään kirjeenä.

On erittäin tärkeää, että hakuaikaa noudatetaan ja että vuoden 2020 kiintiömaksu on suoritettu ajallaan.

ELY-keskus tekee vuoden 2021 kiintiöpäätökset troolikalastukseen ennen vuodenvaihdetta ja silakan rysäkalastukseen sekä lohenkalastukseen alkuvuonna 2021.

Ei-siirrettävän käyttöoikeuden ja kiintiön haku

Ei-siirrettävän käyttöoikeuden haku koskee Suomenlahden lohenkalastusta ja on mahdollinen vain ryhmän I aloitteleville kaupallisille kalastajille, joilla on merialueelle rekisteröity kalastusalus. Tätä koskevan toimijakohtaisen kalastuskiintiön  haku vuodelle 2021 tapahtuu samalla lomakkeella kuin ei-siirrettävän käyttöoikeuden haku.

Hakulomake ei-siirrettävän käyttöoikeuden ja sen perusteella myönnettävän kalastuskiintiön hakemiseen on saatavilla pyynnöstä Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.

Hakulomakkeet toimitetaan sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi tai postitse osoitteeseen: Varsinais-Suomen ELY-keskus, PL 236, 20101 Turku, 30.11.2020 klo 16:15
mennessä.

Lomakepyynnöt ja tiedustelut:
Kalastusmestari Aki Koskinen, puh. 0295 023 025 aki.koskinen@ely-keskus.fi

ELY-keskuksen päätös hakemisen määräajasta

 

Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoite on, että vuonna 2027 suomalaiset syövät kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti 2–3 kertaa viikossa. Kalan käytön kasvu lisäisi työpaikkoja ja toimeentuloa, parantaisi ihmisten terveyttä ja pienentäisi ruokavalion ilmasto- ja ympäristöjalanjälkeä. Edistämisohjelmaa voi kommentoida lausuntopalvelussa 27.11. asti.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma tavoitteena on edistää kotimaisen kalan käyttöä. Hallitusohjelman mukaan ”lisätään kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta kestävästi laatimalla kotimaisen kalan edistämisohjelma”.

Edistämisohjelman tavoitteena on, että vuonna 2027 suomalaiset söisivät ravitsemussuositusten mukaisesti viikossa keskimäärin 2,5 annosta kalaa nykyisen 1,7 annoksen sijaan ja että kulutuksen kasvu tapahtuisi pääosin kotimaiseen kalaan perustuen. Tällä hetkellä suomalaisten ostamasta kalasta alle 20 prosenttia on kotimaista.

”Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa kotimaisen kalan käyttö. Valtaosa Suomessa kulutetusta kalasta tuodaan muualta, vaikka elämme vesistöjen äärellä. Voimme lisätä kestävästi kalastetun ja kasvatetun kalan määrää ja siitä tulevia yhteiskunnallisia hyötyjä”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Ohjelman tavoitteet

Edistämisohjelman tavoitteena on toimialan kestävä kasvu ja uudistuminen. Kalan syönnin ja viennin arvon tavoiteltu lisääminen kasvattaisi kalatalouden yritysten kokonaisarvoa 70 prosenttia 1,7 miljardiin euroon ja lisäisi alan päätoimisia työpaikkoja 5000:sta 8000:een. Kalan kulutuksen kasvu edistäisi kansanterveyttä ja lisäisi laskennallisia terveyshyötyjä 1-2 miljardia euroa. Lisäksi yhden kala-annoksen lisäys pienentäisi ruokavalion hiilijalanjälkeä keskimäärin noin 5-6%.

Kotimaisen kalan käytön lisääminen edellyttää konkreettisia muutoksia niin kalan alkutuotannossa kuin teollisuudessa sekä kuluttajien kysyntää vastaavien uusien kalatuotteiden kehittämistä. Luonnonkalan kestävän käytön lisäämisessä suurimmat mahdollisuudet kohdistuvat silakkaan ja nykyisin muihin vajaasti hyödynnettyihin kaloihin, kuten kilohailiin, kuoreeseen ja särkikaloihin. Tavoitteena on silakan kotimaisen elintarvikekäytön viisinkertaistuminen ja muun kotimaisen luonnonkalan elintarvikekäytön kaksinkertaistuminen vuoteen 2027 mennessä. Kestävä kalastus on hyväksi myös vesistöille, koska se poistaa niihin jo joutuneita ravinteita ja vähentää rehevöitymistä.

Myös kotimaista kasvatettua kalaa tarvittaisiin nykyistä huomattavasti enemmän. Esimerkiksi itämerirehun käyttö ja kiertovesikasvatus mahdollistavat vesiviljelyn kestävän kasvun vaarantamatta vesistöjen hyvän tilan saavuttamista.

Toimenpiteet ja rahoitus

Ohjelmassa esitetyt toimet sisältävät esimerkiksi kotimaisen kalan käytön vauhdittamisen julkisilla hankinnoilla, yritysten kehitystoimien tukemisen korotetulla tuella ja innovaatioseteleillä, kalastuksen aloitustukijärjestelmän sekä tuen sukupolvenvaihdosten ja uusien yrittäjien alalle tulon helpottamiseksi sekä Itämerirehun määrittelyn ja sen käytön edistämisen vesiviljelyssä.

Pääosa edistämisohjelman toimenpiteistä rahoitetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahaston 2021–2027 kautta. Rahoitusta suunnataan erityisesti toimenpiteisiin, joilla pyritään kehittämään kotimaisen kalan arvoketjun kilpailukykyä ja kestävyyttä ja edistämään vajaasti hyödynnettyjen kalavarojen käyttöä.

Kotimaisen kalan edistämisohjelma on laadittu maa- ja metsätalousministeriön johdolla laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Luonnonvarakeskus on vastannut ohjelman taloudellisten ja ympäristövaikutusten mallintamisesta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kansanterveysvaikutusten arvioimisesta.

 

Lisätietoja antavat:

Kotimaisen kalan edistämisohjelma kokonaisuutena:
15.−16.10.2020 kalatalousneuvos Risto Lampinen (+3582951 62458), risto.lampinen@mmm.fi
19.10.−27.11.2020 neuvotteleva virkamies Timo Halonen (+3582951 62411), timo.halonen@mmm.fi

Ohjelman taloudelliset ja ympäristövaikutukset:
Jari Setälä, Luonnonvarakeskus
jari.setala@luke.fi
+358295327682

Ohjelman kansanterveysvaikutukset:
Jouni Tuomisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
jouni.tuomisto@thl.fi
+358295246305

 

Lausuntopyyntö lausuntopalvelu.fi-sivulla

Valtioneuvosto hyväksyi kalatalouden väliaikaista koronatukea koskevan asetusmuutoksen 1.10.2020 ja se tuli voimaan 5.10.2020. Muutosten tavoitteena on yhtenäistää kalatalouden yrityksille myönnettävien korona-avustusten ehtoja yritysten yleisen kustannustuen kanssa. Uusien avustusehtojen mukainen hakumenettely avataan 14.10.2020. 

Kalatalouden väliaikaista koronatukea yhtenäistettiin yritysten yleisen kustannustuen kanssa 5.10.2020 voimaan tulleella valtioneuvoston asetuksen muutoksella (680/2020). Muutoksen taustalla on eduskunnan kustannustukilain yhteydessä antama lausuma, jonka mukaan kalatalousalalle tulee valmistella kustannustukea täydentävä tuki.

Keskeiset muutokset ovat seuraavat:

• Avustuksen vähimmäis- ja enimmäismääriä muutettiin niin, että ne ovat jatkossa 2 000 – 120 000 euroa aiemman 3 000 – 10 000 euron sijaan.
• Tukiprosentti laski 80 prosentista 70 prosenttiin.
• Kalan jalostuksen ja kalakaupan yritysten osalta avustuksen määrä perustuu jatkossa vastaavaan laskukaavaan ja vertailuajankohdan liikevaihtoon kuin yleisessä kustannustuessa. Avustettava ajanjakso on huhti-toukokuu 2020. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijan vertailuajankohdan (maalis-kesäkuu 2019) liikevaihto on ollut vähintään 20 000 euroa.
• Alkutuotannossa eli kalastuksessa ja vesiviljelyssä laskukaavaa ei sovelleta, vaan avustus perustuu edelleen ELY-keskuksen arvioon taloudellisesta sopeuttamistarpeesta hakijan esittämän selvityksen pohjalta. Avustettava ajanjakso voi edelleen olla enintään kuuden kuukauden mittainen ja sijoittua aikavälille 19.3.2020−31.12.2020.

Yritykset, jotka ovat hakeneet avustusta ja saaneet päätöksen vanhojen avustusehtojen nojalla, voivat halutessaan jättää uuden hakemuksen. Aiemmin saatu avustus otetaan huomioon uuden hakemuksen käsittelyssä. Jos yritys on jättänyt hakemuksen aiemmin kuin 5.10.2020 eli ennen asetusmuutoksen voimaantuloa, mutta se ei ole vielä saanut päätöstä, hakemus käsitellään vanhojen avustusehtojen mukaisesti. Yritys voi tällöin halutessaan perua vanhan hakemuksen ja hakea avustusta uusien ehtojen mukaisesti.

Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut avustuksen hakemiseen käytettävät hakulomakkeet ja -ohjeet. Tukea haetaan ELY-keskuksesta. Hakulomakkeen pääsee täyttämään haun avauduttua KEHA-keskuksen sivuilta. Vahvistetut ohjeet ja lomakkeet löydät alta, ja niitä voi hyödyntää hakemuksen valmistelussa jo ennen haun avautumista.

Alkutuotannon uusi hakulomake

Kalanjalostuksen ja kalakaupan uusi hakulomake

Alkutuotannon uusi hakuohje

Kalanjalostuksen ja kalakaupan uusi hakuohje

Tietoa tuen hakemisesta KEHA-keskuksen sivuilla: https://www.keha-keskus.fi/poikkeusrahoitus/kalatalouden-kriisituen-maksatus/ 

Valtioneuvosto hyväksyi kalatalouden väliaikaista koronatukea koskevan asetusmuutoksen 1.10.2020 ja se tuli voimaan 5.10.2020. Muutosten tavoitteena on yhtenäistää kalatalouden yrityksille myönnettävien korona-avustusten ehtoja yritysten yleisen kustannustuen kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii avaamaan uusien avustusehtojen mukaisen hakumenettelyn mahdollisimman pian.

Kalatalouden väliaikaista koronatukea yhtenäistettiin yritysten yleisen kustannustuen kanssa 5.10.2020 voimaan tulleella valtioneuvoston asetuksen muutoksella (680/2020). Muutoksen taustalla on eduskunnan kustannustukilain yhteydessä antama lausuma, jonka mukaan kalatalousalalle tulee valmistella kustannustukea täydentävä tuki.

Keskeiset muutokset ovat seuraavat:

• Avustuksen vähimmäis- ja enimmäismääriä muutettiin niin, että ne ovat jatkossa 2 000 – 120 000 euroa aiemman 3 000 – 10 000 euron sijaan.
• Tukiprosentti laski 80 prosentista 70 prosenttiin.
• Kalan jalostuksen ja kalakaupan yritysten osalta avustuksen määrä perustuu jatkossa vastaavaan laskukaavaan ja vertailuajankohdan liikevaihtoon kuin yleisessä kustannustuessa. Avustettava ajanjakso on huhti-toukokuu 2020. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijan vertailuajankohdan (maalis-kesäkuu 2019) liikevaihto on ollut vähintään 20 000 euroa.
• Alkutuotannossa eli kalastuksessa ja vesiviljelyssä laskukaavaa ei sovelleta, vaan avustus perustuu edelleen ELY-keskuksen arvioon taloudellisesta sopeuttamistarpeesta hakijan esittämän selvityksen pohjalta. Avustettava ajanjakso voi edelleen olla enintään kuuden kuukauden mittainen ja sijoittua aikavälille 19.3.2020−31.12.2020.

Uusien ehtojen mukainen hakumenettely avataan mahdollisimman pian ja siitä tiedotetaan merijakalatalous.fi-sivustolla.

Yritykset, jotka ovat hakeneet avustusta ja saaneet päätöksen vanhojen avustusehtojen nojalla, voivat halutessaan jättää uuden hakemuksen. Aiemmin saatu avustus otetaan huomioon uuden hakemuksen käsittelyssä. Jos yritys on jättänyt hakemuksen aiemmin kuin 5.10.2020 eli ennen asetusmuutoksen voimaantuloa, mutta se ei ole vielä saanut päätöstä, hakemus käsitellään vanhojen avustusehtojen mukaisesti. Yritys voi tällöin halutessaan perua vanhan hakemuksen ja hakea avustusta uusien ehtojen mukaisesti.

Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa avustuksen hakemiseen käytettävät hakulomakkeet ja -ohjeet. Tukea haetaan ELY-keskuksesta sähköisellä lomakkeella. Sähköisen lomakkeen pääsee täyttämään haun avauduttua KEHA-keskuksen sivuilta. Ohjeiden luonnokset löydät alta, ja niitä voi hyödyntää hakemuksen valmistelussa jo ennen haun avautumista. Lopulliset ohjeet ja lomakkeet julkaistaan haun avaamisen yhteydessä.

Luonnos alkutuotannon uudeksi hakulomakkeeksi

Luonnos jalostuksen ja kaupan uudeksi hakulomakkeeksi

Luonnos alkutuotannon uudeksi hakuohjeeksi

Luonnos jalostuksen ja kaupan uudeksi hakuohjeeksi

Tietoa tuen hakemisesta KEHA-keskuksen sivuilla: https://www.keha-keskus.fi/poikkeusrahoitus/kalatalouden-kriisituen-maksatus/ 

Verohallinnon tarjoama Katso-valtuutus poistuu käytöstä 31.12.2020. Katso-valtuutusta on tarvittu Hyrrässä yrityksen, yhdistyksen tai muun organisaation puolesta asioimiseen. Jatkossa Suomi.fi-valtuutus korvaa Katso-palvelun.

Lisätietoja ja käyttöohjeet löytyvät Ruokaviraston sivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/uutiset/siirry-suomi-fi-valtuutuksen-kayttoon/.

Suomi.fi-valtuutuksen tekemisessä neuvoo Yritys-Suomi-puhelinpalvelu, puh. 0295 020 500.

Maa- ja metsätalousministeriö avasi 7.7.2020 määräaikaisen hakumenettelyn hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien saalisvahinkojen korvaamiseksi. Hakuaika oli 1.8.-30.9.2020. Koska hakemukset on koronaepidemian vuoksi pyydetty jättämään ensisijaisesti sähköisesti, hakuaikaa jatketaan 2.11.2020 asti, jotta kaikila hakijoilla on riittävästi aikaa sähköisen hakemuksen jättämiseen.

Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä 2.11.2020 sähköisesti rahaston tietojärjestelmään (https://hyrra.ruokavirasto.fi/login.html) puoleenyöhön mennessä tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella 2.11.2020 klo 16.15 mennessä ELY-keskuksen kirjaamoon

Tervetuloa vuoden 2020 Innovaatiopäiville 5.–6.11. Vantaalle!

Vuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen. Kalatalouden Innovaatiopäivät järjestetään vallitsevasta tilanteesta huolimatta, mutta erityisjärjestelyin.

Voit osallistua tapahtumaan joko paikan päällä tai etänä. Paikan päällä osallistuvien määrä on rajoitettu, ja pidämme huolta, että tapahtumaan voi osallistua turvallisesti. Tapahtumaan voi osallistua myös etänä. Osallistuminen on maksutonta, mutta ennakko-ilmoittautuminen vaaditaan.

Tapahtuman ohjelman, ilmoittautumislomakkeen ja lisätietoa löydät täältä.

Nähdään marraskuussa!

Alueelliset valmistelutilaisuudet toteutetaan kaikkien kolmen kalatalousasioista vastaavan ELY-keskuksen alueella (Varsinais-Suomi, Pohjois-Savo ja Lappi). Valmistelutilaisuuksien alustava ohjelma on:

1. Uuden EMKR-ohjelman 2021−2027 valmistelutilanne ja siirtyminen uuteen ohjelmakauteen –
   EU-tason ja kansallinen valmistelutilanne
2. Toimintaohjelman sisältö
3. Keskustelu konkreettisista tarpeista ja rahoitettavista toimenpiteistä

Kaikki tilaisuudet järjestetään iltapäivällä kello 13−14.30. Tilaisuudet järjestetään verkkotapahtumina etäyhteyksin, mutta tilaisuuksille on myös varattu ELY-keskuksista tilat, joihin on mahdollista tulla paikan päälle, mikäli sähköinen osallistuminen ei ole mahdollista. Viimeinen ilmoittautumispäivä on maanantai 21.9.

 

Tapahtuma-aikataulu

1.10. Pohjois-Savo
Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä Mikkelissä tai Kuopiossa

6.10. Varsinais-Suomi
Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä Turussa, Vaasassa, Helsingissä tai Kouvolassa

8.10. Lappi
Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä Oulussa

Paikalliset valmistelutilaisuudet ovat oiva mahdollisuus päästä vaikuttamaan ohjelmakaudella 2021−2027 rahoitettaviin toimenpiteisiin ja keskustelemaan niistä hallinnon, alan yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Uuden kauden valmisteluun voi tutustua etukäteen osoitteessa https://merijakalatalous.fi/uusi-ohjelmakausi-2/

 

Lisätietoa tilaisuuksista ja ilmoittautumislomake

Kalasatamat ovat kalatalouden tuotantoketjun kannalta elintärkeitä ja kun niihin investoidaan, hyötyy siitä laaja joukko toimijoita niin suoraan kuin välillisestikin. Esittelemme kaksi julkista kalasatamaa, Reposaaren sataman Porissa ja Tuomaraisten sataman Taivassalossa, jotka ovat saaneet Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) tukea kalasataman kehittämiseen.

Saapuessani Reposaaren kalasatamaan näen ensimmäisenä palvelukeskuksessa sijaitsevat kalaravintola Merimestan, jonka noutopöytä notkuu erilaisista herkuista, sekä kalamyymälän, jossa myydään paikallista kalaa ja kalatuotteita. Juhlavuosi on tulossa, sillä aikanaan rakennerahaston tuella rakennettu palvelukeskus täyttää pian 20 vuotta. Samaisesta rakennuksesta löydän myös toimistostaan Markku Saihan, joka on ollut tiiviisti mukana suunnittelemassa ja koordinoimassa kalasataman rakennushankkeita.

Saiha kertoo, että Reposaaressa on ollut kalastusta aina ja satamakin on ollut pystyssä jo 60-luvulta saakka. Tällä hetkellä kalasatamassa toimii Merimestan kalaravintola ja -kauppa, silakan jalostusyritys Reposaaren Lajittelu ja Fileointi, Selkämeren Jää, kolme troolaria ja parisenkymmentä kalastajaa, joista puolet on päätoimisia. Kalasatamassa on toteutettu viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana yli kymmenen kehityshanketta, joista tämän rahoituskauden hankkeita ovat jalostusyrityksen toimitilojen ja kalasataman viestinnän kehittäminen, rakenteilla oleva pyydysten huoltohalli sekä pian alkava purkulaiturin rakentaminen veneiden kylmäkonttien siirtelyyn ja kulunvalvonnan parantaminen.

Kalasataman omistaa Porin kaupunki ja se on yksi hankkeiden rahoittajista EMKR:n ja valtion rinnalla. Kalasataman kehittämisessä jo pitkään mukana ollut Saiha kertoo, kuinka kalasataman uudistaminen on välttämätöntä, jotta se säilyy elinvoimaisena. Kalasataman tulee palvella myös kalatalouden muuttuessa, kun kalastajat siirtyvät uusiin kalastusmenetelmiin ja kalalajeihin. Esimerkiksi tämän hetken trendi on silakan kasvava elintarvikekäyttö, mikä lisää kysyntää korkeampilaatuiselle ja pidemmälle jalostetulle silakalle.

Matkani Reposaaresta jatkuu Taivassaloon, jossa muutaman kilometrin päässä kirkonkylältä löydän tien päästä Länsi-Rannikon kalan jalostuslaitoksen. Ensi näkemältä satama vaikuttaa yksityiseltä, mutta todellisuudessa kyse on julkisesta Tuomaraisten kalasatamasta. Kalastajien käsittely-, pakastus- ja varastotilat kalastajille ovat vain samassa rakennuksessa kuin osa Länsi-Rannikon kalan toimitiloista. Kalasatamahankkeet ovatkin toteutuneet tiiviissä yhteistyössä Taivassalon kunnan, Länsi-Rannikon kalan ja paikallisten kalastajien kanssa. Kalasatamasta ja sitä koskevista hankkeista minulle on tarkemmin kertomassa Taivassalon kunnanjohtaja Vesa Rantala sekä Länsi-Rannikon kalan toimitusjohtaja Aarne Paesalu ja Ivar Kiil.

Tuomaraisten kalasatamassa toimii noin kolmekymmentä päätoimista kalastajaa. Satamassa operoi myös 4−6 silakkatroolaria, joiden saaliit Länsi-Rannikon kala jalostaa. Jalostusyritys ostaa kalaa myös lähialueen kalastajilta, jotka kalastavat rysillä tai pienemmillä troolareilla. Jalostuslaitoksella kala tyypillisesti fileoidaan tai pakastetaan ja viedään esimerkiksi Etelä-Koreaan, Meksikoon tai aina Australiaan asti. Osa saaliista menee kalajauhotehtaalle Kasnäsiin.

Tuomaraisten kalasatamaan on nykyisen rahoituskauden aikana kahdessa hankekokonaisuudessa esimerkiksi hankittu kalapumppuja, kaksi trukkia, nosturi ja hihnavaaka sekä rakennettu uusi laituri, veneenlaskuramppi ja kylmähuone. Lisäksi varastohallin rakentaminen on juuri alkamassa. Länsi-Rannikon kala on saanut tällä rahoituskaudella tukea myös kalan annostelulinjaan ja levypakastimiin. Sekä Paesalu, Kiil että Rantala kehuvat, kuinka yhteistyö jalostusyrityksen ja kunnan välillä on ollut toimivaa ja että siitä hyötyvät kaikki. Taivassalossa on eniten ammattikalastajia Saaristomeren paikkakunnista, ja kunta haluaa turvata paikallisesti tärkeän elinkeinon tulevaisuuden jatkossakin.

Nähtyäni, miten monenlaista toimintaa kalasatamien yhteydessä harjoitetaan, ymmärrän paremmin niiden kehittämisen tärkeyden koko kalatalouden tuotantoketjun kannalta. Hyvin varusteltu kalasatama tekee työskentelystä toimivampaa ja loppupeleissä kalasatamista hyötyvät myös kuluttajat, joille voidaan toimittaa tuoretta kalaa kauppoihin sujuvasti. Kalatalouden tuotannon keskittyminä kalasatamien ympärille voi myös kehittyä laajempaa palvelutarjontaa, kuten Reposaaressa kalakauppa ja -ravintola.

Teksti, kuva ja videot: Tyyni Kantonen (MMM)

Ilmakuva Reposaaresta: Markku Saiha